Katumaasturien koeajot

13 kommenttia

Katumaasturien, varsinkin nelivetoisten koeajoissa toivoisin ilmoitettavat ko. auton kahluusyvyyden.
Itselleni tiedolla on merkitystä ja olen aina 4 x 4 autoa ostaessani pitänyt ko.tietoa eräänä tärkeimmistä kriteereistäni. Mielestäni 4 x 4 autolla pitää pystyä ajelemaan niin metsissä kuin myös lumessa.
Tieto kiinnostaa varmaan useita.

  
  • muokattu 13.11.2019 23:15

    Esimerkiksi Range Rover Evoquen "wading depth" on 60 cm ja Volvo XC 40:n "wading depth" on 45 cm (muut kuin lataushybridi).

    Maavara tietenkin on eri asia kuin kahluusyvyys. Autojen koeajoissa ei aina ilmoiteta näitä tietoja. Kahluusyvyyttä on vaikea löytää edes valmistajien sivuilta, mutta tämä on pelkkä oma näkemykseni pikaisen googlailun perusteella.

      
  • muokattu 15.11.2019 06:53

    Katumaastureita tuskin on tarkoitettu kahlaamiseen. Nehän ovat henkilöautoja, joissa on normaalia suuremmat pyörät ja maasturista apinoitu ulkonäkö. Kahlaamisessa muutenkin ollaan harmaalla alueella. Ajonopeus vaikuttaa olennaisesti siihen, mihin kaikkialle vesi pääsee. Jossain uutisten tulvakuvissa näkyy välillä suorituksia, joista ilman ongelmia selviämistä voi vain ihmetellä.

    Jos valmistaja kahluusyvyyden ilmoittaa, se varmasti maahantuojan sivuilta tai automyyjältä löytyy. Sen sijaan ilmoitetun luvun todentaminen mittaamalla on jokseenkin mahdoton tehtävä toisin kuin esim. kulutuksen mittaaminen yms. se, mihin TM koeajoissaan ansiokkaasti keskittyy. Todennäköisesti Volvonkin käsikirjassa on kahluusyvyyden jälkeen sivun verran varoituksia, joilla valmistaja irtisanoutuu vastuustaan, jos kahlaamisesta ongelmia aiheutuu.

      
  • Ajan uuden ajan Vitaralla. Maavara on liian pieni metsässä ja tärkein eli alennusvaihde puuttuu, mutta etenemiskyky kyllä hämmästyttää, menee syvässä hangessa kunnes renkaat eivät enää kosketa kiinteää pohjaa. Neliveto on älykkäämpi kuin vanhassa, joka muuten oli enemmän maastoauto.

    Kahluu syvyyttä en tiedä kun en sitä tarvitse, mutta tuunaamalla Wheeler Deelerin Ed:in tavoin siihen voi ainakin vaikuttaa, samalla varmistaisin pohjan suojauksen.
    Oksat raapivat kylkiä, johon astinlaudat/putket sivuissa auttaisivat hieman ja niitä olen jopa harkinnut.
    Eihän tuo kuitenkaan ”oikea” maastoauto ole.

    Jimny on (kai) aito maastoauto omassa luokassaan.

      
  • muokattu 15.11.2019 16:40

    Range Rover Evoque on aito maastoauto. Koeajo Teemu Granström 29.3.2019.

    "Yksi tärkeimmistä erottuvuustekijöistä on Range Roverin tarjoamat aidot maastokyvyt. Erittäin todennäköisesti kuljettajalta loppuu kantti ennemmin kuin auton kyvyt tulevat vastaan. Evoquen ylellisen olemuksen ei saa antaa hämätä, sillä korean kuoren alle on rakennettu aidon maastoauton ominaisuuksia."

    https://www.autotalli.com/artikkeli/koeajossa-range-rover-evoque-hybrid-(vm.-2019)---paasylippu-parempaan

      
  • Edellinen Evoque on ainakin tyylikkäin (suv), jotain erilaista tässä uudessa on. Top Gearin James May kehui erinomaista aktiivista jousitusta, joka on huippuluokkaa eikä nimismiehen kihara tunnu lainkaan.
    Jossain malleissa näytöstä näkee myös maavaran eri kohdissa, ja saa myös avoautona kovalla katolla.

    Varsinaisessa maasturissa on tikapuurunko ja alennusvaihde, silloin nousee isokin vene vedestä ja voi laittaa talvella vaikka lanan eteen. Näitä ovat useat pick upit ja tietenkin Land Cruiser.
    .

      
  • Aloittaja puhuu kahluusyvyydestä ja etenemiskyvystä lumessa ja metsässä. Kahluusyvyshän ei varsinaisesti riipu maavarasta vaan siitä kuinka korkealle veden pinta saa nousta vedessä ajettaessa. Matala tai korkea kahluusyvyys ei kerro sitä, kuinka syvässä lumessa auto pystyy etenemään.

    Discossa (ainakin 4. sukupolvessa) on ominaisuus, että jos auton pyöriltä katoaa auton painoa riittävästi, niin ilmajousitus nostaa alustaa automaattisesti, jotta periaatteessa voi perääntyä tulojälkiään pois esim. lumihangessa. "Viimeinen nosto" on siis vielä sen jälkeen, kun kuski on ensin nostanut maavaran maksimiin, n. 50mm yli perusmaavaran (huom! ei liity politiikkaan).

    Maastoauton tunnusmerkkejä ovat korkean maavaran lisäksi alennusvaihde ja tasauspyörästöjen aidot lukot. Nykyäänhän "lukkoja" toteutetaan pysäyttämällä sutiva pyörä jarrulla, jottei momentti karkaa. Ja onhan sekin paljon parempi kuin ei lukkoja ollenkaan, mutta kyllä maastoautossa on oikeat lukot ja nekin nykyään elektronisesti ohjatut eikä enää on/off-tyyppiset.

    Kiinnostaisi tietää, miksi ketjun aloittaja joutuu kahlailemaan autollaan? Minä olen pitänyt kahluusyvyyttä vain pelkkänä kuriositeettina. Voihan autoonsa asentaa vaikka snorkkelin, niin johan tulee seikkailija-olo. Vähän kuin wanna-be-urheiluautoilijoille takavetoisella perää luistattaessaan, mutta ei ihan.

    Brittimaasturin hankittuani kävin kerran Hämeenlinnan seutuvilla maastoradalla harjoittelemassa ja myös kahlaamista kokeiltiin ja melko syvissä vesissä mentiin aaltoa maltillisesti nostattaen. Ei tosin omalla vaan samanlaisella kouluttajan autolla.

    Evokkia olen käynyt koeajamassa (sen ekaa mallisukupolvea). Kiva auto ja hansikaslokeroita runsaasti. Yksi kojelaudassa ja toinen takana, missä monissa muissa autoissa on ns. takabaksi.

    Kiitos ilmastotutkijoiden lataushybridejä tulee myös brittiläisiin maastureihin lisää ja kyllä se on niin, että kun ostaa kunnon maastoauton, ei tarvitse katua.

    Olen tosin pärjännyt nykyisellä katumaasturillakin siellä minne on tarvinnut mennä. Maastoajon tärkein oppihan on, että älä mene maastoon, jollei ole pakko.

      
  • Ihan hyvä pointti on tosiaan tuo, mihin pitää päästä. Uskoisin Vitarankin kulkevan tiellä, joka on autolla ajettavaksi tarkoitettu, vaikka vähän raiteita tms. esteitä olisikin. Sen jälkeen kuljetaan metsäkoneella, jos jalat ei riitä.

    Jos tie on huono, kannattaa se kunnostaa ajettavaksi. On yleensä halvempaa kuin valita maastokelpoisempi auto. Jollain Rangen hinnalla tekee jo pitkän pätkän kokonaan uuttakin tietä, eikä arvo sula kuin autossa. Huomioon kannattaa ottaa sekin, että esim. metsätöissä pelastuslaitos ei pääse perille, jos tie on liian huono. Miettimisen arvoinen asia myös metsäpalojen takia.

      
  • Mistä näitä pyöriä saa jotka korottavat autoa 17,1 cm ? Tuohan on esimerkiksi Seat Ibizan ja Seat Atecan korkeusero (144,4 cm versus 161,50 cm).

      
  • @▫️ kirjoitti:
    Mistä näitä pyöriä saa jotka korottavat autoa 17,1 cm ? Tuohan on esimerkiksi Seat Ibizan ja Seat Atecan korkeusero (144,4 cm versus 161,50 cm).

    Lakikohtainen löytyy rekisteriotteesta. Poikkeuksissa ”kamarin” siis katsastuksen jälkeen.

      
  • Uutisen mukaan Honda CRV:n maavara nousi 16 sentistä lähes 20 senttiin. Veikkaan että rengaskoko on pysynyt samana ja maavaraa on korotettu rakenteita muuttamalla.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-autot/artikkeli-1.308608

      
  • muokattu 17.11.2019 08:25

    Haku ei toimi ainakaan tällä mobiililla kunnolla, mutta onkohan CRV ollut TM:n koeajossa eli paljonkohan maavaraksi on mitattu? Vaikuttaa siltä, että muutaman vuoden aikana ilmoitetut maavarat ovat kasvaneet. Kun kasvua ei päältä päin katsomalla huomaa, tulee mieleen epäillä samaa ilmiötä kuin kulutuslukemien pienentymisessä. Maavaran mittauksessa ei taida standardia olla eli sopivaksi katsotut lukemat on varsin helppo saada mitattua.

      
  • muokattu 17.11.2019 12:03

    Honda siis valehtelee uuden CRV:n parannetuista maasto-ominaisuuksista joihin kuuluu korkeampi maavara.

    "The lightweight and rigid construction features a low centre of gravity, with sophisticated front and rear suspension systems, new control technologies, and new variable-ratio steering. Honda’s latest all-wheel drive technology – the ‘Real Time AWD with Intelligent Control System™’ – together with increased ground clearance, gives the CR-V Hybrid genuine all-terrain capability."

      
  • Maavara mitataan alustan alimmista kohdasta. Tässä kuva 2001 Honda CRV:n maavarasta, se on 22 senttiä. 2019 CRV:n maavara on 19,2 senttiä (ei siis 20 senttiä).

    https://www.reddit.com/r/crv/comments/ai2lgv/2001_crv_ground_clearance_and_approach_angle_sheet/

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit