Kuten "kaikki hyvin tietävät" Öljystä saadaan 5-15 % kerosiinia, keskimäärin 8% josta seuraa että noin 92% öljystä on "jätettä" joka jää kun lentämiseen tarvittava polttoaine on saatu pelastettua. Jos muovipussien valmistus, polttomoottorin käyttö ja öljylämmitys lopetetaan mihin se 92% sijoitetaan? Poltetaanko "ylimääräinen" öljy jalostamossa, annetaanko mennä maahan vai kuinka toimitaan?
Eikö lentopolttoaineeksi kelpaamattoman jätteen käyttö polttomoottorissa ole ympäristöteko? Akkuauto on jo lähtökohtaisesti epäonnistunut ratkaisu koska akkutekniikka on liikkumiskäyttöä ajatellen lapsenkengissä. Akkujen ongelma on myös tekniikan vaatimat harvinaiset raaka-aineet. Suomalaisten autojen keskihinnalla (<5000,-€, väitetään että 3600,-€ joka kuulostaa paljolta) ei saa edes akkua saati sähköautoa.
Onko kukaan ajatellut mitä seuraa jos todella lopetetaan polttomoottorin hyödyntäminen liikkumiseen?
Onko olemassa ratkaisua öljynkäsittelyyn?
Pitääkö kaivaa kallioon loppusijoituspaikka sille turhalle öljylle jota ei tarvita lentämiseen?
Sikäli kuin olen ymmärtänyt lentämistä ei voi lopettaa riippumatta käytössä olevasta videoneuvottelutekniikasta tai muista ratkaisuista.
Raskaampia jakeita voi krakata lentopetroliksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Krakkaus_(kemia)
Tai lentopetroli voidaan valmistaa synteettisesti, jolloin raakaöljy voidaan jättää maan uumeniin.
https://www.nature.com/articles/d41586-018-06732-3
Hei, Vesa
voiko metaania käyttää kaikissa lentokoneissa sellaisenaan vai täytyykö sitä jotenkin muuntaa.
Metaani ei toki sellaisenaan nykyisiin lentokoneisiin sovellu. Metaania ilmailupolttoaineena on toki tutkittu, mutta itse vähän uskallan epäillä, että nesteytetyn kaasun kuljettaminen taivaalla voi olla turhan haastavaa nestemäisiin kilpailijoihin verrattuna.
https://energynews.us/2013/08/26/midwest/could-natural-gas-fuel-commercial-flights-of-the-future/
Ilmailussa kalusto ja turvallisuusasiat muuttuvat niin hitaasti, että vielä pitkään lienee helpompaa tehdä nykyisen lentopertolin korviketta sähköstä tai biomassasta. Maalla ja merellä liikkumisessa lienee kertaluokkaa helpompaa luopua nykyisen kaltaisista polttoaineista kuin ilmailussa.
Lentäminen voisi olla soveltuva kohde rajallisen bioresurssin hyödyntämiseen:
https://www.neste.com/fi/puhtaammat-ratkaisut/tuotteet/uusiutuvat-polttoaineet/neste-my-uusiutuva-lentopolttoaine
Ei. Miksi ihmeessä se ylijäämä pitäisi polttaa? Saati vielä henkilöauton polttomoottorissa, jossa leijonanosa menee harakoille?
Jos öljynkäyttö tulevaisuudessa keskittyy lentopetroolin valmistukseen, tulee ko tavaran hinta nousemaan merkittävästi ja siten pakottaa alan kehittämään uusia ratkaisuja, tai lentoliikenne tulee vähenemään merkittävästi. Molemmissa tapauksissa ympäristö kiittää.
Miten niin? Jos jo nykyisillä sähköautoilla on mahdollista ajaa talvikelissä 400 km maantieajoa yhdellä latauksella, jonka jälkeen lounaan mittaisen tauon aikana akkuihin latautuu toiset 400 km, täytetään jo hävyttömän suuri osa käyttötapauksista.
Tämä siis siitä huolimatta, että koko touhu on vasta alkutekijöissään ja siten em luvut tulevat jatkossa vain paranemaan, samoin kuin latausverkosto.
Jostain syystä akkuja on kuitenkin valmistettu laajassa mittakaavassa jo kauan ennen nykyistä sähköautobuumia. Ja toisaalta akuissa käytettäviä raaka-aineita on tongittu myös muuhun käyttöön iät ja ajat.
Uusien autojen keskihinta Suomessa on noin 32 tonnia. Vaikkapa 40 tonnin sähköauto on muutaman vuoden ajojen jälkeen maksanut saman verran kuin 32 tonnin polttis. Riippuu toki kilometreistä, minulla säästö sähkö vs bensa on noin 4000 €/vuosi.
Varmaan monikin. Polttomoottoreita nyt tulee olemaan käytössä vielä pitkään, esimerkiksi oletettavasti ainakin raskaassa liikenteessä ja erilaisissa työkoneissa.
Mutta emme me mitään varsinaisesti menetä polttomoottorien poistumisen/vähentymisen myötä. Hyötyjä sen sijaan on pitkä lista.
Käytön radikaali vähentäminen on paras ratkaisu. Suomikin pumppaa vuositasolla 5 miljardia euroa "Putinin taskuun" ostaessaan öljyä Venäjältä. Noille rahoille voisi olla parempaakin käyttöä.