Onhan se, kun akkuun mahtuu kymmenisen kilowattituntia ja sähkö maksaa kymmenen senttiä per kwh, niin se tekee sen suuruusluokkaa euron päivä. Silloin tällöin voisi ladata pariin otteeseen päivässä, ja toisaalta tulee välipäiviä.
Itse tilasin valmiiksi Webasto Pure lataustelineen A-Pipe Oy Kuopiosta. Heillä tuohon oli sovittu könttähinta joka oli 1290 €. Nyt on teline odottamassa autoa. Hyvä palvelu oli tuolla firmassa siksi sen ihan nimeltä mainitsen.
Uusimman AM&S:n vertailun luettuani, imettelen kyllä kovasti V90 T8:n hybriditekniikkaa. Vertailussa mitattiin autojen kulutukset 300 kilometrin matkalla eri kohdissa siten, että liikkeelle lähdettiin sähköllä täydellä akulla. Volvo imi jo tuon sähköajonkin aikana lämmitykseen 1,5-2 l/100km. Sen jälkeen kun ulkopuoliset sähköt oli käytetty, niin matka jatkui polttoaineiden voimalla niin, että Volvo kulutti noin puoli litraa Bemaria enemmän ja Mersua litran enemmän. 300 kilometrin päässä kulutukset asettuivat arvoihin: Volvo 7,5, BMW 7 ja Mersu (diesel) 5,9 l/100km. Melko suuria ovat kaikkien näiden kulutukset, vaikka keskinopeus oli matalahko (noin 50 km/h) ja lämpötila neljä astetta plussan puolella.
Toinen asia, mikä pisti silmiin tuossa on Volvon suorituskyvyttömyys sähköllä ajettaessa. 25,2 sekuntia sataseen kuulostaa ennemminkin jonkin Kupla-Volkkarin suoritukselta kuin 2020-luvun premiumautolta.
Nykyaikainen pienipäästöinen EUR6 dieselmoottorilla varustettu dieselauto on taloudellisempi ja ympäristöystävällisempi kuin pistokehybridi. Tätä tosi asiaa ei muuta mikään. Tankkaamalla vähäpäästöistä dieseliä päästöt pienenevät entisestään.
Mainittakoon että tuossa NHB:n esille tuomassa hybriditekniikoiden vertailussa BMW:n ja Volvon polttomoottorina toimii bensiinkäyttöinen polttomoottori ja mersussa diesel.
Käyttövoiman valinnassa tulee ottaa huomioon ajokilometrit vuodessa, kertyykö kilometrejä pääosin taajamassa vai maantieajossa, onko latausmahdollisuutta ja kuinka usein autolla ajetaan pitkiä matkoja. Lisäksi kannattaa huomioida että uuden ja uudehkon auton omistamisessa suurin kuluerä on auton arvonalenema.
@tracktest kirjoitti:
Nykyaikainen pienipäästöinen EUR6 dieselmoottorilla varustettu dieselauto on taloudellisempi ja
ympäristöystävällisempi kuin pistokehybridi.
...kun autolla ajetaan paljon pitkiä matkoja
Käyttövoiman valinnassa tulee ottaa huomioon ajokilometrit vuodessa, kertyykö kilometrejä pääosin taajamassa vai maantieajossa, onko latausmahdollisuutta ja kuinka usein autolla ajetaan pitkiä matkoja. Lisäksi kannattaa huomioida että uuden ja uudehkon auton omistamisessa suurin kuluerä on auton arvonalenema.
paino sanoilla "onko latausmahdollisuutta ja kuinka paljon ajetaan pitkiä matkoja"
Hieman yli kuukausi sitten talouteen tuli uusi lataushybridi (vanha 2.8l bensavapari vaihtui lataushybridiin) toisena autona toimivan pienipäästöisen Euro6 dieselmoottorilla varustetun nelivedon kaveriksi.
Tuolla disukalla on perinteisesti menty n. 40tkm vuodessa, mutta tullee nyt putoamaan koska "pidemmät taajama-ajot" suoritetaan nyt lataushybridillä. Disukan kulutus seka-ajossa on ollut 7-8l/100km, vaikka pidemmät maantiematkat sillä on aikaisemminkin ajeltu (monesti myös perävaunun kanssa), mutta kaupunkipyöritystä on tullut sen verran, että rapiat 60litraa dieseliä on saanut joka viikko tankata - ja tuo kaupunkipyöritys on tuolle isolle dieselille sitä myrkkyä.
Tällä hetkellä näyttää että lataushybridi pitäisi tankata (bensiinillä) ehkä ensiviikolla tai sitten seraavalla - tankkasin sen täyteen (kapasiteetti n. 30 litraa) kun ajoin sen kaupasta kotiin 5vk sitten. Kilometrejä on nyt mittarissa 2048, josta sähköllä 1718, joten onhan tuo polttis jo yli 300km pyörinyt. Todellista sähkönkulutusta en tähän vielä laskenut, mutta se on jossain 13-18kWh/vrk.
Jännityksellä seuraan hallituksen toimia dieseleiden suhteen - saattaa hyvinkin olla että omalla kohdalla (jos molempien autojen vuosittaiset kilometrit jäävät ~25tkm) tuo diesel vaihtuu jossain vaiheessa sellaiseen koukulliseen nelivetolataushybridiin (bensa), jolla pääsee yli 45km per lataus.
ei ihan otsikon mukaista keskustelua, mutta nyt kun lataushybrideistä tuli ajatuksia mieleen -
Vaikuttaa siltä että NHB kiukuttelee siitä että Volvo voitti testin melko selvällä erolla Bemariin ja Mersuun nähden, vaikka on testin vanhin auto. Omaan tyyliinsä NHB kaivelee testistä esiin Volvon negatiivisia puolia, vaikka testi tulisi huomioida kokonaisuutena. Kaiken lisäksi nämä NHB:n esittämät seikat on jo kuultu sataan kertaan tällä palstalla.
Testin lopputulos:
Volvo: 48 pistettä
BMW: 46 pistettä
Mercedes: 44,5 pistettä
Volvossa oli kaikkein alimmat käyttökulut muun muassa siksi koska Volvo säilyttää arvonsa parhaiten. Osio "Driftkostnad och värdefall" meni näin Bemarin, Mersun ja Volvon osalta.
BMW: 3 pistettä
Mercedes: 1,5 pistettä
Volvo: 4,5 pistettä
Myös sähkön kulutus oli ryhmän pienin.
BMW: 26,7 kWh/100 km
Mercedes: 29,4 kWh/100 km
Volvo: 22,8 kWh/100 km
Minua tässä testissä ihmetyttää eniten Mercedeksen lyhyt toimintamatka, se oli vain 31,7 km vaikka Mercedes lupaa 45 kilometrin toimintamatkaa sähköllä. Bemarilla ja Volvolla sentään pääsee noin 40 kilometriä pelkällä sähköllä.
Toinen seikka mikä ihmetyttää on se että BMW ja Volvo sentään ovat nelivetoisia, mutta Mercedes on ainoastaan takavetoinen.
Tuossa vielä Automotorsportin lopputeksti Volvon osalta jotta kaikille tulisi selväksi miten testi meni.
"VOLVO - EN VÄRDIG VINNARE
Ingenjörerna nere på Västkusten har verkligen fått till en riktig kanonvagn med V90 T8 Twin Engine. Den fortsätter att hålla konkurrenterna på armlängds avstånd i betygsprotokollet och tar ännu en bekväm seger hos oss.
Inte undra på det. Den håller en genomgående hög nivå i alla ronder och lyckas dessutom slå motståndarna på fingrarna i flera moment.
Man har en väldigt smart förpackning av hybriddrivlinan. Den innebär att man inte behöver göra avkall på bilens normala funktionalitet, till skillnad från i BMW och Mercedes.
På tal om just drivlinan är den också väldigt lyckad – stark, smidig och mycket trivsam till vardags.
V90 briljerar tillika när det gäller komfort. Man sitter bra både fram och bak, det adaptiva chassit är behagligt mjukt kontrollerat och ljudnivån låg. Man får allt lite lyxbilsvibbar ibland.
Den slutliga spiken i kistan för de andra två är ekonomironden. Här har Volvon ett klart övertag tack vare ett väldigt starkt andrahandsvärde som ger låga ägandekostnader.
Även som tjänste-bil är det fördel V90. Kostnaden för företaget är ungefär samma för alla tre bilarna, men förarens plånbok tjänar på att välja Volvo."
Melko korkea tosiaan tuo mersun sähkön kulutus. Volvon pienintä sähkönkulutusta selittää osaltaan kokonaan erilainen toimintatapa näihin kahteen muuhun verrattuna, eli Volvossa sähkömoottori on taka-akselilla, kun taas muissa se on rakennettuna vaihteiston yhteyteen. Näin mahdolliset häviöt jäävät volvon tapauksessa pienemmiksi kuin saksalaiskilpailijoiden. Tämän toimintatavan vuoksi BMW on se joukon "ainoa käyttövoimasta riippumaton nelivetoinen", eli siinä toimii neliveto, vaikka polttomoottori ei olekaan käynnissä. Volvon nelivetohan toimii niin että polttomoottori pyörittää eturenkaita ja sähkömoottori takarenkaita.
Jos Volvon joutuu lämmittämään bensan voimalla, on aika loogista, että sähkönkulutus on silloin vastaavasti pienempää. Saksalais-plugarithan lämmittää kabiinin sähköllä. En tosin ole lukenut kyseistä vertailutestiä, joten en tunne testijärjestelyitä tarkemmin.
"I BMW sitter elmotorn mellan förbränningsmotorn och automatlådan, som till skillnad från Volvokonstruktionen innebär att bilen alltid är fyrhjulsdriven, oavsett om man kör på bensin eller el.
Lösningen ger både positiva och negativa effekter. 5-serien har ett konsekvent och förutsägbart uppträdande på vägen med bra grepp i alla lägen. Däremot är eldriften inte lika silkeslen och direkt som i Volvon eftersom kraften passerar genom växellådan, och förbrukning är högre på grund av drivlineförlusterna jämfört med en direktverkande elektrisk axel."
nimenomaan, eli juuri kuten tuossa aikaisemmin totesin. Häviöt BMWn ratkaisussa ovat suuremmat, mutta polttomoottoria ei tarvitse käynnistää varsinkaan talvella liikkeellelähdettäessä - siis sikäli mikäli tarvitaan nelivetoa. Tuosta "silkkisyydestä" voidaan olla montaa mieltä - riippuen siitä mitä sillä tarkoitetaan.
@FARwd kirjoitti:
Jos Volvon joutuu lämmittämään bensan voimalla, on aika loogista, että sähkönkulutus on silloin vastaavasti pienempää. Saksalais-plugarithan lämmittää kabiinin sähköllä. En tosin ole lukenut kyseistä vertailutestiä, joten en tunne testijärjestelyitä tarkemmin.
Joo tuo lämmitys on varmasti isoin tekijä noissa kulutuksen eroissa, mutta vaikka Volvo poltti lämmitykseen aika paljon bensaa, niin sähköllä sillä ei päässyt edes yhtä pitkälle kuin BMW:llä. Ero toki on pieni, mutta silti odottaisin tuon bensan polttamisen näkyvän sähkö-rangessa enemmän. Tuo Bemarin jatkuva nelivetokin antaa Volvon sähkötakvedolle tasoitusta ja Volvossa oli kulutuksen suhteen paras rengaskokokin.
@▫️ kirjoitti:
Vaikuttaa siltä että NHB kiukuttelee siitä että Volvo voitti testin melko selvällä erolla Bemariin ja Mersuun nähden, vaikka on testin vanhin auto. Omaan tyyliinsä NHB kaivelee testistä esiin Volvon negatiivisia puolia, vaikka testi tulisi huomioida kokonaisuutena. Kaiken lisäksi nämä NHB:n esittämät seikat on jo kuultu sataan kertaan tällä palstalla.
Sinä se et sitten vain kykene keskustelemaan asiasta, vaan aina väkisin yrität ajaa keskustelun suunsoittoon. Itseäni tuo lapsellinen nälviminen ei kiinnosta ja jos jatkat tuolla linjalla, niin palkitsen sinut sinulle jo tutulla palkinnolla: ignore kuluvalle vuosikymmenelle.
"Sinä se et sitten vain kykene keskustelemaan asiasta, vaan aina väkisin yrität ajaa keskustelun suunsoittoon. Itseäni tuo lapsellinen nälviminen ei kiinnosta ja jos jatkat tuolla linjalla, niin palkitsen sinut sinulle jo tutulla palkinnolla: ignore kuluvalle vuosikymmenelle."
Kiinnitin vain huomioni siihen että toistat samoja juttuja vuositolkulla. Keskustelut näistä toistamistasi asioista on käyty useaan otteeseen, joten ihmettelen että mitä uutta nyt pitäisi sanoa.
Volvon ja BMW:n kulutusero tuossa testissä muuten oli kokonaista kolme desiä, BMW 4,2 litraa satasella ja Volvo 4,5 litraa satasella. Sähkörangessa oli eroa 600 metriä BMW:n hyväksi.
@[ZeiMZei] kirjoitti:
Melko korkea tosiaan tuo mersun sähkön kulutus. Volvon pienintä sähkönkulutusta selittää osaltaan kokonaan erilainen toimintatapa näihin kahteen muuhun verrattuna, eli Volvossa sähkömoottori on taka-akselilla, kun taas muissa se on rakennettuna vaihteiston yhteyteen. Näin mahdolliset häviöt jäävät volvon tapauksessa pienemmiksi kuin saksalaiskilpailijoiden. Tämän toimintatavan vuoksi BMW on se joukon "ainoa käyttövoimasta riippumaton nelivetoinen", eli siinä toimii neliveto, vaikka polttomoottori ei olekaan käynnissä. Volvon nelivetohan toimii niin että polttomoottori pyörittää eturenkaita ja sähkömoottori takarenkaita.
Kaikki kulutukset kautta linjan ovat mun mielestä korkeita. Sähköajossa keksinopeus oli noin 30 km/h ja tuollaisilla hitailla nopeuksilla lämmitykseen saa kyllä kulumaan energiaa. Mutta paljon kului myös polttonesteita, vaikka niistä lämmön saa liikkumisen sivutuotteena. Ehkä se vain on niin, että isot, raskaat ja tehokkaat autot kuluttavat suhteellisen paljon myös hybridinä.
@NHB kirjoitti:
Ehkä se vain on niin, että isot, raskaat ja tehokkaat autot kuluttavat suhteellisen paljon myös hybridinä.
Samaa mieltä. Eikä tuo minusta paha ole tuo keskikulutus yli 2tonnia painavalle isohkolle bensiini autolle (tarkoitan siis Volvo/BMW), jos 300km matkan keskinopeus on 50km/h (ts. olettaisin että melko paljon nurkkapyöritystä eikä siis siten että vakkari 50km/h ja ajellaan 300km lenkki). Kuten aikaisemmin mainitsin, saman saan menemään pienemmän huipputehon omaavalla "farkkukorisella pienipäästöisellä 3-litraisella Euro6 neliveto diisselillä"
Henkilökohtaisella tasolla kyllä, Suomen mittakaavassa ei. Biopolttoainetta myydään juuri sen verran kuin jakeluvelvoite edellyttää, ei yhtään enempää. Eli kun tankkaat vaikkapa 50 litraa MyDieseliä, niin Neste sekoittaa bioainetta 50 litraa vähemmän tavallisen dieselin joukkoon.
Kaikille on ollut selvää alusta alkaen että vihervasemmiston valtaannousu keskustan suosiollisella avustuksella tulee tälle maalle hyvin kalliiksi. Vihreät vievät härskisti tätä hallitusta ja muut vain vikisevät. Vihervasemmiston tarkoitus on tehdä autoilusta verottamalla niin kallista ettei se ole mahdollista kaikille. Tämä on ollut selvä jo pidemmän aikaa. Tänään luin näistä liikennemerkkien uusimisista jossa häivytetään sukupuoli, on kyllä totaalisen absurdia toimintaa ja tulee erittäin kalliiksi. Surkuhupaisuutta kuvaa hyvin että uudesta liikennemerkistä häivytetään miestä kuvaava hahmo mutta miesten polkupyörä jää. Kansahan tämän tulevankin sekoilun maksaa ja typerääkin typerämmän pelleilyn keksineet myhäilevät tyytyväisenä.
Verotuksesta vielä kaasuautoissa ei alkujaan ollut käyttövoimaveroa. Kaasuautojen lisäännyttyä alkoi verotus. Näin tulee tapahtumaan aikanaan myös sähköautoille päälle lätkäistään liikennesähkövero. Etanolille taisi käydä niin että veroa lisättiin niin paljon ettei sillä kannata ajaa. Polttoaineiden veronlisäykset ovat tulossa eikä mikään mahti tätä estä. Ajan edelleen millä ajan mutta monelta loppuu ajaminen korotusten myötä.
Oletettavaa on, että sähköautoilijoille keksitään jotain lisäveroa lähes ilmaisten kilometrien rankaisuksi. On kuitenkin selvää, että fossiilisten polttelu kallistuu vähintäänkin samassa suhteessa, jolloin sähkön hintaetu tulee jatkossakin säilymään.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Oletettavaa on, että sähköautoilijoille keksitään jotain lisäveroa lähes ilmaisten kilometrien rankaisuksi. On kuitenkin selvää, että fossiilisten polttelu kallistuu vähintäänkin samassa suhteessa, jolloin sähkön hintaetu tulee jatkossakin säilymään.
Tekniikan kehittyessä sellaiseksi että yhä useampi malli on sähköistetty ei sähköllä tarvitse olla enää hintaetua.
http://www.aut.fi/tilastot/verotus_ja_hintakehitys/valtion_verotulot_tieliikenteesta
Polttoaineen myynnin veron tuotto vuonna 2018 oli 3 890 miljoonaa euroa (3,89 miljardia), joten ei siitä voi luopua samaan aikaan kun Suomi ottaa runsaasti velkaa syömiseen, eli korkeamman elintason ylläpitämiseen kuin mihin on varaa (ns. vinguttaa visaa että olisi kivaa).
2018 liikennepolttoaineista kerätty vero 2 677 milj. euroa + alv
Valtion verotulot tieliikenteestä yhteensä 8 132 milj. euroa
Polttoainevero on helppo sulattaa yhteensä verotukseen, sen tuotto alkaa alenemaan sähköautojen yleistyessä. Aprilliä, verojahan korotetaan tuoton takaamiseksi takuuvarmasti tällä hallituspohjalla ympäristöhaittoihin vedoten.
Eikai tuo ole ongelma? Polttonestehän maksaa tuon verran joka tapauksessa? Sähköautoja ladataan pääosin kotilatauksessa, jossa tuo 60kwh maksaa kympin. Silloin tällöin maksetty "täysihintainen tankillinen" ei silloin kaatane maailmaa.
Vai oliko tässä nyt joku juttu mitä en ymmärtänyt?
@tracktest kirjoitti:
Kaikille on ollut selvää alusta alkaen että vihervasemmiston valtaannousu keskustan suosiollisella avustuksella tulee tälle maalle hyvin kalliiksi. Vihreät vievät härskisti tätä hallitusta ja muut vain vikisevät. Vihervasemmiston tarkoitus on tehdä autoilusta verottamalla niin kallista ettei se ole mahdollista kaikille. Tämä on ollut selvä jo pidemmän aikaa. Tänään luin näistä liikennemerkkien uusimisista jossa häivytetään sukupuoli, on kyllä totaalisen absurdia toimintaa ja tulee erittäin kalliiksi. Surkuhupaisuutta kuvaa hyvin että uudesta liikennemerkistä häivytetään miestä kuvaava hahmo mutta miesten polkupyörä jää. Kansahan tämän tulevankin sekoilun maksaa ja typerääkin typerämmän pelleilyn keksineet myhäilevät tyytyväisenä.
Näinhän ne asiat koetaan, mutta todellisuus on joskus tarua ihmeellisempää. Oikeastihan ne liikennemerkit uudistetaan vähitellen yhteneväiseksi kansainvälisesti. https://www.is.fi/autot/art-2000006412811.html Merkkien käyttöikä on noin 10 vuotta, jolloin liikennemerkkejä uudistetaan vähitellen uusiksi. Uusia selkeämpiä liikennemerkkejä tarvitaan tulevaisuudessa mm. autonomiseen autoiluun.
Verotusta kiristävät tavalla tai toisella ihan kaikki hallitukset niin kauan kuin me elämme, siitä voit olla varma. Persujen mukana olo hallituksessa ei ainakaan poikennut tästä. Sen sijaan tuon hallituksen vahinkoja korjaillaan vielä vuosia, mm täysin naurettava kiky-jallitus on varmasti maksanut veronmaksajille moninkertaisesti enemmän, kuin siitä työnantajat koskaan hyötyivät.
Onhan se, kun akkuun mahtuu kymmenisen kilowattituntia ja sähkö maksaa kymmenen senttiä per kwh, niin se tekee sen suuruusluokkaa euron päivä. Silloin tällöin voisi ladata pariin otteeseen päivässä, ja toisaalta tulee välipäiviä.
Itse tilasin valmiiksi Webasto Pure lataustelineen A-Pipe Oy Kuopiosta. Heillä tuohon oli sovittu könttähinta joka oli 1290 €. Nyt on teline odottamassa autoa. Hyvä palvelu oli tuolla firmassa siksi sen ihan nimeltä mainitsen.
Uusimman AM&S:n vertailun luettuani, imettelen kyllä kovasti V90 T8:n hybriditekniikkaa. Vertailussa mitattiin autojen kulutukset 300 kilometrin matkalla eri kohdissa siten, että liikkeelle lähdettiin sähköllä täydellä akulla. Volvo imi jo tuon sähköajonkin aikana lämmitykseen 1,5-2 l/100km. Sen jälkeen kun ulkopuoliset sähköt oli käytetty, niin matka jatkui polttoaineiden voimalla niin, että Volvo kulutti noin puoli litraa Bemaria enemmän ja Mersua litran enemmän. 300 kilometrin päässä kulutukset asettuivat arvoihin: Volvo 7,5, BMW 7 ja Mersu (diesel) 5,9 l/100km. Melko suuria ovat kaikkien näiden kulutukset, vaikka keskinopeus oli matalahko (noin 50 km/h) ja lämpötila neljä astetta plussan puolella.
Toinen asia, mikä pisti silmiin tuossa on Volvon suorituskyvyttömyys sähköllä ajettaessa. 25,2 sekuntia sataseen kuulostaa ennemminkin jonkin Kupla-Volkkarin suoritukselta kuin 2020-luvun premiumautolta.
Nykyaikainen pienipäästöinen EUR6 dieselmoottorilla varustettu dieselauto on taloudellisempi ja ympäristöystävällisempi kuin pistokehybridi. Tätä tosi asiaa ei muuta mikään. Tankkaamalla vähäpäästöistä dieseliä päästöt pienenevät entisestään.
Mainittakoon että tuossa NHB:n esille tuomassa hybriditekniikoiden vertailussa BMW:n ja Volvon polttomoottorina toimii bensiinkäyttöinen polttomoottori ja mersussa diesel.
Käyttövoiman valinnassa tulee ottaa huomioon ajokilometrit vuodessa, kertyykö kilometrejä pääosin taajamassa vai maantieajossa, onko latausmahdollisuutta ja kuinka usein autolla ajetaan pitkiä matkoja. Lisäksi kannattaa huomioida että uuden ja uudehkon auton omistamisessa suurin kuluerä on auton arvonalenema.
ympäristöystävällisempi kuin pistokehybridi.
...kun autolla ajetaan paljon pitkiä matkoja
paino sanoilla "onko latausmahdollisuutta ja kuinka paljon ajetaan pitkiä matkoja"
Hieman yli kuukausi sitten talouteen tuli uusi lataushybridi (vanha 2.8l bensavapari vaihtui lataushybridiin) toisena autona toimivan pienipäästöisen Euro6 dieselmoottorilla varustetun nelivedon kaveriksi.
Tuolla disukalla on perinteisesti menty n. 40tkm vuodessa, mutta tullee nyt putoamaan koska "pidemmät taajama-ajot" suoritetaan nyt lataushybridillä. Disukan kulutus seka-ajossa on ollut 7-8l/100km, vaikka pidemmät maantiematkat sillä on aikaisemminkin ajeltu (monesti myös perävaunun kanssa), mutta kaupunkipyöritystä on tullut sen verran, että rapiat 60litraa dieseliä on saanut joka viikko tankata - ja tuo kaupunkipyöritys on tuolle isolle dieselille sitä myrkkyä.
Tällä hetkellä näyttää että lataushybridi pitäisi tankata (bensiinillä) ehkä ensiviikolla tai sitten seraavalla - tankkasin sen täyteen (kapasiteetti n. 30 litraa) kun ajoin sen kaupasta kotiin 5vk sitten. Kilometrejä on nyt mittarissa 2048, josta sähköllä 1718, joten onhan tuo polttis jo yli 300km pyörinyt. Todellista sähkönkulutusta en tähän vielä laskenut, mutta se on jossain 13-18kWh/vrk.
Jännityksellä seuraan hallituksen toimia dieseleiden suhteen - saattaa hyvinkin olla että omalla kohdalla (jos molempien autojen vuosittaiset kilometrit jäävät ~25tkm) tuo diesel vaihtuu jossain vaiheessa sellaiseen koukulliseen nelivetolataushybridiin (bensa), jolla pääsee yli 45km per lataus.
Vaikuttaa siltä että NHB kiukuttelee siitä että Volvo voitti testin melko selvällä erolla Bemariin ja Mersuun nähden, vaikka on testin vanhin auto. Omaan tyyliinsä NHB kaivelee testistä esiin Volvon negatiivisia puolia, vaikka testi tulisi huomioida kokonaisuutena. Kaiken lisäksi nämä NHB:n esittämät seikat on jo kuultu sataan kertaan tällä palstalla.
Testin lopputulos:
Volvo: 48 pistettä
BMW: 46 pistettä
Mercedes: 44,5 pistettä
Volvossa oli kaikkein alimmat käyttökulut muun muassa siksi koska Volvo säilyttää arvonsa parhaiten. Osio "Driftkostnad och värdefall" meni näin Bemarin, Mersun ja Volvon osalta.
BMW: 3 pistettä
Mercedes: 1,5 pistettä
Volvo: 4,5 pistettä
Myös sähkön kulutus oli ryhmän pienin.
BMW: 26,7 kWh/100 km
Mercedes: 29,4 kWh/100 km
Volvo: 22,8 kWh/100 km
Minua tässä testissä ihmetyttää eniten Mercedeksen lyhyt toimintamatka, se oli vain 31,7 km vaikka Mercedes lupaa 45 kilometrin toimintamatkaa sähköllä. Bemarilla ja Volvolla sentään pääsee noin 40 kilometriä pelkällä sähköllä.
Toinen seikka mikä ihmetyttää on se että BMW ja Volvo sentään ovat nelivetoisia, mutta Mercedes on ainoastaan takavetoinen.
Tuossa vielä Automotorsportin lopputeksti Volvon osalta jotta kaikille tulisi selväksi miten testi meni.
"VOLVO - EN VÄRDIG VINNARE
Ingenjörerna nere på Västkusten har verkligen fått till en riktig kanonvagn med V90 T8 Twin Engine. Den fortsätter att hålla konkurrenterna på armlängds avstånd i betygsprotokollet och tar ännu en bekväm seger hos oss.
Inte undra på det. Den håller en genomgående hög nivå i alla ronder och lyckas dessutom slå motståndarna på fingrarna i flera moment.
Man har en väldigt smart förpackning av hybriddrivlinan. Den innebär att man inte behöver göra avkall på bilens normala funktionalitet, till skillnad från i BMW och Mercedes.
På tal om just drivlinan är den också väldigt lyckad – stark, smidig och mycket trivsam till vardags.
V90 briljerar tillika när det gäller komfort. Man sitter bra både fram och bak, det adaptiva chassit är behagligt mjukt kontrollerat och ljudnivån låg. Man får allt lite lyxbilsvibbar ibland.
Den slutliga spiken i kistan för de andra två är ekonomironden. Här har Volvon ett klart övertag tack vare ett väldigt starkt andrahandsvärde som ger låga ägandekostnader.
Även som tjänste-bil är det fördel V90. Kostnaden för företaget är ungefär samma för alla tre bilarna, men förarens plånbok tjänar på att välja Volvo."
Melko korkea tosiaan tuo mersun sähkön kulutus. Volvon pienintä sähkönkulutusta selittää osaltaan kokonaan erilainen toimintatapa näihin kahteen muuhun verrattuna, eli Volvossa sähkömoottori on taka-akselilla, kun taas muissa se on rakennettuna vaihteiston yhteyteen. Näin mahdolliset häviöt jäävät volvon tapauksessa pienemmiksi kuin saksalaiskilpailijoiden. Tämän toimintatavan vuoksi BMW on se joukon "ainoa käyttövoimasta riippumaton nelivetoinen", eli siinä toimii neliveto, vaikka polttomoottori ei olekaan käynnissä. Volvon nelivetohan toimii niin että polttomoottori pyörittää eturenkaita ja sähkömoottori takarenkaita.
Jos Volvon joutuu lämmittämään bensan voimalla, on aika loogista, että sähkönkulutus on silloin vastaavasti pienempää. Saksalais-plugarithan lämmittää kabiinin sähköllä. En tosin ole lukenut kyseistä vertailutestiä, joten en tunne testijärjestelyitä tarkemmin.
Näin AMS kirjoittaa BMW:n nelivedosta.
"I BMW sitter elmotorn mellan förbränningsmotorn och automatlådan, som till skillnad från Volvokonstruktionen innebär att bilen alltid är fyrhjulsdriven, oavsett om man kör på bensin eller el.
Lösningen ger både positiva och negativa effekter. 5-serien har ett konsekvent och förutsägbart uppträdande på vägen med bra grepp i alla lägen. Däremot är eldriften inte lika silkeslen och direkt som i Volvon eftersom kraften passerar genom växellådan, och förbrukning är högre på grund av drivlineförlusterna jämfört med en direktverkande elektrisk axel."
nimenomaan, eli juuri kuten tuossa aikaisemmin totesin. Häviöt BMWn ratkaisussa ovat suuremmat, mutta polttomoottoria ei tarvitse käynnistää varsinkaan talvella liikkeellelähdettäessä - siis sikäli mikäli tarvitaan nelivetoa. Tuosta "silkkisyydestä" voidaan olla montaa mieltä - riippuen siitä mitä sillä tarkoitetaan.
Joo tuo lämmitys on varmasti isoin tekijä noissa kulutuksen eroissa, mutta vaikka Volvo poltti lämmitykseen aika paljon bensaa, niin sähköllä sillä ei päässyt edes yhtä pitkälle kuin BMW:llä. Ero toki on pieni, mutta silti odottaisin tuon bensan polttamisen näkyvän sähkö-rangessa enemmän. Tuo Bemarin jatkuva nelivetokin antaa Volvon sähkötakvedolle tasoitusta ja Volvossa oli kulutuksen suhteen paras rengaskokokin.
Sinä se et sitten vain kykene keskustelemaan asiasta, vaan aina väkisin yrität ajaa keskustelun suunsoittoon. Itseäni tuo lapsellinen nälviminen ei kiinnosta ja jos jatkat tuolla linjalla, niin palkitsen sinut sinulle jo tutulla palkinnolla: ignore kuluvalle vuosikymmenelle.
"Sinä se et sitten vain kykene keskustelemaan asiasta, vaan aina väkisin yrität ajaa keskustelun suunsoittoon. Itseäni tuo lapsellinen nälviminen ei kiinnosta ja jos jatkat tuolla linjalla, niin palkitsen sinut sinulle jo tutulla palkinnolla: ignore kuluvalle vuosikymmenelle."
Kiinnitin vain huomioni siihen että toistat samoja juttuja vuositolkulla. Keskustelut näistä toistamistasi asioista on käyty useaan otteeseen, joten ihmettelen että mitä uutta nyt pitäisi sanoa.
Volvon ja BMW:n kulutusero tuossa testissä muuten oli kokonaista kolme desiä, BMW 4,2 litraa satasella ja Volvo 4,5 litraa satasella. Sähkörangessa oli eroa 600 metriä BMW:n hyväksi.
Kaikki kulutukset kautta linjan ovat mun mielestä korkeita. Sähköajossa keksinopeus oli noin 30 km/h ja tuollaisilla hitailla nopeuksilla lämmitykseen saa kyllä kulumaan energiaa. Mutta paljon kului myös polttonesteita, vaikka niistä lämmön saa liikkumisen sivutuotteena. Ehkä se vain on niin, että isot, raskaat ja tehokkaat autot kuluttavat suhteellisen paljon myös hybridinä.
Samaa mieltä. Eikä tuo minusta paha ole tuo keskikulutus yli 2tonnia painavalle isohkolle bensiini autolle (tarkoitan siis Volvo/BMW), jos 300km matkan keskinopeus on 50km/h (ts. olettaisin että melko paljon nurkkapyöritystä eikä siis siten että vakkari 50km/h ja ajellaan 300km lenkki). Kuten aikaisemmin mainitsin, saman saan menemään pienemmän huipputehon omaavalla "farkkukorisella pienipäästöisellä 3-litraisella Euro6 neliveto diisselillä"
Henkilökohtaisella tasolla kyllä, Suomen mittakaavassa ei. Biopolttoainetta myydään juuri sen verran kuin jakeluvelvoite edellyttää, ei yhtään enempää. Eli kun tankkaat vaikkapa 50 litraa MyDieseliä, niin Neste sekoittaa bioainetta 50 litraa vähemmän tavallisen dieselin joukkoon.
Kaikille on ollut selvää alusta alkaen että vihervasemmiston valtaannousu keskustan suosiollisella avustuksella tulee tälle maalle hyvin kalliiksi. Vihreät vievät härskisti tätä hallitusta ja muut vain vikisevät. Vihervasemmiston tarkoitus on tehdä autoilusta verottamalla niin kallista ettei se ole mahdollista kaikille. Tämä on ollut selvä jo pidemmän aikaa. Tänään luin näistä liikennemerkkien uusimisista jossa häivytetään sukupuoli, on kyllä totaalisen absurdia toimintaa ja tulee erittäin kalliiksi. Surkuhupaisuutta kuvaa hyvin että uudesta liikennemerkistä häivytetään miestä kuvaava hahmo mutta miesten polkupyörä jää. Kansahan tämän tulevankin sekoilun maksaa ja typerääkin typerämmän pelleilyn keksineet myhäilevät tyytyväisenä.
Verotuksesta vielä kaasuautoissa ei alkujaan ollut käyttövoimaveroa. Kaasuautojen lisäännyttyä alkoi verotus. Näin tulee tapahtumaan aikanaan myös sähköautoille päälle lätkäistään liikennesähkövero. Etanolille taisi käydä niin että veroa lisättiin niin paljon ettei sillä kannata ajaa. Polttoaineiden veronlisäykset ovat tulossa eikä mikään mahti tätä estä. Ajan edelleen millä ajan mutta monelta loppuu ajaminen korotusten myötä.
Miten olisi GPS pohjainen kilometreihin perustuva verotus, käytetyssä energiassa vain ALV oli mitä oli.
Oletettavaa on, että sähköautoilijoille keksitään jotain lisäveroa lähes ilmaisten kilometrien rankaisuksi. On kuitenkin selvää, että fossiilisten polttelu kallistuu vähintäänkin samassa suhteessa, jolloin sähkön hintaetu tulee jatkossakin säilymään.
Nyt on hallituksella sellainen saundi päällä, että viulujenmaksupäivänä ei autoilijaa unohdeta.
Tekniikan kehittyessä sellaiseksi että yhä useampi malli on sähköistetty ei sähköllä tarvitse olla enää hintaetua.
http://www.aut.fi/tilastot/verotus_ja_hintakehitys/valtion_verotulot_tieliikenteesta
Polttoaineen myynnin veron tuotto vuonna 2018 oli 3 890 miljoonaa euroa (3,89 miljardia), joten ei siitä voi luopua samaan aikaan kun Suomi ottaa runsaasti velkaa syömiseen, eli korkeamman elintason ylläpitämiseen kuin mihin on varaa (ns. vinguttaa visaa että olisi kivaa).
Polttoainevero on helppo sulattaa yhteensä verotukseen, sen tuotto alkaa alenemaan sähköautojen yleistyessä. Aprilliä, verojahan korotetaan tuoton takaamiseksi takuuvarmasti tällä hallituspohjalla ympäristöhaittoihin vedoten.
Sähköautoilu ei taida olla ilmaista koska esimerkiksi Audi E-tronin lataus täyteen maksaa Ionityssä noin 60 euroa.
https://autovouhotus.fi/ionity-nosti-hintojaan-ja-muuntui-omistajiensa-pikalatausverkoksi/
Tuotahan ei täällä saa mainita koska puolestapuhujat kyseenalaistavat kaiken mikä viittaisi sähkön olevan jotain muuta kuin ilmaista.
Eikai tuo ole ongelma? Polttonestehän maksaa tuon verran joka tapauksessa? Sähköautoja ladataan pääosin kotilatauksessa, jossa tuo 60kwh maksaa kympin. Silloin tällöin maksetty "täysihintainen tankillinen" ei silloin kaatane maailmaa.
Vai oliko tässä nyt joku juttu mitä en ymmärtänyt?
Kotilataus on halpaa, jäi mainitsematta että autoja ladataan pääosin kotona.
Volvo XC40 kestotestissä polttoainekulut 3 v 7000€ 60000km. Täyssähköautona XC40 on yli 20000€ kalliimpi, että sellaista halpaa sähköä.
Näinhän ne asiat koetaan, mutta todellisuus on joskus tarua ihmeellisempää. Oikeastihan ne liikennemerkit uudistetaan vähitellen yhteneväiseksi kansainvälisesti. https://www.is.fi/autot/art-2000006412811.html Merkkien käyttöikä on noin 10 vuotta, jolloin liikennemerkkejä uudistetaan vähitellen uusiksi. Uusia selkeämpiä liikennemerkkejä tarvitaan tulevaisuudessa mm. autonomiseen autoiluun.
Verotusta kiristävät tavalla tai toisella ihan kaikki hallitukset niin kauan kuin me elämme, siitä voit olla varma. Persujen mukana olo hallituksessa ei ainakaan poikennut tästä. Sen sijaan tuon hallituksen vahinkoja korjaillaan vielä vuosia, mm täysin naurettava kiky-jallitus on varmasti maksanut veronmaksajille moninkertaisesti enemmän, kuin siitä työnantajat koskaan hyötyivät.