Liikennepsykologia

557 kommenttia
11314151618
  • @Eki. kirjoitti:
    Tuossa toisessa ketjussa kirjoitin :
    "Ajatusharhasta tuli mieleeni ajonopeuden muutokseen ja matka-aikaan liittyvä harha.

    En ymmärrä näitä tasaisin välein toistuvia ajansäästölaskelmia. Matkaan kuluva aika on valitun nopeuden lopputulos eikä valintakriteeri.

    Myöskin hitaasti ajaminen ja muun liikenteen haittaaminen ovat kaksi täysin eri valintaa.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    En ymmärrä näitä tasaisin välein toistuvia ajansäästölaskelmia. Matkaan kuluva aika on valitun nopeuden lopputulos eikä valintakriteeri.

    Entä millä perusteella nopeus valitaan? Yksi peruste varmasti on, että nopeammin ajamalla on aiemmin perillä. Näinhän se tietysti onkin, mutta tosiasiassa "ajansäästö" on usein paljon pienempi kuin mitä kuski kuvittelee.

    Esimerkiksi luulo, että ajamalla vaikkapa työmatkansa parikymmentä kilometria 100 km/h rajoituksen tiellä ylinopeutta pikkusen alle sakotusrajan on selvästi aiemmin perillä kuin ajamalla rajoitusnopeutta tai vähän alle sen. Etenkin kun on "kiire" niin luullaan , että nopeuden nosto maantie- ja moottoritienopeuksissa rajoitusnopeudesta juuri ja juuri alle sakotusnopeuteen "säästäisi" selvästi aikaa. Vielä vähemmän "ajansäästöä" kertyy, josta tästä ylinopeudesta nostetaan nopeutta vielä 10 km/h.

    Ajansäästölaskelmia on tehty juuri sen takia, että on voitu osoitaa näillä varsin lyhyillä matkoilla, joita useimmat ajavat ei ylinopeudesta ajallisesti ole juurikaan hyötyä. Jos "säästää" joitakin kymmeniä sekuntteja tai vaikkapa peräti pari minuuttia niin luulisi tuottavampiakin säästökohteita löytyvän. Ajansäästölaskelmissakin on monesti sekin harha, että vaikkapa tuossa edellä esittämässäni tapauksessa ajatellaan, että koko matkan voi ajaa lähes 10 km/h ylinopeutta. Usein ei voi, koska tiellä on noita "hidastelijoita" ja joutuu odottamaan sopivaa ohituspaikkaa.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Eki. kirjoitti:
    "Ajatusharhasta tuli mieleeni ajonopeuden muutokseen ja matka-aikaan liittyvä harha.

    Matkaan kuluva aika on valitun nopeuden lopputulos eikä valintakriteeri.

    Tuosta ajansäästöön liittyvästä harhasta on tehty useita tutkimuksia ja se on niiden mukaan yleinen harhaluulo.

    Liikennepsykologiaan ja - käyttäytymiseen liittyvä tutkimus aiheesta on esimerkisi tämä:
    "The time-saving bias, speed choices and driving behavior" (Ajansäästöharha, nopeudenvalinta jaajokäyttäytyminen) https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1369847811000659?via=ihub

    Tuon tutkimuksen mukaan harhaluulo ajansäästöstä vaikuttaa merkittävästi nopeudenvalintaan.

      
  • muokattu 19.01.2020 17:48

    Matkaan kuluvalla ajalla on merkitystä kun ajaa työmatkaa, mitä ei lasketa työajaksi yli 300 km viitenä päivänä viikossa 11 k vuodessa.

      
  • @_Quu kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:

    @_Quu kirjoitti:

    Voisitko tarkentaa miksi ajattelet noin?

    Suvaitsevuutta, myös liikenteeseen. Lue omat kommenttisi, ne ei voiolla vaikuttamatta liikennekäyttäytymiseesi, mietit kokoajan ajaessasi toisten erilaista liikennekäyttäytymistä vertaamalla itsesi mielestä oikeaan tilannetulkintaan.

    Täytyy sanoa että en ymmärrä ollenkaan sitä mitä ajat takaa. Ei tosin ole ensimmäinen kerta kun emme ole asioista samaa mieltä, jos koskaan olemme olleetkaan.

    Onko esimerkiksi piittaamattomuus turvaetäisyyksistä suvaitsevaisuutta? Sitä "suvakki"-meininkiä?

      
  • @Karrette kirjoitti:

    Onko esimerkiksi piittaamattomuus turvaetäisyyksistä suvaitsevaisuutta? Sitä "suvakki"-meininkiä?

    Pidä se turvaväli riittävänä, niin takantulevat saa aikaa jos joudut hidastamaan, tulee pehmeä nopeuden alasajo.
    Ei se kummempaa ole, eikä siihen sekuntikelloa tarvita. Ajelin tänään moottoritietä Helsingissä ulospäin satasen nopeusrajoituksella kaksi autoa ajoi edellä, nopeusväli vaihteli 80-110 haarukassa, mitä väliä mistä syystä en minä rupea siitä pohtimaan.

      
  • @_Quu kirjoitti:
    Matkaan kuluvalla ajalla on merkitystä kun ajaa työmatkaa, mitä ei lasketa työajaksi yli 300 km viitenä päivänä viikossa 11 k vuodessa.

    Toki matkaan kuluvalla ajalla on usein merkitystä. Kirjoituksessani oli kyse siitä ajatusharhasta, että "säästäisi" huomattavasti enemmän aikaa kuin todellisuudessa "säästää" ajamalla maantie- moottoritienopeuksissa rajoitusnopeuden sijaan vaikkapa liki 10 km/h:n ylinopeutta.

    Tavanomaisimmilla muutaman kymmen kilometrin matkoilla "ajansäästö" on ihan minimaalista, vaikka moni ajaessaan luulee toisin. Eikä se pidemmilläkään matkoilla ole niin suurta kuin moni luulee.

    Oletko itse huomannut, että sinulla on ollut tuollainen harha? Sanon rehellisesti, että minulla on ollut ja se pisti ajamaan turhan kiireisesti.

      
  • @Eki. kirjoitti:

    Oletko itse huomannut, että sinulla on ollut tuollainen harha? Sanon rehellisesti, että minulla on ollut ja se pisti ajamaan turhan kiireisesti.

    Minulla ei ole mitään harhoja ajansuhteen.

      
  • @Eki. kirjoitti:
    Tuosta ajansäästöön liittyvästä harhasta on tehty useita tutkimuksia ja se on niiden mukaan yleinen harhaluulo.

    Uskon helposti, että suurin osa ihmisistä ajan säästöstä kysyttäessä arvioi sen väärin, koska eivät osaa laskea todellista vaikutusta.

    En tiedä, olenko tässä(kin) suhteessa erikoistapaus, kun vain äärimmäisen harvoin matkaan kuluva aika on millään sijalla ajatuksissani ajon aikana? Ennen lähtöä se toki on. En edelleenkään ala väitellä eri nopeuksilla matkaan kuluvasta ajasta, koska sillä ei ole mitään tekemistä valitsemani ajonopeuden kanssa.

    Tuon tutkimuksen mukaan harhaluulo ajansäästöstä vaikuttaa merkittävästi nopeudenvalintaan.

    Ei minun vartaloni mitoille käsin neulotussa nahkanojatuolissa. Nopeus seuraa liikennemerkkejä (siis ei ainoastaan rajoituksia) kunnes putoaa vaikkapa näkyvyyden tai muun liikenteen vuoksi. Jos este poistuu, palataan normaaliin marssivauhtiin. Ellei poistu, se johtaa kolmosella alkavaan matkan keskikulutukseen ja minä kestän kyllä senkin.

    Lakkaa hosumasta ja aja tilanteen mukaan. Keskinopeuden voit katsoa matkan lopputuloksena sitten kun olet perillä.

      
  • @_Quu kirjoitti:
    Matkaan kuluvalla ajalla on merkitystä kun ajaa työmatkaa, mitä ei lasketa työajaksi yli 300 km viitenä päivänä viikossa 11 k vuodessa.

    Aivan. Ja pidemmällä matkalla kun ajalla alkaa olla todellista merkitystä, matkaan kuluva aika tehdään ennustettavaksi suunnittelemalla tauot ja pysymällä muu aika liikkeellä tasaisesti.

    Eki varmaan tarkoittaa niitä ehkä omasta mielestään ripeästi liikkuvia, joilla saattaa olla hetkellisen suuren mittarinäyttämän vuoksi väärä käsitys nopeudestaan, vaikka keskinopeus ei hosumalla muuttunut juuri miksikään?

    Edellinen pyöräni paljasti nämä selvästi pidemmällä matkalla. Takaa tuleva auto painuu ohitseni selvästi nopeammin, mutta tavoitan sen hetken kukuttua pitkän auton taakse kertyneestä jonosta. Kun mitään ei ala tapahtua, menen jonon ohitse yksi kerrallaan ja jatkan omaa ajoani, kunnes vartin kuluttua sama auto painuu selvää ylinopeutta ohitseni. Tätä jatkuu satoja kilometrejä, kunnes olemme viereisillä mittareilla tankilla.

    Hän saattaa arvioida ajaneensa nopeasti, minä en väläytä salamavaloja edes anonyyminä, enkä varmasti käy sekuntiakaan päiväsakoilla, vaikka joku ohitus vähän rajoituksen ylittäisikin. Oma keskinopeuteni jää alle tieosuuden teoreettisen suurimman laillisen.

      
  • muokattu 21.01.2020 13:31

    @740 GLE kirjoitti Eki-kommenttiinsa:

    Lakkaa hosumasta ja aja tilanteen mukaan. Keskinopeuden voit katsoa matkan lopputuloksena sitten kun olet perillä.

    Tuon piti varmaan olla muodossa "Lakatkaa" ja "voitte" ja "olette"?

    Eki varmaan tarkoittaa niitä ehkä omasta mielestään ripeästi liikkuvia, joilla saattaa olla hetkellisen suuren mittarinäyttämän vuoksi väärä käsitys nopeudestaan, vaikka keskinopeus ei hosumalla muuttunut juuri miksikään?

    Niin, eikö väärä käsitys ole vähän sama asia kuin että siitä on harha...

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    Aivan. Ja pidemmällä matkalla kun ajalla alkaa olla todellista merkitystä, matkaan kuluva aika tehdään ennustettavaksi suunnittelemalla tauot ja pysymällä muu aika liikkeellä tasaisesti.

    Aivan, 1,45 h reipasta ajoa työpaikalle 8 h taukoa ajosta ja 1,45 h reipasta ajoa takaisin kotiin.

      
  • muokattu 22.01.2020 08:15

    Rekka ohittaa rekkaa, taakse kertyy jonoa. Etäisyydet supistuu kaikki alta sekunnin etäisyyksillä, aika moni jopa 5-10 m.

    Mitä kuski tuossa ajattelee? Mikä oikeuttaa ajamaan noin lähellä, vaikka taatusti roikkuminen ärsyttää. Sekö, että rekka ohittaa toista pienellä nopeuserolla. Miten se liittyy omaan ajoetäisyyteen eli onko tarve tehdä tutkimusmatka oman pääkopan sisään.

      
  • @Herbert kirjoitti:
    Rekka ohittaa rekkaa, taakse kertyy jonoa. Etäisyydet supistuu kaikki alta sekunnin etäisyyksillä, aika moni jopa 5-10 m.

    Mitä kuski tuossa ajattelee? Mikä oikeuttaa ajamaan noin lähellä, vaikka taatusti roikkuminen ärsyttää. Sekö, että rekka ohittaa toista pienellä nopeuserolla. Miten se liittyy omaan ajoetäisyyteen eli onko tarve tehdä tutkimusmatka oman pääkopan sisään.

    Minkälaista tulosta odotat tutkimukselta?

      
  • Sellaista, että kuski tunnistaa omaan ajotapaan liittyvän päätöksentekoprosessin. Onko roikkumisessa ongelmana se, että muut roikkuu vai roikkuminen sinänsä, jolloin se koskee myös itseä. Jos toisen ajotapa, joko laillinen tai laiton (esim. rekan ohitus), antaa alibin tehdä itse jotain typerää, mikä siihen on syynä vai ohjaako tunnekuohu tms. tekijä päätöksentekoa.

    Ellei näitä asioita saa selvitettyä, ei käytöstäkään saa muutettua.

      
  • muokattu 31.01.2020 13:38

    Jonon tiivistymistä ei pitäisi edes tapahtua lainkaan, koska defensiiviseen ajotapaan kuuluu oman vapaan pelitilan puolustaminen olipa edessä mitä tahansa.

    Etenkään ison auton takana niin ei varsinkaan voi tapahtua, koska edessä olisi silloin näkymän peittävä este, jolle tiellä mahdollisesti esiintyvien häiriötekijöiden merkitys on täysin eri kuin seuraajalle. Tielle poukkaava este, jonka vetäjän karjapuskuri raivaa pois edestä on rahtarille pieni riski rikkoa jäähdytin isoilla sarvilla mutta paripyörien välistä silmille sinkoilevat hirven tai pikkuauton puolikkaat ovat liian lähellä seuraavalle tuhoisia.

    Se, että näin tapahtuu kuitenkin kertoo aika karua palautetta kuljettajien valinnoista ja liikenteen valvonnan puutteesta.

    Pohjantiellä täytyi olla alkuviikosta jännät paikat jollain. Joku pikkuauto oli pyörinyt jäisessä mutkassa karusellina kaiteiden välissä ja seuraava paikalle sattunut kakkoslähtöruudussa oli täysperäyhdistelmä. Rahtari oli antanut karusellin pyöriskellä edessään aikansa ja sitten pysäyttänyt sen taakse katsomaan tarvitaanko apua. Jos pikkuauton kuski tajusi mitä tulee perässä, on pyöriskelyissä ollut säikähdyksen lisäpontena takaa lähestyvä raskas ajoneuvo. En nähnyt tapausta tarkemmin, koska tulin mukaan liittymästä ihmetellen iltapäivällä aivan tyhjää tietä.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    Jonon tiivistymistä ei pitäisi edes tapahtua lainkaan, koska defensiiviseen ajotapaan kuuluu oman vapaan pelitilan puolustaminen olipa edessä mitä tahansa. Se, ettei näin tapahdu kuitenkin kertoo aika karua palautetta kuljettajien valinnoista ja liikenteen valvonnan puutteesta.

    Se kertoo kuljettajien valinnoista. He ehkä ymmärtävät "defensiivisen ajotavan" toisin, tai haluavat olla "offensiivisia".

    Sellaista määrää valvontaa ei ole olemassakaan, että tuohon sellaisella saisi kontrollia. Haluan toki kuulla ehdotuksesi.

      
  • Oma valintani valvonnan tasosta riippumatta on pysytellä ajoneuvon pirstaleiden sironta-alueen ulkopuolella.

    Muut toimivat kuten parhaaksi näkevät, eikä minulla ole tässäkään asiassa voimia eikä kiinnostusta lähteä korjaamaan muita. Kokemuksia voin toki jakaa aiheesta kiinnostuneiden kanssa.

      
  • muokattu 04.02.2020 16:08

    740GLE:

    Oma valintani valvonnan tasosta riippumatta on pysytellä ajoneuvon pirstaleiden sironta-alueen ulkopuolella

    Tuo tiedetään vanhastaan.

    Jonon tiivistymistä ei pitäisi edes tapahtua lainkaan, koska defensiiviseen ajotapaan kuuluu oman vapaan pelitilan puolustaminen olipa edessä mitä tahansa.

    No sitä tiivistymistä kuitenkin pitkälti tapahtuu.

    Muut toimivat kuten parhaaksi näkevät, eikä minulla ole tässäkään asiassa voimia eikä kiinnostusta lähteä korjaamaan muita

    En tiedä mitä tarkoitat korjaamisella, mutta kokemuksien jakaminen on kuitenkin muiden osoittelemista. Esimerkeillä(si) neuvomista: "jos toimit näin, niin olet sironta-alueella" ja "ja defensiivisesti toimit näin".
    Sama lopputulos, eikö vain?

    Mutta mainitsit valvonnan puutteen. Ymmärrän sen kyllä ajatuksellisesti, mutta tuli vain mieleen miten isolta urakka kuulostaa. Kai sinulla jokin ajatus asian edistämiseksi olisi?

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    740GLE:
    Muut toimivat kuten parhaaksi näkevät, eikä minulla ole tässäkään asiassa voimia eikä kiinnostusta lähteä korjaamaan muita

    >

    Kumppani:
    En tiedä mitä tarkoitat korjaamisella, mutta kokemuksien jakaminen on kuitenkin muiden osoittelemista. Esimerkeillä(si) neuvomista: "jos toimit näin, niin olet sironta-alueella" ja "ja defensiivisesti toimit näin".
    Sama lopputulos, eikö vain?

    Ei ole minun kannaltani, ja tämä oli myös siteeraamasi viestini tarkastelukulma, jonka näet jos luet postin, johon vastasit.

    Kuten jo sanoin, voin jakaa kokemuksia asiasta kiinnostuneiden kanssa, etkä edelleenkään saa minulle mitään vastuuta tai ahdistusta siitä haluavatko muut reagoida jollain tavoin kertomiini havaintoihin. Käsitä nyt jo viimein, että oma vastuuni itselleni on välttää osumat riippumatta siitä noudattavatko muut ohjeitani vai eivät!

    Mutta mainitsit valvonnan puutteen. Ymmärrän sen kyllä ajatuksellisesti, mutta tuli vain mieleen miten isolta urakka kuulostaa. Kai sinulla jokin ajatus asian edistämiseksi olisi?

    Kantani on yhä sama kuin ensimmäistä nopeuskameraa asennettaessa. Riittävän kiinnijäämisriskin varmistamiseksi kameroita kannattaisi käyttää oikeiden liikennettä valvovien poliisien LISÄKSI, eikä niiden sijasta.

    Onneksi puuttuvaan liikennevalvontaan voi reagoida samalla tavoin kuin muihinkin epätäydellisen liikenneympäristön haasteisiin parantamalla sitä osaa liikennettä, jolla voi vaikuttaa omaan turvallisuuteen kaikkein eniten.

      
  • Psykologiaa? Miten selitätte?

    Koulun vieressä on suojatie ja sen molemmin puolin noin 30 m etäisyydellä hidastetöyssyt. Useimmat autot tulevat ensimmäiselle töyssylle niin lujaa, että joutuvat jarruttamaan. Töyssyjen välillä kiihdytetään vauhtia ja siksi toiselle töyssylle tultaessa taas jarrutetaan. Eikö edes suojatien kohdalla töyssyjen välillä tulisi ajaa rauhallisemmin? Miksi pitää välillä kiihdyttää?

    Lisäkysymys: Onko tuo taloudellista ajoa?

      
  • muokattu 15.02.2020 08:54

    @Eki. kirjoitti:
    Psykologiaa? Miten selitätte?

    Koulun vieressä on suojatie ja sen molemmin puolin noin 30 m etäisyydellä hidastetöyssyt. Useimmat autot tulevat ensimmäiselle töyssylle niin lujaa, että joutuvat jarruttamaan. Töyssyjen välillä kiihdytetään vauhtia ja siksi toiselle töyssylle tultaessa taas jarrutetaan. Eikö edes suojatien kohdalla töyssyjen välillä tulisi ajaa rauhallisemmin? Miksi pitää välillä kiihdyttää?

    Lisäkysymys: Onko tuo taloudellista ajoa?

    Koulutus on joskus aliarvostettua. Itsestäänselviä asioita ei ymmärretä ennenkuin joku näyttää esimerkkiä, tai ihmettelee toisen touhua. Jopa ammattikuljettajille voi olla vaikeaa ajaa siten kuin ammattilaisten odottaisi ajavan.

    Jarrut esimerkiksi eivät ole määräaikaishuollossa vaihdettava osa, vaan ne kuluvat käytössä. Sama pätee osin renkaisiinkin.

    Taloudellisuus on sitä että NEDC takaa tietyn kulutuksen autolle, ja "näillä mennään". No ei se takaa, mutta niin se on enemmistön ja jopa verottajan mielestä.

      
  • muokattu 15.02.2020 16:30

    En tiedä, onko Ekin kuvailema ajotapa varsinaisesti psykologiaa. Asian ratkaisu löytyy kuitenkin psykologiasta.

    Kuljettajan kannattaa tarkkailla itseään, omia ratkaisuja ja ennen kaikkea sitä, miksi teki kuten teki. Jos kuljettaja tarkkailee itseään, hän huomaa kiihdyttävänsä täysin turhaan riippumatta siitä, onko hänelle taloudellisuudella merkitystä vai ei. Tällöin hän myös kysyy itseltään, miksi kiihdytti muutaman kymmenen metrin päässä olevalle töyssylle jarruttaakseen. Koska oletettavasti vastaus ei ole säästynyt sekunnin kymmenys, tajuaa kuski toimineensa typerästi ja yrittää jatkossa muuttaa ajotapaa.

    Esimerkin tapauksessa muutos ei ole kovin vaikea, koska mikään ei motivoi täysin turhaan kiihdyttelyyn ja jarrutteluun toisin kuin esimerkiksi kuviteltu tai jopa todellinen ajansäästö hiljaisella tiellä ylinopeudella ajamiseen. Mutta jos kuljettaja ei tällaista keskustelua itsensä kanssa käy, ei hän myöskään ymmärrä itseään, eikä hallitse omaa ajotapaansa. Kiihdyttäminen on vain rutiinomainen toimenpide hidastuksen jälkeen ja hallitsemattomana se toistuu myös väärissä paikoissa. Jälkikäteen kysyttäessä kuljettaja tuskin edes tiedostaa toimineensa noin typerästi. Parhaassa tapauksessa muistaa vain sujuvuutta haittaavat ja autoja rikkovat turhat hidasteet.

      
  • muokattu 17.02.2020 13:21

    @Eki. kirjoitti:
    Lisäkysymys: Onko tuo taloudellista ajoa?

    Oma arvaukseni on puutteellinen nähdyn ymmärtäminen, jonka vuoksi edessä olevaa hidastetta ei joko havaita tai siihen ei reagoida ajoissa?

    Minulle NEDC normilukema on realismia, kun vetää riittävästi perävaunua ja käyttää ahkerasti Webastoa talvella.

      
  • muokattu 17.02.2020 14:34

    @740 GLE kirjoitti:

    @Eki. kirjoitti:
    Lisäkysymys: Onko tuo taloudellista ajoa?

    Oma arvaukseni on puutteellinen nähdyn ymmärtäminen, jonka vuoksi edessä olevaa hidastetta ei joko havaita tai siihen ei reagoida ajoissa?

    Minulle NEDC normilukema on realismia, kun vetää riittävästi perävaunua ja käyttää ahkerasti Webastoa talvella.

    Tarkoitatko sitä keskimääräistä lukemaa, eli yhdistettyä?

    Pitkässä maantieajossa minäkin pääsin kevyesti alle 4,4 litran yhdistetyn dieselkulutuksen, mutta maantien 3,9 litraa alittui harvemmin kesärajoituksilla. Kerran näytti että lukema olisi ollut 3,8 litraa reilun puolen tankillisen ajan - jolloin farmariauton toimintamatka olisi ollut 1600 km 60 litran tankillisella. Kaupunkiajossa normin mukainen 5,3 litraa nosti lopulta toteutuneen kulutuksen tavanomaisemmaksi.

      
  • muokattu 18.02.2020 01:12

    @Karrette kirjoitti:
    Tarkoitatko sitä keskimääräistä lukemaa, eli yhdistettyä?

    Sen ainoan kerran kun 1600 km tankillisen olen ajanut edes suunnilleen kokonaan maantieajoa, sekin meni kolmelle eri päivälle ja sisälsi jonkin verran parkkipaikan hakemista ja useita käynnistyksiä paljaan taivaan alta helteessä, joten puhtaan maantiekulutuksen osuminen suunnilleen normiin kuulostaa uskottavalta ainakin nyt jo vanhalla autolla.

    En silti pidä näitä yksittäistapauksia oikein minään esimerkkinä, joten vertaan mieluummin pidemmällä matkalla, jolloin eri tankkaustenkin erot häviävät suureen litramäärään. Kesärengaskauden keskiarvona en ole vielä kertaakaan saavuttanut NEDC yleislukemaa. Sen ainoan kesän kun mielenkiinnosta vältin perävaunun vetoa, jäin selvästi alle. Normaalina kesänä osun hieman normin alle perävaunun ja polkupyörätelineen kulutuslisän turvin.

    Pitkässä maantieajossa minäkin pääsin kevyesti alle 4,4 litran yhdistetyn dieselkulutuksen, mutta maantien 3,9 litraa alittui harvemmin kesärajoituksilla. Kerran näytti että lukema olisi ollut 3,8 litraa reilun puolen tankillisen ajan - jolloin farmariauton toimintamatka olisi ollut 1600 km 60 litran tankillisella. Kaupunkiajossa normin mukainen 5,3 litraa nosti lopulta toteutuneen kulutuksen tavanomaisemmaksi.

    Viimeisten 70.000 km matkalta ajotietokoneen näyttö on 5.0 sadalle. Tankkikirjaan verrattuna siinä kahden desilitran ero, joista toinen desilitra menee mittauksen ohitse Webastolle ja toinen on mittausvirhettä. Yllä olevat lukemat ovat siis tankkikirjan perusteella.

      
  • muokattu 18.02.2020 01:28

    P.S. tuo aiemmin mainitsemani ahkera Webaston käyttö sisältää pienen provokaation. Se on toki ihan totta, mutta ei tapahdu ihan itsestään. Mutta arvioni mukaan sähkölämmityksen kanssa yhdessä ja auton tuntien käytetty Webasto on huoltokulujaan lukuunottamatta joko ilmaista mukavuutta tai ajomatkasta riippuen jopa ihan pientä kokonaissäästöä.

    Jippo on siinä, että lämmitetään sähköllä normaalisti ja alusta lähtien isolle kierrolle ilman pelkän matkustamolämmityksen mukavuuskytkentää pakotetulla Webastolla tohautetaan vain hetki ennen lähtöä vielä parikymmentä astetta lisää, jolloin 50 astetta ylittyy kotikadulta poistuessa. Tällöin voimalinjan lämmityskäyttöohjelma jää joko kokonaan pois tai erittäin lyhyeksi. Lämmitysjaksoa rajaa 10 minuuttiin säätämäni Webaston lyhin käyttöjakso, jolla poltin palaa jo kunnolla nokeamatta. 2 desilitraa kuluttava 20 minuutin tohotus on jo ihan kovan pakkasen asetus.

    Jos lauhemmalla kelillä saa 0.1 litran investoinnilla 24 km työmatkan keskikulutusta alas enemmän kuin 0.4 litraa, se alentaa talvikulutusta. Tuo ei ole mikään mahdottomuus ja lähtö on miellyttävä kun auto on lämpimämpi kuin mistä perinteinen sähköllä lohko + sisätilalämmittäjä pystyy edes haaveilemaan. Sähköautojen tehokkaat lämmitysjärjestelmät ovat tietenkin asia erikseen, kun niiden lämmittimen teho on Webaston 4 - 5 kilowatin luokkaa.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Karrette kirjoitti:
    Tarkoitatko sitä keskimääräistä lukemaa, eli yhdistettyä?

    Sen ainoan kerran kun 1600 km tankillisen olen ajanut edes suunnilleen kokonaan maantieajoa, sekin meni kolmelle eri päivälle ja sisälsi jonkin verran parkkipaikan hakemista ja useita käynnistyksiä paljaan taivaan alta helteessä, joten puhtaan maantiekulutuksen osuminen suunnilleen normiin kuulostaa uskottavalta ainakin nyt jo vanhalla autolla.

    En silti pidä näitä yksittäistapauksia oikein minään esimerkkinä, joten vertaan mieluummin pidemmällä matkalla, jolloin eri tankkaustenkin erot häviävät suureen litramäärään. Kesärengaskauden keskiarvona en ole vielä kertaakaan saavuttanut NEDC yleislukemaa. Sen ainoan kesän kun mielenkiinnosta vältin perävaunun vetoa, jäin selvästi alle. Normaalina kesänä osun hieman normin alle perävaunun ja polkupyörätelineen kulutuslisän turvin.

    Pitkässä maantieajossa minäkin pääsin kevyesti alle 4,4 litran yhdistetyn dieselkulutuksen, mutta maantien 3,9 litraa alittui harvemmin kesärajoituksilla. Kerran näytti että lukema olisi ollut 3,8 litraa reilun puolen tankillisen ajan - jolloin farmariauton toimintamatka olisi ollut 1600 km 60 litran tankillisella. Kaupunkiajossa normin mukainen 5,3 litraa nosti lopulta toteutuneen kulutuksen tavanomaisemmaksi.

    Viimeisten 70.000 km matkalta ajotietokoneen näyttö on 5.0 sadalle. Tankkikirjaan verrattuna siinä kahden desilitran ero, joista toinen desilitra menee mittauksen ohitse Webastolle ja toinen on mittausvirhettä. Yllä olevat lukemat ovat siis tankkikirjan perusteella.

    Sattumoisin minullakin on karkeasti 70.000km:n keskikulutus tällä hetkellä tiedossa. Tankkausten mukaan 5,9L sis. webaston. Autossa ei ole keskikulutusnäyttöä koko ajohistorian ajalle ja pidemmän trippimittarin näytössä on 5,2L. Vahingossa nollasin mittarin muutama viikko takaperin. Saakohan OBD:llä luettua auton mittaaman kulutuksen auton käyttöönotosta lähtien?

      
  • @Jokeri kirjoitti:
    Ei kunnon alinopeuskuski tarvitse mitään syytä (olosuhdetta) nopeudelleen. Ajaminen muun liikenteen mukana ei vaan jostain syystä onnistu. Kuvaavaa on tyhjällä tiellä lähes nopeusrajoituksen mukainen nopeus, esim 80-tiellä noin 75km/h mittarinopeutta, mutta vastaantulevaa liikennettä kohdattaessa nopeus valahtaa 10km/h alemmaksi ja tämä siis ihan kaksikaistaisella tiellä.

    Olen ollut yhden tällaisen kuskin kyydissä. Valitti, että vastaantulijat häikäisevät, ja ilmeisesti koki 75 km/h liian suureksi nopeudeksi kun näkyvyys huononi. Kaihia?

    Kenties alinopeuskuskilla on joku syy, vaikka sinä et sitä tiedäkään.

      
  • Henkilöauto-ajokortin näkökykyvaatimus on hyvin lepsu, eli kyseessä voi olla tarve tavallisille silmälaseillekin. Moni käyttää silmälaseja, eli kyseessä ei ole mikään nolo juttu.

    Toinen huomionarvoinen asia on se että toisten ajovaloihin ei pidä katsoa vaan yrittää mieluummin katsoa oikeanpuoleista piennarviivaa.

    Itse ihmettelen miksi alinopeutta ajavat valitsevat Kehä 1:llä keskimmäisen kaistan kolmesta, vaikka oikeanpuoleisin kaista on vapaa. Kameravalvotulla tiellä liikennettä menee niiden ohi sekä oikealta että vasemmalta.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit