Lehden Liikenteessä-palstan jutut

525 kommenttia
1121314151618»
  • Aina silloin tällöin on ollut puhetta suojatien merkitsemistavasta. Rovaniemen keskustassa on yksi esimerkki, joka laittaa pohtimaan asiaa:

    https://goo.gl/maps/kZ5aK1DqbANkDzGs6

    Sitä en tiedä, onko suojatie-merkin yhteyteen laillista laittaa lisäkilpeä. Sitäkään en tiedä, mitä etua on saavutettu nuolikuvion muotoisella kivetyksellä verrattuna suojatien viivoitukseen. Huikein juttu on tuo oikean puolen tolpassa oleva merkki 534 (TAXI). Siis onko taksiasema suojatiellä?

      
  • Hienosti Martti vei pyöräilijöiltä mahdollisuuden ohittaa seisovaa tai hidasta kävelyvauhtia matelevaa autojonoa 1,5 m sivuttaisetäisyysvaatimuksella.

    Ehkä tuo kiinteä metrimäärä ei sittenkään ole hyvä asia, ajonopeus ja nopeusero vaikuttavat myös asiaan. Tai sitten rajata vaatimus koskemaan tilanteita, joissa toisen osapuolen nopeus on esim. yli 30 km/h.

      
  • muokattu 02.10.2019 19:26

    Hirvivaaraa käsittelevä juttu on ajankohtainen. Mukaan olisi voinut kyllä ottaa peurakolaritkin. Vaikka niiden seuraukset ovat lievemmät kuin hirven, henkilövahinkoja niissäkin sattuu. Etenkin, kun valkohäntäpeurojen määrä on jatkanut räjähdysmäistä kasvuaan, kolarien lukumääränkin takia henkilövahinkojen määrä on merkittävä, vaikka suhteellisen pieni osa kokonaisuudesta henkilövahinkoon johtaakin. Omaisuusvahingoista puhumattakaan.

    Tehokkain tapa ehkäistä hirvieläinkolareita on vähentää eläinten määrää. Siksi toivon, että Autoliitto näkyvästi osallistuisi sidosryhmäkeskusteluun ja vaatisi riistahallintoa vähentämään hirvieläimiä. Hirvikannaksi 50000 ja valkohännät (haitallinen vieraslaji) kokonaan pois. Tässä yhteiskunnassa on pulaa siitä voimasta, joka metsästäjien saalisvarmuutta kykenee vastustamaan. Jopa MTK ajaa kaksilla rattailla ja on siten täysin hampaaton tässä asiassa. Puolueista perussuomalaiset ja kristilliset taitaa olla ainoita selkärankaisia, joilta voi tukea saada. Se, että riistahallinto sanoo lisänneensä kaatolupia, on tyhjää puhetta ja huomion ohjaamista aiheesta sivuun näin vakavassa asiassa. Liityn välittömästi Autoliittoon ja lupaan olla välittämättä sen pyöräilyvastaisuudesta, jos edunvalvontatyö johtaa selkeään tilanteen parantumiseen. Uskon, että kaltaisiani on Suomessa kymmeniä, ellei satoja tuhansia. Vahingot liikenteen lisäksi ovat sietämättömät myös maa- ja metsätaloudessa (viralliset vahinkotilastot ovat huono vitsi). Lisäksi punkkivälitteisten tautien ja hirvikärpästen vaikutus virkistysarvolle ja ihmisten terveydelle on merkittävä.

      
  • Pyöräteline vetokoukussa on ikuisuusongelma. Marketista saa 30 eurolla telineen ja aiheeseen perehtymätöntä se tietysti houkuttelee. Jutun kuvasta tulee kyllä mieleen asetus kuormauksesta muutenkin. Lainaus: "Ajoneuvoa ei saa kuormata siten, että kuorma sivusuunnassa ulottuu ajoneuvon korin tai kuormatilan ulkopuolelle. Jos ajoneuvossa ei ole kuormakoria, kuormatilassa oleva kuorma saa ylittää ajoneuvon etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 0,35 metrillä. Rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta veneen kuljetukseen."

    Luulin, ettei sivulinjaa saa ylittää pl. veneellä, mutta mitä tuo oikeastaan tarkoittaa? Mikä on kuormakori? Määritelmissä sitä ei ole sanottu. Entä mikä on kori, lasketaanko siihen peilit mukaan? Onko siis jutun kuvan polkupyörä tässä suhteessa laillisesti vai laittomasti kuormattu? Onhan polkupyörän, varsinkin maastopyörän pituus herkästi yli 2 m.

      
  • muokattu 02.10.2019 19:50

    Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa metsästyskauden jälkeen hirvikannan osalta noin 68 000-85 000 yksilön talvikantaan. Peuraonnettomuuksien vähentämiseksi valkohäntäpeurakanta tulisi saattaa vähintään samalle tasolle. Peurakanta metsästyskauden jälkeen on noin 90 000-100 000 yksilöä.

      
  • Peuroja on nyt 111500, eikä suunta ole laskeva.

      
  • muokattu 03.10.2019 06:11

    Lehdessä kysyttiin mihin nopeuteen tulisi hiljentää. Hirvien kannalta hyvä suositusnopeus on 80 km/h, vaikka se ei ole takuu sille etteikö siltikin voisi törmätä.

    Puolet lyhyempi pysähtymismatka kuin 100 km/h, ja tilastojen mukaan ei käy yhtä huonosti kuin satasen vauhdissa. Valoisalla ajalla kuljettajan näkökenttä ei kapene yhtä paljon, joten sekin vähentää reagointiaikaa.

    Jos kokee että on tientuke ja rajoitus on 100, niin rekkanopeus tai ruotsalaisten 90 km/h vähentää sekin pysähtymismatkasta paljon metrejä pois.

    80 km/h on taloudellisesti hyvä ajonopeus.

    Sitten on niitä jotka menevät ohi vaikka ajaisi itse sitä satasta, mutta jokainen vastaa lopulta itsestään. Joskus kaveristaankin, mutta sille ei ulkopuolinen voi mitään - eikä edes tiedetä pelkääkö se etupenkillä matkustava kaveri hirvikolaria.

      1
  • Vieressäni istuu elämäni nainen, oma toimintani ratin takana perustuu ennakoivaan ajoon ja turvallisuusajatteluun se luo naiselleni tunteen jossa jokaisesta matkasta tulee nautittavaa eikä pelko ole läsnä. Hirvimerkit ovat hirvien tunnetuilla kulkureiteillä ja ne on syytä ottaa tosissaan, turhaan näitä varoitusmerkkejä ei siellä seisoteta.

      
  • https://extrat.liikenneturva.fi/pysahtymismatka-auto/fi/

    Korjaus tuohon klo 7.10 kommenttiini. Ei siis puolet lyhyempi pysähtymismatka, vaan 100 km/h on n. 50 % pidempi. Takaisinlaskettuna 80 km/h pysähtymismatka kuivalla tiellä on 50 metriä (sis. jarruttamatta ajettu reagointiaika - himpskattiiiiii! hirvi tulee tielle - nyt osuu!) ja 100 km/h se on 71 metriä.

    Prosentit ovat 42 % pidempi matka (100 -0 km/h tai 80 -0 km/h) kun ajaa lujempaa, tai 29,5 % lyhyempi kun ajaa hitaammin. Se voi ratkaista sen osuuko ja miten kovalla voimalla, ja se voi ratkaista myös sen ehtiikö väistämään tai havaitsemaan vaaran.

      1
  • Kysymys nopeuden alennuksesta oli hyvä. Entä jos ajetaan 80 rajoituksella 80 km/h, kuten monilla maanteillä. Silloinko ei tarvi nopeutta pudottaa?

      
  • @Herbert kirjoitti:
    Kysymys nopeuden alennuksesta oli hyvä. Entä jos ajetaan 80 rajoituksella 80 km/h, kuten monilla maanteillä. Silloinko ei tarvi nopeutta pudottaa?

    Silloin on yleensä kyse tilannenopeudesta, eli miten paljon näet mutkan taakse. Jos näkyvyys on hyvä, niin ei se hirvi tyhjästä sinne keskelle tietä ilmesty.

    Nopeus ei ole pelkkä numero mittarissa, tai kyltti tienvarressa. Nopeuden kaksinkertaistaminen nelinkertaistaa jarrutusmatkan, ja lisäksi ajetaan kaksinkertainen matka jarruttamatta reagointiaikana. Lisäksi näkökenttä kapenee nopeuden kasvaessa.

    Vastaantulija pimeällä tarkoittaa myös sitä että ajetaan ajoittain lähivaloilla, ja joissakin autoissa se tarkoittaa että näkee sekunnin tai pari eteensä, eli auto ei pysähdy sillä matkalla mikä on valaistu. Heijastimet toki näkee pidemmälle, mutta hirvet eivät sellaisia käytä.

      
  • @Herbert kirjoitti:
    Kysymys nopeuden alennuksesta oli hyvä. Entä jos ajetaan 80 rajoituksella 80 km/h, kuten monilla maanteillä. Silloinko ei tarvi nopeutta pudottaa?

    Monesta muusta syystä voi hyvinkin olla tarpeen pudottaa lisääkin, mutta ainakin aiemmin kolaritilastojen mukaan ihmisen kuolemaan johtaneiden hirvikolarien nopeudet alkoivat 80 jälkeen.

      
  • @Karrette kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:
    Kysymys nopeuden alennuksesta oli hyvä. Entä jos ajetaan 80 rajoituksella 80 km/h, kuten monilla maanteillä. Silloinko ei tarvi nopeutta pudottaa?

    Silloin on yleensä kyse tilannenopeudesta, eli miten paljon näet mutkan taakse. Jos näkyvyys on hyvä, niin ei se hirvi tyhjästä sinne keskelle tietä ilmesty.

    Mutta metsästä ilmestyy, ja nopeasti tuleekin.

      
  • muokattu 03.10.2019 21:40

    @Karrette kirjoitti:
    Lisäksi näkökenttä kapenee nopeuden kasvaessa.

    Tarkan näön alue kapenee.
    Sama ilmiö korostuu huonoilla valoilla valokeilan kapeuden vuoksi. Hyvillä valoilla näkemää rajoittaa puusto ojien takana, vaikka hyvin karsitulla alueella puun runkojen sekaan jonkin matkaa näkeekin.

    Vastaantulija pimeällä tarkoittaa myös sitä että ajetaan ajoittain lähivaloilla, ja joissakin autoissa se tarkoittaa että näkee sekunnin tai pari eteensä, eli auto ei pysähdy sillä matkalla mikä on valaistu.

    Jos ei pysähdy, silloin vauhtia on liikaa. Tänään viimeksi olin kuulemassa, kun Liikenneturvan asiantuntija valitteli kovin monien kuljettajien vaihtavan lähivaloille aivan liian aikaisin ymmärtämättä sen vaikutusta näkemään.

    Parhaillakaan lähivaloilla ei saa kuin 80 km/h nopeudella nelisen sekuntia näkemää. Tässä suhteessa matriisivaloilla on etu, kun kaukovalon reunat valaisevat tien reunoja varjostetun vastaantulijan sivuilla.

    Heijastimet toki näkee pidemmälle, mutta hirvet eivät sellaisia käytä.

    Hirvi on lisäksi siitä hankala, että toisin kuin ympäriinsä maleksiva poro, joka on yleensä helppo väistää, hirvi on usein päättäväisesti matkalla tien yli ja hölkkää eteen suoraan sivulta. Leveillä valoilla saa hieman lisää reagointiaikaa tien sivusta lähestyvän hirven havaitsemiseen, mutta satanen on silti liikaa.

      
  • muokattu 03.12.2019 20:47

    Lehdessä luki, että 29% ei noudata pakollista pysähtymistä.

    Suoritin hiljattain kiertoliittymässä ajankulukseni liikennelaskentaa vilkun käytöstä. Sain n. 100 auton otannalla suunnilleen saman tuloksen eli n. 1/3 ei vilkuta. Tuossa tilanteessa sujuvuus heikkeni, koska pääliikennesuunnasta tulijat joutuivat turhaan odottamaan kääntyviä.

    Onkohan stopin laiminlyönnin ja vilkuttomuuden välillä yhteys eli kolmasosa kuskeista kovin itsekkäitä, joille ei liikenteen toimivuudella ole merkitystä?

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit