@juono kirjoitti:
Kun nykyaikaiset nastat kuluvat talvirenkaissa, tylsyvätkö vai teroittuvatko ne? Miten tämä vaikuttaa nastojen pito-ominaisuuksiin?
Ne tylsyvät kuten muutkin teräesineet. Ruotsalainen Teknikens Värld kirjoitti joku vuosi sitten artikkelin missä totesivat että testivoittajan suorituskyky on jollakin tasolla tuoretavaraa. Kitkarenkaatkin kuluvat, mutta suorituskyky ei laske yhtä nopeasti.
Olisikin informatiivista pitää verrokkina pari talvea ajettuja renkaita osoittamassa eroa ihan uusiin, vain testeissä käytettyihin renkaisiin.
Viimeisimmät kokemukset käytetyistä nastoista oli minulla sellaiset etteivät nekään liukkaasta kesäkeliä tee.
Eiväthän nastat kesäkeliä tee, mutta hyvät nastarenkaat poistavat ajamista häiritsevän liukkauden kaikista keleistä kokonaan myös kuluneina. Luiston raja varmaankin löytyy kuluneena uutta nastarengasta aiemmin, mutta edelleen yhtä loogisena, helposti havaittavana ja helposti hallittavana kuin uutenakin.
Nykyajan nastamääräykset houkuttelevat valmistajia käyttämään rakenteita, joissa nastan pistovoimaa rajoittaen mahdollistetaan suuren nastamäärän käyttö. Näitä rakenteita on paremmin ja huonommin toimivia.
Nastojen irtoamista tai tylsymistä en ole havainnut häiriöksi asti, mutta kahden eri valmistajan testeissä hyvin pärjänneissä nastarenkaissa olen havainnut nastojen uppoavan vaimennintyynyynsä kanta edellä kilometrien karttuessa. Omassa autossani huomasin tämän ajotuntumasta kolmantena talvena noin 25.000 - 30.000 km jälkeen, kun näennäisen hyvissä renkaissa oli pintaa paljon enemmän kuin pitoa. Toisia pyöri sarja etuvetoisen ja takavetoisen alla, joten ilmiö ei näyttänyt olevan edes vetotavasta riippuva.
Saman ikäluokan kolmannen valmistajan nastarengas taas säilyy nastarenkaana myös huomattavan paljon kuluneena, minkä kuulee myös melusta. Eron edellisiin tuntee selvästi paljain käsinkin renkaan pinnasta ja renkaat tuntuvat yhä 5 milliseksi kuluneinakin varsin toimivilta talvirenkailta myös mustalla jäällä.
Aika vähän tuntuu olevan liikkeellä varsinaista tietoa nykynastojen toimintaperiaatteesta. Teroittuvatko ne silloin kun talvirenkaat pyörivät "vapaasti" eli nastojen pitoa ei varsinaisesti tarvita ja "tylsyvätkö" ne silloin kun renkaat sutivat? Vai onko nastojen muoto nykyään sellainen ettei tällä olisi mitään merkitystä?
Oman perheeni autojen renkaissa en ole havainnut merkittävää tylsymistä tai nastojen katoamista tämän vuosikymmenen renkailla.
Piikki niissä on metallimöykyn keskellä kuluneenakin. Mielestäni nastaulkoneman pysyminen vakiona on merkittävästi nastojen kulumista merkittävämpi kuluneen nastarenkaan toimivuutta määräävä tekijä.
Jos nastaulkonema riittää, silloin takavetoisen takarenkaissa näkyy selvästi nastojen kallistuminen vedon suuntaan, joten etu- ja takapyörien kausivaihto lienee perusteltua myös etuvetoisessa, etteivät jatkuvasti pienellä rasituksella takana pyörivät nastat menetä pitoaan.
@juono kirjoitti:
Aika vähän tuntuu olevan liikkeellä varsinaista tietoa nykynastojen toimintaperiaatteesta. Teroittuvatko ne silloin kun talvirenkaat pyörivät "vapaasti" eli nastojen pitoa ei varsinaisesti tarvita ja "tylsyvätkö" ne silloin kun renkaat sutivat? Vai onko nastojen muoto nykyään sellainen ettei tällä olisi mitään merkitystä?
Nastat eivät teroitu missään ajossa. Piikin pään reunat ovat uutena terävät, mutta pyöristyvät ajossa. Tämä pätee vanhoihin, nykyisiin ja tuleviin nastoihin. Ja kyllä, tällä on iso merkitys jääpitoon.
@NHB kirjoitti:
Nastat eivät teroitu missään ajossa. Piikin pään reunat ovat uutena terävät, mutta pyöristyvät ajossa. Tämä pätee vanhoihin, nykyisiin ja tuleviin nastoihin. Ja kyllä, tällä on iso merkitys jääpitoon.
@Karrette kirjoitti:
Kitkarenkaatkin kuluvat, mutta suorituskyky ei laske yhtä nopeasti.
Kitkarenkaan jääpidossa ei olekaan mitään menetettävää, kun jo lähtökohtakin on säälittävän huono.
En ole vielä tänä talvena päässyt kokeilemaan jääpitoa - joten nastat olisivat olleet 100 % turhat käytössäni.
Vaan oliko niin että olet kokeillut lähinnä yhtä rengasmerkkiä takavetoisessa autossa, ilman kuormaa?
Omat muistikuvani - ilman testiverrokkeja ja sekuntikelloa - olivat tunnetun talvimerkin nastoista sellaiset että kovaa ääntä ne pitivät, mutta luistonesto vilkkui niilläkin kun oli vähän jäätä alla. Siksi vaihdoin ne pois käytettynä ostamastani autosta vaikka olivat vain 2 talvea ajetut - siihen loppui minulta nastojen käyttö.
Kitkarengashan on ainoa järjellinen valinta, jos näet jääkelin noin harvoin.
Yhden talven ajoin Conti Viking kitkoilla suhteellisen tasapainoista takavetoista kaikilla kuormilla mitä talven mittaan oli tarpeen siirtää. Ei minulla ole niistä mitään muuta valittamista kuin jääpito. Kyse ei ole liikkeelle pääsystä, vaan siitä miten auto pysähtyy tai kääntyy jäiseen mutkaan maantienopeuksilla.
Kaikissa muissa tilanteissa Contin kitkarengas toimi mielestäni oikein hyvin
@juono kirjoitti:
Aika vähän tuntuu olevan liikkeellä varsinaista tietoa nykynastojen toimintaperiaatteesta. Teroittuvatko ne silloin kun talvirenkaat pyörivät "vapaasti" eli nastojen pitoa ei varsinaisesti tarvita ja "tylsyvätkö" ne silloin kun renkaat sutivat? Vai onko nastojen muoto nykyään sellainen ettei tällä olisi mitään merkitystä?
Nastat eivät teroitu missään ajossa. Piikin pään reunat ovat uutena terävät, mutta pyöristyvät ajossa. Tämä pätee vanhoihin, nykyisiin ja tuleviin nastoihin. Ja kyllä, tällä on iso merkitys jääpitoon.
Paljonko niillä pitää ajaa että ne pyöristyvät? Piti ihan käydä tarkistamassa, autoni nastarenkailla on ajettu nyt joitain kymmeniä tuhansia kilometrejä, ja kyllä ne vain terävät ovat. Fyysinen kosketus kertoo tässä totuuden melko suurella varmuudella.
@juono kirjoitti:
Aika vähän tuntuu olevan liikkeellä varsinaista tietoa nykynastojen toimintaperiaatteesta. Teroittuvatko ne silloin kun talvirenkaat pyörivät "vapaasti" eli nastojen pitoa ei varsinaisesti tarvita ja "tylsyvätkö" ne silloin kun renkaat sutivat? Vai onko nastojen muoto nykyään sellainen ettei tällä olisi mitään merkitystä?
Nastat eivät teroitu missään ajossa. Piikin pään reunat ovat uutena terävät, mutta pyöristyvät ajossa. Tämä pätee vanhoihin, nykyisiin ja tuleviin nastoihin. Ja kyllä, tällä on iso merkitys jääpitoon.
Paljonko niillä pitää ajaa että ne pyöristyvät? Piti ihan käydä tarkistamassa, autoni nastarenkailla on ajettu nyt joitain kymmeniä tuhansia kilometrejä, ja kyllä ne vain terävät ovat. Fyysinen kosketus kertoo tässä totuuden melko suurella varmuudella.
Veitsikin voi tuntua terävällä, mutta teroittaminen saa sen leikkaamaan paremmin.
Ei näitä pidä miettiä liikaa, vaan kokeilla onko pito hyvä vaiko ei. Itse mietin rengasasioita siltä kantilta että nastat urauttavat ja kuluttavat karkeapintaiseksi tiet tuottaen myös kesäksi enemmän rengasmelua.
Turvallisuuden kannalta olisi hyvä testata myös parin vuoden ikäisiä renkaita jotta ei ajettaisi turhaan nastoilla.
@Karrette kirjoitti:
Turvallisuuden kannalta olisi hyvä testata myös parin vuoden ikäisiä renkaita
Tämä olisi minustakin mielenkiintoista nähdä. Omien kokemusteni perusteella tällainen testaaminen saattaisi muuttaa ainakin nastarenkaiden paremmuusjärjestystä? Meidän perheen autoissa on vain testien kärkipään renkaita ja osa niistä on kulunut tasaisen hitaasti hiipuen ilman pahoja tason romahduksia, mutta eivät suinkaan kaikki.
Tällainen testaustapa on TM:n kannalta hankala, koska renkaan ikääntyminen ei välttämättä riipu pelkästään ajomäärästä vaan ehkä osin myös ajasta? Parin vuoden takaisten renkaiden testituloksilla ei ole enää paljon merkitystä kun ainakin kärkirenkaat kokevat parannuksia varsin usein.
@Karrette kirjoitti:
Turvallisuuden kannalta olisi hyvä testata myös parin vuoden ikäisiä renkaita
Tämä olisi minustakin mielenkiintoista nähdä. Omien kokemusteni perusteella tällainen testaaminen saattaisi muuttaa ainakin nastarenkaiden paremmuusjärjestystä? Meidän perheen autoissa on vain testien kärkipään renkaita ja osa niistä on kulunut tasaisen hitaasti hiipuen ilman pahoja tason romahduksia, mutta eivät suinkaan kaikki.
Tällainen testaustapa on TM:n kannalta hankala, koska renkaan ikääntyminen ei välttämättä riipu pelkästään ajomäärästä vaan ehkä osin myös ajasta? Parin vuoden takaisten renkaiden testituloksilla ei ole enää paljon merkitystä kun ainakin kärkirenkaat kokevat parannuksia varsin usein.
Jos sinulla on pääsy arkistoon, niin eipä noissa tuloksissa mitään kovin merkittäviä muutoksia ole lopulta tapahtunut - vaikka ainahan mallit päivittyvät ja mallinimetkin muuttuvat. Pitää tutkia tarkkaan jotta voisi huomata mitä ominaisuutta on painotettu. Itse aloitin nastattomuuden Michelin X-Ice2 -mallilla, ja pian sen jälkeen tullut X-Ice3 näyttää edelleen samanlaiselta.
Merkittävin muutos noissa on tapahtunut siinä että aiemmin ei-niin-hyvin pärjännyt Michelin muuttui jääratojen kärkimerkiksi, mutta on siinä sitten nastojakin täydet 1000 kappaletta kun aiemmassa nasta-monsterissa niitä oli "vain" 760 kpl. Nuo 240 lisänastaa lyhensivät jarrutusmatkaa 70 cm ykkössijalle kun 4 kärkimerkin jarrutusmatka on 36,5-38,1 metriä.
Märällä (suolatulla tai leudolla talvikelillä) asfaltilla puolestaan testivoittaja jarruttaa 7,7 metriä pidemmän matkan 80 km/h nopeudesta kuin Goodyear-kitka.
Ne kehitettiin alkujaan (toista tietä) amerikkalaisen oivaltavan henkilön toimesta, tuon insinööri ryökäleen. Sitä kutsuttiin väri valoiksi (Saako hänet repiä haudasta ja ampua jälkikäteen?)
Tee sama kotona, valot TV:n ja jääkaapin välille!! Odota niin nälkäkin lähtee, ja jos suolaista kaipaat, nuole asfalttia. .
Sitten kehitettiin juuri niitä varten jotain hammaspaikkoja parempaa, nuo liikennevalothan vilkkuvat omapäisesti.
Pohjoismaalaiset, etunojassa Suomalaiset pistivät sitten tietysti paremmaksi ja kehittivät niihin aidot hampaat.
Juuri ne vastaavat joihin kenties olette tutustuneet James Bondissa, ”Rautahammas”
@Karrette kirjoitti:
Kitkarenkaatkin kuluvat, mutta suorituskyky ei laske yhtä nopeasti.
Kitkarenkaan jääpidossa ei olekaan mitään menetettävää, kun jo lähtökohtakin on säälittävän huono.
Tänään oli talven ensimmäinen liukas kerta kun yöllä oli ollut pakkasta. Huomasin takapuolituntumassa että renkaat hakivat jyrkässä mutkassa pitoa. No, sitä riitti kuitenkin ihan hyvin, eli ei tarvinnut muuta kuin todeta että tietä ei oltu suolattu.
Kävelyllä kun kävin ajoi ohi Volvon katumaasturi nastarenkain, - nastojen tuottaman kovan äänen kuuli selvästi kun ne osuivat asfalttiin. Kun tuo auto lähti ihan asianmukaisesti kiihdyttämään ylämäkeen pystyi kuulemaan että nastat eivät pitäneet, vaan selkeästi pystyi kuulemaan miten renkaiden luistaessa nastat raapivat asfalttia.
Vaikka autossani ei ole leveät renkaat huomasin että tiehen kuluneita raiteita pitkin joutui paikoin ajamaan, eli pelkän liikennemelun lisäksi nastojen iskut ovat aiheuttaneet eroosiota tienpintaan.
@Karrette kirjoitti:
Tänään oli talven ensimmäinen liukas kerta kun yöllä oli ollut pakkasta.
Ajaisin itsekin kitkoilla, jos talvirenkaan tarve olisi harvinainen. Mutta kun en asu noissa olosuhteissa, ajan mieluummin muuhunkin kuin mustaan "talveen" sopivilla talvirenkailla.
Meinasin jo kirjoittaakin aiemmin, että kauniista valkoisesta lumitalvesta mökiltä joulun vietosta palatessa oli mielenkiintoinen keli, kun kolmasosa matkasta tuli muhkuraisella jääpolanteella tihkusateessa. Konginkankaan kolari ajettiin tuohon verrattuna helpossa sileän mustan jään kelissä. En kuitenkaan viitsinyt raportoida aiheesta tänne, koska oletin kaikkien muidenkin tietävän, että Suomi on pitkä maa ja sen eri osien välillä on toisinaan melko äärimmäisiäkin eroja kelissä.
Meni muuten joulun pyhien aikaan yksi päivä ihan hukkaankin, kun en viitsinyt käydä hiihtämässä -26 asteen pakkasessa. Nyt täällä kauniissa lumitalvessa on erilainen keli, kun joulun jälkeisen hetkellisen suojasään jälkeen pakkaskeleissä kiiltäväksi jäätynyt kova jää on lumiharson alla.
Voitaisiinko vain jokainen hommata omaan käyttöön sopivat lailliset renkaat, jotka toimivat siellä, missä itsellä on tarkoitus ajaa?
@Karrette kirjoitti:
Kävelyllä kun kävin ajoi ohi Volvon katumaasturi nastarenkain, - nastojen tuottaman kovan äänen kuuli selvästi kun ne osuivat asfalttiin. Kun tuo auto lähti ihan asianmukaisesti kiihdyttämään ylämäkeen pystyi kuulemaan että nastat eivät pitäneet, vaan selkeästi pystyi kuulemaan miten renkaiden luistaessa nastat raapivat asfalttia.
Luiston raja oli siis kitkarengaskuskinkin näkökulmasta ihailtavan selkeä ja yllätyksetön.
Vaikka autossani ei ole leveät renkaat huomasin että tiehen kuluneita raiteita pitkin joutui paikoin ajamaan, eli pelkän liikennemelun lisäksi nastojen iskut ovat aiheuttaneet eroosiota tienpintaan.
Urat ovat sentään vielä helposti hallittavissa, mutta märkänä jäätyessään rapautuvasta tiestä puuttuu jo paikoittain pätkiä valtatieverkollakin:
"Ilmeisesti vuorotelleiden vesisateiden ja pakkasten myötä päällysteen reiät ovat päässeet syvenemään"
Ihan ensimmäisenä hoitokeinona pitäisi ainakin lopettaa rapautumisen tahallinen nopeuttaminen kemikaaleja kylvämällä. Laittakoon suolan kalasoppaansa, joka sitä kaipaa. Tielle sitä ei tarvita.
@Karrette kirjoitti:
Kävelyllä kun kävin ajoi ohi Volvon katumaasturi nastarenkain, - nastojen tuottaman kovan äänen kuuli selvästi kun ne osuivat asfalttiin. Kun tuo auto lähti ihan asianmukaisesti kiihdyttämään ylämäkeen pystyi kuulemaan että nastat eivät pitäneet, vaan selkeästi pystyi kuulemaan miten renkaiden luistaessa nastat raapivat asfalttia.
Luiston raja oli siis kitkarengaskuskinkin näkökulmasta ihailtavan selkeä ja yllätyksetön.
Lähinnä kiinnitin huomiota siihen että nastoista huolimatta pitoa ei ollutkaan odotusten mukaisesti. Eli liikennemelua kyllä tuli, mutta ei ´kesäkeliä´. Tuosta samasta syystä johtuen vaihdoin aikoinaan käytetyn auton mukana tulleet 2- vuotiaat Hakkapeliitta 5:set kitkarenkaisiin. Jos nastoillakin sutii, niin ei kitkarenkaiden samantasoista suoritusta ole tarpeellista hämmästellä. Vaikka päädyinkin aikaistamaan investointia talvirenkaisiin, niin oli se vähintäänkin sen 200 euron arvoista mikä meni ´alaskirjauksessa´ hukkaan.
@740 GLE kirjoitti:
Ihan ensimmäisenä hoitokeinona pitäisi ainakin lopettaa rapautumisen tahallinen nopeuttaminen kemikaaleja kylvämällä. Laittakoon suolan kalasoppaansa, joka sitä kaipaa. Tielle sitä ei tarvita.
Pääkaupunkiseudulla suolataan, enkä pysty tekemään sille asialle mitään. Mutta voin sopeutua rengasvalinnallani siihen että asfaltti on pääsääntöisesti kuivaa tai märkää, ja vain harvoin jäässä. Paitsi että sutivat ne nastatkin silloin kun on liukasta.
Suvaitkaamme autoilijan tehdä rengasvalinta oman harkinnan mukaan lainsallimissa rajoissa, ei yksi poikkeuksellinen talvi eteläsuomessa kesää tee.
Kumpi on pahempi terveysriski urautuvat tiet, vai liukkaudentorjuntamyrkkyjen lisäys, vai annetaanko vain olla ja lipsutaan ensimmäisen kaudenjälkeen kuluneilla lamellirenkailla vastaantulevan kaistalle tilastolukuja kasvattamaan.
@_Quu kirjoitti:
Suvaitkaamme autoilijan tehdä rengasvalinta oman harkinnan mukaan lainsallimissa rajoissa, ei yksi poikkeuksellinen talvi eteläsuomessa kesää tee.
Kumpi on pahempi terveysriski urautuvat tiet, vai liukkaudentorjuntamyrkkyjen lisäys, vai annetaanko vain olla ja lipsutaan ensimmäisen kaudenjälkeen kuluneilla lamellirenkailla vastaantulevan kaistalle tilastolukuja kasvattamaan.
Tässä lienee olettama että kaikki ajavat uusilla TM-testivoittajarenkailla (uusi Michelin /Continental / Nokian) - tai sitten loppuunajetuilla kitkarenkailla. Joko mustaa tai valkoista, ei missään tapauksessa harmaata.
Urautuvat tiet ovat liikenneturvallisuutta haittaava tekijä. Asfalttipöly ei sekään ole terveellistä hengittää.
Liikennemelu on ympäristösaastetta, ja nastat tekevät tienpinnoista meluisat (karkea pinta) myös kesäksi.
Siinä olen samaa mieltä että harkintaa tulisi käyttää nykyistä enemmän. Rengasvalinta tehdään vanhasta tottumuksesta, ei siksi että mietittäisiin tarvetta. Jos autossa on ESP ja ABS, niin silloin pitäisi myös harkita nasta / neliveto -valintaa laajemmin. Riittääkö pelkkä kaksiveto kun neliveto olisi parempi siinä yhdessä mökkitien ylämäessä?
Sitten on tietysti liikennehäiriköt ja ´hanuriheikit ja -irmat´, eli riskinottajat. Sulalla kelillä ei ehkä ole niin väliä, mutta liukkaalla voi seurata peräänajo jos kuljettajan vakiintuneena ajotapana on toimia aina lainvastaisesti - piittamatta edes poikkeuksellisista keliolosuhteista. Joku hanurista tykkäävä voi ajaa kurakelillä kuorma-auton perässä kiinni - näkemättä muuta kuin perälaudan ja hiekkapuhalluttaa keulansa imien samalla moottoritilan täyteen kuraa.
Myös kesäksi, mikä tuo tehokkaasti sadekelille pitoa, sileä märkä päällyste apinoi jäistä pintaa (omaakin kokemusta on Euroopasta)
Eipä ne uriin kertyneet vedet lisää pitoa. Uusi asfaltti voi olla vielä liukasta ennen kuin öljy huuhtoutuu pinnasta pois, mutta muutoin tuntuu kaukaiselta tuo ajatus. Löydätkö jotakin tutkimustietoa asiasta että jossakin pidetään tasaista tienpintaa riskinä?
Kuivalla kelillä karkea pinta puolestaan vähentää kumin ja asfaltin välistä kitkapinta-alaa, eli vaikka melua on enemmän niin pitoa on vähemmän.
Suvaitkaamme autoilijan tehdä rengasvalinta oman harkinnan mukaan lainsallimissa rajoissa, kyllä autoilijat on pääsääntöisesti ajanhermolla.
Eikös tilanne ole juuri nyt tuo, että harkinta tuottaa uria asfalttiin, pölyä, kuraa ja melua kun päätökset tekevät tavalliset autoilijat joilla ei ole kokemusta muusta, tai ymmärrystä miksi nastoja ei tulisi käyttää ellei niille ole aidosti tarvetta. Tarve on perusteltu jos ajaa seudulla missä on jäiset tiet ja tienhoito on hidasta tai huonoa.
En tiedä mitä teet työksesi, mutta et vaikutta arvostavan koulutusta tai perehdytystä. Jokainen on oman elämänsä mestari, ja jos nyt sattuisi olemaan ettei olekaan, niin tärkeintä on että on kivaa.
@Karrette kirjoitti:
päätökset tekevät tavalliset autoilijat joilla ei ole kokemusta muusta, tai ymmärrystä miksi nastoja ei tulisi käyttää ellei niille ole aidosti tarvetta. Tarve on perusteltu jos ajaa seudulla missä on jäiset tiet ja tienhoito on hidasta tai huonoa.
Päätöksen tekee tavalliset autoilijat ja valitsevat parhaanpidon talviolosuhteisiin, minkä kaikki ammattilaisten testit on myös osoittaneet. Kenkiä voi vaihtaa kelin mukaan, mutta syksyllä kun ensimmäisistä liukkaista varoitetaan kukaan ei tiedä minkälainen talvi tulee.
En tiedä mitä teet työksesi, mutta et vaikutta arvostavan koulutusta tai perehdytystä.
Etkä tule koskaan tietämäänkään, vai olenko minä korkeasti koulutettu, kun olen valinnut testivoittaja kitkarenkaat, no toistaiseksi oikea valinta tälle sulalle talvelle.
Selasin ajankulukseni ´ikivanhan´talvirengastestin vuodelta 2000. Parin vuoden ikäinen Hakkapeliitta-nasta todettiin myös ihan hanuriksi, ja sama tulos toistui vuoden 2010 testissä. Toivottavasti vuoden 2020 -talvirengastestissä testataan myös muita kuin vain ihan uusia tuotteita.
Niinpä, tosin kovin suppea oli kuvaus eroista eri rengastyyppien välillä.
_Quun autossa on käsitykseni mukaan uudet renkaat ja tuorein versio Contin kitkoista, eli testien perusteella markkinoiden parhaat nastattomat talvirenkaat. Ajettavuus jäällä oli arvosanalla 9, eli sama kuin Nokian ja Continentalin nastarenkailla.
Käsittelykoe jääradalla vei 10 sekuntia enemmän aikaa kuin nastallisella Contilla joka selvisi tuliterillä terävillä nastoilla 62,7 sekunnin ajalla. Ero pienenee talven tai kahden jälkeen jos aiemmat testitulokset nastojen tylsymisestä pitävät edelleen paikkansa.
Ne tylsyvät kuten muutkin teräesineet. Ruotsalainen Teknikens Värld kirjoitti joku vuosi sitten artikkelin missä totesivat että testivoittajan suorituskyky on jollakin tasolla tuoretavaraa. Kitkarenkaatkin kuluvat, mutta suorituskyky ei laske yhtä nopeasti.
Olisikin informatiivista pitää verrokkina pari talvea ajettuja renkaita osoittamassa eroa ihan uusiin, vain testeissä käytettyihin renkaisiin.
Viimeisimmät kokemukset käytetyistä nastoista oli minulla sellaiset etteivät nekään liukkaasta kesäkeliä tee.
Eiväthän nastat kesäkeliä tee, mutta hyvät nastarenkaat poistavat ajamista häiritsevän liukkauden kaikista keleistä kokonaan myös kuluneina. Luiston raja varmaankin löytyy kuluneena uutta nastarengasta aiemmin, mutta edelleen yhtä loogisena, helposti havaittavana ja helposti hallittavana kuin uutenakin.
Nykyajan nastamääräykset houkuttelevat valmistajia käyttämään rakenteita, joissa nastan pistovoimaa rajoittaen mahdollistetaan suuren nastamäärän käyttö. Näitä rakenteita on paremmin ja huonommin toimivia.
Nastojen irtoamista tai tylsymistä en ole havainnut häiriöksi asti, mutta kahden eri valmistajan testeissä hyvin pärjänneissä nastarenkaissa olen havainnut nastojen uppoavan vaimennintyynyynsä kanta edellä kilometrien karttuessa. Omassa autossani huomasin tämän ajotuntumasta kolmantena talvena noin 25.000 - 30.000 km jälkeen, kun näennäisen hyvissä renkaissa oli pintaa paljon enemmän kuin pitoa. Toisia pyöri sarja etuvetoisen ja takavetoisen alla, joten ilmiö ei näyttänyt olevan edes vetotavasta riippuva.
Saman ikäluokan kolmannen valmistajan nastarengas taas säilyy nastarenkaana myös huomattavan paljon kuluneena, minkä kuulee myös melusta. Eron edellisiin tuntee selvästi paljain käsinkin renkaan pinnasta ja renkaat tuntuvat yhä 5 milliseksi kuluneinakin varsin toimivilta talvirenkailta myös mustalla jäällä.
Kitkarenkaan jääpidossa ei olekaan mitään menetettävää, kun jo lähtökohtakin on säälittävän huono.
Aika vähän tuntuu olevan liikkeellä varsinaista tietoa nykynastojen toimintaperiaatteesta. Teroittuvatko ne silloin kun talvirenkaat pyörivät "vapaasti" eli nastojen pitoa ei varsinaisesti tarvita ja "tylsyvätkö" ne silloin kun renkaat sutivat? Vai onko nastojen muoto nykyään sellainen ettei tällä olisi mitään merkitystä?
Oman perheeni autojen renkaissa en ole havainnut merkittävää tylsymistä tai nastojen katoamista tämän vuosikymmenen renkailla.
Piikki niissä on metallimöykyn keskellä kuluneenakin. Mielestäni nastaulkoneman pysyminen vakiona on merkittävästi nastojen kulumista merkittävämpi kuluneen nastarenkaan toimivuutta määräävä tekijä.
Jos nastaulkonema riittää, silloin takavetoisen takarenkaissa näkyy selvästi nastojen kallistuminen vedon suuntaan, joten etu- ja takapyörien kausivaihto lienee perusteltua myös etuvetoisessa, etteivät jatkuvasti pienellä rasituksella takana pyörivät nastat menetä pitoaan.
Nastat eivät teroitu missään ajossa. Piikin pään reunat ovat uutena terävät, mutta pyöristyvät ajossa. Tämä pätee vanhoihin, nykyisiin ja tuleviin nastoihin. Ja kyllä, tällä on iso merkitys jääpitoon.
+1.
En ole vielä tänä talvena päässyt kokeilemaan jääpitoa - joten nastat olisivat olleet 100 % turhat käytössäni.
Vaan oliko niin että olet kokeillut lähinnä yhtä rengasmerkkiä takavetoisessa autossa, ilman kuormaa?
Omat muistikuvani - ilman testiverrokkeja ja sekuntikelloa - olivat tunnetun talvimerkin nastoista sellaiset että kovaa ääntä ne pitivät, mutta luistonesto vilkkui niilläkin kun oli vähän jäätä alla. Siksi vaihdoin ne pois käytettynä ostamastani autosta vaikka olivat vain 2 talvea ajetut - siihen loppui minulta nastojen käyttö.
Kitkarengashan on ainoa järjellinen valinta, jos näet jääkelin noin harvoin.
Yhden talven ajoin Conti Viking kitkoilla suhteellisen tasapainoista takavetoista kaikilla kuormilla mitä talven mittaan oli tarpeen siirtää. Ei minulla ole niistä mitään muuta valittamista kuin jääpito. Kyse ei ole liikkeelle pääsystä, vaan siitä miten auto pysähtyy tai kääntyy jäiseen mutkaan maantienopeuksilla.
Kaikissa muissa tilanteissa Contin kitkarengas toimi mielestäni oikein hyvin
Paljonko niillä pitää ajaa että ne pyöristyvät? Piti ihan käydä tarkistamassa, autoni nastarenkailla on ajettu nyt joitain kymmeniä tuhansia kilometrejä, ja kyllä ne vain terävät ovat. Fyysinen kosketus kertoo tässä totuuden melko suurella varmuudella.
Veitsikin voi tuntua terävällä, mutta teroittaminen saa sen leikkaamaan paremmin.
Ei näitä pidä miettiä liikaa, vaan kokeilla onko pito hyvä vaiko ei. Itse mietin rengasasioita siltä kantilta että nastat urauttavat ja kuluttavat karkeapintaiseksi tiet tuottaen myös kesäksi enemmän rengasmelua.
Turvallisuuden kannalta olisi hyvä testata myös parin vuoden ikäisiä renkaita jotta ei ajettaisi turhaan nastoilla.
Tämä olisi minustakin mielenkiintoista nähdä. Omien kokemusteni perusteella tällainen testaaminen saattaisi muuttaa ainakin nastarenkaiden paremmuusjärjestystä? Meidän perheen autoissa on vain testien kärkipään renkaita ja osa niistä on kulunut tasaisen hitaasti hiipuen ilman pahoja tason romahduksia, mutta eivät suinkaan kaikki.
Tällainen testaustapa on TM:n kannalta hankala, koska renkaan ikääntyminen ei välttämättä riipu pelkästään ajomäärästä vaan ehkä osin myös ajasta? Parin vuoden takaisten renkaiden testituloksilla ei ole enää paljon merkitystä kun ainakin kärkirenkaat kokevat parannuksia varsin usein.
Jos sinulla on pääsy arkistoon, niin eipä noissa tuloksissa mitään kovin merkittäviä muutoksia ole lopulta tapahtunut - vaikka ainahan mallit päivittyvät ja mallinimetkin muuttuvat. Pitää tutkia tarkkaan jotta voisi huomata mitä ominaisuutta on painotettu. Itse aloitin nastattomuuden Michelin X-Ice2 -mallilla, ja pian sen jälkeen tullut X-Ice3 näyttää edelleen samanlaiselta.
Merkittävin muutos noissa on tapahtunut siinä että aiemmin ei-niin-hyvin pärjännyt Michelin muuttui jääratojen kärkimerkiksi, mutta on siinä sitten nastojakin täydet 1000 kappaletta kun aiemmassa nasta-monsterissa niitä oli "vain" 760 kpl. Nuo 240 lisänastaa lyhensivät jarrutusmatkaa 70 cm ykkössijalle kun 4 kärkimerkin jarrutusmatka on 36,5-38,1 metriä.
Märällä (suolatulla tai leudolla talvikelillä) asfaltilla puolestaan testivoittaja jarruttaa 7,7 metriä pidemmän matkan 80 km/h nopeudesta kuin Goodyear-kitka.
Muakin tylsyttää nua nastat.
Ne kehitettiin alkujaan (toista tietä) amerikkalaisen oivaltavan henkilön toimesta, tuon insinööri ryökäleen. Sitä kutsuttiin väri valoiksi (Saako hänet repiä haudasta ja ampua jälkikäteen?)
Tee sama kotona, valot TV:n ja jääkaapin välille!! Odota niin nälkäkin lähtee, ja jos suolaista kaipaat, nuole asfalttia. .
Sitten kehitettiin juuri niitä varten jotain hammaspaikkoja parempaa, nuo liikennevalothan vilkkuvat omapäisesti.
Pohjoismaalaiset, etunojassa Suomalaiset pistivät sitten tietysti paremmaksi ja kehittivät niihin aidot hampaat.
Juuri ne vastaavat joihin kenties olette tutustuneet James Bondissa, ”Rautahammas”
Kansansävelmämme onkin....
Tänään oli talven ensimmäinen liukas kerta kun yöllä oli ollut pakkasta. Huomasin takapuolituntumassa että renkaat hakivat jyrkässä mutkassa pitoa. No, sitä riitti kuitenkin ihan hyvin, eli ei tarvinnut muuta kuin todeta että tietä ei oltu suolattu.
Kävelyllä kun kävin ajoi ohi Volvon katumaasturi nastarenkain, - nastojen tuottaman kovan äänen kuuli selvästi kun ne osuivat asfalttiin. Kun tuo auto lähti ihan asianmukaisesti kiihdyttämään ylämäkeen pystyi kuulemaan että nastat eivät pitäneet, vaan selkeästi pystyi kuulemaan miten renkaiden luistaessa nastat raapivat asfalttia.
Vaikka autossani ei ole leveät renkaat huomasin että tiehen kuluneita raiteita pitkin joutui paikoin ajamaan, eli pelkän liikennemelun lisäksi nastojen iskut ovat aiheuttaneet eroosiota tienpintaan.
Ajaisin itsekin kitkoilla, jos talvirenkaan tarve olisi harvinainen. Mutta kun en asu noissa olosuhteissa, ajan mieluummin muuhunkin kuin mustaan "talveen" sopivilla talvirenkailla.
Etelärannalla on sulaa ja pohjoisessa kova pakkanen:
https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/b24eec8f-cb8f-495c-8279-4528e635be4d
Ei ole vaikea arvata, että jossain kohdassa tällaisten ääripäiden välissä on melko jäiset kelit. Nyt kunnatkin reagoivat tilanteeseen jakamalla hiekoitushiekkaa ja -mursketta:
https://www.kempele.fi/ajankohtaista/ajankohtaista/hiekoitushiekkaa-saatavilla.html
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/oulun-kaupunki-tarjoaa-hiekoitushiekkaa-kaupunkilaisille-tavoitteena-estaa-liukastumisia-ja-niista-aiheutuvia-loukkaantumisia/833518/
Meinasin jo kirjoittaakin aiemmin, että kauniista valkoisesta lumitalvesta mökiltä joulun vietosta palatessa oli mielenkiintoinen keli, kun kolmasosa matkasta tuli muhkuraisella jääpolanteella tihkusateessa. Konginkankaan kolari ajettiin tuohon verrattuna helpossa sileän mustan jään kelissä. En kuitenkaan viitsinyt raportoida aiheesta tänne, koska oletin kaikkien muidenkin tietävän, että Suomi on pitkä maa ja sen eri osien välillä on toisinaan melko äärimmäisiäkin eroja kelissä.
Meni muuten joulun pyhien aikaan yksi päivä ihan hukkaankin, kun en viitsinyt käydä hiihtämässä -26 asteen pakkasessa. Nyt täällä kauniissa lumitalvessa on erilainen keli, kun joulun jälkeisen hetkellisen suojasään jälkeen pakkaskeleissä kiiltäväksi jäätynyt kova jää on lumiharson alla.
Voitaisiinko vain jokainen hommata omaan käyttöön sopivat lailliset renkaat, jotka toimivat siellä, missä itsellä on tarkoitus ajaa?
Luiston raja oli siis kitkarengaskuskinkin näkökulmasta ihailtavan selkeä ja yllätyksetön.
Urat ovat sentään vielä helposti hallittavissa, mutta märkänä jäätyessään rapautuvasta tiestä puuttuu jo paikoittain pätkiä valtatieverkollakin:
https://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/useat-autoilijat-rikkoivat-perjantaiaamuna-renkaansa-pahoihin-kuoppiin-nelostiella-iissa-yhtakkia-tuntui-vain-kova-jysays/832969/
"Ilmeisesti vuorotelleiden vesisateiden ja pakkasten myötä päällysteen reiät ovat päässeet syvenemään"
Ihan ensimmäisenä hoitokeinona pitäisi ainakin lopettaa rapautumisen tahallinen nopeuttaminen kemikaaleja kylvämällä. Laittakoon suolan kalasoppaansa, joka sitä kaipaa. Tielle sitä ei tarvita.
Lähinnä kiinnitin huomiota siihen että nastoista huolimatta pitoa ei ollutkaan odotusten mukaisesti. Eli liikennemelua kyllä tuli, mutta ei ´kesäkeliä´. Tuosta samasta syystä johtuen vaihdoin aikoinaan käytetyn auton mukana tulleet 2- vuotiaat Hakkapeliitta 5:set kitkarenkaisiin. Jos nastoillakin sutii, niin ei kitkarenkaiden samantasoista suoritusta ole tarpeellista hämmästellä. Vaikka päädyinkin aikaistamaan investointia talvirenkaisiin, niin oli se vähintäänkin sen 200 euron arvoista mikä meni ´alaskirjauksessa´ hukkaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Alaskirjaus
Pääkaupunkiseudulla suolataan, enkä pysty tekemään sille asialle mitään. Mutta voin sopeutua rengasvalinnallani siihen että asfaltti on pääsääntöisesti kuivaa tai märkää, ja vain harvoin jäässä. Paitsi että sutivat ne nastatkin silloin kun on liukasta.
Suvaitkaamme autoilijan tehdä rengasvalinta oman harkinnan mukaan lainsallimissa rajoissa, ei yksi poikkeuksellinen talvi eteläsuomessa kesää tee.
Kumpi on pahempi terveysriski urautuvat tiet, vai liukkaudentorjuntamyrkkyjen lisäys, vai annetaanko vain olla ja lipsutaan ensimmäisen kaudenjälkeen kuluneilla lamellirenkailla vastaantulevan kaistalle tilastolukuja kasvattamaan.
Tässä lienee olettama että kaikki ajavat uusilla TM-testivoittajarenkailla (uusi Michelin /Continental / Nokian) - tai sitten loppuunajetuilla kitkarenkailla. Joko mustaa tai valkoista, ei missään tapauksessa harmaata.
Urautuvat tiet ovat liikenneturvallisuutta haittaava tekijä. Asfalttipöly ei sekään ole terveellistä hengittää.
Liikennemelu on ympäristösaastetta, ja nastat tekevät tienpinnoista meluisat (karkea pinta) myös kesäksi.
Siinä olen samaa mieltä että harkintaa tulisi käyttää nykyistä enemmän. Rengasvalinta tehdään vanhasta tottumuksesta, ei siksi että mietittäisiin tarvetta. Jos autossa on ESP ja ABS, niin silloin pitäisi myös harkita nasta / neliveto -valintaa laajemmin. Riittääkö pelkkä kaksiveto kun neliveto olisi parempi siinä yhdessä mökkitien ylämäessä?
Sitten on tietysti liikennehäiriköt ja ´hanuriheikit ja -irmat´, eli riskinottajat. Sulalla kelillä ei ehkä ole niin väliä, mutta liukkaalla voi seurata peräänajo jos kuljettajan vakiintuneena ajotapana on toimia aina lainvastaisesti - piittamatta edes poikkeuksellisista keliolosuhteista. Joku hanurista tykkäävä voi ajaa kurakelillä kuorma-auton perässä kiinni - näkemättä muuta kuin perälaudan ja hiekkapuhalluttaa keulansa imien samalla moottoritilan täyteen kuraa.
Että sellaista.
Myös kesäksi, mikä tuo tehokkaasti sadekelille pitoa, sileä märkä päällyste apinoi jäistä pintaa (omaakin kokemusta on Euroopasta)
Kuvaa hyvin tuota muuta tekstiä.
Eipä ne uriin kertyneet vedet lisää pitoa. Uusi asfaltti voi olla vielä liukasta ennen kuin öljy huuhtoutuu pinnasta pois, mutta muutoin tuntuu kaukaiselta tuo ajatus. Löydätkö jotakin tutkimustietoa asiasta että jossakin pidetään tasaista tienpintaa riskinä?
Kuivalla kelillä karkea pinta puolestaan vähentää kumin ja asfaltin välistä kitkapinta-alaa, eli vaikka melua on enemmän niin pitoa on vähemmän.
Tuskin nyt tasaista pintaa pidetään riskinä, siihen toivottavasti pinnoittaja pyrkii, sileä pinta on märkänä vaarallisen liukas.
Suvaitkaamme autoilijan tehdä rengasvalinta oman harkinnan mukaan lainsallimissa rajoissa, kyllä autoilijat on pääsääntöisesti ajanhermolla.
Eikös tilanne ole juuri nyt tuo, että harkinta tuottaa uria asfalttiin, pölyä, kuraa ja melua kun päätökset tekevät tavalliset autoilijat joilla ei ole kokemusta muusta, tai ymmärrystä miksi nastoja ei tulisi käyttää ellei niille ole aidosti tarvetta. Tarve on perusteltu jos ajaa seudulla missä on jäiset tiet ja tienhoito on hidasta tai huonoa.
En tiedä mitä teet työksesi, mutta et vaikutta arvostavan koulutusta tai perehdytystä. Jokainen on oman elämänsä mestari, ja jos nyt sattuisi olemaan ettei olekaan, niin tärkeintä on että on kivaa.
Päätöksen tekee tavalliset autoilijat ja valitsevat parhaanpidon talviolosuhteisiin, minkä kaikki ammattilaisten testit on myös osoittaneet. Kenkiä voi vaihtaa kelin mukaan, mutta syksyllä kun ensimmäisistä liukkaista varoitetaan kukaan ei tiedä minkälainen talvi tulee.
Etkä tule koskaan tietämäänkään, vai olenko minä korkeasti koulutettu, kun olen valinnut testivoittaja kitkarenkaat, no toistaiseksi oikea valinta tälle sulalle talvelle.
Nyt se sitten tuli, meinaan mustajää, kyllä kitkarenkaat on ihan hanurista jäisellä tiellä.
Kerrotko kokemuksista tarkemmin? Vertaa kokemuksia aiempiin nastoihin.
Selasin ajankulukseni ´ikivanhan´talvirengastestin vuodelta 2000. Parin vuoden ikäinen Hakkapeliitta-nasta todettiin myös ihan hanuriksi, ja sama tulos toistui vuoden 2010 testissä. Toivottavasti vuoden 2020 -talvirengastestissä testataan myös muita kuin vain ihan uusia tuotteita.
No siihenhän minä tietysti vertaan.
Niinpä, tosin kovin suppea oli kuvaus eroista eri rengastyyppien välillä.
_Quun autossa on käsitykseni mukaan uudet renkaat ja tuorein versio Contin kitkoista, eli testien perusteella markkinoiden parhaat nastattomat talvirenkaat. Ajettavuus jäällä oli arvosanalla 9, eli sama kuin Nokian ja Continentalin nastarenkailla.
Käsittelykoe jääradalla vei 10 sekuntia enemmän aikaa kuin nastallisella Contilla joka selvisi tuliterillä terävillä nastoilla 62,7 sekunnin ajalla. Ero pienenee talven tai kahden jälkeen jos aiemmat testitulokset nastojen tylsymisestä pitävät edelleen paikkansa.
En kommentoi aiheesta enenpää