Ladattavien hybridiautojen sähkön kulutuksesta aiheutuvat CO2 päästöt
22 kommenttia
Aloittanut 19.11.2019 21:19
Kun yritetään selvittää ladattavien hybridiautojen ajosta aiheutuvia keskimääräisiä CO2-päästöjä, pitää ottaa huomioon myös kulutetun sähkön tuottamisesta (voimalaitoksissa) aiheutuvat päästöt. Ilmaston muutoksen kannalta keskeisiä ovat autoilusta syntyneet CO2-kokonaispäästöt. Jos sähköä kuluu esimerkiksi keskimäärin 15 kWh/100 km, niin CO2-päästöt ovat keskimääräisen Motivan antaman 164 g/kWh arvon mukaan laskettuna 2460 g/100 km, eli 24,6 g/km. Se vastaa suuruusluokaltaan noin 1 l/100 km bensiinin kulutusta. Tämä osuus pitää lisätä todelliseen polttoaineen kulutukseen, jotta päästöjä voidaan vertailla polttomoottoriautojen kulutusten (=päästöjen) kanssa. En ole toistaiseksi nähnyt tätä korjausta tehdyn missään esityksessä?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
105 grammaa per kilowattituntion on oikea luku. https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/historiallinen-kaanne-suomen-sahkontuotannossa-2018-tuulivoimalla-tuotettiin-enemman-sahkoa-kuin-hiilivoimalla/ab3230c9-2682-3581-b4dc-406b0c878b02
Unohdatte sähköauton edun terveydelle huomattavan vaarallisen jarrupölyn kaupungeissa, joka on sähköautoissa n. 78 % pienempi pelkkiin polttomoottoriautoihin.
Kyllähän kokonaisuus ratkaisee ja talot täytyy rakentaa Kirkkonummen rivitalojen tyyliin https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/aurinkopaneeleista-sahkoa-ja-lampoa-kirkkonummelle-valmistuu-lahes-energiaomavarainen-taloyhtio-ei-tarvita-suoraa-auringonpaistetta/7601646#gs.hq586h lisäten akustot ja sähköautojen toimiessa yhteisesti alueen vara akustona. Lainsäädännöllä tämä vähimmäisvaatimukseksi kaikkiin uusiin rakennuksiin. Lisäksi vanhoihin rakennuksiin aurinkopaneelit, aurinkokeräimet yhteiseksi lähitalojen verkoksi. maksaisivat 6-7 vuodessa itsensä, jonka jälkeen asumiskustannukset halpenisivat. Varakkaat voisivat maksaa itse heti tai Suomen valtion saadessa nyt negatiivisella korolla lainaa valtio rahoittaisi asennukset asuntojen nykyisillä menoilla vastaavalla summalla perien lainan takaisin kunnes paneelistot maksettu.
Tällöin sähköautojen hiilijalanjäljeksi tulisi n. Sievi-Korte tutkimuksen CO2e alla.
Sähköautojahan tehdään esim. Audilla sivistyneesti uusiutuvalla energialla, aurinkoenergialla ja tuulisähköllä jo nyt Audin sähköautoja valmistavilla tehtailla. Audin tehtaista jo 8/14:sta toimii näin eli sähköauton Audilta saa hiilineutraalina. Muut seuraavat Euroopassa esimerkkiä ja Kiina satsaa lujasti vastaavaan.
Kun hiilijalanjälkiä arvioidaan hiilidioksidiekvivalentteina tuotettua kilowattituntia kohtaan, aurinkosähkön osalta yksikiteisille piikennoille arvo 45 CO2e (g)/kWh, monikiteisille piikennoille arvo 37 CO2e (g)/kWh, ja CdTe-kennoille arvo 22 CO2e (g)/kWh. Vastaaviksi arvoiksi tuulivoiman osalta taas saatiin offshore-voimaloille 13,96 CO2e (g)/kWh ja onshore-voimaloille 10,99 CO2e (g)/kWh. (lähde Tampereen teknillinen yliopisto Sievi-Korte.pdf )
Ainiin siinä vetyautossakin on akusto ja sähkömoottori akkukammoisten iloksi.
Miksi sähkö auto voittaa. Eu määrää niin tiukat päästörajat ettei se muuten ole mahdollista. Seuraavien kolmen vuoden aikana fossiilisten polttonesteiden verotus nousee 6-7 senttiä vuosi ja 2024 ja 2025 korotus veroihin on jo 12-15 sentin luokkaa vuosi. Vuoden 2025 autoteollissuden keskipäästöt saa olla enää 56 g nyt sallitun 105g sijaan pakottaen autoteollisuuden satsaamaan lähes kaiken rahansa sähköautoihin lopettaen fossiilisten polttomoottoriautojen valmistuksen resussien riittämättömyyden takia.
Tilanne johtaa fossiilisten polttoaineiden veronkorotusten takia kyseisten autojen hinnan romahtamiseen ja raaka-aineiden kierrätykseen uusille autoille.
Tuohon Kirkkonummen tapaisen rivitalon akustoksi voisi liittää asunnon käyttäjälle vaikka kaksi Miin tapaista sähköautoa, jotka toimivat energiaomavaraisen talon akustona, että yhteiskäyttöautona.
Tuohan on mahtava juttu, että minun seuraavassa sähköautossani jarrut kestävät lähes miljoona kilometriä. Nyt niitä saakin rempata vajaan parinsadan tuhannen kilometrin välein silloin kun eivät ruostu pilalle.
Uudemman virallisen tiedon mukaan keskiarvo Suomessa on tätä nykyä on 158 g/kWh, katso Motivan virallinen julkaisu. Myös Tekniikan Maailma käyttää tätä lähdettä, joka luultavasti palvelee juuri sähkön käyttäjien tarpeita. Olisi kiinnostavaa kuulla asia joltain viralliselta taholta vaikka TM:n julkaisemana.
https://www.motiva.fi/ratkaisut/energiankaytto_suomessa/co2-laskentaohje_energiankulutuksen_hiilidioksidipaastojen_laskentaan/co2-paastokertoimet
Minua kiinnostaisi bensiinintuotannon co2-päästöt. Käytin 3 minuuttia tiedon etsimiseen Google Scholarista (hakutulokset tieteellisiä julkaisuja), mutta en löytänyt. Paljonko päästöjä on syntynyt siinä kohtaa kun litra bensaa päätyy auton tankkiin.
Kannattaa katsoa tarkemmmin tuota Motivan julkaisua. Tuo lukema on viiden vuoden keskiarvo ja Motiva kertoo ottaneensa lukeman vuoden 2017 tilastosta. Tällöin lukema olisi vuosien 2012-2016 keskiarvo eli auttamattomasti vanhentunut arvo. Sähköntuotannon CO2-päästön trend on nopeasti laskeva, eikä noin vanha lukema kerro tästä päivästä ja varsinkaan nyt ostettavan uuden auton elinkaaren päästöistä paljoa.
Kyllähän tuohon bensiinituotannon CO2 päästöihin antaa hyvää osviittaa maailman eniten saastuttavista yrityksistä 30 joukossa 5 kuudesta on öljy yhtiöitä ja 1 kuudesta kivihiiliteollisuutta.
Raportin mukaan 25 yritystä ja valtionyhtiötä on tuottanut yli puolet kaikista teollisista päästöistä vuosien 1988 – 2015 välillä.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ymparistojarjesto-listasi-viime-vuosikymmenien-100-saastuttavinta-yhtiota/78781b1a-4c7a-3ddc-8c34-a0615f2ef023
mitä mahtaa tarkoittaa kun maailman eniten ilmastoa lämmittävä laitos on Taiwanissa Taichungin voimala.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/nama-yhtiot-ovat-maailman-pahimmat-saastuttajat/72bdd39f-0151-3fa1-94c7-51e6e906fe64
Olet oikeassa, 105 g/kWh on oikea luku. Uskoin liikaa Motivan ja Tekniikan Maailman tietoja. Hyvään suuntaan ollaan menossa.
"Polttoaineiden elinkaaritutkimuksissa öljynjalostuksen, polttoaineenjalostuksen ja koko polttoaineen kuljetus- ja jakeluprosessin on bensiinillä arvioitu tuottavan noin 14 g hiilidioksidia /1 MJ bensiiniä ja dieselpolttonesteellä noin 16 g hiilidioksidia/ 1 MJ dieselpolttonestettä (JRC 2014)."
Mitä tuo sitten tarkoittaakaan?
Bensiinin tiheys on noin 0,75 kg/l ja lämpöarvo noin 43MJ/kg, eli yksi litra bensiiniä sisältää noin 32MJ energiaa. Yhden bensiinilitran valmistus tuottaisi siis noin 450g hiilidioksidia. Mikä on yllättävän vähän - laskinkohan oikein?
Jatkoa edelliseen... eli 5l/100km kuluttavalle bensiiniautolle polttoaineen tuotannon aiheuttamat CO2-päästöt olisivat noin 22g/km ja 10 litraa kuluttavalle 45g/km.
Vertailun vuoksi - oman täyssähköautoni keskiarvokulutus on ostopäivästä lähtien on ollut noin 20kWh/100km. Jos yhden kilowatin tuottamisessa muodostuu 105g hiilidioksidia niin päästöiksi kilometriä kohden tulee noin 21g/km CO2.
"Yhden bensiinilitran valmistus tuottaisi siis noin 450g hiilidioksidia" ei siis pelkkä valmistus, vaan koko ketju maan uumenista auton tankkiin saakka.
Lasketaanko tuo 105 g/kWh tuotettua vai käytettyä kilowattituntia kohden? Siinä välissä on jonkinmoisia häviöitä.
Polttonesteiden valmistuksesta ja logistiikasta syntyvät päästöt ovat hyvin erilaisia jalostamosta ja raaka-aineesta riippuen. Globaali keskiarvo ei tähän oikein sovi.
Globaali keskiarvo ei varmaan ole paras totuus, mutta se antaa kuitenkin edes jonkinlaisen suuruusluokan tajun. Sähköntuotannossakin päästöt vaihtelevat valtavasti. Hiilisähköllä CO2-päästöt ovat luokkaa 200-350g/kWh mutta jos asennan kodin / kesämökin katolle 30m2 aurinkopaneeleita niin autoilu muuttuu lähes nollapäästöiseksi. Sähköauto lienee häkäpöntön ja polkupyörän ohella ainoa kulkuneuvo jonka käyttövoiman voi periaatteessa tuottaa itse kotioloissa.
Tähän jos mihin globaali keskiarvo soveltuu hyvin. Raakaöljyn ja jalosteiden kauppa on globaalia.
Aika paljon vaatii, jos meinaat saada häkäpöntön tai polkupyörän (=itsesi) käyttövoiman tuotettua kotioloissa. Vielä enemmän vaatii, jos meinaat tuottaa ne ilman hiilidioksidipäästöjä. Jostain luin, että ihmisten ruoan valmistus pellolta pöytään tuottaa hiilidioksidipäästöjä keskimäärin yli 10 kertaisesti ruoan omaan sisältöön nähden.
Ruoan valmistuksessa ei kyse ole aina fossiilisesta hiilidioksidista, vaan kierrossa olevasta hiilestä. Maidon tuotannossa syntyy hiilidioksidia vahvempaa kasvihuonekaasua metaania kun lehmä märehtii heinää, mutta sekin on tilapäistä. Traktorit toki käyvät polttoöljyllä, eivätkä pellot kasva puita, ja ruoka kuljetetaan kuorma-autoilla kauppaan.
"Hiilidioksidipäästöjen vaikutusaikaan verrattuna metaanin elinikä ilmakehässä on suhteellisen lyhyt, noin 12 vuotta" Lainaus ilmastoopas.fi
Vaiettu totuus autojen todellisista CO2-päästöistä: Pysähdyttävät luvut julki
https://www.is.fi/autot/art-2000005481605.html
Uusi ennätys: Virtaa sähkökäyttöisille autoille puhtaammin kuin koskaan aiemmin vuosi 2017
https://www.is.fi/autot/art-2000005566083.html
Sähkö on halpaa, päästöt ennätysalhaiset ja Venäjä-riippuvuudesta rippeet jäljellä - suomalaiset osaavat sähköhommat 2019
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/sahko-on-halpaa-paastot-ennatysalhaiset-ja-venaja-riippuvuudesta-rippeet-jaljella-suomalaiset-osaavat-sahkohommat/b4c60a5a-6499-40ae-b468-32d1b9e40749
Sähköntuotannon päästöt myös laskivat viime vuonna 23 prosenttia edellisvuodesta. Sähköntuotannon päästöt ovat nyt pienemmät kuin koskaan aiemmin.
Vuonna 2010 hiilidioksidipäästöt olivat peräti 19 megatonnia, viime vuonna 5,5 megatonnia.
Päästöttömän sähköntuotannon osuus oli ennätyksellisesti 82 prosenttia ja uusiutuvien 47 prosenttia. Päästötön sähkö tarkoittaa sekä uusiutuvia että ydinvoimaa.
Hiilen osuus kaikesta sähköntuotannosta laski yhdeksästä seitsemään prosenttiin ja turpeen viidestä neljään prosenttiin. Tuulivoiman osuus oli viime vuonna ensimmäistä kertaa suurempi kuin fossiilisten.
Tuulivoima saavutti uuden vuosituotantoennätyksen 6,1 terawattituntia.
Tuulivoiman suhteellinen osuus kasvoi kuitenkin vain vähän. Isompi lisäys on odotettavissa vuonna 2020, sillä vaikka vuonna 2019 avattiin yhteensä 79 uutta tuulivoimalaa, niiden tuotanto ei vielä näy täysimääräisesti tilastoissa.
Vuoden 2020 aikana uusien investointien määrä tulee vielä nousemaan viimevuotisesta. Tuulivoiman osuus sähköntuotannosta oli 9 prosenttia ja nousee edelleen tulevina vuosina.
Sähkön kokonaiskulutus oli 86 terawattituntia. Kulutus laski vuoden 2019 aikana 1,5 terawattituntia.
Sähkön päästöjen lasku on nopeaa. Jo nyt ollaan tasolla, jota polttomoottori ei tavoita ja kehitys vain lisää eroa.