Lehden Liikenteessä-palstan jutut

651 kommenttia
11618202122
  • Aina silloin tällöin on ollut puhetta suojatien merkitsemistavasta. Rovaniemen keskustassa on yksi esimerkki, joka laittaa pohtimaan asiaa:

    https://goo.gl/maps/kZ5aK1DqbANkDzGs6

    Sitä en tiedä, onko suojatie-merkin yhteyteen laillista laittaa lisäkilpeä. Sitäkään en tiedä, mitä etua on saavutettu nuolikuvion muotoisella kivetyksellä verrattuna suojatien viivoitukseen. Huikein juttu on tuo oikean puolen tolpassa oleva merkki 534 (TAXI). Siis onko taksiasema suojatiellä?

      
  • Hienosti Martti vei pyöräilijöiltä mahdollisuuden ohittaa seisovaa tai hidasta kävelyvauhtia matelevaa autojonoa 1,5 m sivuttaisetäisyysvaatimuksella.

    Ehkä tuo kiinteä metrimäärä ei sittenkään ole hyvä asia, ajonopeus ja nopeusero vaikuttavat myös asiaan. Tai sitten rajata vaatimus koskemaan tilanteita, joissa toisen osapuolen nopeus on esim. yli 30 km/h.

      
  • muokattu 02.10.2019 20:26

    Hirvivaaraa käsittelevä juttu on ajankohtainen. Mukaan olisi voinut kyllä ottaa peurakolaritkin. Vaikka niiden seuraukset ovat lievemmät kuin hirven, henkilövahinkoja niissäkin sattuu. Etenkin, kun valkohäntäpeurojen määrä on jatkanut räjähdysmäistä kasvuaan, kolarien lukumääränkin takia henkilövahinkojen määrä on merkittävä, vaikka suhteellisen pieni osa kokonaisuudesta henkilövahinkoon johtaakin. Omaisuusvahingoista puhumattakaan.

    Tehokkain tapa ehkäistä hirvieläinkolareita on vähentää eläinten määrää. Siksi toivon, että Autoliitto näkyvästi osallistuisi sidosryhmäkeskusteluun ja vaatisi riistahallintoa vähentämään hirvieläimiä. Hirvikannaksi 50000 ja valkohännät (haitallinen vieraslaji) kokonaan pois. Tässä yhteiskunnassa on pulaa siitä voimasta, joka metsästäjien saalisvarmuutta kykenee vastustamaan. Jopa MTK ajaa kaksilla rattailla ja on siten täysin hampaaton tässä asiassa. Puolueista perussuomalaiset ja kristilliset taitaa olla ainoita selkärankaisia, joilta voi tukea saada. Se, että riistahallinto sanoo lisänneensä kaatolupia, on tyhjää puhetta ja huomion ohjaamista aiheesta sivuun näin vakavassa asiassa. Liityn välittömästi Autoliittoon ja lupaan olla välittämättä sen pyöräilyvastaisuudesta, jos edunvalvontatyö johtaa selkeään tilanteen parantumiseen. Uskon, että kaltaisiani on Suomessa kymmeniä, ellei satoja tuhansia. Vahingot liikenteen lisäksi ovat sietämättömät myös maa- ja metsätaloudessa (viralliset vahinkotilastot ovat huono vitsi). Lisäksi punkkivälitteisten tautien ja hirvikärpästen vaikutus virkistysarvolle ja ihmisten terveydelle on merkittävä.

      
  • Pyöräteline vetokoukussa on ikuisuusongelma. Marketista saa 30 eurolla telineen ja aiheeseen perehtymätöntä se tietysti houkuttelee. Jutun kuvasta tulee kyllä mieleen asetus kuormauksesta muutenkin. Lainaus: "Ajoneuvoa ei saa kuormata siten, että kuorma sivusuunnassa ulottuu ajoneuvon korin tai kuormatilan ulkopuolelle. Jos ajoneuvossa ei ole kuormakoria, kuormatilassa oleva kuorma saa ylittää ajoneuvon etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 0,35 metrillä. Rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta veneen kuljetukseen."

    Luulin, ettei sivulinjaa saa ylittää pl. veneellä, mutta mitä tuo oikeastaan tarkoittaa? Mikä on kuormakori? Määritelmissä sitä ei ole sanottu. Entä mikä on kori, lasketaanko siihen peilit mukaan? Onko siis jutun kuvan polkupyörä tässä suhteessa laillisesti vai laittomasti kuormattu? Onhan polkupyörän, varsinkin maastopyörän pituus herkästi yli 2 m.

      
  • muokattu 02.10.2019 20:50

    Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa metsästyskauden jälkeen hirvikannan osalta noin 68 000-85 000 yksilön talvikantaan. Peuraonnettomuuksien vähentämiseksi valkohäntäpeurakanta tulisi saattaa vähintään samalle tasolle. Peurakanta metsästyskauden jälkeen on noin 90 000-100 000 yksilöä.

      
  • Peuroja on nyt 111500, eikä suunta ole laskeva.

      
  • muokattu 03.10.2019 07:11

    Lehdessä kysyttiin mihin nopeuteen tulisi hiljentää. Hirvien kannalta hyvä suositusnopeus on 80 km/h, vaikka se ei ole takuu sille etteikö siltikin voisi törmätä.

    Puolet lyhyempi pysähtymismatka kuin 100 km/h, ja tilastojen mukaan ei käy yhtä huonosti kuin satasen vauhdissa. Valoisalla ajalla kuljettajan näkökenttä ei kapene yhtä paljon, joten sekin vähentää reagointiaikaa.

    Jos kokee että on tientuke ja rajoitus on 100, niin rekkanopeus tai ruotsalaisten 90 km/h vähentää sekin pysähtymismatkasta paljon metrejä pois.

    80 km/h on taloudellisesti hyvä ajonopeus.

    Sitten on niitä jotka menevät ohi vaikka ajaisi itse sitä satasta, mutta jokainen vastaa lopulta itsestään. Joskus kaveristaankin, mutta sille ei ulkopuolinen voi mitään - eikä edes tiedetä pelkääkö se etupenkillä matkustava kaveri hirvikolaria.

      1
  • Vieressäni istuu elämäni nainen, oma toimintani ratin takana perustuu ennakoivaan ajoon ja turvallisuusajatteluun se luo naiselleni tunteen jossa jokaisesta matkasta tulee nautittavaa eikä pelko ole läsnä. Hirvimerkit ovat hirvien tunnetuilla kulkureiteillä ja ne on syytä ottaa tosissaan, turhaan näitä varoitusmerkkejä ei siellä seisoteta.

      
  • https://extrat.liikenneturva.fi/pysahtymismatka-auto/fi/

    Korjaus tuohon klo 7.10 kommenttiini. Ei siis puolet lyhyempi pysähtymismatka, vaan 100 km/h on n. 50 % pidempi. Takaisinlaskettuna 80 km/h pysähtymismatka kuivalla tiellä on 50 metriä (sis. jarruttamatta ajettu reagointiaika - himpskattiiiiii! hirvi tulee tielle - nyt osuu!) ja 100 km/h se on 71 metriä.

    Prosentit ovat 42 % pidempi matka (100 -0 km/h tai 80 -0 km/h) kun ajaa lujempaa, tai 29,5 % lyhyempi kun ajaa hitaammin. Se voi ratkaista sen osuuko ja miten kovalla voimalla, ja se voi ratkaista myös sen ehtiikö väistämään tai havaitsemaan vaaran.

      1
  • Kysymys nopeuden alennuksesta oli hyvä. Entä jos ajetaan 80 rajoituksella 80 km/h, kuten monilla maanteillä. Silloinko ei tarvi nopeutta pudottaa?

      
  • @Herbert kirjoitti:
    Kysymys nopeuden alennuksesta oli hyvä. Entä jos ajetaan 80 rajoituksella 80 km/h, kuten monilla maanteillä. Silloinko ei tarvi nopeutta pudottaa?

    Silloin on yleensä kyse tilannenopeudesta, eli miten paljon näet mutkan taakse. Jos näkyvyys on hyvä, niin ei se hirvi tyhjästä sinne keskelle tietä ilmesty.

    Nopeus ei ole pelkkä numero mittarissa, tai kyltti tienvarressa. Nopeuden kaksinkertaistaminen nelinkertaistaa jarrutusmatkan, ja lisäksi ajetaan kaksinkertainen matka jarruttamatta reagointiaikana. Lisäksi näkökenttä kapenee nopeuden kasvaessa.

    Vastaantulija pimeällä tarkoittaa myös sitä että ajetaan ajoittain lähivaloilla, ja joissakin autoissa se tarkoittaa että näkee sekunnin tai pari eteensä, eli auto ei pysähdy sillä matkalla mikä on valaistu. Heijastimet toki näkee pidemmälle, mutta hirvet eivät sellaisia käytä.

      
  • @Herbert kirjoitti:
    Kysymys nopeuden alennuksesta oli hyvä. Entä jos ajetaan 80 rajoituksella 80 km/h, kuten monilla maanteillä. Silloinko ei tarvi nopeutta pudottaa?

    Monesta muusta syystä voi hyvinkin olla tarpeen pudottaa lisääkin, mutta ainakin aiemmin kolaritilastojen mukaan ihmisen kuolemaan johtaneiden hirvikolarien nopeudet alkoivat 80 jälkeen.

      
  • @Karrette kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:
    Kysymys nopeuden alennuksesta oli hyvä. Entä jos ajetaan 80 rajoituksella 80 km/h, kuten monilla maanteillä. Silloinko ei tarvi nopeutta pudottaa?

    Silloin on yleensä kyse tilannenopeudesta, eli miten paljon näet mutkan taakse. Jos näkyvyys on hyvä, niin ei se hirvi tyhjästä sinne keskelle tietä ilmesty.

    Mutta metsästä ilmestyy, ja nopeasti tuleekin.

      
  • muokattu 03.10.2019 22:40

    @Karrette kirjoitti:
    Lisäksi näkökenttä kapenee nopeuden kasvaessa.

    Tarkan näön alue kapenee.
    Sama ilmiö korostuu huonoilla valoilla valokeilan kapeuden vuoksi. Hyvillä valoilla näkemää rajoittaa puusto ojien takana, vaikka hyvin karsitulla alueella puun runkojen sekaan jonkin matkaa näkeekin.

    Vastaantulija pimeällä tarkoittaa myös sitä että ajetaan ajoittain lähivaloilla, ja joissakin autoissa se tarkoittaa että näkee sekunnin tai pari eteensä, eli auto ei pysähdy sillä matkalla mikä on valaistu.

    Jos ei pysähdy, silloin vauhtia on liikaa. Tänään viimeksi olin kuulemassa, kun Liikenneturvan asiantuntija valitteli kovin monien kuljettajien vaihtavan lähivaloille aivan liian aikaisin ymmärtämättä sen vaikutusta näkemään.

    Parhaillakaan lähivaloilla ei saa kuin 80 km/h nopeudella nelisen sekuntia näkemää. Tässä suhteessa matriisivaloilla on etu, kun kaukovalon reunat valaisevat tien reunoja varjostetun vastaantulijan sivuilla.

    Heijastimet toki näkee pidemmälle, mutta hirvet eivät sellaisia käytä.

    Hirvi on lisäksi siitä hankala, että toisin kuin ympäriinsä maleksiva poro, joka on yleensä helppo väistää, hirvi on usein päättäväisesti matkalla tien yli ja hölkkää eteen suoraan sivulta. Leveillä valoilla saa hieman lisää reagointiaikaa tien sivusta lähestyvän hirven havaitsemiseen, mutta satanen on silti liikaa.

      
  • muokattu 03.12.2019 21:47

    Lehdessä luki, että 29% ei noudata pakollista pysähtymistä.

    Suoritin hiljattain kiertoliittymässä ajankulukseni liikennelaskentaa vilkun käytöstä. Sain n. 100 auton otannalla suunnilleen saman tuloksen eli n. 1/3 ei vilkuta. Tuossa tilanteessa sujuvuus heikkeni, koska pääliikennesuunnasta tulijat joutuivat turhaan odottamaan kääntyviä.

    Onkohan stopin laiminlyönnin ja vilkuttomuuden välillä yhteys eli kolmasosa kuskeista kovin itsekkäitä, joille ei liikenteen toimivuudella ole merkitystä?

      
  • muokattu 16.04.2021 10:06

    Nettiversiossa on juttu kylätiekokeilusta:

    https://tekniikanmaailma.fi/lehti/7a-2021/paakaupunkiseudella-kokeillaan-liikennejarjestelya-joita-ei-toivottavasti-tehda-enempaa/

    Jos tässä vaiheessa toimittajalla on tiedossa se, että järjestely ei ole toimiva. Näkökulmassa ilmeisesti painottuu autoilu.

    Nyt kiinnostaa vaihtoehdot, kun kevyen liikenteen osalta tuo on taatusti kustannustehokas ratkaisu ja erillisiä pyöräteitä on vaikea saada riittävä määrä toteutukseen. Toisaalta jos itse ajaa rajoituksen ja tilanteen mukaan, montako kohtaa tiessä on, jossa yhteenajon riski on konkreettinen? Verrataan asiaa vaikka perinteiseen soratiehen, jossa kohtaaminen vaatii erityistä tarkkuutta. Mutkia ja mäkiä on jatkuvasti, eikä ajourista päätellen niissä ajeta keskilinjan oikealla puolella.

    Kun tuo kokeilutie pakottaa kuljettajia varovaisuuteen, kokeilun tavoitteet ehkä täyttyvät. Se, että ns. sujuvaan autoiluun tottunut kokee tilanteen vähemmän miellyttävänä, ei ehkä ole oikea mittari asian arvioimisessa. Jos olisi, voitaisiin nopeusvalvontakin lopettaa.

      
  • Stop-merkin noudattamatta jättämisestä aiheellinen muistutus. Peiliin katsominen ei taida kaikilla auttaa, koska moni väärin ajava luulee ajavansa oikein. Tyypillinen tilanne on, kun jonon toinen on pysähtynyt ja jatkaa risteykseen ensimmäisen perässä. Laissa ei rautalangasta väännetä, että toisen pitää vielä pysähtyä uudestaan ennen ajamista risteykseen.

    Pyöräparkkiartikkeli oli myös asiaa. Päästövähennyksiä pitäisi saada mm. matkaketjuilla, mutta pyörän säilytys on ongelma.

      
  • muokattu 12.12.2021 11:11

    @Herbert kirjoitti:
    Nettiversiossa on juttu kylätiekokeilusta:

    https://tekniikanmaailma.fi/lehti/7a-2021/paakaupunkiseudella-kokeillaan-liikennejarjestelya-joita-ei-toivottavasti-tehda-enempaa/

    Jos tässä vaiheessa toimittajalla on tiedossa se, että järjestely ei ole toimiva. Näkökulmassa ilmeisesti painottuu autoilu.

    Nyt kiinnostaa vaihtoehdot, kun kevyen liikenteen osalta tuo on taatusti kustannustehokas ratkaisu ja erillisiä pyöräteitä on vaikea saada riittävä määrä toteutukseen. Toisaalta jos itse ajaa rajoituksen ja tilanteen mukaan, montako kohtaa tiessä on, jossa yhteenajon riski on konkreettinen? Verrataan asiaa vaikka perinteiseen soratiehen, jossa kohtaaminen vaatii erityistä tarkkuutta. Mutkia ja mäkiä on jatkuvasti, eikä ajourista päätellen niissä ajeta keskilinjan oikealla puolella.

    Kun tuo kokeilutie pakottaa kuljettajia varovaisuuteen, kokeilun tavoitteet ehkä täyttyvät. Se, että ns. sujuvaan autoiluun tottunut kokee tilanteen vähemmän miellyttävänä, ei ehkä ole oikea mittari asian arvioimisessa. Jos olisi, voitaisiin nopeusvalvontakin lopettaa.

    Noita kokeiluja on muuallakin Suomessa ollut. Olen lukenut yhdestä, jossa koululle johtava tie oli muutettu autojen hallitsemasta perinteisestä väylästä kylätieksi, jossa ensisijainen tienkäyttäjä on jallankulkija, koska autoille oli vain yksi kaista, jota käyttävät molempiin suuntiin menijät.

    Minusta tuntuu, että idea on oikein hyvä sellaisille väylille, missä jalankulkijoita on enemmistö ja autot saisivat mieluummin pysyä kokonaan pois ja jos tulevat, niin ovat toissijaisia tien käyttäjiä.

    Ehkä tuon artikkelin kuva on tarkoituksellisesti otettu tilanteesta, kun tie on käytännössä tyhjä?

    Ei kai ole järkeä ohjata autot ajamaan keskellä tietä ja varata leveät reunat jalankulkijoille, joita ei ole?

    Kylätien idea on hyvä, mutta sitä pitäisi soveltaa vain siellä missä on paljon jalankulkijoita. Turvallisuuspuolesta voi luulla, että kahden auton kohdatessa syntyy kummallinen tilanne, jos kummallakaan autolla ei ole tilaa väistää sivulle. Luultavasti peltikuori sitten hivuttautuu puoliväkisin jalankulkijoiden sekaan? Ainakin, jos on kyse hesalaisista jalankulkijoista, joiden ei tarvitse katsella muuta kuin kännykkää ja ovat oikeutettuja etenemään kuin zombiet ja muut väistävät. Niin on pakko tunkea sinne sekaan autolla, jos meinaa päästä eteenpäin kylätiellä.

      
  • Helsinki ja kylätie 😕

      
  • En tiedä, millaisia liikennemääriä on HR:n mielessä. Veikkaan, ettei kokeiluteillä ole niin paljon jalankulkijoita, että autolla pitäisi erityisesti hivuttautua jalankulkijoiden sekaan. Tällaista voisi olla Helsingin keskustassa, mutta nimenomaan liikennemäärien takia kylätie ei siellä ole toimiva ratkaisu.

    Näen kylätien vuorokauden ja kellonajasta riippumatta liikenteeltä rauhallisena ympäristönä, jossa on tarkoitus sovittaa autoliikenne muun liikenteen rytmiin. Se nyt vaan vaatii autoilijalta totuttua suurempaa joustamista, mutta juuri sehän on tarkoitus. Nähdä, ettei auto(ilija) ole mikään kuningas liikenteessä, vaan tasa-arvoinen muiden kulkutapamuotojen kanssa.

    Video yhdestä kohteesta:

      
  • muokattu 14.12.2021 23:25

    Videossa oli kovin idyllinen ja seesteinen tunnelma. Huomaan ihmetteleväni, onko päällystetyllä tiellä aikaisemmin aina ollut keskiviivamaalaus? Noin kapea tie kuin videolla olisi varmaan jo luontaisesti sellainen, jossa autot ajavat melko keskellä ja antavat toisilleen tilaa kohdattaessa. Ainakin talvella. Jos tuollaiset tiet halutaan merkitä kyläteiksi, niin käytännön ajotapa tuskin muuttuu paljoakaan siitä, mitä se muutenkin olisi. Paitsi, että autoilijoiden annetaan ja jopa ohjeistetaan ajamaan keskellä. Luulen (näin vähäisellä tutustumisella asiaan), että kannatan kylätiemerkintää tuollaiselle väylälle.

    Toinen kokeilu, josta olen lukenut, on enemmänkin oikeasti kylätie. Siinä kokeilussa haluttiin kohentaa kevyen liikenteen asemaa erityisesti koulumatkaliikenteen takia. Vanhemmat toivat ja hakivat lapsiaan autoilla ja samaan aikaan oli paljon jalkailijoita ja pyöräilijöitä liikkeellä. Kokemuksista en löytänyt tietoa pienellä hakemisella netistä, vain vanhoja otsikoita kokeilun aloittamisesta.

    Toisaalta, jos alhainen nopeusrajoitus on kylätien pointti, niin tarvitaanko mitään kylätiestatusta ja ohjeistusta? Ajaako saman asian se alhainen rajoitus ja keskiviiva pois. Kyllä liikenne tikanpojan oikealle tolalle ohjaa....?

      
  • Nopeusrajoitus ei toimi, ellei tieympäristö tue rajoitusta (vrt. motarilla 60 km/h).

    Kapeilla päällystetyillä teillä ei keskiviivaa käytetä, reunaviivat pitäisi aina olla. Ajonopeudet määräytyy käytännössä tien mutkaisuuden mukaan. Suorahkolla tiellä ajetaan herkästi yli 80, mutkaisemmilla ehkä 60. Nämä ei sovi kylätiestatukseen ja ainkin kesällä yksikaistainen vaikuttaa lupaavalta.

      
  • @Herbert kirjoitti:
    Nopeusrajoitus ei toimi, ellei tieympäristö tue rajoitusta (vrt. motarilla 60 km/h).

    Kapeilla päällystetyillä teillä ei keskiviivaa käytetä, reunaviivat pitäisi aina olla. Ajonopeudet määräytyy käytännössä tien mutkaisuuden mukaan. Suorahkolla tiellä ajetaan herkästi yli 80, mutkaisemmilla ehkä 60. Nämä ei sovi kylätiestatukseen ja ainkin kesällä yksikaistainen vaikuttaa lupaavalta.

    Eihän siinä mitään, jos annetaan kylätiestatus. Maalaukset varmaan auttavat hahmottamaan miten on tarkoiteus liikkua siellä. Mutta miten talvikelit, jos sattuu olemaan lunta?

      
  • Mukava video, välillä sai vaikutelman kuin ukko olisi fillaroinut viittäkymppiä.

    Tarkoituksena lienee opettaa antamaan tilaa enemmän kevyelle liikenteelle. Lumen peittämänä toimii kuin normaali tie, jossa paikalliset muistavat ainakin ajaa hieman keskemmällä.
    Tällä hyvältä vaikuttavalta kylätie testauksella saadaan ilmeisesti korvattua osin myös hidastetöyssyjä.

      
  • Oikealle kääntymisen ongelmista aiheellinen juttu. Mutta ongelman poistamiseksi ei ole keinoja?

    Ajotapa on ensimmäinen. Jos haluaa nähdä, ennen kuin ajaa väistämisvelvollisena toisen eteen, ajotapa on erilainen kuin sillä, jonka mielestä huono näkyvyys on peruste kääntää väistämisvelvollisuus päälaelleen. Usein risteysajo ei ole sujuvaa, kun yrittää kurkkia katveiden taakse.

    Jos olisi mahdollista, että pyörän sijaan voisi tulla rekka, olisiko kuski yhtä huoleton?

    60-luvulla TM:n koeajoissa piirrettiin auton ympärille katvealueet. Ymmärrän, että tuossa on monta ongelmaa saada tulos lukijan kannalta luotettavaksi (penkin säädöt, kuskin pituus). Mutta olisipa kiinnostavaa nähdä samalla tekniikalla tehty verrokki nykyautosta.

    Tuon jälkeen pitkään oli koeajoissa sivuutettu maininnat näkyvyydestä lähes täysin, se ehkä heijasteli ajotapoja. Riitti, kun näki eteensä. Nykyään asiasta on yleensä lyhyt maininta. Silti etenkin takaviistoon oikealle on kriittinen suunta, jonne näkyvyyttä soisi käsiteltävän enemmänkin. Samalla se ehkä herättäisi lukijoita ymmärtämään asian merkitystä. Autossa on muitakin ominaisuuksia kuin kiihtyvyys 0-100 km/h.

      3
  • @Herbert kirjoitti:
    Jos haluaa nähdä, ennen kuin ajaa väistämisvelvollisena toisen eteen, ajotapa on erilainen kuin sillä, jonka mielestä huono näkyvyys on peruste kääntää väistämisvelvollisuus päälaelleen.

    Samaa mieltä. "En nähnyt" ei vähennä syyllisyyttä millään tavoin tilanteessa, jossa olisi pitänyt nähdä.

    Usein risteysajo ei ole sujuvaa, kun yrittää kurkkia katveiden taakse.

    Tilannetta helpottaa jos väistettävän kevyen liikenteen suunnan voi varmistaa jo ennen kääntymistä. Nopea pyöräilijä tosin tekee tästäkin ennakkohavainnosta hyvin nopeasti vanhentuneen.

      
  • https://www.google.fi/maps/@60.3468455,25.0753687,3a,90y,278.27h,90.77t/data=!3m6!1e1!3m4!1sTrAIP00TQ3pOlI1yndwNdg!2e0!7i13312!8i6656

    Jos kuva näkyy niin tuossa on yksi hankala paikka etenkin pakettiautolle, nyt vähän helpottaa kun puskia on poistettu. Osuin paikalle kun pyöräilijä purnasi poliisille, autot ei aina huomioi pyryilijöitä, alamäkeä nopeus voi nousta 40 kymppiin. mielestäni tuossa pitäisi olla pakollinen pysytysmerkki pyöräilijöille.

      
  • @Herbert kirjoitti:
    Oikealle kääntymisen ongelmista aiheellinen juttu. Mutta ongelman poistamiseksi ei ole keinoja?

    Ajotapa on ensimmäinen. Jos haluaa nähdä, ennen kuin ajaa väistämisvelvollisena toisen eteen, ajotapa on erilainen kuin sillä, jonka mielestä huono näkyvyys on peruste kääntää väistämisvelvollisuus päälaelleen. Usein risteysajo ei ole sujuvaa, kun yrittää kurkkia katveiden taakse.

    Jos olisi mahdollista, että pyörän sijaan voisi tulla rekka, olisiko kuski yhtä huoleton?

    60-luvulla TM:n koeajoissa piirrettiin auton ympärille katvealueet. Ymmärrän, että tuossa on monta ongelmaa saada tulos lukijan kannalta luotettavaksi (penkin säädöt, kuskin pituus). Mutta olisipa kiinnostavaa nähdä samalla tekniikalla tehty verrokki nykyautosta.

    Tuon jälkeen pitkään oli koeajoissa sivuutettu maininnat näkyvyydestä lähes täysin, se ehkä heijasteli ajotapoja. Riitti, kun näki eteensä. Nykyään asiasta on yleensä lyhyt maininta. Silti etenkin takaviistoon oikealle on kriittinen suunta, jonne näkyvyyttä soisi käsiteltävän enemmänkin. Samalla se ehkä herättäisi lukijoita ymmärtämään asian merkitystä. Autossa on muitakin ominaisuuksia kuin kiihtyvyys 0-100 km/h.

    Normaalisti oikealle kääntyminen ei ole ongelma muutoin kuin putkinäköisten trikootorpedoiden ja nuorisomopoilijoiden kanssa. Laissa on valuvika, kun nopeille kevyenliikenteen minä ensin -yksilöille ei ole määritetty väistämisvelvollisuutta. Jos monikaistaisella tiellä olisi sallittu oikeanpuoleiselta kaistalta kääntyminen vasemmalle (ilman korvamerkittyjä kaistoja), niin autot törmäilisivät toisiinsa tämän tästä. Kääntyvä joutuu hidastamaan ja suoraan menijä voi posottaa rajoituksen mukaan, jolloin nopeuserot muodostavat riskin. Oikealta ei saa ohittaa - paitsi trikootorpedo kevyen liikenteen väylää pitkin vaikka väylä olisi aivan tien vieressä.

    Yleensä kääntyjän ei tarvitse pelätä törmääjää siltä suunnalta, mihin on kääntymässä. Pyöräilijöiden ja mopoilijoiden tapauksessa tilanne risteyksessä voi yllättäen muuttua takaa ryntäävän kevyttyypin takia vaikka kääntymisen aloitushetkellä tilanne oli vaaraton. Vaara ei synny huonosta näkyvyydestä taakse vaan siitä, että takaa tuleva pyrkii ajamaan ohi kääntyvän ajoneuvon siltä puolelta, jonne ajoneuvo on kääntymässä.

    Laki on tässä kohdassa(kin) väärässä.

      
  • muokattu 26.06.2022 14:28

    Laki on tuo ja aivan linjassa sen kanssa, että monikaistaisella tiellä kääntyjä tai kaistan vaihtaja väistää. Olisi pöhkö ajatus, että risteyksessä kääntyvä ei olisi pääsääntöisesti väistämisvelvollinen.

    Trikootorpedot eivät ole risteyksissä mikään ongelmaryhmä. Katsomatta kääntyvät on. Itselläni on autolla risteyksissä niin hidas ajonopeus, että ihan tavalliset työmatkahybridipyöräilijät, jopoilijat, teinipojat maastureillaan ja muovipussia naistenpyörän ohjaustangossa riiputtavat vanhemmat miehet ehtivät kylkeeni, ellen katso.

    Jos nyt luokitteluun sorrutaan, trikootorpedot luultavasti ovat tietoisimpia autoilijoiden sokeudesta tai välinpitämättömyydestä ja siten osaavat pysytellä pois auton alta.

    Yleensä nopeusrajoitus on 40-60 näissä paikoissa. Pyöräilijä sujuvasti ajaessaan ajaa n. 20-30 km/h. Mikä on HR:n ajonopeus etuajo-oikeutettuna risteyksessä, kun jatkat matkaasi suoraan? Rajoitus 50 km/h. Miten tämä nopeus vertautuu mielestäsi tyypilliseen pyöräilijän nipeuteen, jota kääntyvän autoilijan kuuluu väistää?

      3
  • @Herbert kirjoitti:
    Laki on tuo ja aivan linjassa sen kanssa, että monikaistaisella tiellä kääntyjä tai kaistan vaihtaja väistää. Olisi pöhkö ajatus, että risteyksessä kääntyvä ei olisi pääsääntöisesti väistämisvelvollinen.

    Trikootorpedot eivät ole risteyksissä mikään ongelmaryhmä. Katsomatta kääntyvät on. Itselläni on autolla risteyksissä niin hidas ajonopeus, että ihan tavalliset työmatkahybridipyöräilijät, jopoilijat, teinipojat maastureillaan ja muovipussia naistenpyörän ohjaustangossa riiputtavat vanhemmat miehet ehtivät kylkeeni, ellen katso.

    Jos nyt luokitteluun sorrutaan, trikootorpedot luultavasti ovat tietoisimpia autoilijoiden sokeudesta tai välinpitämättömyydestä ja siten osaavat pysytellä pois auton alta.

    Yleensä nopeusrajoitus on 40-60 näissä paikoissa. Pyöräilijä sujuvasti ajaessaan ajaa n. 20-30 km/h. Mikä on HR:n ajonopeus etuajo-oikeutettuna risteyksessä, kun jatkat matkaasi suoraan? Rajoitus 50 km/h. Miten tämä nopeus vertautuu mielestäsi tyypilliseen pyöräilijän nipeuteen, jota kääntyvän autoilijan kuuluu väistää?

    Oikeastaan lakiin ei tarvittaisikaan muutosta, vaikka lakia muuttamalla saataisiin syntymään paras ratkaisu. Toiseksi paras ratkaisu olisi, että pyöräilijöille ynnä mopoilijoille olisi stop-merkki ennen heidän etenemistään varsinaiselle ajoradalle. Kolmanneksi paras olisi kärkikolmio stop-merkin sijasta. Nykyinen käytäntö on huonoin.

    Lainsäädännöllä ja tiejärjestelyillä pitäisi tukea turvallista liikkumista liikenteessä eikä altistaa onnettomuuksille kasvattamalla riskiä. Oikeastaan tielinjausten korjaaminen olisi kaikkein paras ratkaisu, mutta sitä odotellessa pitäisi käyttää lain mahdollistamia ratkaisuja.

    On tosiaan ihan luonnollista, että kääntyjä väistää. Toisaalta autoilijan ei tarvitse pelätä takaa päin tulevaa törmäystä sen puolen kylkeen, johon suuntaan on kääntymässä, muuten kuin pyöräilijän ja mopoilijan kohdalla. Siis ainakaan "laillista" törmäystä. Voihan tietysti olla, että joku jästipää keksii lähteä ohitukseen juuri, kun toinen on kääntymässä vasemmalle, mutta silloin ohittaja ei noudata lakia.

    Kenelle tulisi mieleen auton ratissa ohittaa edellä oleva oikealta, kun edellä oleva hidastaa kääntyäkseen oikealle? Kevyen liikenteen turboille se tulee mieleen.

    Kevyen liikenteen väylä sijaitsee yleensä varsinaisen tien rinnalla ja se on oikeastaan tien levike ja tehty, jotta kevyt liikenne voisi toimia turvallisemmin kuin, jos pyörät sun muut etenesivät ajoradalla pientareen vieressä. On kuitenkin jäänyt moneen paikkaan valuvika, jota ei ole liikennemerkein korjattu vaikka olisi mahdollista. Vaikka kevyenliikenteen ja tien välissä saattaa olla oja, väylä on kuitenkin niin lähellä tien reunaa, että polkupyörän ajolinja leikkaa kääntyvän auton ajolinjan ennen kuin auto on kääntynyt ja alkanut edetä pois risteyksestä. Fiksuja ratkaisujakin näkee. Niissä pyörätie koukkaa risteysalueella kauempaa ja autoilija näkee pyöräilijän oikealla sivulla eikä takanaan.

    Tiejärjestelyt pitäisi korjata ja poistaa tarve kurkkia takaoikealle. Muuten tapahtuu onnettomuuksia. On paljon autoja, joista ei kunnolla voi nähdä takaoikealle: raskaan liikenteen ajoneuvot, pakettiautot ja perävaunua vetävät henkilöautot jne.

    Miten nopeus vertautuu pyöräilijän nopeuteen? En osaa sanoa, koska tilannenopeus vaihtelee tilanteen mukaan. Kääntyvän auton kuski ei voi keskittyä seuraamaan pelkästään takaoikealta kenties tulevaa kevyttä liikennettä. Kun sen suunnan on kerran todennut olevan ok, niin tilanne saattaa sen jälkeen muuttua yhtäkkiä.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit