Ylinopeus ei ole merkittävin riski liikenteessä

80 kommenttia
13»
  • muokattu 15.01.2020 14:45

    @Kumppani kirjoitti:
    Virallinen termi on liikenneturvallisuuden vaarantaminen (545/1999 Finlex). Kyllä tuon virallisen ja amatöörien /ammattitaidottomien - puhekielen - version asiayhteys nyt luulisi olevan aika selvä.

    Ei se välttämättä ole. Vaaran aiheuttaminen olisi monelle selkeämpi käsite (´nythän mä vasta hokasin´) kuin "liikenteen vaarantaminen".

    Esimerkiksi Rikoslain 21 luvun 13 § olisi useimmille helpompi käsittää kuin se miten ylinopeus tyhjällä moottoritiellä ´vaaransi liikenteen´.

    "Joka tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttaa toiselle vakavan hengen tai terveyden vaaran, on tuomittava..."

    Löydätkö laista jonkun luvun tai muun viittauksen metsänpeikkoihin, kun minä en löydä tähän hätään.

    Jatka etsimistä vielä jonkun aikaa. Ei lakikirjaa päivässä lue läpi jos sitä lukee ns. ajatuksella.

      
  • muokattu 15.01.2020 17:09

    @Karrette kirjoitti:

    Vaaran aiheuttaminen olisi monelle selkeämpi käsite (´nythän mä vasta hokasin´) kuin "liikenteen vaarantaminen"

    Nyt ei spekuloida sitä, mikä olisi sinusta kiva, vaan mikä on käytäntö noin niinku yleisellä tasolla.

    Esimerkiksi Rikoslain 21 luvun 13 § olisi useimmille helpompi käsittää kuin se miten ylinopeus tyhjällä moottoritiellä ´vaaransi liikenteen´.

    Sinusta lopputulosta nimenomaan liikenteessä jotenkin muuttaisi se, kun kerrottaisiin että moottoritiellä joku oli lähellä tehdä henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen "ja nythän se vasta sen hokasi"?

    Löydätkö vieläkään laista jonkun luvun tai muun viittauksen metsänpeikkoihin, kun minä en

    Jatka etsimistä vielä jonkun aikaa. Ei lakikirjaa päivässä lue läpi jos sitä lukee ns. ajatuksella

    Search -haku riittää minulle. Ei löytynyt siis.

      
  • muokattu 17.01.2020 12:19

    @_Quu kirjoitti:
    Ylinopeus ei ole merkittävin riski liikenteessä, mutta nopeus on, ja riski kasvaa nopeuden noustessa.

    Viime vuosina noin kolmasosassa kuolonkolareita on onnettomuuden synnyn syynä ollut ajonopeus (ylinopeus, liika tilannenopeus).

    Onnettomuuden seurausten kannalta nopeudella on ratkaiseva merkitys lähes kaikissa tapauksissa - myös silloin, kun onnettomuuden syynä on ollut muita tekijöitä. Ylinopeus on tässä ollut merkittävässä asemassa. Viime vuosina kuolonkolarien aiheuttajista noin 40% on ajanut yli 10 km/h:n ylinopeutta ja todennäköisesti hyvin suuri osa pienempää ylinopeutta. Entä vastapuolen nopeus?

    Kun noita autojen turvatestejä (esim. Euroncap, IIHS) tehdään on nopeus nokkakolaritestissä 64 km/h ja kylkikolaritestissä 50 km/h. Nokkakolaritestin ajatuksena on, ettå se vastaa tilannetta, jossa on vastassa samanpainoinen auto, joka ajaa samalla nopeudella. Tuo 64 km/h nopeus vastaisi alempaa nopeutta todellisessa tilanteessa (muistaakseni 60 km/h tai alle) selvitettiin erään testin yhteydessä.

      
  • @Eki. kirjoitti:

    @_Quu kirjoitti:
    Ylinopeus ei ole merkittävin riski liikenteessä, mutta nopeus on, ja riski kasvaa nopeuden noustessa.

    Viime vuosina noin kolmasosassa kuolonkolareita on onnettomuuden synnyn syynä ollut ajonopeus (ylinopeus, liika tilannenopeus).

    Onnettomuuden seurausten kannalta nopeudella on ratkaiseva merkitys lähes kaikissa tapauksissa - myös silloin, kun onnettomuuden syynä on ollut muita tekijöitä. Ylinopeus on tässä ollut merkittävässä asemassa. Viime vuosina kuolonkolarien aiheuttajista noin 40% on ajanut yli 10 km/h:n ylinopeutta ja todennäköisesti hyvin suuri osa pienempää ylinopeutta. Entä vastapuolen nopeus?

    Kun noita autojen turvatestejä (esim. Euroncap, IIHS) tehdään on nopeus nokkakolaritestissä 64 km/h ja kylkikolaritestissä 50 km/h. Nokkakolaritestin ajatuksena on, ettå se vastaa tilannetta, jossa on vastassa samanpainoinen auto, joka ajaa samalla nopeudella. Tuo 64 km/h nopeus vastaisi alempaa nopeutta todellisessa tilanteessa (muistaakseni 60 km/h tai alle) selvitettiin erään testin yhteydessä.

      
  • Edelliseen liittyen...

    Yli 10 km/h:n ylinopeutta on ajanut kuolonkolarien aiheuttajista noin 40%. Pääteillä yli 10 km/h ylinopeutta ajaa noiin 10% kuljettajista.

    Entä kuinka moni kuolonkolareiden aiheuttajista on ajanut pienempää ylinopeutta? Siitä ei ole tarkkaa tietoa. Alle 10 km/h:n ylinopeutta ajaa pääteillä kesällä noin 35% kuskeista ja talvella yli 40%. Kuolonkolareiden aiheuttajien kohdalla nuo luvut tuskin ovat pienemmät kuin yleensäkään.

    Voisiko tämän perusteella sanoa, että lähes 80% kuolonkolareiden aiheuttajista on ajanut ylinopeutta? Voi tai ei niin joka tapauksessa ylinopeuksilla on suuri merkitys kuolonkolareiden kannalta - erityisesti niiden seurausten kannalta.

      
  • @Eki. kirjoitti:
    Edelliseen liittyen...

    Yli 10 km/h:n ylinopeutta on ajanut kuolonkolarien aiheuttajista noin 40%. Pääteillä yli 10 km/h ylinopeutta ajaa noiin 10% kuljettajista.

    Entä kuinka moni kuolonkolareiden aiheuttajista on ajanut pienempää ylinopeutta? Siitä ei ole tarkkaa tietoa. Alle 10 km/h:n ylinopeutta ajaa pääteillä kesällä noin 35% kuskeista ja talvella yli 40%. Kuolonkolareiden aiheuttajien kohdalla nuo luvut tuskin ovat pienemmät kuin yleensäkään.

    Voisiko tämän perusteella sanoa, että lähes 80% kuolonkolareiden aiheuttajista on ajanut ylinopeutta? Voi tai ei niin joka tapauksessa ylinopeuksilla on suuri merkitys kuolonkolareiden kannalta - erityisesti niiden seurausten kannalta.

    Onko syynä ylinopeus, vaiko riskitilanteita sisältävä ajotapa johon luontevasti voi liittyä reipas ajonopeus?

    Eli tulisiko ylinopeuksia valvoa entistäkin enemmän jos lähes 80 % liikennekuolemista johtuu ylinopeuksista (luku sisältää sairauskohtaukset parkkipaikoilla), vaiko puuttua tiukemmin ongelmakuljettajien aiheuttamiin vaaratilanteisiin?

      
  • @Kumppani kirjoitti:

    Jatka etsimistä vielä jonkun aikaa. Ei lakikirjaa päivässä lue läpi jos sitä lukee ns. ajatuksella

    Search -haku riittää minulle. Ei löytynyt siis.

    Aijai. Jos haet yksittäisiä sanoja et näe kokonaisuutta.

    Itse uskon vakaasti siihen että nopeusvalvonnalla halutaan suojella metsänpeikkoja, jos kirjataan rangaistusvaatimuksessa että tyhjällä tiellä mitattu ylinopeus oli omiaan vaarantamaan TOISEN liikenneturvallisuuden. Samalla kun ´hanuriheikit´ kokeilevat jonossa miten lähellä edelläajavaa voi ajaa ilman että kolahtaa edes vähän.

    Kumppani, jottei kommentista tule liian lyhyt, niin höpöttelen tässä lisää aiheesta joka ei liity mihinkään. Tiesitkö että itsensä vaarantaminen ei ole kiellettyä, eikä itsemurhayritys ole rangaistava teko? Mutta toisen vahingoittaminen on määritelty rikokseksi, jopa yhden lyönnin verran liioiteltu itsepuolustuskin voi johtaa syytteeseen.

      
  • muokattu 17.01.2020 15:52

    @Karrette kirjoitti:

    ....höpöttelen tässä lisää aiheesta joka ei liity mihinkään.

    Ullatus...

    Tiesitkö että itsensä vaarantaminen ei ole kiellettyä, eikä itsemurhayritys ole rangaistava teko?

    Kuvaa "itsensä vaarantaminen" ensiksi. Miksi sen, tai itsemurhayrityksen pitäisi ollakaan rangaistava teko?

    Mutta toisen vahingoittaminen on määritelty rikokseksi, jopa yhden lyönnin verran liioiteltu itsepuolustuskin voi johtaa syytteeseen

    Tiesin. Mitä sitten?

      
  • @Karrette kirjoitti:
    jos kirjataan rangaistusvaatimuksessa että tyhjällä tiellä mitattu ylinopeus oli omiaan vaarantamaan TOISEN liikenneturvallisuuden.

    Kirjoitetaanko siihen noin?

      
  • @_Quu kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:
    jos kirjataan rangaistusvaatimuksessa että tyhjällä tiellä mitattu ylinopeus oli omiaan vaarantamaan TOISEN liikenneturvallisuuden.

    Kirjoitetaanko siihen noin?

    Ei kirjoiteta. Sehän se "liikenteen vaarantamisen" ongelma on että harva tietää mitä se sellainen on. Useimmille se liikenteen vaarantaminen on vain ylinopeutta aivan täysin tilanteesta riippumatta.

      
  • muokattu 17.01.2020 19:54

    @Karrette kirjoitti:

    Sehän se "liikenteen vaarantamisen" ongelma on että harva tietää mitä se sellainen on.

    Mistä pystyt tuollaista päättelemään?

    Useimmille se liikenteen vaarantaminen on vain ylinopeutta aivan täysin tilanteesta riippumatta.

    Mistä pystyt tuollaista päättelemään? Toki tuollainen kuulostaa molemmissa kohdissa raflaavalta keskustelupalstaheitolta....

      
  • @Karrette kirjoitti:
    Useimmille se liikenteen vaarantaminen on vain ylinopeutta aivan täysin tilanteesta riippumatta.

    Onko esimerkiksi näissä TM:n keskusteluissa joku tuonut esiin, että noin olisi ? En ole huomannut. Sen sijaan sanomassasi on pieni ylinopeuksien puolustelun maku.

      
  • muokattu 18.01.2020 23:10

    "Noin joka kymmenes autoilija ajaa ylinopeutta yli 10 kilometriä tunnissa talvikauden aikana. Jos kaikki nopeuden ylitykset lasketaan mukaan, Suomen teillä jopa puolet autoilijoista ajaa talvikaudella ylinopeutta.

    Asia käy ilmi Väyläviraston ja ITM Finlandin liikenteen automaattisilta mittausasemilta talvikaudella 2018–2019 kerätystä tilastosta
    (siirryt toiseen palveluun)
    .
    Tieosuuksilla, joissa ajonopeutta lasketaan talven ajaksi, on ylinopeutta ajavien osuus vieläkin suurempi. Esimerkiksi moottoriteillä lähes joka viides autoilija ajaa ylinopeutta yli 10 km/h huolimatta siitä, että nopeusrajoitus on alennettu 120:stä 100 kilometriin tunnissa. Maanteillä hurjastelevien osuus oli hieman pienempi, noin 15 prosenttia.
    Lukumäärällisesti tämä tarkoittaa sitä, että marraskuun 2018 ja maaliskuun 2019 välisenä aikana esimerkiksi Kanta-Hämeen teillä yli 10 kilometrin ylinopeutta ajettiin reilut 1,9 miljoonaa kertaa. Päiväkohtaisesti tämä tarkoittaa reilua 14 000:ta kuljettajaa."

    https://yle.fi/uutiset/3-11042915

      
  • muokattu 19.01.2020 09:58

    @Eki. kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:
    Useimmille se liikenteen vaarantaminen on vain ylinopeutta aivan täysin tilanteesta riippumatta.

    Onko esimerkiksi näissä TM:n keskusteluissa joku tuonut esiin, että noin olisi ? En ole huomannut. Sen sijaan sanomassasi on pieni ylinopeuksien puolustelun maku.

    Et ole huomannut että uutisista puuttuu tiedotteet muista liikennerikoksista kuin ylinopeuksista?

    Ylinopeus on isompi numero kuin nopeusrajoitus, mutta se aiheutuuko siitä vaaraa riippuu olosuhteista.

      
  • Nopeusrajoitusten avulla pyritään alentamaan tienkäyttäjien onnettomuusriskiä sekä vähentämään liikenneonnettomuuksien määrää ja vakavuutta. Niiden avulla saadaan aikaan tasainen liikennevirta, jolloin ohitusten tarve vähenee. Nopeusrajoituksilla myös autetaan poikittaisen ja liittyvän liikenteen sujumista, luodaan katto tilannenopeuksille sekä parannetaan ennakoitavuutta.
    Öljykriisin vuoksi koko Suomen alueella määrättiin 21. joulukuuta 1973 alkaen kaikkien ajoneuvojen suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 80 kilometriä tunnissa, ja tämä rajoitus oli voimassa kesäkuun loppuun 1974 saakka. Rajoituksella oli voimakas vaikutus liikenneturvallisuuteen: kun tammikuussa 1973 tieliikenteessä oli saanut surmansa 102 ihmistä, tammikuussa 1974 vastaava luku oli vain 44, mikä merkitsi 57 prosentin laskua. "Kriisirajoituksen" päätyttyä onnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden lukumäärä nousi kuitenkin jälleen miltei edellisvuosien tasolle.

      
  • muokattu 20.01.2020 19:14

    @Karrette kirjoitti:

    Et ole huomannut että uutisista puuttuu tiedotteet muista liikennerikoksista kuin ylinopeuksista?

    Höpsistä, mutta edelleen: kyllähän tuo raflaavasta keskustelupalstakommentista taas käy.

    Minä olen niiden lisäksi huomannut myös suojatieonnettomuudet, tai pahimmat rattijuopumustapaukset tms. Varmaan haluaisit uutisia siitä, kun kansanedustaja x ajoi edellä ajavan puskurissa kiinni, vai?

    Ylinopeus on isompi numero kuin nopeusrajoitus, mutta se aiheutuuko siitä vaaraa riippuu olosuhteista

    No, jos tuota logiikkaa seuraa, niin eihän se etäisyys edellä ajavaankaan ole kuin metriyksiköitä ja se, aiheutuuko siitä vaaraa riippuu olosuhteista?

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    @HybridRules:

    Onnettomuus on huonoa onnea, odottamaton tapaus. Rikos on väärinkäytös, piittaamattomuutta yms

    Vai niin.

    En siis kutsuisi kaahaavan rattijuopon kolaria onnettomuudeksi, sen enempää kuin nakkikioskilla tapahtuneen välienselvittelyn mustelmia kompastumiseksi (onnettomuudeksi tai tapaturmaksi)

    Minusta sinulta ei tuollaista kysellä siinä vaiheessa kun asiasta mainitaan uutisissa: liikenneonnettomuudesta kerrotaan, halusit tai et. Sillä nimikkeellä se löytyy myös liikenteen tilastoista. Voit mielestäni tempaista minkä pykälän tahansa kehiin.

    Tai näytä tilastot, jossa kerrotaan erikseen "liikenneonnettomuudet" ja "liikennerikokset".

    Kumppani, olet tainnut ihan omin lupinesi merkitä toisen kirjoittaman mielipiteen lainaukseksi minun teksteistä. Miksi noin olet tehnyt? Vai onko sinulla esittää joku minun kirjoittama teksti, jossa olisin sanonut noin?

      1
  • Olen tyytyväinen Helsingin Sanomien (3.2.2020) Jukka Harjun liikenneturvallisuusjuttuun, koska siinä oli käsitelty liikenneturvallisuutta asiallisesti ja todettu, että hyvä kehitys ei ole kiinni mistään yksittäisestä toimenpiteestä.

    Teiden uusiminen ja parantaminen, autojen tekninen kehitys ja turvavöiden käyttö ovat ehkä tärkeimpiä asioita. En niinkään usko, että ihmisten asenteet liikenteessä olisivat mitenkään ratkaisevasti parantuneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Myöskään en usko että peltipoliiseilla olisi juurikaan vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Parempi olisi jos teillä liikkuisi oikeita poliisiautoja, kuten aiemminkin Liikkuvan poliisin aikoina.

    Tulevaisuutta ajatellen kaikkein tärkein asia olisi autokannan nopea uudistaminen, johon pätevin keino olisi autoveron poisto heti ja kokonaan. Tällöin liikenneturvallisuus paranisi reilusti ja samalla päästötkin putoaisivat merkittävästi. Myös automaahantuojat ja -kauppiaat voisivat hinnoitella autot Suomessa nykyistä edullisimmiksi.

    Toinen hyvin tärkeä asia on, että autolla ajavien fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaan kiinnitettäisiin selvästi nykyistä enemmän huomiota niin ihmisiä hoitavien lääkäreiden kuin liikennettä valvovien poliisienkin toimesta. Tätä asiaa on tuonut erinomaisesti esille mm. liikennelääketieteen professori Timo Tervo.

    Kolmas hyvin merkittävä asia on rahallinen panostus teihin. Tierahat pitää vuosittain kaksinkertaistaa.

    Nopeusrajoituksia voidaan turvallisuudesta tinkimättä nostaa hyvillä teillä maltillisesti ja lakkauttaa talvinopeusrajoitukset, joita on vain Suomessa. Tässä asiassa on toinenkin puoli, joka yleensä unohdetaan. Esimerkiksi keskimäärin 4%:n nopeusrajoitusten nosto Suomen teillä säästäsi yhteiskuntataloudellisina kustannuksina liikenteessä käytetyn ajan pienenemisen johdota keskipalkalla laskien 500 miljoona euroa joka vuosi.

      
  • Lopetan tällä erää kirjoittelun tälle palstalle, kuten tein myös vuosia sitten.

    Saatan joskus tänne kirjoittaakin jotain, mutta edellytyksenä on, että Tekniikan Maailma ensin määrää pakolliseksi omalla nimellä kirjoittamisen ja tiettyjen perusyhteystietojen antamisen, ennen kuin palstalle voi kirjoittaa.

    Omalla nimellä kirjoittaminen nostaa keskustelun yleensä tasokkaaksi ja omalla nimellään kirjoittavien mielipiteitä arvostetaan laajasti, toisin kuin nimimerkkien kirjoittelua.

    Esimerkiksi arvostetun Suomen suurimman lehden Helsingin Sanomien painetun version yleisönosastoon pitää kirjoittaa omalla nimellään, joskin ani harvoissa tapauksissa lehti sallii myös nimimerkin käytön.

    Minusta tämän palstan tietyt vakionimimerkit ovat asenteeltaan niin paljon autoilun ja sujuvan liikenteen ja liikkumisen vastaisia, jotten viitsi keskustella heidän kanssaan.

    Minusta myös tuntuu että useat autoilun vastaiset nimimerkit ovat "trolleja" eivätkä oikeita ihmisiä, koska eivät uskalla edes kirjoittaa nimellään. Jätän nimimerkeillä kirjoittavien tekstit ja mielipiteet tästedes omaan arvoonsa.

      
  • @EsaSairio kirjoitti:
    Lopetan tällä erää kirjoittelun tälle palstalle, kuten tein myös vuosia sitten.

    Hei hei, koita tauolla kehittää yhtiskunnallista talouspolitiikkatietoa laajemmin, tulojen leikkaaminen ja menojen lisääminen ei edistä velanmaksukykyä.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit