Talvirengastesti johtaa taas harhaan

43 kommenttia
2»
  • Jos saan kesäksi sileät tiet vaihtamalla kitkarenkaisiin, olen valmis ajamaan talven liukkaammilla renkailla.

    Mutta koska minun rengasvalintani vaikutus tien kuntoon ei ole mitattavissa, ostan omaan käyttööni sopivimmat.

    Jos tien rapautuminen on ongelma, jo suolauksen lopettaminen kokonaan olisi jo iso askel oikeaan suuntaan.

      
  • Pidemmät pakkasjaksot ovat talven parhaita kelejä tien päällä, silloin kun pakkasta on yli kuusi astetta teitä ei suolata. Tuo järjetön suolaus alkaa heti kun mittari lähenee nollaa. Pohjoisessa ei suolata lainkaan, pohjavesialueilla suolausta on pyritty vähentämään mutta onko tuo käytännössä toteutunut sitä en tiedä.

      
  • Yllä on kommentoitu useaan kertaan, että nastarenkaat ovat turvallisempi valinta talveen. Mielenkiintoinen tulos päinvastaisesta tilastototuudesta https://yle.fi/uutiset/3-10689503. Asiallisen oloinen paperi ja kuolemaan johtaneita kolareita talvikelissä oli yli 500 kertynyt vertailtavaksi.

    Ja jottei maailma olisi liian yksinkertainen, nastat tappavat myös muita kuin autoilijoita: https://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-nastarenkaat-tappavat-ihmisia-enemman-kuin-pelastavat-taustalla-kolme-syyta/ebab28d8-5ca2-3e54-9442-75814cc52f15.

    Valistuneen valinnan tekeminen on taas muuttumassa entistä hankalammaksi. Itse keräsin rohkeutta ja ajoin viime talven ensimmäistä kertaa ilman nastoja. En kuollut ja aiheutin ilmeisesti vähän vähemmän hiukkaspäästöjä. Onnistunut kokeilu mielestäni.

      
  • Itse nastoilla ajaessani vähennän teiden urautumista. Muutaman vuoden on kyllä ollut jo kitkat eli loppui osaltani nuokin talkoot.

      
  • @740 GLE kirjoitti:
    Jos saan kesäksi sileät tiet vaihtamalla kitkarenkaisiin, olen valmis ajamaan talven liukkaammilla renkailla.

    Mutta koska minun rengasvalintani vaikutus tien kuntoon ei ole mitattavissa, ostan omaan käyttööni sopivimmat.

    Jos tien rapautuminen on ongelma, jo suolauksen lopettaminen kokonaan olisi jo iso askel oikeaan suuntaan.

    https://yle.fi/uutiset/3-9503668
    "Huolestuttavaa on, että viime vuoden ajokokeissa vuoden 2013 nastarengas aiheutti vähemmän katupölypäästöjä kuin yksikään nykyisistä nastarenkaista. Ero vanhan ja uuden välillä oli pahimmillaan lähes 2,5-kertainen vanhan rengasmallin hyväksi."

    "Andelen som kör på dubbfria vinterdäck (av nordisk eller mellaneuropeisk typ) uppskattas vara 35,8 procent."
    https://www.chalmers.se/sv/institutioner/tme/nyheter/Sidor/Dubbdack-tar-fler-liv-an-de-raddar.aspx

    https://yle.fi/uutiset/3-9897823
    "Rengastesteissä jarrutetaan siellä, missä kukaan ei jarruta"

    Kyllähän tietoa on saatavilla jos vain etsii. Tämänkaltaisia asioita olisin toivonut käsiteltävän talvirengasartikkelissa, en pelkkää (aivan uusien renkaiden) tuotevertailua.

    Jokaisen rengasvalinnalla on merkitystä tien kulumiseen, eli jos ajaa nastoilla kuluttaa sen mitä yksi auto kuluttaa nastoineen. Naapurin valintaan ei kuitenkaan voi vaikuttaa muutoin kuin keskustelulla (ja hän joko ajaa nastoilla, tai ilman), omaansa voi. Minulle naapurin suosittelu nastoista ei toiminut, kun en vaan ymmärä mitä hyötyä niistä voisi olla minulle.

      
  • Minun ei tarvitse edes suositella. Koettakaa onnistua valitsemaan jotkut sopivat renkaat ja ajakaa varovasti. Minä teen samoin.

      
  • @740 GLE kirjoitti:
    Minun ei tarvitse edes suositella. Koettakaa onnistua valitsemaan jotkut sopivat renkaat ja ajakaa varovasti. Minä teen samoin.

    Oletan että ennakoivan ajon osaava 740 GLE suosittelee nastarenkaita (oliko autossa ESP?) jos joku katsoo hänen autonsa alle tulevana talvena.

    Nastarenkaita ovat myös kaikki halppisnastarenkaat, ja jotkut niistä ovat hävinneet jääratatestit nastattomille talvirenkaille. Toisaalta, ympäri vuoden ajetut halvat 4 mm pinnalla olevat kitkarenkaat ovat myös kitkarenkaita.

    Kitkarenkailla on huono vaikutus kuljettajan moraaliin, eli varauksetta ei voi suositella:
    "Onnettomuuksiin joutuvat kitkarengaskuskit syyllistyvät tutkimuksen mukaan myös useammin alkoholin vaikutuksen alaisena ajamiseen ja yli 20 km/h ylinopeuksiin kuin nastarenkaita käyttävät. "

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nastat-vai-kitkat-vtt-n-tutkimus-paljastaa-83-prosentin-eron/4898938#gs.6emqcm

      
  • muokattu 27.09.2019 11:07

    @Karrette kirjoitti:

    @_Quu kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:
    Mutta kun saat työssäsi selville, miten joku asia toimii/käyttäytyy/vaikuttaa/tms., se varmasti vaikuttaa voimakkaasti myös sinun henkilökohtaisiin ratkaisuihisi.

    Kyllä, aivan niin. Olet oikeassa, ja siksi osallistunkin mieluusti tähän keskusteluun vaikkei kyse ole minulle suoranaisesta työasiasta.

    Alkoholipulloissa on varoitukset nauttimisen kääntöpuolista, eli esimerkiksi raskaana olevien ei pidä juoda viiniä.
    Nastojen osalta kyse ei ole vain auton sisämelusta, vaan tienpintojen kulumisesta, katupölystä ja liikennemelusta.

    Ja nastojen tuomasta liikenneturvallisuudesta, karhella pinnalla on aina enemmän pitoa, myös kesällä.
    Jos nastat kiellettäisiin suolaa ja soraa pitäisi lisätä, ja nehän vasta pölyävät.

    Mielenkiintoinen pohdinta tämäkin, että uraiset tiet toisivat lisäturvaa.
    Norjalaisilla on valmis vastaus tähän, eli Piggdekkgebyr (nastarenkaan käyttömaksu 140 euroa kausi) on edelleen voimassa.

    Jos tiessä on uria niin sateella ei pidä ajaa urassa.
    Nastan pistovoimaa ei käyttömaksu vähennä, vaikutusta haetaan tietysti käytön vähentämiseen onnettomuuksien lisääntymisen kustannuksella, käyttäkää kanssa autoilijat nastoja ettette luista minun ajolinjalle.

      
  • @_Quu kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:

    @_Quu kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:
    Mutta kun saat työssäsi selville, miten joku asia toimii/käyttäytyy/vaikuttaa/tms., se varmasti vaikuttaa voimakkaasti myös sinun henkilökohtaisiin ratkaisuihisi.

    Kyllä, aivan niin. Olet oikeassa, ja siksi osallistunkin mieluusti tähän keskusteluun vaikkei kyse ole minulle suoranaisesta työasiasta.

    Alkoholipulloissa on varoitukset nauttimisen kääntöpuolista, eli esimerkiksi raskaana olevien ei pidä juoda viiniä.
    Nastojen osalta kyse ei ole vain auton sisämelusta, vaan tienpintojen kulumisesta, katupölystä ja liikennemelusta.

    Ja nastojen tuomasta liikenneturvallisuudesta, karhella pinnalla on aina enemmän pitoa, myös kesällä.
    Jos nastat kiellettäisiin suolaa ja soraa pitäisi lisätä, ja nehän vasta pölyävät.

    Mielenkiintoinen pohdinta tämäkin, että uraiset tiet toisivat lisäturvaa.
    Norjalaisilla on valmis vastaus tähän, eli Piggdekkgebyr (nastarenkaan käyttömaksu 140 euroa kausi) on edelleen voimassa.

    Jos tiessä on uria niin sateella ei pidä ajaa urassa.
    Nastan pistovoimaa ei käyttömaksu vähennä, vaikutusta haetaan tietysti käytön vähentämiseen onnettomuuksien lisääntymisen kustannuksella, käyttäkää kanssa autoilijat nastoja ettette luista minun ajolinjalle.

    Karkea tienpinta lienee huono kitkan kannalta. Osa karkeudesta on ilmaa, eli renkaan pintaan ei silloin kohdistu kitkaa. Saksalaisissa autotesteissä on useita metrejä lyhyemmät jarrutusmatkat suomalaistesteihin verrattuna.

    Tällä hetkellä nastojen käyttö on kyseenalaista, siitä voi seurata rikesakko. Ihan hyvä pito oli aamun liikenteessä.
    Ensilumien tai aamuliukkaiden aikaan kitkarenkaat voi huoletta asentaa alle (ennakoivaa autoilemista) vaikka tulisi sen jälkeen taas parin viikon lämmin jakso, kuten usein on ollut.

      
  • muokattu 27.09.2019 15:58

    @Karrette kirjoitti:

    @_Quu kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:

    @_Quu kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:
    Mutta kun saat työssäsi selville, miten joku asia toimii/käyttäytyy/vaikuttaa/tms., se varmasti vaikuttaa voimakkaasti myös sinun henkilökohtaisiin ratkaisuihisi.

    Kyllä, aivan niin. Olet oikeassa, ja siksi osallistunkin mieluusti tähän keskusteluun vaikkei kyse ole minulle suoranaisesta työasiasta.

    Alkoholipulloissa on varoitukset nauttimisen kääntöpuolista, eli esimerkiksi raskaana olevien ei pidä juoda viiniä.
    Nastojen osalta kyse ei ole vain auton sisämelusta, vaan tienpintojen kulumisesta, katupölystä ja liikennemelusta.

    Ja nastojen tuomasta liikenneturvallisuudesta, karhella pinnalla on aina enemmän pitoa, myös kesällä.
    Jos nastat kiellettäisiin suolaa ja soraa pitäisi lisätä, ja nehän vasta pölyävät.

    Mielenkiintoinen pohdinta tämäkin, että uraiset tiet toisivat lisäturvaa.
    Norjalaisilla on valmis vastaus tähän, eli Piggdekkgebyr (nastarenkaan käyttömaksu 140 euroa kausi) on edelleen voimassa.

    Jos tiessä on uria niin sateella ei pidä ajaa urassa.
    Nastan pistovoimaa ei käyttömaksu vähennä, vaikutusta haetaan tietysti käytön vähentämiseen onnettomuuksien lisääntymisen kustannuksella, käyttäkää kanssa autoilijat nastoja ettette luista minun ajolinjalle.

    Karkea tienpinta lienee huono kitkan kannalta. Osa karkeudesta on ilmaa, eli renkaan pintaan ei silloin kohdistu kitkaa. Saksalaisissa autotesteissä on useita metrejä lyhyemmät jarrutusmatkat suomalaistesteihin verrattuna.

    Tällä hetkellä nastojen käyttö on kyseenalaista, siitä voi seurata rikesakko. Ihan hyvä pito oli aamun liikenteessä.
    Ensilumien tai aamuliukkaiden aikaan kitkarenkaat voi huoletta asentaa alle (ennakoivaa autoilemista) vaikka tulisi sen jälkeen taas parin viikon lämmin jakso, kuten usein on ollut.

    Saksan jarrutustestejä ei ole tehty märällä tai sohjoisella sileällä asvaltilla (minä olen kokenut senkin Itävallassa keskellä kesäkuuta raekuuron jälkeen, ei paljon naurattanut) siellä putoaa nopeudet moottoritiellä välittömästi sadekuuron alkaessa.
    Olet ahkera vertaamaan, niiltä osin mitkä sinulle sopii Suomen lainsäädäntöä rajojen yli.
    Pysytään kuitenkin Suomenlakien ja olosuhteiden puitteissa myös verotuksessa ym.

    ps. nykyisten nastojen pistovoima on minimissään, eikä kuluta tienpintaa merkittävästi.

      
  • muokattu 27.09.2019 20:32

    @Karrette kirjoitti:
    Tällä hetkellä nastojen käyttö on kyseenalaista, siitä voi seurata rikesakko. Ihan hyvä pito oli aamun liikenteessä.

    Nastakieltoa sopisi myös valvoa paljonkin tarkemmin alkukesästä, jolloin laiskimmat ajavat ihan perusteetta nastarenkailla.

    Renkaat vaihtuvat tilavassa valaistussa kotitallissa kunnollisen hallinosturin ja pulttikoneen avulla sen verran kätevästi, että yö- ja iltavuoroja ajava Rouva tilaa talvirenkaat yleensä uutisten säätiedotuksen perusteella. Omaani vaihtuvat sitten kun niitä tarvitsee päivävuorolainenkin.

    Olipa nastoja tai ei, talvirenkaiden säästäminen vasta kolmanteen talvikeliin vaihtamalla on siinä mielessä vaarallista, että jos koko ajourallaan yhtenä syksynä tötöilee kesärenkailla yhden puskurin nurkan ruttuun, ei elinikä riitä säästämään vahinkoa takaisin vähemmän kuluneina talvirenkaina.

    Keväällä kieltämättä pääsiäiseen saakka on yhdessä autossa talvirenkaat tarpeettoman pitkään, koska ei viitsi vaihtaa keväällä kahdesti ja mökiltä ei pääse pois vielä silloin kun valtateillä olisi jo kesärengaskeli. Perheen "hiihtobussiin" vaihdetaan kesärenkaat kevään viimeisen hiihtoreissun jälkeen.

      
  • @_Quu kirjoitti:

    Saksan jarrutustestejä ei ole tehty märällä tai sohjoisella sileällä asvaltilla (minä olen kokenut senkin Itävallassa keskellä kesäkuuta raekuuron jälkeen, ei paljon naurattanut) siellä putoaa nopeudet moottoritiellä välittömästi sadekuuron alkaessa.
    Olet ahkera vertaamaan, niiltä osin mitkä sinulle sopii Suomen lainsäädäntöä rajojen yli.
    Pysytään kuitenkin Suomenlakien ja olosuhteiden puitteissa myös verotuksessa ym.

    ps. nykyisten nastojen pistovoima on minimissään, eikä kuluta tienpintaa merkittävästi.

    Tarkoitin jarrutustesteillä ihan tavallisia autotestejä tavallisella kesäkelillä. Saksalaisia lehtiä ovat mm. Auto motor und sport ja suomeksikin julkaistava Autobild. Muutoinkin on ohjeena tarkistaa asiat useasta lähteestä, eikö vain? Luonnollisesti hyvä kuljettaja hidastaa sadekelillä, ja Suomessakin on sanonta "älä aja sataa kun sataa" (vaan hitaammin).

    EU:ssa kun ollaan niin olisi epä-asiantuntijamaista miettiä pelkästään 5,5 miljoonaisen kansan omia sääntöjä. Mielestäni Suomi ei ole maailman paras jokaisessa asiassa, vaan kannattaa aina verrata ratkaisuja mihin muut maat ovat päätyneet. Esimerkiksi Ranska (tuotteille Cognac ja Champagne) ei ole kopioinut maailman parasta -eli suomalaista- alkoholimainnonan kieltävää lakia.

    https://yle.fi/uutiset/3-10786898
    "Suomalaista huippuginiä ei saa mainostaa edes Intiassa – Suomen alkoholilaki"

    https://yle.fi/uutiset/3-10786898
    "Uusimmat nastarenkaat kuluttavat tietä jopa vanhoja enemmän"

      
  • Kotimaa yle
    12.4.2016 klo 19.23 päivitetty 13.4.2016 klo 10.44 rengasjulkaisu on vanhentunutta tietoa.
    Tässä lehdessä 17/2019 on ihan tuore talvirengastesti jarrutusmatkoineen.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit