Liikennepsykologia

557 kommenttia
11314151719
  • OK, en tarkoittanut minkään rikkeen väheksymistä sen tilastollisesti harvinaisen esiintymisen vuoksi vakavissa onnettomuuksissa.

    Pikemminkin olisi syytä "antaa signaali" siitä mikä on oikeasti vaarallisempaa kuin yleisesti kuvitellaan. Useimpien kuljettajien oma arvio riskeistä on niin huono, että sitä olisi syytä terävöittää havaitsemaan kolaritilastojen kestosuosikkitilanteita paremmin.

      
  • TeeCee: “Tietenkin poliiseiksi hakeutuu enemmän siihen työhön sopivia kuin siihen työhön sopimattomia, kuten kaikkiin muihinkin ammatteihin.”

    Timo Harakka politiikkaradiossa 30.6.2017 koskien poliisikansanedustaja Veera Ruohon siirtymistä Kokoomukseen:

    “Viimeksi, kun Veera Ruohon kanssa keskustelin, hän puolusti erittäin voimakkaasti kuolemantuomioiden oik... välttämättömyyttä. Että siinä voi olla vielä jonkin verran sovittelemista, jos mä oletan, että tää ei oo Kokoomuksen virallinen kanta. “

    Tuollaisia tyyppejä.

    Pidän kyseenalaisena sitä, voidaanko poliisiutta pitää pelkästään ammattina, koska siihen sisältyy kansalaisten eriarvoisuutta korostava valta-asema, jollaista ei missään muussa ammatissa ole.

    Muutama vuosi sitten keskusteltiin foorumeilla tapahtumasta, jossa liikkeenharjoittaja oli tavoittanut murtomiehet itse teossa kiinteistöllään ja lähtenyt ajamaan heitä takaa, kun he pakenivat autollaan. Ajaessaan hän oli soittanut poliisille ja kertonut tilanteesta toivoen, että poliisi ottaisi rikolliset kiinni. Poliisi ottikin kiinni - hänet! Liikkeenharjoittaja ei tullut ajatelleeksi, että hän oli itse tilanteessa rikollinen ajaessaan ylinopeutta. Tavallisella kansalaisella ei ole nimittäin oikeutta rikkoa lakia. Syyte lain rikkmisesta voidaan tosin jättää nostamatta, jos kyse on ollut pakottavasta tilanteesta kuten välittömästä hengenhädästä tai vastaavasta. Murtomiesten takaa-ajo ei ollut ollut tällainen pakottava syy. Niinpä itse itsensä typeryyksissään poliisille ilmiantanut liikkeenharjoittaja sai rangaistuksen ja taisi menettää ajokorttinsakin.

    Entä jos liikkeenharjoittajan tilalle olisi ollut vapaa-aikaansa viettävä poliisimies, joka olisi lähtenyt ajamaan takaa taloonsa murtautuneita rikollisia?

    TeeCee: “Mutta sinun väitteesi ovat paljon hurjempia, sinun mukaasi poliisiksi pyritään, jotta päästäisiin ajamaan hurjia takaa-ajoja, jossa saa kaahailla kuin sika yleisellä maantiellä, mahtailla aseineen ja nöyryyttää, pakottaa ja sakottaa ihmisiä.”

    Tuollaisia asioita poliisi tekee. Minun mielestäni arvelu, että joku pyrkisi poliisiksi saadakseen tehdä tuollaisia tekoja ei ole sen hullumpi kuin arvelu, että muurari pyrkii muurariksi saadakseen muurata taloja, ja autonkuljettaja pyrkii autonkuljettajaksi saadakseen ajaa autoa ja niin edelleen. Millä perusteella poliisius olisi ainoa “ammatti” johon ei pyritä siitä syystä, mitä ammatissa tehdään? Edellä mainittua syytä ei ehkä kehdata sanoa, mutta se ei tarkoita, etteikö sitä voisi olla olemassa.

    Kai se Veera Ruohonkin väljähtynyttä vallantunnetta täytelöittäisi, jos hän voisi sanoa pidätetylle, että nyt minä vienkin sinua paikkaan, josta et enää koskaan palaa - kuolemaan.

      
  • SO2001 Veera Ruohosta:
    Tuollaisia tyyppejä

    Entäs jos hänen kanssaan samaa mieltä on siistijä, palomies, atk-tukihenkilö jne? Eli ihan aidosti: so what?

    Pidän kyseenalaisena sitä, voidaanko poliisiutta pitää pelkästään ammattina, koska siihen sisältyy kansalaisten eriarvoisuutta korostava valta-asema, jollaista ei missään muussa ammatissa ole.

    Miten niin ei ole? Sinun pitää tarkentaa, mitä tarkoitat eriarvoisuuden korostamisella?

    Tyhjää läpinää muuten tuollainen heitto! Sinulla on hirvittävästi kirittävää vastauksiisi. Keskity nyt olennaiseen, älä ala harhailemaan sen verukkeella, ettet taaskaan muka ehdi.

      
  • 740 GLE: ” Mutta en usko että olet tässä kohdassa oikeassa. Juuri kuljettajien vajavaisuuden vuoksi olisi hyvä suunnata huomio oikeasti paljon vakavia onnettomuuksia aiheuttaviin rikkeisiin.”

    Ilman muuta valvontaa kannattaa suunnata niin että se tavoittaa mahdollisimman monta nimenomaan vakavia onnettomuuksia aiheuttavia riskejä ottavaa. En kuitenkaan ollut kommentoimassa tuota asiaa vaan Karretten esiin tuomaa asiaa, että liikennevalvonnassa puututaan liikennesääntöjen rikkomisiin eikä todellisen vaaran aiheuttamiseen.

    Minusta ihmisillä ei keskimäärin ole kovin hyvää käsitystä tekojensa todellisista vaikutuksista riskitasoon liikenteessä. Sama koskee ihmisten tietämystä sen tapaisista psykologisista asioista, kuin tottumuksen vaikutus ajotapoihin, tai ihmisen kyky pysyä koko ajan tietoisena siitä, onko lähellä ihmisiä joihin hänen ottamansa riskit voivat vaikuttaa. Ihmisellä on myös synnynnäinen tapa pitää omia riskejään todellista pienempinä ja kykyään selvitä niistä todellista parempana.

    Tästä kaikesta seuraa, että jos valvonnassa painopistettä siirretään liikaa kohti todelliseen vaaraan puuttumista, kuskit ottavat aiempaa enemmän tahallisia riskejä liikenteessä. Valvonnan tavoite on päinvastainen, sen on tarkoitus saada aikaan pelotevaikutus joka ennaltaehkäisee tahallisten riskien ottamista. Ilman muuta kannattaa puhalluttaa tavallista enemmän kun on oletettavaa että liikenteessä on keskimääräistä enemmän rattijuoppoja, kannattaa valvoa nopeuksia ja suojatiekäyttäytymistä kun koulut alkavat ja niin edelleen.

    Mutta näiden valvontaiskujen varsinainen teho ei tule niistä muutamasta kymmenestä kiinni jääneestä, vaan niistä kymmenistä tuhansista, jotka jättävät ottamatta sen heidän omasta mielestään pienen riskin, jonka olisivat ottaneet, elleivät olisi kuulleet valvonnan lisäyksestä.

      
  • 740 GLE: ”Pikemminkin olisi syytä ”antaa signaali” siitä mikä on oikeasti vaarallisempaa kuin yleisesti kuvitellaan. Useimpien kuljettajien oma arvio riskeistä on niin huono, että sitä olisi syytä terävöittää havaitsemaan kolaritilastojen kestosuosikkitilanteita paremmin.”

    Olen samaa mieltä, mutta nähtävästi sellaista signaalin antotapaa ei ole vielä keksitty, jolla viesti saataisiin perille. Ihmisen motivaatio säilyttää omat luulonsa on niin vahva, että hän kokee omat tietonsa tiedettä varmemmaksi pohjaksi mielipiteenmuodostukselle. Sen vuoksi tiedottamista pitäisi mielestäni suunnata pelkän riskeistä kertomisen lisäksi aiempaa enemmän myös psykologiasta puhumiseen. Kaikki muutokset ajamisessa tapahtuvat aina ensin aivoissa, ja psykologia antaa tietoa miten näihin muutoksiin omassa ajattelussaan voi vaikuttaa.

      
  • SO2001: ”Pidän kyseenalaisena sitä, voidaanko poliisiutta pitää pelkästään ammattina, koska siihen sisältyy kansalaisten eriarvoisuutta korostava valta-asema, jollaista ei missään muussa ammatissa ole.”

    Sinä kirjoittelet nyt psykologiaa käsittelevässä ketjussa, joten yritä vähän itsekin kaivella, että mitkä asiat saavat sinut noin epäilevälle kannalle poliisin suhteen. Tähän mennessä olet antanut vain yhden uskottavalta kuulostavan selityksen, ja sillä on hyvin vähän tekemistä ”poliisiuden” kanssa, mutta sitäkin enemmän tekemistä sinun kanssa.

    Se on jo selvinnyt, että sinun on mahdotonta käsitellä tätä poliisi-asiaa objektiivisesti, mutta annan esimerkin siitä kuinka se voisi tapahtua. Reagoit pysäköinninvalvojiin samansuuntaisesti kuin poliiseihin, ja sanoit sille syyksi sen, että sinun kaltaisesi omiin ajatuksiin helposti vaipuva pitää näitä normien vartijoita vihollisina, uhkana hyvinvoinnilleen ja elämänlaadulleen. Sinulla on kuulemma odotettavissa pysäköinninvalvojien taholta vain pelkoa, stressiä ja kärsimystä.

    Puheittesi perusteella pienin yhteinen nimittäjä ei siis olekaan yhteiskuntajärjestelmän muuttaminen diktatuuriksi, näyttävillä operaatioilla mahtailu ja takaa-ajoista nautiskelu, vaan sinun omat ongelmasi. Niiden vuoksi koet normit ja niiden noudattamista valvovat tahot vihollisiksesi.

    Olet myös antanut uskottavalta kuulostavan selityksen sille, miksi keksit noille vihollisillesi mielikuvituksellisen kauheita piirteitä sen sijaan, että käsittelisit ongelmasi rationaalisesti: et kestä pienintäkään kritiikkiä, ja miellät lähes kaiken kritiikiksi. Nyt olisi itsekritiikin paikka, mutta et pysty siihen, jolloin ainoaksi ratkaisukeinoksi jää jatkaa elämää itse luomassasi mielikuvitusmaailmassa.

    En tiedä onko tämä totta, mutta tämä versiosi kuulostaa paljon uskottavammalta kuin muut tarjoamasi selitykset.

      
  • Tuollaisia asioita poliisi tekee.”

    Niin mitä tekee? Poliisi joutuu työssään ajamaan takaa, se pitää paikkansa, siitä on näyttöä. Mutta loput on sinun keksimääsi. Et ole esittänyt mitään näyttöä siitä, kuinka yleinen syy poliisiksi pyrkimisessä on päästä osallistumaan hurjiin takaa-ajoihin, joissa saa kaahailla kuin sika, mahtailla aseineen ja nöyryyttää, pakottaa ja sakottaa ihmisiä. Tiedät oikein hyvin että keskustelussa esitetyille mielipiteille ei riitä perusteluksi toiset omat mielipiteet, mutta käytännössä teet juuri näin, olet tehnyt nähtävästi aina, ja sen vuoksi puheisiisi ei uskota. Tämä on sinuun liittyvä asia, sinun pitää tehdä sille jotain itse, jos haluat asiaan muutosta.

      
  • Luulin, että vain autoilijat seuraavat risteyksissä toisia autoilijoita. Mutta tuo sama psykologinen ilmiö voi nähtävästi vaivata pyöräilijöitäkin.

    Ajon pääkadun suuntaista, ajosuunnassani ajoradan vasemmalla puolella olevaa yhdistettyä pyörätietä- ja jalkakäytävää (pyörätie). Vasemmalla puolella olevan T-risteyksen kohdalla sivutien suuntaista tuli pyöräilijä, joka aikoi ylittää päätien suojatietä/jatketta käyttäen. Päätie oli nelikaistainen ja keskellä saareke. Pyöräilijä katsoi vain vasemmalle eli siihen suuntaan, josta ajorataa käyttävat autot saapuvat. Pyöräilijä ei vilkaissutkaan oikealle, josta tulin pyörälläni. Ajatteli todennäköisesti, että katsoo oikealle vasta, kun on ylittämässä ajorataa ja pitää huomioida ajoradan liikenne.

    Näin kyllä hyvissä ajoin, että kaveri elää jossain muussa todellisuudessa kuin ko. hetken liikenteessä ja ehdin helposti jarruttaa ja väistää eli vaaratilannetta ei syntynyt.

    Jäin vain miettimään, millä ihmisten päähän saisi taottua sen, että liikenteessä on liikkeellä muitakin kuin autoja. Myös niiden päähän, jotka liikkuvat siellä muulla kuin autolla. Psykologiasta tässä on puhtaasti kyse, siksi laitoin kommentin tähän viestiketjuun, enkä noihin pyöräilykeskusteluihin.

      
  • Yllättävä havainto. Liikennepsykologia tuntee ilmiön, jossa henkilö näkee vain itse kokemansa osan ympäröivästä liikenteestä. Tällä selitetään usein juuri sitä, että pyöräilemätön autoilija ei näe pyöräilijää. En usko kovinkaan monen olevan valmis kolaroimaan tahallaan tai välinpitämättömyyttään, vaan he pitävät etuoikeutenaan olla tietämättömiä ympäristöstään.

    Saman ilmiön näkee yhtä selvästi myös motoristina. Hyvin monet autoilijat eivät oikeasti näe vähintään riittävän ylös suunnatuilla tuplavaloilla lähestyvää räikeän kirkkaan väristä moottoripyörää. Kun ei aja polkupyörää eikä moottoripyörää, ei myöskään näe niitä.

    Mutta minusta on perin merkillistä, ettei polkupyöräilijä näe polkupyöräilijää?

      
  • muokattu 05.04.2019 21:36

    @Herbert kirjoitti:
    Luulin, että vain autoilijat seuraavat risteyksissä toisia autoilijoita. Mutta tuo sama psykologinen ilmiö voi nähtävästi vaivata pyöräilijöitäkin.

    Ajon pääkadun suuntaista, ajosuunnassani ajoradan vasemmalla puolella olevaa yhdistettyä pyörätietä- ja jalkakäytävää (pyörätie). Vasemmalla puolella olevan T-risteyksen kohdalla sivutien suuntaista tuli pyöräilijä, joka aikoi ylittää päätien suojatietä/jatketta käyttäen. Päätie oli nelikaistainen ja keskellä saareke. Pyöräilijä katsoi vain vasemmalle eli siihen suuntaan, josta ajorataa käyttävat autot saapuvat. Pyöräilijä ei vilkaissutkaan oikealle, josta tulin pyörälläni. Ajatteli todennäköisesti, että katsoo oikealle vasta, kun on ylittämässä ajorataa ja pitää huomioida ajoradan liikenne.

    Näin kyllä hyvissä ajoin, että kaveri elää jossain muussa todellisuudessa kuin ko. hetken liikenteessä ja ehdin helposti jarruttaa ja väistää eli vaaratilannetta ei syntynyt.

    Jäin vain miettimään, millä ihmisten päähän saisi taottua sen, että liikenteessä on liikkeellä muitakin kuin autoja.

    Niin, muuan pyöräilijähän halusi takoa autoilijan päähän, mutta kun tämä ei suostunut tulemaan ulos autostaan🙄

    Myös niiden päähän, jotka liikkuvat siellä muulla kuin autolla. Psykologiasta tässä on puhtaasti kyse, siksi laitoin kommentin tähän viestiketjuun, enkä noihin pyöräilykeskusteluihin.

      
  • muokattu 18.01.2020 08:40

    Jatkan toisessa ketjussa käsiteltyä asiaa eli moottoritiellä ylinopeuden käyttöä toisesta näkökulmasta.

    Kun ylinopeutta ajava saavuttaa suurinta sallittua ajavan ohittajan ja liimautuu puskuriin kiinni, mikä on kaverin ajatus tuolla hetkellä? Jossain tutkimuksessa, jonka omat kahvipöytäkeskustelut vahvistaa, yleisin ärsyttävä ilmiö on liian lähellä ajaminen. Miksi sitten saa kuljettajan ensin ottamaan oikeudekseen ajaa ylinopeudella, sitten liian lyhyellä etäisyydellä ja lopuksi vielä (protestiksi) palaamaan oikealle turhan nopeasti ja silti pitämään roikkumista yms. asioita huonoina juttuina?

    Onkohan kuitenkin niin, että tällaista (sujuvaa?) ajotapaa suosiva kaveri ei hyväksy roikkumista, mutta edessä ajavan hitaampi nopeus oikeuttaa teon eli kuski ei koe olevansa roikkuja, koska syyllinen on edessä ajava? Hallitseeko kuski tällöin itsensä eli onko kyse harkitusta teosta vai jostain muusta?

    Tunnustaako joku joskus painostaneensa tällaisessa tilanteessa edessä ajavaa? Jos tunnustaa, mikä on ollut siihen syynä? Onko jälkikäteen tullut analysoitua tapahtumia ja sen päätöksiä vai onko itsesuojeluvaisto estänyt tarkastelun, jonka lopputuloksena olisi saattanut olla itselle epämiellyttävä todellisuus? Työelämässä tämä ainakin on yleinen asia eli pieleen menneen homman syyllinen on joku muu kuin itse, vaikka omaan rooliin kuuluisi hallita pieleen mennyt asia.

    Lupaan olla moittimatta menneiden aikojen teoista, kunhan motiiveja saataisiin avattua.

      
  • Palstalla ei juuri ole vastaajia, mutta kirjaan syitä joita minä keksin:

    • "kotipoliisi" on hälytysajossa, eli takaa tulevalle nopeammalleen on annettava esteetön kulku. Jos ei sitä saa, niin siitä seuraa mielenosoitus.

    Minulla on päivittäin reitilläni niitä jotka ajavat hitaammin kuin mikä on sallittua, ja silloin ihmettelen käänteisesti sitä mikä saa ihmisen hidastelemaan vaikka ko. kohdalla on nopeusrajoitusmerkki, eikä ole kameraa. Kun ohitusmahdollisuus tulee, niin silloin löytyy kaasupoljin. Tämä siis toistuu päivittäin.

    • ei ymmärretä että ei ole reippautta ajaa mahdollisimman lyhkäisillä etäisyyksillä edelläajavaan. Tästä esimerkkinä se että vain takana ajava käyttää lasinpyyhkimiä.

    • Minun eteeni et tule - ajattelu on alkanut haitata tavallista ajoa niin paljon että käsitys hyvästä ajotavasta on unohtunut, eikä enää tunnista ajavansa kuin rattijuoppo.

    Kyseessä on "maan tapa", eli sitä on vaan opittava sietämään. Valvonta kohdistuu vain ajonopeuksiin ja ratsioihin missä 500 epäillystä 499 ei olekaan rattijuoppo, vaikka kuljettaja jouduttiin lopulta puhalluttamaan. Hengityskään ei kylläkään haissut, eikä pakollista ajokorttia lopulta muistettu kysyä.

      
  • Vilkaisepa Karrette sinne vessanpeiliin huoltoasemalla, jospa se "kotipoliisin" naama näkyisi siellä.

      
  • @Karrette kirjoitti:

    Minulla on päivittäin reitilläni niitä jotka ajavat hitaammin kuin mikä on sallittua, ja silloin ihmettelen käänteisesti sitä mikä saa ihmisen hidastelemaan vaikka ko. kohdalla on nopeusrajoitusmerkki, eikä ole kameraa.

    Mitä oikein tarkoitat sillä, että joku asaa hitaammin kuin mikä on sallittua? Et kai vaan sitä, että vähän rajoitusnopeutta hitaammin ajaminen ei olisi sallittua (tai huonoissa olosuhteissa paljonkin hitaammin ajaminen). Nopeusrajoitusmerkki kertoo toki suurimman sallitun nopeuden ja sen ylittäminen ei ole sallittua olkoon kamera tai ei. Kun huomioi nopeusrajoitukset ei tarvitse kytätä kameroita.

      
  • Hitaammin ajaminen on kyseenalaistettu vaikka se on järkevää tietyissä olosuhteissa kuten sumussa, sakeassa lumisateessa, rankkasateessa ja jäisellä tiellä ajettaessa. Nämä hieman hitaammin ajavat kuljettajat tuntuvat olevan osalle vaikea pala vaikka ohittaminen pitäisi olla suhteellisen helppo homma. Onko niin että ette luota kykyihinne jos edessä on hitaammin ajava henkilö? Itse suhtaudun näihin kuljettajiin maltilla ja puhtaasti niin että syy hitaammin ajamiseen on kuljettajan valinta ja täysin hyväksyttävä asia. Tämä jatkuva valitus tientukoista ja hitaammin ajavista on turhaa ohi pääsee jokainen halutessaan ja sen voi tehdä turvallisesti kun vain malttaa mielensä. Varaamalla riittävästi aikaa kenenkään ei tarvitse ajaa ylinopeutta. Turvavälin merkitys ohitustilanteessa on tärkeä sillä takaa näkee paremmin eteensä ja ohituksen voi tehdä aina turvallisesti.

      
  • muokattu 18.01.2020 17:19

    @Eki. kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:

    Minulla on päivittäin reitilläni niitä jotka ajavat hitaammin kuin mikä on sallittua, ja silloin ihmettelen käänteisesti sitä mikä saa ihmisen hidastelemaan vaikka ko. kohdalla on nopeusrajoitusmerkki, eikä ole kameraa.

    Mitä oikein tarkoitat sillä, että joku asaa hitaammin kuin mikä on sallittua? Et kai vaan sitä, että vähän rajoitusnopeutta hitaammin ajaminen ei olisi sallittua (tai huonoissa olosuhteissa paljonkin hitaammin ajaminen). Nopeusrajoitusmerkki kertoo toki suurimman sallitun nopeuden ja sen ylittäminen ei ole sallittua olkoon kamera tai ei. Kun huomioi nopeusrajoitukset ei tarvitse kytätä kameroita.

    Tarkoitan sitä että kun nopeusrajoitus on 80 km/h ei jostakin syystä ajeta ko. nopeutta kun ajoittain hieman huonommin sujuva osuus päättyy, vaan vauhtia nostetaan vasta sitten kun tulee ohitusmahdollisuus muutaman sadan metrin päässä.
    Missään tapauksessa paikka ei ole sellainen että tien kunto tms. edellyttäisi hidastelua.

    Itse en viitsi ajaa alinopeutta 80 km/h rajoituksella ilman syytä. Sellainen aiheuttaa vain turhaa harmitusta muille.

      
  • @_Quu kirjoitti:
    Vilkaisepa Karrette sinne vessanpeiliin huoltoasemalla, jospa se "kotipoliisin" naama näkyisi siellä.

    Kävin vilkaisemassa. Ei näkynyt.

    Et tainnut käsittää sitä että Turvavälin Noudattaja ei ole vaatimassa keneltäkään esteetöntä kulkua.

      
  • Ei kunnon alinopeuskuski tarvitse mitään syytä (olosuhdetta) nopeudelleen. Ajaminen muun liikenteen mukana ei vaan jostain syystä onnistu. Kuvaavaa on tyhjällä tiellä lähes nopeusrajoituksen mukainen nopeus, esim 80-tiellä noin 75km/h mittarinopeutta, mutta vastaantulevaa liikennettä kohdattaessa nopeus valahtaa 10km/h alemmaksi ja tämä siis ihan kaksikaistaisella tiellä.

    Vt8 välillä Laitila-Raisio ennen massiivista remonttia oli näiden autoilijoiden paratiisi. Kaksikaistainen muutamaa ohituskaistaa lukuunottamatta, suurimman osan päivää runsaasti liikennöity. Eli kunnon alinopeuskuski ei milloinkaan tällä n.50km matkalla saanut omaa ajokkiaan lähellekkään rajoitusnopeutta, joka kesällä oli pienellä osalla jopa satanen. Ohittaminen vastaantulevan liikenteen vuoksi ei ollut turvallista missään. Keskinopeus kyseisellä välillä oli pahimmillaan lähempänä 60 kuin 70 km/h.

      
  • @tracktest kirjoitti:
    Hitaammin ajaminen on kyseenalaistettu vaikka se on järkevää tietyissä olosuhteissa kuten sumussa, sakeassa lumisateessa, rankkasateessa ja jäisellä tiellä ajettaessa. Nämä hieman hitaammin ajavat kuljettajat tuntuvat olevan osalle vaikea pala vaikka ohittaminen pitäisi olla suhteellisen helppo homma. Onko niin että ette luota kykyihinne jos edessä on hitaammin ajava henkilö? Itse suhtaudun näihin kuljettajiin maltilla ja puhtaasti niin että syy hitaammin ajamiseen on kuljettajan valinta ja täysin hyväksyttävä asia. Tämä jatkuva valitus tientukoista ja hitaammin ajavista on turhaa ohi pääsee jokainen halutessaan ja sen voi tehdä turvallisesti kun vain malttaa mielensä. Varaamalla riittävästi aikaa kenenkään ei tarvitse ajaa ylinopeutta. Turvavälin merkitys ohitustilanteessa on tärkeä sillä takaa näkee paremmin eteensä ja ohituksen voi tehdä aina turvallisesti.

    Passiivisagressiivisesti hitaammin ajavat ovat sujuvan liikenteen riesa siinä missä liian nopeasti ajavatkin. Kehä 1:llä Helsingissä moni joka katsoo tarpeelliseksi ajaa "alinopeutta" on valinnut siihen keskimmäisen kaistan, ei siis vapaata oikeanpuoleisinta kaistaa.

    Eipä moottoritielläkään vasemmalla kaistalla pitäisi ajella hyvällä kelillä alle nopeusrajoituksen jos näkee että jonoa kertyy taakse. Kyllä kaikki nykyautot kulkevat helposti sen 120 km/h ohituksen ajan. Jos muuta liikennettä ei ole, niin mitäpä sitä silloin kiirehtimään jos satasen nopeudella pääsee sen polttoainetta kuljettavan raskaan yhdistelmän (80 km/h) ohi, mutta muutoin tulisi vilkaista ajoittain peilistä - ihan kuten inssiajossakin vaadittiin.

      
  • Tuntuu siltä että on joku pakottava tarve ajaa alinopeuskuljettajan perässä. Itse menen ohi siinä se jää taakse. Enemmän nämä arat kuljettajat jotka ovat tämän alinopeutta ajavan kuljettajan takana ihmetyttävät. Nämä useimmiten ovat hitaamman auton puskurissa kiinni seilaavat puolelta toiselle ja näin jono on valmis. Osa autoista on ilmeisesti niin tehottomia jotta homma menee siksi arpomiseksi. Auto jossa on voimaa reagoi kaasuun ja ohitus on hetkessä ohi.

      
  • @tracktest kirjoitti:
    Tämä jatkuva valitus tientukoista ja hitaammin ajavista on turhaa ohi pääsee jokainen halutessaan ja sen voi tehdä turvallisesti kun vain malttaa mielensä. Varaamalla riittävästi aikaa kenenkään ei tarvitse ajaa ylinopeutta. Turvavälin merkitys ohitustilanteessa on tärkeä sillä takaa näkee paremmin eteensä ja ohituksen voi tehdä aina turvallisesti.

    @tracktest kirjoitti:
    Itse menen ohi siinä se jää taakse. Auto jossa on voimaa reagoi kaasuun ja ohitus on hetkessä ohi.

    Siinäpä tärkeimmät. Vastaantulijoista välittämättä kun voimaa on, näitä on nähty.

      
  • @Jokeri kirjoitti:

    @tracktest kirjoitti:
    Tämä jatkuva valitus tientukoista ja hitaammin ajavista on turhaa ohi pääsee jokainen halutessaan ja sen voi tehdä turvallisesti kun vain malttaa mielensä. Varaamalla riittävästi aikaa kenenkään ei tarvitse ajaa ylinopeutta. Turvavälin merkitys ohitustilanteessa on tärkeä sillä takaa näkee paremmin eteensä ja ohituksen voi tehdä aina turvallisesti.

    @tracktest kirjoitti:
    Itse menen ohi siinä se jää taakse. Auto jossa on voimaa reagoi kaasuun ja ohitus on hetkessä ohi.

    Siinäpä tärkeimmät. Vastaantulijoista välittämättä kun voimaa on, näitä on nähty.

    Ei helvetissä vaan turvallisesti ilman sekoilua.

      
  • muokattu 18.01.2020 19:57

    @tracktest kirjoitti:

    @Jokeri kirjoitti:

    @tracktest kirjoitti:
    Tämä jatkuva valitus tientukoista ja hitaammin ajavista on turhaa ohi pääsee jokainen halutessaan ja sen voi tehdä turvallisesti kun vain malttaa mielensä. Varaamalla riittävästi aikaa kenenkään ei tarvitse ajaa ylinopeutta. Turvavälin merkitys ohitustilanteessa on tärkeä sillä takaa näkee paremmin eteensä ja ohituksen voi tehdä aina turvallisesti.

    @tracktest kirjoitti:
    Itse menen ohi siinä se jää taakse. Auto jossa on voimaa reagoi kaasuun ja ohitus on hetkessä ohi.

    Siinäpä tärkeimmät. Vastaantulijoista välittämättä kun voimaa on, näitä on nähty.

    Ei helvetissä vaan turvallisesti ilman sekoilua.

    Tarkoititko pientareen puolelta? Niitäkin olen nähnyt. Ei ne kauaa kestä, mutta taitaa olla laiton tapa mennä alinopeuskuskin ohi.

      
  • @Karrette kirjoitti:

    Kävin vilkaisemassa. Ei näkynyt.

    Kyllä se on satavarma ettei tuollainen tiukkapipoisuus jää vain tänne keskustelun tasolle.

      
  • Lain mukaisesti, ei tietenkään lakia rikkoen.

    Edellä kulkeva ajoneuvo on ohitettava vasemmalta. Milloin edellä kulkeva kääntyy tai selvästi valmistautuu kääntymään vasemmalle, se on kuitenkin ohitettava oikealta.

      
  • muokattu 18.01.2020 21:51

    @tracktest kirjoitti:
    Edellä kulkeva ajoneuvo on ohitettava vasemmalta.

    Ei sitä niin kirjaimellisesti tarvitse ottaa. Voi myös olla ohittamatta.

    Auto jossa on voimaa reagoi kaasuun ja ohitus on hetkessä ohi.

    Mutta ei lakia rikomatta. Kyse on arpojien kohdalla siitä, kuinka paljon lakia viitsii ohituksessa rikkoa. Toisilla kynnys on alempi kuin toisilla ja silloin he saavat arkailijan leiman sellaisen mielessä, jolla kynnys on korkeammalla. Siitä on yleensä kyse. Psykologiaketjussa on hyvä miettiä pääkopan sisällä tapahtuvia asioita ja miten ne vaikuttaa ajotapaan. Silloin ei ole ollenkaan automaattista, että kyse olisi edessä hidastelevan osaamattomuudesta tms. asioista.

      
  • Tuossa toisessa ketjussa kirjoitin :
    "Ajatusharhasta tuli mieleeni ajonopeuden muutokseen ja matka-aikaan liittyvä harha. Yliarviodaan "ajansäästö" kun nopeutta nostetaan jo ennestään varsin korkeasta nopeudesta ja toisaalta aliarvioidaan "ajansäästö" kun alhaisesta nopeudesta nostetaan nopeutta. Kumpikin ajatusharha on taustalla siinä miksi ajetaan ylinopeutta."

    Koska tästä ei siinä keskustelu lähtenyt liikkeelle niin ajattelin pistää tämän tähän ketjuun. Taitaa olla psykologiaan liittyvää?

    Onko tuo mielestänne merkittävä asia ylinopeudella ajoa selittävänä seikkana?

      
  • @Eki. kirjoitti:
    Tuossa toisessa ketjussa kirjoitin :
    "Ajatusharhasta tuli mieleeni ajonopeuden muutokseen ja matka-aikaan liittyvä harha. Yliarviodaan "ajansäästö" kun nopeutta nostetaan jo ennestään varsin korkeasta nopeudesta ja toisaalta aliarvioidaan "ajansäästö" kun alhaisesta nopeudesta nostetaan nopeutta. Kumpikin ajatusharha on taustalla siinä miksi ajetaan ylinopeutta."

    Koska tästä ei siinä keskustelu lähtenyt liikkeelle niin ajattelin pistää tämän tähän ketjuun. Taitaa olla psykologiaan liittyvää?

    Onko tuo mielestänne merkittävä asia ylinopeudella ajoa selittävänä seikkana?

    Yksi merkittävä tekijä on se tuntuuko ajamisessa olevan 'tekemisen meininki', vai tuntuuko siltä että istuu paikallaan. Ajan säästöllä ei välttämättä ole mitään tekemistä asian kanssa.

    Liikennepsykologiaa on myös tiesuunnitelussa, eli pitkiä suoria leveitä teitä ei haluta tehdä koska niillä luonnolliset nopeudet nousisivat. Moottoriellä 120 km/h ei pääsääntöisesti tunnu kovalta nopeudelta, mutta kanta- tai seututiellä tilanne on jo ihan toinen. Vakionopeudensäädin on auttanut ainakin minua pitämään keinotekoisen alhaiset rajoitukset hallinnassani, eli vauhti ei mene huomaamatta tyhjällä tiellä 'liikenteen vaarantamiseksi'.

      
  • @_Quu kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:

    Kävin vilkaisemassa. Ei näkynyt.

    Kyllä se on satavarma ettei tuollainen tiukkapipoisuus jää vain tänne keskustelun tasolle.

    Voisitko tarkentaa miksi ajattelet noin?

    Tiukkapipoisuus, eli oletan että sillä tarkoitat sitä toimintatapaa ettei tietoisesti toimi vastoin parempaa tietoa on täysin eri asia kuin kilpailuhenkisyys tai pelkkä ilkeys, tai pahantahtoisuus.

    Välillä unohdin että suinkaan kaikki ihmiset eivät ole ystävällisiä tai luotettavia kavereita, ja se on hyvä muistaa liikenteessä. Kaikki eivät pyri ensisijaisesti pääsemään ehjänä perille, vaan liikenne voi olla pelikenttä missä jokainen mummeli ja vaarikin on kilpailija johon verrataan omaa suoritustaan.

      
  • muokattu 19.01.2020 12:00

    @Karrette kirjoitti:

    @_Quu kirjoitti:

    Voisitko tarkentaa miksi ajattelet noin?

    Suvaitsevuutta, myös liikenteeseen. Lue omat kommenttisi, ne ei voiolla vaikuttamatta liikennekäyttäytymiseesi, mietit kokoajan ajaessasi toisten erilaista liikennekäyttäytymistä vertaamalla itsesi mielestä oikeaan tilannetulkintaan.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit