Kameratolppa

24 kommenttia

Mistä näkee onko pöntössä kamera vai valelinssi?

  
  • 01:

    Mistä näkee onko pöntössä kamera vai valelinssi?




    Jos salama välähtää ylinopeudessa, siinä on kamera. :smile:

      
  • Kaataa tolopan ja kattoo, heleppoa ku heinän teko? :lol:

      
  • Onko sillä mitään väliä kumpi siellä on? Sitten kun on riittävän lähellä huomatakseen eroavaisuuden niin kamera on jo joko räpsähtänyt tai ollut räpsähtämättä. Kiireiseksi on elämä mennyt jos ei malta kaikkien tolppien kohdalla sitä vauhtia hiljentää vaan pitää säästää sekunnin kymmenyksiä optimoimalla valekameroiden jättämät mustat aukot ajamalla ne kohdat kaasu pohjassa. Kamerallisen tolpan tunnistaa kenties helpoimmin punnitsemalla tolpan. Kamerallinen tolppa painanee enemmän kuin kameraton tolppa. Tosin saattaahan niissä kamerattomissa tolpissa olla hämäyksen vuoksi kiviä painona siellä sisällä.

      
  • Asialla ei oikeastaan merkitystä kun muistaa kunnioittaa Telkän pesimisrauhaa ja koukata pesän kohdalla vasemman kaistan kautta? :hug:

      
  • Kannataa kuitenkin varmistua, että vastaantulija koukkaa myös.

      
  • Ja jos ei muu auta niin voi noudattaa nopusrajoitusta ... :grin:

      
  • nikkra:

    Kannataa kuitenkin varmistua, että vastaantulija koukkaa myös.


    Jos molemmat koukkaa niin tulee hallittu ohitus?

    :tongue:

      
  • Metsähaka:

    Asialla ei oikeastaan merkitystä kun muistaa kunnioittaa Telkän pesimisrauhaa ja koukata pesän kohdalla vasemman kaistan kautta? :hug:




    Jos vastaantulijan puolelle koukatessasi pysyt kokonaan asfaltilla , niin et välty sakoilta .

      
  • Hybridi:

    Metsähaka:
    Asialla ei oikeastaan merkitystä kun muistaa kunnioittaa Telkän pesimisrauhaa ja koukata pesän kohdalla vasemman kaistan kautta? :hug:


    Jos vastaantulijan puolelle koukatessasi pysyt kokonaan asfaltilla , niin et välty sakoilta .




    Onko tosi? :innocent:

      
  • Metsähaka:

    Hybridi:
    Metsähaka:
    Asialla ei oikeastaan merkitystä kun muistaa kunnioittaa Telkän pesimisrauhaa ja koukata pesän kohdalla vasemman kaistan kautta? :hug:


    Jos vastaantulijan puolelle koukatessasi pysyt kokonaan asfaltilla , niin et välty sakoilta .


    Onko tosi? :innocent:




    En juuri kehota tuota kokeilemaan käytännössä,sillä se maksaa jonkin verran joten suosittelen kaikille omaa kaistaa ja asianmukaista nopeutta.



      

  • Jos vastaantulijan puolelle koukatessasi pysyt kokonaan asfaltilla , niin et välty sakoilta .




    Ei pidä paikkansa, anturi on vain "omalla" kaistalla.

      
  • Tuo omankaistan anturi mittaa autosi akselivälin , ei vaikuta kuvan ottoon.

      
  • Hybridi:

    Tuo omankaistan anturi mittaa autosi akselivälin , ei vaikuta kuvan ottoon.




    Höpöhöpö, ei niitä sakkoja saa jos koukkaa toisen kaistan kautta!

      
  • Pitäs tehdä ohituskaista linnun pesimäpuun kohdalle?

    Kaksi hyötyä, pesimärauha ei rikkoonnu ja konstaappelit voi keskittyä oikeisiin polliisihommiin? :tongue:

      
  • Uudessa nopeusmittausjärjestelmässä tien pintaan sijoitetuista antureista siirrytään nyt tutkapohjaiseen järjestelmään, joka mittaa nopeudet jo 150 metrin päästä. Kuva otetaan myös huomattavan paljon aikaisemmin kuin ennen.
    Näin viime hetken jarruttelu ennen varsinaista "peltipoliisia" ei enää auta, vaan kuva on otettu jo sitä ennen.
    Uusi peltipoliisi pystyy mittaamaan nopeudet usealta kaistalta yhtä aikaa.

      
  • @_Quu kirjoitti:

    Uudessa nopeusmittausjärjestelmässä tien pintaan sijoitetuista antureista siirrytään nyt tutkapohjaiseen järjestelmään, joka mittaa nopeudet jo 150 metrin päästä.

    Vanhaa tietoa: Uusi peltipoliisi on ymmärretty väärin: kameran kuvausetäisyys ei ole 150 metriä vaan ainoastaan joitakin kymmeniä metrejä

    https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/260912c2-0834-428c-857e-ab9058e23997

      
  • muokattu 23.11.2019 20:01

    Olen kaivannut Ruotsin mallia siitä lähtien kun liikennevalvonta korvattiin valokuvausharrastuksella. Nyt sitä kaipaavat myös poliisi ja autoliittokin:

    https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/autoliitto-nopeusvalvontakamerat-pitaisi-sijoittaa-tunnettuihin-vaaran-paikkoihin-tieto-nopeusrajoituksesta-ja-kameravalvonnasta-tehostaa-rajoituksen-noudattamista/830858/

    Nopeuden merkityksen vähättely menee tietenkin autoliiton perusteluissa metsään, mutta kun ymmärtää lukea tuon aivopierun siten, että nopeuden merkitys hiljaisella korpisuoralla on vähäisempi kuin kevyen liikenteen kansoittaman taajaman alennetun rajoituksen kohdalla, niin sen jälkeen tavoite tekee järkeä:

    "Nopeusvalvontakameroiden sijoittelussa pitäisi painottaa liikenneturvallisuutta"

    "kameravalvontaan voitaisiin ottaa mallia Ruotsista, jos liikenneturvallisuutta halutaan aidosti parantaa."

    "Ruotsissa valvontakamerat on sijoitettu tunnettuihin vaaran paikkoihin, joissa ne valvovat paikallisen alemman nopeusrajoituksen noudattamista. Tätä on tehostettu sijoittamalla nopeusrajoitusmerkki ja kameravalvonnasta kertova lisäkilpi jonkin verran ennen kameraa"

    Suomessa sakkojen tuotto on liikenneturvallisuutta tärkeämpää, ja se on mielestäni väärä priorisointi.

    Ainakin niin kauan kuin kameroita on rajallinen määrä, kannattaisi käytettävissä olevat resurssit ohjata liikenneturvallisuustyöhön, kuten poliisikin arvioi:

    "Liikkuvan poliisin Perinneyhdistys julkaisi kannanoton, jossa vaaditaan yhtenäisiä ohjeita kameroiden sijoitteluun ja kannatetaan Ruotsin mallia kameravalvonnassa. Lisäksi yhdistys vaatii, että virheellisesti sijoitetut valvontakamerat tulisi purkaa."

    "Poliisi on itse myöntänyt, ettei määrättyjä valvontapisteitä käytetä niiden virheellisen sijoittamisen seurauksena"

    Etenkin poliisin kannanotto on kuin omasta kynästäni.

      
  • Me ajettiin usein Tukholman satamasta Västeråsiin ja tietysti takaisin laivalle Scanialla, kattoluukusta näkyi aina välillä helikopteri mikä seurasi ja mittasi maamerkkien mukaan keskinopeuksia.

      
  • 740 GLE: ”... kun ymmärtää lukea tuon aivopierun siten, että nopeuden merkitys hiljaisella korpisuoralla on vähäisempi kuin kevyen liikenteen kansoittaman taajaman alennetun rajoituksen kohdalla, niin sen jälkeen tavoite tekee järkeä: "Nopeusvalvontakameroiden sijoittelussa pitäisi painottaa liikenneturvallisuutta"

    Aivan, mutta millainen kameroiden sijoittelu parantaa liikenneturvallisuutta eniten?

    Sen tiedän että vallalla on kaksi koulukuntaa, Ruotsin malli ja Victorian malli, mutta sitä en tiedä, kumpi on parempi. Se selviäisi nähtävästi maksamalla 42 $ tutkimuksesta ” Speed cameras in Sweden and Victoria, Australia—A case study”. En ole ostanut tuota, joten joudun päättelemään asioita muiden puheitten perustella.

    Pääosin mielipiteeni perustuvat tutkija Matts-Åke Belin utkimukseen “PUBLIC ROAD SAFETY POLICY CHANGE AND ITS IMPLEMENTATION – VISION ZERO A ROAD SAFETY POLICY INNOVATION”. Hän sanoo siinä Ruotsin mallista mm. näin: “The Swedish approach to safety cameras appears to be based on the beliefs that road safety is an important priority for road users, and that one of the reasons why road users drive too fast is a lack of information and social support. Accordingly, the underlying aim of the intervention is to support and create a new social norm among drivers, namely that it is easier and better to follow the speed limits.”

    Belin, samoin kuin kaikki muutkin aiheesta löytämäni tutkimukset, käyttää Ruotsin verrokina Australian Victoriaa: ”The Victoria approach clearly focuses on driver behavior, and the speed camera program attempts to create a feeling among drivers that speeding can be detected at any time and in any place in the road system. In order to achieve this sense of continued surveillance, the intention is to catch a large proportion of the drivers who exceed the speed limit, so that they experience the consequences and avoid re-offending (specific deterrence), and, in turn, that these drivers tell other drivers that they have been caught (general deterrence). The road safety effect in the Victoria system is supposed to be achieved on the basis that the perceived risk of being detected and fined will prevent a large proportion of drivers from speeding; therefore, the average driving speed in the whole system will decrease, as too will the number of fatalities and injuries”.

    Ruotsissa keskitetään kamerat vaarallisimpiin tieosuuksiin. Sillä halutaan ennemminkin viestittää kuljettajille tieosuuden vaarallisuudesta kuin saada ketään kiinni ylinopeudesta:”The cameras are supposed to support and create a new social norm among drivers, namely that it is easier and better to follow stipulated speed limits. The catching of drivers by the system is regarded as an undesirable consequence. Everyone should know where the cameras are located, and voluntarily adjust their speed accordingly…According to Vision Zero, speed and its consequences is one of the most fundamental aspects that needs to be controlled.”

    Ainoa löytämäni viittaus näiden kahden toimintatavan tehon eroon oli tämä:“From a strict cost-benefit point of view, however, the Victorian approach seems preferable to the Swedish one.”

    Eli jos ymmärsin oikein, niin Ruotsin malli lähtee oletuksesta, että kuljettajat pitävät liikenneturvallisuutta tärkeänä, ja jos rajoituksia rikotaan, niin se johtuu siitä että kuljettajat eivät tiedä nopeuden haitoista tarpeeksi, eivätkä saa riittävästi sosiaalista tuke rajoitusten noudattamiseen.

    Tietoni Victorian mallista perustuvat esimerkiksi tutkimukseen ”Australia best practice”. Siinä epäiltiin, että Ruotsin tapa käyttää kameroita vaikuttaa vain niillä teillä, joilla kamerat ovat, eivätkä vaikuta kuljettajien nopeuskäytökseen näiden teiden ulkopuolella. Victorian mallissa yritetään luoda kuskeille mielikuva, että rajoituksia ei voi rikkoa missään ilman varteenotettavaa riskiä rangaistuksen saamisesta. Tähän mielikuvaan pyritään jakamalla paljon sakkoja laajalla alueella. Viidakkorumpu levittää tietoa vaarattomissa paikoissa saaduista sakoista, mikä lisää kuljettajien kokemaa kiinnijäämisriskiä todellista suuremmaksi, mikä alentaa nopeuksia koko tieverkolla.

    Joten vaikka kameroiden vaikutus korpisuoralla onkin pienempi kuin taajamassa, niin korpisuoralla olevalla kameralla voi silti olla isossa kuvassa merkitystä liikenneturvallisuudelle.

    Tietoni noiden mallien paremmuudesta eivät riitä ehdottomaan mielipiteeseen suuntaan tai toiseen. Taitaa olla niin, että edes parhaat asiantuntijat ovat tästä asiasta erimielisiä. Millä perusteilla sinä päädyit Ruotsin mallin kannattajaksi?

      
  • @TeeCee kirjoitti:
    Eli jos ymmärsin oikein, niin Ruotsin malli lähtee oletuksesta, että kuljettajat pitävät liikenneturvallisuutta tärkeänä, ja jos rajoituksia rikotaan, niin se johtuu siitä että kuljettajat eivät tiedä nopeuden haitoista tarpeeksi, eivätkä saa riittävästi sosiaalista tuke rajoitusten noudattamiseen.

    Itse ymmärsin niin, että vaikka kuljettajat ovatkin periaatteessa turvallisuustietoisia muutenkin kuin kyselytutkimuksissa sosiaalisten paineiden vuoksi vastatessaan tavalla, jonka arvelevat hyväksyttäväksi, he eivät välttämättä aina näe tilanteita riittävän hyvin erottaakseen kaikkia vaarallisia paikkoja riittävällä tarkkuudella?

    Ruotsalaistyylinen valvonta pudottaa nopeuksia ainakin vaarallisimmissa paikoissa kuljettajan motiiveista riippumatta. Ajoipa rajoitusten mukaan vapaaehtoisesti, seurasi puskaradiota tai GPS varoituksia, niin nopeus laskee taajaman 70 rajoituksen kohdalla kaikilla niillä, joille sakoilla on merkitystä.

    Joten vaikka kameroiden vaikutus korpisuoralla onkin pienempi kuin taajamassa, niin korpisuoralla olevalla kameralla voi silti olla isossa kuvassa merkitystä liikenneturvallisuudelle.

    Tällä on se vaikutus, että kameran paikan muistavat ja GPS:n tai puskaradion perusteella ajavat hidastavat hetkeksi keskelle korpisuoraa asennetun tolpan kohdalla olivatpa millä kaistalla tahansa.

    Seuraavan taajaman kohdalla nopeus on vapaa, koska tolppaa ja poliisia ei ole.

    Muistathan, että oma suurin syy kameratolppien paheksuntani ei ollut kameroiden sijoittelu, vaan liikennevalvonnan korvaaminen valokuvausharrastuksella. Paras ratkaisu olisi lopultakin korjata tämä epäkohta, jonka arvasin jo ensimmäisiä kameroita asennettaessa ja varmistaa että kamera vahtii aina pahimmissa paikoissa, joissa kevyt liikenne on todennäköisimmin lähellä ajorataa. Korpisuorien valvonta hoituisi paremmin Liikkuvan Poliisin toimesta ja nopeuksien lisäksi ammattilaisen silmiin tarttuisi samalla vakavia ajotapavirheitä. Minun puolestani siellä mökkimatkan 4.2 kilometrin suoralla saisi kernaasti päivystää kaksi MP-poliisia koko kesän vahtimassa tolloja ohituksia ja satasen rajoituksella alle 2 sekunnin turvavälejä. Yksi valkoinen pyörä lähtövalmiina kumpaankin suuntaan tarpeen mukaan. Osaavan kuskin käsissä pyörä lähtee jonon mukaan tarvittaessa ripeästikin, joten kiini jäänti on käytännössä varmaa.

    Tietoni noiden mallien paremmuudesta eivät riitä ehdottomaan mielipiteeseen suuntaan tai toiseen.

    Samoin. Mutuahan tuo ylläoleva on, enkä voi antaa evidenssiä tilastollisesta vaikutuksesta?

    Taitaa olla niin, että edes parhaat asiantuntijat ovat tästä asiasta erimielisiä. Millä perusteilla sinä päädyit Ruotsin mallin kannattajaksi?

    Kokemuksesta. Pohjois-Ruotsissa Nelostiellä nopeus putoaa taajaman rajoituksella selkeästi tolpista riippumatta. Ohituspaikoissa ei himmata kesken suoran, vaan mennään silloin kun tilanne siihen sopii.

    En tiedä, onko tämä oikeasti turvallisempaa, mutta ainakin tuossa ympäristössä liikkuminen on ennustettavampaa ja helpompaa kuin Suomalaisella asennustavalla, jota poliisikin pitää niin huonona, ettei edes asenna kameraa mielestään väärin asennettuihin tolppiin.

      
  • 740 GLE: ”Suomessa sakkojen tuotto on liikenneturvallisuutta tärkeämpää, ja se on mielestäni väärä priorisointi.”

    Oletan että tarkoitat tuolla automaattista nopeusvalvontaa? Jos sillä pyritään saamaan mahdollisimman paljon tuottoja, niin miksi kamera sijoitetaan Suomessa niin harvaan tolppaan? En tiedä kuinka harvaan, mutta pari vuotta takaperin kamera taisi olla suunnilleen joka kymmenennessä tolpassa. Tuottohan paranisi huomattavasti jos tehtäisiin kuten Ruotsissa, jossa kamera on jokaisessa tolpassa.

      
  • 740 GLE: ”Itse ymmärsin niin, että vaikka kuljettajat ovatkin periaatteessa turvallisuustietoisia muutenkin kuin kyselytutkimuksissa sosiaalisten paineiden vuoksi vastatessaan tavalla, jonka arvelevat hyväksyttäväksi, he eivät välttämättä aina näe tilanteita riittävän hyvin erottaakseen kaikkia vaarallisia paikkoja riittävällä tarkkuudella?”

    Voi olla, mutta puhe oli Ruotsin mallista, ja SE lähtee siitä sanomastani olettamuksesta. Jokainen voi tykönään pähkäillä, ajattelevatko kuskit niin kuin ruotsalaiset omaa malliaan suunnitellessaan olettivat vai ei. Minäkin olen sieltä täältä tulleiden vihjeiden perusteella heidän kanssaan tuosta eri mieltä. On esimerkiksi tieteellinen tosiasia, että kuljettajien nopeusvalintoihin eniten vaikuttava asia on kuskien kokeman kiinnijäämisrikin suuruus, ja Ruotsin mallin ”kilpailija” Victorian malli lähtee tästä perusoletuksesta.

    Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että kuskit ovat periaatteessa turvallisuustietoisia. Käytännössä tämä tarkoittaa vain, että he eivät yritä tahallaan törmätä mihinkään. Pelkkä periaate ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että heistä jokaisella on päässään aivot, jotka suorastaan yrittävät huonontaa heidän mahdollisuuksia tehdä johdonmukaisia päätelmiä liikenteen riskeistä. Esimerkiksi tämän palstan kirjoittelijoista suuri osa ei edes vuosien toistelun jälkeen tiedä, kuinka paljon mikäkin liikenteen riskitekijä todellisuudessa vaikuttaa heidän omaan todennäköisyyteensä kuolla liikenneonnettomuudessa. Edes sinä, näitä asioita paljon pohtinut, puhut edelleen keskinopeuden vaikutuksesta. Periaatteellisesta turvallisuustietoisuudesta ei ole hyötyä, jos ei tiedä mitkä asiat ovat oikeasti vaarallisia.

    Mutta oleellista on myös erottaa mitkä asiat ovat syitä ja mitkä seurauksia. Juurisyy näihin ymmärrysvaikeuksiin on se, että ihmisen kuuluukin hylkiä tietoa, sillä evoluutio on koulinut lajistamme subjektiivisesti ajattelevan. Ja mikä tärkeintä, meidän kuuluukin pysytellä kynsin ja hampain tietämättöminä tästä asiasta. Lajin kehityksen kannalta olisi järjetöntä tuottaa epäloogisesti toimivat aivot mutta antaa kuitenkin sen verran loogisuutta, että oma epäloogisuus olisi helppoa huomata.

    Olen hämmästynyt jos selviää, että kuskien ajatteluun luottava Ruotsin malli on osoittautunut paremmaksi kuin mielestäni paremmin ihmisen psykologisia ominaisuuksia hyödyntävä Victorian malli. Ja tätä paremmuutta pitäisi mielestäni arvioida sillä, minkä verran yhden ihmishengen säästäminen on maksanut.

      
  • 740 GLE: ” Ruotsalaistyylinen valvonta pudottaa nopeuksia ainakin vaarallisimmissa paikoissa kuljettajan motiiveista riippumatta.”

    Se pudottaa nopeuksia niissä vaarallisissa paikoissa, joissa on kamera. Minusta pitäisi saada aikaan haluttu vaikutus mahdollisimman vähillä kameroilla, eikä panostaa tuhansiin kameroihin, jotta jokainen pääteiden vaaranpaikka saataisiin valvonnan piiriin. Otan tästä esimerkiksi sinut: ”Juurikin rangaistuksen pelko on se ainoa syy, minkä vuoksi noudatan myös turhiksi tai vääriksi katsomiani rajoituksia häiriköintiin saakka.” Tulkitsenko väärin jos sanon, että ajaisit nykyistä isommalla nopeudella jos et kokisi kiinnijäämisen riskiä KOKO tietöllä?

    Tässä keskustelun tuoksinassa pitää muista myös se perusasia, että minkä vuoksi tässä nyt kinataan kumpi tapa käyttää kameroita on tehokkaampi: ainoa syy on kuskien halu ajaa ylinopeutta. Siitä halusta pitäisi puhua enemmän, ja sen aiheuttaman valvonnan muodoista vähemmän. Halu rikkoa nopeusrajoituksia syntyy aivoissa, ja väitän että sen perusjuuret ovat syvällä alitajunnassa. Jos olen tässä asiassa oikeassa, niin keskustelun kohteena pitäisi olla miten kuskit itse voisivat vaikuttaa alitajuisiin motiiveihinsa. Tästä asiasta ei saa aikaan asiallista keskustelua, mutta tämän seurauksista jaksetaan vatvoa.

      
  • TeeCee: ”Joten vaikka kameroiden vaikutus korpisuoralla onkin pienempi kuin taajamassa, niin korpisuoralla olevalla kameralla voi silti olla isossa kuvassa merkitystä liikenneturvallisuudelle.”

    740 GLE: ”Tällä on se vaikutus, että kameran paikan muistavat ja GPS:n tai puskaradion perusteella ajavat hidastavat hetkeksi keskelle korpisuoraa asennetun tolpan kohdalla olivatpa millä kaistalla tahansa.”

    Varmasti sillä on tuokin vaikutus, mutta koska niin monessa maassa toteutetaan Victorian mallin mukaista nopeusvalvontaa, niin todennäköisesti korpisuorien kameroilla on myös se vaikutus, että sosiaalisessa mediassa pidetään isoa ääntä korpisuorien kameroista, joka alentaa valvomattomien korpisuorien nopeuksia sen verran että onnettomuuskustannukset pienenevät enemmän kuin kameran hinnan ja käyttökulujen verran.

    Ymmärrän jos Ruotsissa ei kytätä korpisuoria, koska heillä on päätetty pitää kameraa joka pöntössä, mutta Suomen tapa pitää kameraa vain osassa pönttöjä pudottaa kustannuksia.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit