Oisko järki vaikka siinä, että nähdään saako rajoille vastiketta eli kannattaako maksaa kalliimmasta autosta? Olisiko myös siinä jotain järkeä, että kun pyritään vertaamaan vuoden uutuuksia, niin tiukoilla vertailuryhmän hintarajoilla jäisi verrokit melko vähäluluisiksi - varsinkin sähköautojen joukossa.
Talvivertailun ideana on löytää absoluuttisesti paras talviauto vuoden uutuuksien joukosta. Samalla periaatteella soisi tehtävän enemmänkin vertailuja.
Vertailu-sanakin saattaa olla tuossa väärin, koska autojahan ei varsinaisesti vertailla. Eri ominaisuuksia testataan ja niitä pisteytetään mittareilla, jotka ainakin pyrkivät olemaan objektiivisia. Onhan se ymmärrettävää, eri hintataso näkyy autoissa, mutta miksei eri hintatason autoja voisi arvioida samassa yhteydessä, eihän niitä kilpailuteta toisiaan vastaan.
Minua kiinnosti tuossa erityisesti WLTP-sähkösäteiden ja toteutuneiden iso ero joillain autoilla.
Voiko talvikeli aiheuttaa sen vai ovatko erot yhtä suuret kesäkelilläkin?
Vertailu-sanakin saattaa olla tuossa väärin, koska autojahan ei varsinaisesti vertailla... eihän niitä kilpailuteta toisiaan vastaan
.....niistä vain haetaan PARAS talviauto 2020.
"TM-vertailuissa ei autoja oikeasti laiteta paremmusjärjestykseen, koska ne eivät kilpaile tosissaan toisiaan vastaan. Ne vaan pisteytetään ja joku saa jostakin paljon pisteitä. Mutta ei se oikeasti voittanut, koska ei ollut vertailuakaan. Testiartikkelien loppuluettolon järjestyskin arvotaan, tikulla vedetään. Mitäs noita enempiä kehumaan. Unohtakaa siis se edellisen lehden raporttikin, jos kuvittelitte sen olevan kisan talviautoparemmuudesta bensapeleillä. Se oli ihan vaan randomarvonnalla tehty luettelointi mukana olleista autoista. Ne pisteetkin oli sellaista vaan äijien taukomakkarapaiston aikana tehtyjä kevyttä arviointia ja koski sinappeja. Muutenkin meillä oli kivaa testeissä, oltiin Lapissa asti."
Minusta HybridRules kehittää naiviudessaan nyt jotakin sellaista TM-käsitettä kyllä, ettei paremmasta väliä! Kun nimi keksitään, niin sitä voitaneen jatkossa käyttää aina näissä test... eiku vert.... noissa pist... no näissä, missä on monta autoa peräkkäin. Tai onhan ne joskus rinnakkainkin kuvissa. Ei se mitään tarkoita sekään, ne vois olla yhtä hyvin käänteisessä, tai aakkosjärjestyksessäkin.
Itse asiassa Toyotalla on näköjään taas harhaanjohtavaa markkinointia! Se väittää mainoksessaan seuraavasti: "Toyota Corolla Touring Sports 2.0 Hybrid voitti Tekniikan Maailma -lehden vuotuisen talviautovertailun ja ansaitsi Talviauto 2020 -tittelin. Corollan siivittivät voittoon mallin tasainen suoritus kaikissa talviominaisuuksia mittaavissa testeissä." Täytynee viedä tuo merkki TAAS norjalaisten oikeuteen puntaroitavaksi!
Antaa olla. Jos joku haluaa mieltää sen auton väliseksi kilpailuksi niin siitä vaan. Minä ajattelen asiaa eri kantilta. Tottahan tuon vertailun voi voittaa, mutta ei se ole mikään absoluuttinen voittaja niin kuin vaikka lätkän pleijareissa tai juoksukilpailussa.
Minua alkoi uudestaan kiinnostaa e-tron 55. Ei tuon vertailun voiton takia, mutta vertailun lukeminen muistutti taas minulle mielenkiintoisesta täyssähkömenopelistä. Ties vaikka joutuisi nimimerkkiä vaihtamaan. No, se on vielä pitkän pähkäilyn ja koeajon päässä. Pähkäilyä vaatii nimenomaan latausmahdollisuudet. Että arvaisko niiden varaan laskea reissujaan. Eikä hintakaan ole omiaan suinpäin ostoksille kannustamaan.
Ei kannata ottaa autovertailuja kilpailuna siitä, mikä on paras auto, koska kokonaisuus kuitenkin ratkaisee. Mutta tokihan hyvät pisteet ominaisuuksista kannattaa auton myynnissä yrittää hyödyntää.
Antaa olla. Jos joku haluaa mieltää sen auton väliseksi kilpailuksi niin siitä vaan. Minä ajattelen asiaa eri kantilta.
Tänne asti loistaa sädekehä HybridRulesin pään päällä.
No mitäs jos se on sen TM-toimituksen koko homman pointti: laitetaan testattavat paremmuusjärjestykseen (autot, puhelimet, telkkarit, pesukoneet...) Väitätkö harhautukseksi?
Tottahan tuon vertailun voi voittaa, mutta ei se ole mikään absoluuttinen voittaja niin kuin vaikka lätkän pleijareissa tai juoksukilpailussa
Voi että...
Ei kannata ottaa autovertailuja kilpailuna siitä, mikä on paras auto
Voi että...
koska kokonaisuus kuitenkin ratkaisee. Mutta tokihan hyvät pisteet ominaisuuksista kannattaa auton myynnissä yrittää hyödyntää.
VOITTO on se ydin siinä myynnissä hyödyntämisessä. Halusit tai et. Toki kaikenlainen spekulointi aiheen tiimoilta alkaa aina ja sijoitukset ovat oikeita ja vääriä ja pisteytyksissäkin on kummallisuuksia jne. jne. Ollaan vähän kuin taitoluistelu- ja tanssikisoissa.
Antaa olla. Jos joku haluaa mieltää sen auton väliseksi kilpailuksi niin siitä vaan.
No mitäs jos se on sen TM-toimituksen koko homman pointti. Väitätkö harhautukseksi?
Minä ajattelen asiaa eri kantilta. Tottahan tuon vertailun voi voittaa, mutta ei se ole mikään absoluuttinen voittaja niin kuin vaikka lätkän pleijareissa tai juoksukilpailussa
Voi että...
Ei kannata ottaa autovertailuja kilpailuna siitä, mikä on paras auto, koska kokonaisuus kuitenkin ratkaisee. Mutta tokihan hyvät pisteet ominaisuuksista kannattaa auton myynnissä yrittää hyödyntää.
VOITTO on se ydin siinä myynnissä hyödyntämisessä. Halusit tai et.
Ajattele ihan miten haluat. Mutta jos noin asiaa ajattelee, niin silloin on aivan tolkutonta panna noin eri hintatason autoja samaan "kilpailuun". Auton ostopäätöksen kannalta tuollaiset testit voisivat toimia ohjaavana vain jos vertailtavat autot ovat muuten "samalla viivalla" esim. hintaluokan ja autotyypin mukaan. Jos aikoo hankkia katumaasturin, niin ei paljon paina, miten joku sedan on pärjännyt suhteessa niihin katumaastureihin, joita on miettinyt.
Se joka menestyy hyvin ei ole niinkään mielenkiintoista kuin ne, jotka menestyvät huonosti. Jos testissä todetaan vaikkapa, että auton ajosäde hyytyy aivan totaalisesti tai että auto ei kertakaikkiaan lämpiä talvella jne., niin melkein tehty ostopäätös saattaa peruuntua, mutta ei aiheuta sitä, että ostopäätös testin perusteella muuttuisi jonkun toisen testatun hyväksi.
Minä en ajattele tuollaisia testejä siihen osallistuvien autojen keskinäisenä kilpailuna vaan minusta on mielenkiintoista nähdä miten mikäkin auto pärjää aiheen mittataulukossa. Ei suhteessa toisiinsa vaan ihan absoluuttisesti omana autonaan. Joitakin testin näkökulmia ei välttämättä tulisi ajatelleeksikaan, jos ei testiä lukisi.
Ei kyse ole siitä mitä sinä tai minä ajattelemme. Kyse on siitä, mitä TM, laaja testien hyödyntäjäkunta ajattelee, sekä meitä kahta laajempi lukijamassa. Voit toki jeesustella mitä haluat.
Mutta jos noin asiaa ajattelee, niin silloin on aivan tolkutonta panna noin eri hintatason autoja samaan "kilpailuun".
Hyvä esimerkki voisi olla vaikka vuoden urheiluautotesti, jossa "eri hintatasot" tosiaan saa aivan oman merkityksensä.
Mutta muuten: miten niin? Statuksen takiako? Jatkoa seuraa...
Jos aikoo hankkia katumaasturin, niin ei paljon paina, miten joku sedan on pärjännyt suhteessa niihin katumaastureihin, joita on miettinyt.
Tottakai noinkin voi ajatella. Ja moni hyvinkin tekee niin, mikä jottei.
Auton ostopäätöksen kannalta tuollaiset testit voisivat toimia ohjaavana vain jos vertailtavat autot ovat muuten "samalla viivalla" esim. hintaluokan ja autotyypin mukaan.
Hintaluokalla saisi olla huomattavasti pienempi merkitys minun mielestäni, samalle viivalle vaan. Sinähän haluat jättää vielä epämääräisemmät imagoasiat mukaan, miksi?
Se joka menestyy hyvin ei ole niinkään mielenkiintoista kuin ne, jotka menestyvät huonosti. Jos testissä todetaan vaikkapa, että auton ajosäde hyytyy aivan totaalisesti tai että auto ei kertakaikkiaan lämpiä talvella jne., niin melkein tehty ostopäätös saattaa peruuntua, mutta ei aiheuta sitä, että ostopäätös testin perusteella muuttuisi jonkun toisen testatun hyväksi.
Miksei voisi? Toki eihän mikään putkiaivoajattelua voi voittaa....
Minä en ajattele tuollaisia testejä siihen osallistuvien autojen keskinäisenä kilpailuna vaan minusta on mielenkiintoista nähdä miten mikäkin auto pärjää aiheen mittataulukossa. Ei suhteessa toisiinsa vaan ihan absoluuttisesti omana autonaan. Joitakin testin näkökulmia ei välttämättä tulisi ajatelleeksikaan, jos ei testiä lukisi.
Juu tottahan toki! Näinhän me kaikki ajatellaan, tai ei muuta myönnetä?
Ja juuri siksi: mitä väliä sillä keskinäisellä hintaluokituksellakaan sitten olisi? Jos mietitään muita kuin talviautotestejä, eli näitä yleisemmin tehtyjä vertailuja, niin samanlaiset autot vaan vierekkäin, jos koko, korityyppi ja voimansiirto on n. samat. Sitten nähtäisiin "miten mikäkin auto pärjää aiheen mittataulukossa". Sitä olen itsekin täällä kannattanut.
Ei kyse ole siitä mitä sinä tai minä ajattelemme. Kyse on siitä, mitä TM, laaja testien hyödyntäjäkunta ajattelee, sekä meitä kahta laajempi lukijamassa. Voit toki jeesustella mitä haluat.
Mutta jos noin asiaa ajattelee, niin silloin on aivan tolkutonta panna noin eri hintatason autoja samaan "kilpailuun".
Hyvä esimerkki voisi olla vaikka vuoden urheiluautotesti, jossa "eri hintatasot" tosiaan saa eri merkityksen.
Mutta muuten: miten niin? Statuksen takiako? Jatkoa seuraa...
Jos aikoo hankkia katumaasturin, niin ei paljon paina, miten joku sedan on pärjännyt suhteessa niihin katumaastureihin, joita on miettinyt.
Tottakai noinkin voi ajatella. Ja moni hyvinkin tekee niin, mikä jottei.
Auton ostopäätöksen kannalta tuollaiset testit voisivat toimia ohjaavana vain jos vertailtavat autot ovat muuten "samalla viivalla" esim. hintaluokan ja autotyypin mukaan.
Hintaluokalla saisi olla huomattavasti pienempi merkitys minun mielestäni, samalle viivalle vaan. Sinähän haluat jättää vielä epämääräisemmät imagoasiat mukaan, miksi?
Se joka menestyy hyvin ei ole niinkään mielenkiintoista kuin ne, jotka menestyvät huonosti. Jos testissä todetaan vaikkapa, että auton ajosäde hyytyy aivan totaalisesti tai että auto ei kertakaikkiaan lämpiä talvella jne., niin melkein tehty ostopäätös saattaa peruuntua, mutta ei aiheuta sitä, että ostopäätös testin perusteella muuttuisi jonkun toisen testatun hyväksi.
Miksei voisi? Toki eihän mikään putkiaivoajattelua voi voittaa....
Minä en ajattele tuollaisia testejä siihen osallistuvien autojen keskinäisenä kilpailuna vaan minusta on mielenkiintoista nähdä miten mikäkin auto pärjää aiheen mittataulukossa. Ei suhteessa toisiinsa vaan ihan absoluuttisesti omana autonaan. Joitakin testin näkökulmia ei välttämättä tulisi ajatelleeksikaan, jos ei testiä lukisi.
Juu tottahan toki! Näinhän me kaikki ajatellaan, tai ei muuta myönnetä?
Ja juuri siksi: mitä väliä sillä keskinäisellä hintaluokituksellakaan sitten olisi? Jos mietitään muita kuin talviautotestejä siis, niin samanlaiset autot vierekkäin, jos koko, korityyppi ja voimansiirto on n. samat. Sitten nähtäisiin "miten mikäkin auto pärjää aiheen mittataulukossa". Sitä olen itsekin täällä kannattanut.
Haetko vertailua, joka antaisi lukijalle lopullisen vastauksen, mikä auto kannattaa ostaa? Taitaa olla liian kova vaatimus kaikille testien tekijöille.
Auton valinta on aina vääjäämättömästi kunkin henkilön yksilöllinen päätös. Joku maksaa upouudesta autosta 50.000,- toinen 3 vuotta vanhasta saman 50.000,-. Kummallakin on siis sama käyttövara budjetissaan (käteisellä, pankkilainalla tai autorahoituksella). Toiselle on tärkeää saada uusi auto, toinen etsii haluamansa ominaisuudet omaavan auton, mutta ei ole valmis käyttämään rahaa enempää. Ei niin, että ei olisi varaa käyttää, mutta katsoo auton ominaisuus- ja hintataso-käyrien leikkauspisteen omasta arvostusvinkkelistään. Miten noita asioita voisi yleispätevällä kaikki autot huomioivalla tavalla testata?
Haetko vertailua, joka antaisi lukijalle lopullisen vastauksen, mikä auto kannattaa ostaa?
Miten niin? Minä ihmettelen sitä, että keksit nyt kaikenmaailman vertailutesteille ihan omia merkityksiäsi ja tavoitteitasi: väheksyt niiden kilpailuasetelmaa. Eikö se ole kuitenkin se miksi lehdet vertailutestejä tekevät, millä lehdet niitä myy ja tuloksia sitten maahantuojat.
Taitaa olla liian kova vaatimus kaikille testien tekijöille
No mutta kovasti ne laittavat autojakin kuitenkin paremmuusjärjestykseen. Mitäs siihen sanot?
Auton valinta on aina vääjäämättömästi kunkin henkilön yksilöllinen päätös.
Ei tässä nyt mitään yleisdiipaadaapaa tarvita. Tottakai on "yksilöllinen valinta". Minkä ihmeen takia lehtien vertailutestien tekijät eivät tuota tajua ja jatkavat vain järjestykseen laittamista, vuodesta toiseen?
Miten noita asioita voisi yleispätevällä kaikki autot huomioivalla tavalla testata?
Minusta TM kyllä kertoi kummankin talvitestin alussa miten testit oli tehty ja millä kriteereillä. Ja hups, muutaman sivun myöhemmin esittelivät voittajan.
Joo, ei niillä kunnon kuluttajalle ole toki niin minkään maan merkitystä oikeasti, pöh! Sellaiset valitsevat aina auton juuri itselleen, omaan tarpeeseen ja oman maun ja toki kukkaronkin mukaan.
Sähköauton toimitamatka on mitä on, ja pari autoa taisi hyytyä sähkönpuutteeseen testimatkan varrella.
Mistä syystä testissä ei mitenkään käsitellä talviolosuhteiden latausaikoja ?
Tai käsiteltiin sen verran että autojen yhtäaikainen lataus vaati ranteen paksuisen touvin vetämistä hotellin sähköpääkeskuksesta !
Tehokkaat latauspisteet ovat harvassa ja sukopistokelataus on hyvin hidasta. Audi Q5:ssä sukopistokelataus tyhjästä täyteen taitaa kestää n.48h. !
@Antti282 kirjoitti:
Sähköauton toimitamatka on mitä on, ja pari autoa taisi hyytyä sähkönpuutteeseen testimatkan varrella.
Mistä syystä testissä ei mitenkään käsitellä talviolosuhteiden latausaikoja ?
Tai käsiteltiin sen verran että autojen yhtäaikainen lataus vaati ranteen paksuisen touvin vetämistä hotellin sähköpääkeskuksesta !
Tehokkaat latauspisteet ovat harvassa ja sukopistokelataus on hyvin hidasta. Audi Q5:ssä sukopistokelataus tyhjästä täyteen taitaa kestää n.48h. !
Näistä murehditaan ihan liikaa. Koska itse ajoit viimeksi useamman sata kilometriä päivässä? Kuinka usein se toistuu? Eikö sille matkalle osu yhtään pikalaturia?
Oma päivittäinen ajosuoritteeni on sekä keskimäärin että tyypillisesti 50-70km päivässä. Sen lataaminen kotona sukosta öiseen aikaan ei ole mikään ongelma. Vähemmän kuin kerran kuussa ajan Helsingistä Turkuun tai Tampereelle ja ehkä takaisin saman päivän aikana, vähintään paluumatkalla on aikaa pysähtyä pikalaturille. 0-2 kertaa vuodessa tulee ajettua monen sadan kilometrin vetoja, jolloin sähköautoilu on jonkinlainen rajoite tai lisävaiva, mutta edut sen arvoisia.
Tämä on tottakai vain minun ajotarpeeni, jollain toisella se voi olla tyystin eri, siksi kysyin.
Sähköautojen ongelma ei ole toimintamatka vaan toimintamatka-hintasuhde. Sadan tonnin auto, jolla ei pääse Kolera-altaalta Tammerkosken rannalle ja takaisin on - no - juuri sitä. Tästä saattaa kieliä esimerkiksi runsaahko tarjonta vähän ajettuja Audin e-troneja ja Jaguar I-paceja.
Nykyisin suositut epäaerodynaamiset katumaasturit ja hyvä sähköinen range sopivat erityisen huonosti yhteen. Audi ja Jaguar ovat lähteneet bisnes edellä leikkiin mukaan ja lopputuloksena on vähän rangea eurolle.
@PiiJei kirjoitti:
Sähköautojen ongelma ei ole toimintamatka vaan toimintamatka-hintasuhde. Sadan tonnin auto, jolla ei pääse Kolera-altaalta Tammerkosken rannalle ja takaisin on - no - juuri sitä. Tästä saattaa kieliä esimerkiksi runsaahko tarjonta vähän ajettuja Audin e-troneja ja Jaguar I-paceja.
Luulen, että tuon pitäisi onnistua ainakin Audilla, mutta tiedä häntä. Se on ainakin varmaa, että 43 tonnin patteriautolla tuo onnistuu, reilun 60 tonnin autolla vielä varsin reippaasti.
Yleisesti on kuitenkin hieman kyseenalaistettava, että kuinkakohan monelle tuollainen ajomatka on oikeasti vaatimuksena autolle? Varmasti moni sanoo kysyttäessä tarvitsevansa vaikkapa 800 km rangea, mutta kuinka todellinen tuollainen vaatimus on? Ajavatko ihmiset useinkin vaikkapa yli 400 km (n. viisi tuntia) ilman taukoa?
Edit. Uskoisin huomattavan suuren osan ihmisistä pärjäävän oikeasti jollain 300 km rangen autolla hyvinkin pitkälle. Jos 95% ajoista menee tuolla ilman lataustaukoja, niin se 1,5-2,5 € / 100 km käyttövoiman kustannus alkaa kääntää vaakaa suht nopeasti.
Ongelma tulee ehkä siinä jos on sen tyyppisiä reissuja että joutuisi erikseen vuokraamaan auton niitä varten. Se syö kannattavuuden äkkiä. Mutta harvalle meistä niitä tullee.
Kyllä se Helsinki-Tampere-Helsinki, tai vastaava, on ihan arkipäivää. Keskustassa sähköauton lataaminen onnistuu, mutta entä asiakkaan pihassa reunakaupungilla? Pidennetäänkö työpäivää tunnilla-parilla lataamisen vuoksi ABC:n viehättävässä kahvilassa?
Toinen konkreettinen esimerkki on luokkaa Helsinki-Tahkovuori. Suksiboksi katolle, 5 henkeä kyytiin ja talvikeli. Yksikään sähköauto ei selviydy matkasta lataamatta. Taas ollaan teinien ja vaimon kanssa ABC:llä. Laatuaikaa.
Kaikki lapsemme ovat jo omillaan, näin jälkeenpäin ajateltuna ne kaikki reissut pysähdyksineen syömään oli ns laatuaikaa. Teineillä oli omat kulkunsa harvemmin mukaan lähtivät, olihan ne pakolliset sukulaisissa käynnit jossa kaikki oli matkassa sulassa sovussa. Reissut tehtiin kaikki polttomoottoriautolla ja hauskaa oli.
Yleisesti on kuitenkin hieman kyseenalaistettava, että kuinkakohan monelle tuollainen ajomatka on oikeasti vaatimuksena autolle? Varmasti moni sanoo kysyttäessä tarvitsevansa vaikkapa 800 km rangea, mutta kuinka todellinen tuollainen vaatimus on? Ajavatko ihmiset useinkin vaikkapa yli 400 km (n. viisi tuntia) ilman taukoa?
Edit. Uskoisin huomattavan suuren osan ihmisistä pärjäävän oikeasti jollain 300 km rangen autolla hyvinkin pitkälle. Jos 95% ajoista menee tuolla ilman lataustaukoja, niin se 1,5-2,5 € / 100 km käyttövoiman kustannus alkaa kääntää vaakaa suht nopeasti.
300 kilometrin tankkausväli on ihan ok, mutta harvahkon pikalaturiverkoston vuoksi, 300 kilometrin rangella ei pääse edes lähelle tuota. Sen vuoksi rangessa pitää olla pelivaraa. Säiden vaikutus vaatii myös oman varmuusvaransa.
@PiiJei kirjoitti:
Kyllä se Helsinki-Tampere-Helsinki, tai vastaava, on ihan arkipäivää. Keskustassa sähköauton lataaminen onnistuu, mutta entä asiakkaan pihassa reunakaupungilla? Pidennetäänkö työpäivää tunnilla-parilla lataamisen vuoksi ABC:n viehättävässä kahvilassa?
Toinen konkreettinen esimerkki on luokkaa Helsinki-Tahkovuori. Suksiboksi katolle, 5 henkeä kyytiin ja talvikeli. Yksikään sähköauto ei selviydy matkasta lataamatta. Taas ollaan teinien ja vaimon kanssa ABC:llä. Laatuaikaa.
Ensimmäseksi kannattanee keskittyä niihin autoihin, joita ei tarvitse latailla tuntia-paria Hki-Tre-Hki -matkalla. Samaa voi sanoa myös tuosta Tahkolla käynnistäkin.
@PiiJei kirjoitti:
Kyllä se Helsinki-Tampere-Helsinki, tai vastaava, on ihan arkipäivää.
Otan osaa. Ehditkö arjessa tekemään muuta kuin käymään töissä ja ajamaan autoa?
Keskustassa sähköauton lataaminen onnistuu, mutta entä asiakkaan pihassa reunakaupungilla?
Paikoin onnistuu, mutta useimmin ei. Olen työni puolesta huomannut, että noita pömpeleitä on alkanut putkahtelemaan useiden yritysten pihoihin, eli suunta on lupaava.
Esimerkkien, joihin sähköauto ei taivu, keksiminen on helppoa, enkä väitäkään, että se kaikille soveltuu täydellisesti. Ei sovellu vaikkapa S/E-mersu, A6/8, tai 5/7-sarjalainenkaan, mutta hyviä pelejä nekin on.
Pidennetäänkö työpäivää tunnilla-parilla lataamisen vuoksi ABC:n viehättävässä kahvilassa?
Ei kuulosta tarkoituksenmukaiselta.
Toinen konkreettinen esimerkki on luokkaa Helsinki-Tahkovuori. Suksiboksi katolle, 5 henkeä kyytiin ja talvikeli. Yksikään sähköauto ei selviydy matkasta lataamatta. Taas ollaan teinien ja vaimon kanssa ABC:llä. Laatuaikaa.
En tiedä sinun perheesi rakkojen kestävyydestä (vai käytättekö sorsia?), mutta ainakin oman poppooni kanssa tuollaisen yli viiden tunnin rykäisyn teko ilman taukoja kuulostaa helvetiltä. Mukava pestä perillä vaatteita ja penkkejä siitä itsestään. Laatuaikaa?
Meillä huuto alkaa jo kahden tunnin ajon jälkeen ja nokka on käännettävä huoltoasemalle/vast. Ruokaakin mokomat haluavat muutaman tunnin välein ja toisaalta ei tulisi mieleenikään vaarantaa meitä ja muita ajamalla tuollaista matkaa ilman happihyppelyä.
@Antti282 kirjoitti:
Sähköauton toimitamatka on mitä on, ja pari autoa taisi hyytyä sähkönpuutteeseen testimatkan varrella.
Mistä syystä testissä ei mitenkään käsitellä talviolosuhteiden latausaikoja ?
Tai käsiteltiin sen verran että autojen yhtäaikainen lataus vaati ranteen paksuisen touvin vetämistä hotellin sähköpääkeskuksesta !
Tehokkaat latauspisteet ovat harvassa ja sukopistokelataus on hyvin hidasta. Audi Q5:ssä sukopistokelataus tyhjästä täyteen taitaa kestää n.48h. !
Näistä murehditaan ihan liikaa. Koska itse ajoit viimeksi useamman sata kilometriä päivässä? Kuinka usein se toistuu? Eikö sille matkalle osu yhtään pikalaturia?
Oma päivittäinen ajosuoritteeni on sekä keskimäärin että tyypillisesti 50-70km päivässä. Sen lataaminen kotona sukosta öiseen aikaan ei ole mikään ongelma. Vähemmän kuin kerran kuussa ajan Helsingistä Turkuun tai Tampereelle ja ehkä takaisin saman päivän aikana, vähintään paluumatkalla on aikaa pysähtyä pikalaturille. 0-2 kertaa vuodessa tulee ajettua monen sadan kilometrin vetoja, jolloin sähköautoilu on jonkinlainen rajoite tai lisävaiva, mutta edut sen arvoisia.
Tämä on tottakai vain minun ajotarpeeni, jollain toisella se voi olla tyystin eri, siksi kysyin.
Sähkauton latausaika tyhjästä täyteen talviolosuhteissa on merkittävä tieto, joka pitäisi myös testata ja raportoida.
Aika moni voisi ajaa suurimman osan ajoistaan sähköllä tinkimättä oikeastaan mistään muusta kuin kustannuksista. Mutta jos 5 % ajomäärästä tulee olosuhteissa, joissa sähkäri olisi rasite, niin yhden auton ostajalle se 5% on perusteltu syy valita jotain muuta.
Useamman auton taloudessa kyse on vain siitä, millä hinnalla kiinnostavia sähköautoja on saatavana, koska yhden polttiksista voi korvata sähkärillä varsin helposti.
@Antti282 kirjoitti:
Sähkauton latausaika tyhjästä täyteen talviolosuhteissa on merkittävä tieto, joka pitäisi myös testata ja raportoida.
Aikaa menee saman verran kuin kesälläkin. Siis sillä oletuksella, että lataus tehdään "tien päällä", kun akku on jo lämmennyt.
Kotona taas asialla ei ole niin väliä, kun on koko yö aikaa. Tällöinkin tietty nopeinta on pistää lataus päälle heti kotiin tullessa, kun akku on lämmin.
Paljonko viikoksi tai pariksi pysäköity sähköauto kuluttaa sähköä pitääkseen akkunsa sulana (sen jälkeen kun ne akut on edellisen ajon jäljiltä ladattu)?
Häviääkö tuo kulutus kohinaan vai onko sillä käytännön merkitystä?
Ellen nyt ihan omiani muista, niin kaikissa sähköautoissa automatiikka huolehtii siitä, ettei akku pääse jäähtymään liian kylmäksi. Eli lämmitys käynnistyy automaattisesti, jos on vaarana, että kylmyys käy akustolle vaaralliseksi. Tuo lämmityksen laukaiseva raja on kuitenkin muistaakseni hyvin alhainen, jotain luokkaa alle -20 astetta. Ja nyt puhutaan siis akuston, ei ilman, lämpötilasta.
Teslassa "vampire drain" (=akkujen tyhjeneminen parkissa) on jotain 1-2%-yksikköä per vuorokausi, eli tuollainen kahden viikon parkki veisi noin 15-30%-yksikön verran. Virtaa kuluu myös siihen, ettei auto ole täysin unessa, vaan suorittaa joitain toimintoja, esim netin yli. Muistaakseni asetuksista auton saa kyllä asetettua "horrostilaan", jolloin virtaa kuluu vähemmän. Muilla valmistajilla vampire drainia on yleensä Teslaa vähemmän.
@Ruuhkamies kirjoitti:
lämmitys käynnistyy automaattisesti, jos on vaarana, että kylmyys käy akustolle vaaralliseksi. Tuo lämmityksen laukaiseva raja on kuitenkin muistaakseni hyvin alhainen, jotain luokkaa alle -20 astetta. Ja nyt puhutaan siis akuston, ei ilman, lämpötilasta.
Juuri tästä kyselin. En näe tätä sähköauton hankinnan esteeksi, mutta uteliaana halusin ymmärtää mistä on kyse?
Teslassa "vampire drain" (=akkujen tyhjeneminen parkissa) on jotain 1-2%-yksikköä per vuorokausi, eli tuollainen kahden viikon parkki veisi noin 15-30%-yksikön verran. Virtaa kuluu myös siihen, ettei auto ole täysin unessa, vaan suorittaa joitain toimintoja, esim netin yli.
Kontrollerien virrankulutus nukutettuna putoaa milliampeerilokkaan, mutta langaton kommunikointi ja muut hereillä pidettävät järjestelmät tietenkin kuluttavat selvästi enemmän, mutta niidenkään hukkalämmöllä ei akkuja pidetä lämpimänä.
Mutta paljonkohan se vampyyri purkaa akkua vaikkapa -20 asteen pakkasessa?
Oisko järki vaikka siinä, että nähdään saako rajoille vastiketta eli kannattaako maksaa kalliimmasta autosta? Olisiko myös siinä jotain järkeä, että kun pyritään vertaamaan vuoden uutuuksia, niin tiukoilla vertailuryhmän hintarajoilla jäisi verrokit melko vähäluluisiksi - varsinkin sähköautojen joukossa.
Talvivertailun ideana on löytää absoluuttisesti paras talviauto vuoden uutuuksien joukosta. Samalla periaatteella soisi tehtävän enemmänkin vertailuja.
Vertailu-sanakin saattaa olla tuossa väärin, koska autojahan ei varsinaisesti vertailla. Eri ominaisuuksia testataan ja niitä pisteytetään mittareilla, jotka ainakin pyrkivät olemaan objektiivisia. Onhan se ymmärrettävää, eri hintataso näkyy autoissa, mutta miksei eri hintatason autoja voisi arvioida samassa yhteydessä, eihän niitä kilpailuteta toisiaan vastaan.
Minua kiinnosti tuossa erityisesti WLTP-sähkösäteiden ja toteutuneiden iso ero joillain autoilla.
Voiko talvikeli aiheuttaa sen vai ovatko erot yhtä suuret kesäkelilläkin?
@HybridRules kirjoitti:
.....niistä vain haetaan PARAS talviauto 2020.
"TM-vertailuissa ei autoja oikeasti laiteta paremmusjärjestykseen, koska ne eivät kilpaile tosissaan toisiaan vastaan. Ne vaan pisteytetään ja joku saa jostakin paljon pisteitä. Mutta ei se oikeasti voittanut, koska ei ollut vertailuakaan. Testiartikkelien loppuluettolon järjestyskin arvotaan, tikulla vedetään. Mitäs noita enempiä kehumaan. Unohtakaa siis se edellisen lehden raporttikin, jos kuvittelitte sen olevan kisan talviautoparemmuudesta bensapeleillä. Se oli ihan vaan randomarvonnalla tehty luettelointi mukana olleista autoista. Ne pisteetkin oli sellaista vaan äijien taukomakkarapaiston aikana tehtyjä kevyttä arviointia ja koski sinappeja. Muutenkin meillä oli kivaa testeissä, oltiin Lapissa asti."
Minusta HybridRules kehittää naiviudessaan nyt jotakin sellaista TM-käsitettä kyllä, ettei paremmasta väliä! Kun nimi keksitään, niin sitä voitaneen jatkossa käyttää aina näissä test... eiku vert.... noissa pist... no näissä, missä on monta autoa peräkkäin. Tai onhan ne joskus rinnakkainkin kuvissa. Ei se mitään tarkoita sekään, ne vois olla yhtä hyvin käänteisessä, tai aakkosjärjestyksessäkin.
Itse asiassa Toyotalla on näköjään taas harhaanjohtavaa markkinointia! Se väittää mainoksessaan seuraavasti: "Toyota Corolla Touring Sports 2.0 Hybrid voitti Tekniikan Maailma -lehden vuotuisen talviautovertailun ja ansaitsi Talviauto 2020 -tittelin. Corollan siivittivät voittoon mallin tasainen suoritus kaikissa talviominaisuuksia mittaavissa testeissä." Täytynee viedä tuo merkki TAAS norjalaisten oikeuteen puntaroitavaksi!
Pahus sentään, Audikin on mennyt lankaan! https://news.cision.com/fi/audi-finland?k=talvivertailu
Antaa olla. Jos joku haluaa mieltää sen auton väliseksi kilpailuksi niin siitä vaan. Minä ajattelen asiaa eri kantilta. Tottahan tuon vertailun voi voittaa, mutta ei se ole mikään absoluuttinen voittaja niin kuin vaikka lätkän pleijareissa tai juoksukilpailussa.
Minua alkoi uudestaan kiinnostaa e-tron 55. Ei tuon vertailun voiton takia, mutta vertailun lukeminen muistutti taas minulle mielenkiintoisesta täyssähkömenopelistä. Ties vaikka joutuisi nimimerkkiä vaihtamaan. No, se on vielä pitkän pähkäilyn ja koeajon päässä. Pähkäilyä vaatii nimenomaan latausmahdollisuudet. Että arvaisko niiden varaan laskea reissujaan. Eikä hintakaan ole omiaan suinpäin ostoksille kannustamaan.
Ei kannata ottaa autovertailuja kilpailuna siitä, mikä on paras auto, koska kokonaisuus kuitenkin ratkaisee. Mutta tokihan hyvät pisteet ominaisuuksista kannattaa auton myynnissä yrittää hyödyntää.
@HybridRules:
Tänne asti loistaa sädekehä HybridRulesin pään päällä.
No mitäs jos se on sen TM-toimituksen koko homman pointti: laitetaan testattavat paremmuusjärjestykseen (autot, puhelimet, telkkarit, pesukoneet...) Väitätkö harhautukseksi?
Voi että...
Voi että...
VOITTO on se ydin siinä myynnissä hyödyntämisessä. Halusit tai et. Toki kaikenlainen spekulointi aiheen tiimoilta alkaa aina ja sijoitukset ovat oikeita ja vääriä ja pisteytyksissäkin on kummallisuuksia jne. jne. Ollaan vähän kuin taitoluistelu- ja tanssikisoissa.
Ajattele ihan miten haluat. Mutta jos noin asiaa ajattelee, niin silloin on aivan tolkutonta panna noin eri hintatason autoja samaan "kilpailuun". Auton ostopäätöksen kannalta tuollaiset testit voisivat toimia ohjaavana vain jos vertailtavat autot ovat muuten "samalla viivalla" esim. hintaluokan ja autotyypin mukaan. Jos aikoo hankkia katumaasturin, niin ei paljon paina, miten joku sedan on pärjännyt suhteessa niihin katumaastureihin, joita on miettinyt.
Se joka menestyy hyvin ei ole niinkään mielenkiintoista kuin ne, jotka menestyvät huonosti. Jos testissä todetaan vaikkapa, että auton ajosäde hyytyy aivan totaalisesti tai että auto ei kertakaikkiaan lämpiä talvella jne., niin melkein tehty ostopäätös saattaa peruuntua, mutta ei aiheuta sitä, että ostopäätös testin perusteella muuttuisi jonkun toisen testatun hyväksi.
Minä en ajattele tuollaisia testejä siihen osallistuvien autojen keskinäisenä kilpailuna vaan minusta on mielenkiintoista nähdä miten mikäkin auto pärjää aiheen mittataulukossa. Ei suhteessa toisiinsa vaan ihan absoluuttisesti omana autonaan. Joitakin testin näkökulmia ei välttämättä tulisi ajatelleeksikaan, jos ei testiä lukisi.
TALVIAJO MAANTIELLÄ
Audi
erinomainen
Hyundai
hyvä
Kia
hyvä
Mercedes-Benz
erinomainen
Renault
tyydyttävä
Tesla
välttävä
Eikö tulos miellytä, kun Tesla ei ollutkaan paras.
olipa Tesla aras tai ei, niin minulle se on neutraali tieto. En aja enkä suunnittele alkavani ajaa Teslalla. Väärä autogenre minulle.
@HybridRules:
Ei kyse ole siitä mitä sinä tai minä ajattelemme. Kyse on siitä, mitä TM, laaja testien hyödyntäjäkunta ajattelee, sekä meitä kahta laajempi lukijamassa. Voit toki jeesustella mitä haluat.
Hyvä esimerkki voisi olla vaikka vuoden urheiluautotesti, jossa "eri hintatasot" tosiaan saa aivan oman merkityksensä.
Mutta muuten: miten niin? Statuksen takiako? Jatkoa seuraa...
Tottakai noinkin voi ajatella. Ja moni hyvinkin tekee niin, mikä jottei.
Hintaluokalla saisi olla huomattavasti pienempi merkitys minun mielestäni, samalle viivalle vaan. Sinähän haluat jättää vielä epämääräisemmät imagoasiat mukaan, miksi?
Miksei voisi? Toki eihän mikään putkiaivoajattelua voi voittaa....
Juu tottahan toki! Näinhän me kaikki ajatellaan, tai ei muuta myönnetä?
Ja juuri siksi: mitä väliä sillä keskinäisellä hintaluokituksellakaan sitten olisi? Jos mietitään muita kuin talviautotestejä, eli näitä yleisemmin tehtyjä vertailuja, niin samanlaiset autot vaan vierekkäin, jos koko, korityyppi ja voimansiirto on n. samat. Sitten nähtäisiin "miten mikäkin auto pärjää aiheen mittataulukossa". Sitä olen itsekin täällä kannattanut.
Haetko vertailua, joka antaisi lukijalle lopullisen vastauksen, mikä auto kannattaa ostaa? Taitaa olla liian kova vaatimus kaikille testien tekijöille.
Auton valinta on aina vääjäämättömästi kunkin henkilön yksilöllinen päätös. Joku maksaa upouudesta autosta 50.000,- toinen 3 vuotta vanhasta saman 50.000,-. Kummallakin on siis sama käyttövara budjetissaan (käteisellä, pankkilainalla tai autorahoituksella). Toiselle on tärkeää saada uusi auto, toinen etsii haluamansa ominaisuudet omaavan auton, mutta ei ole valmis käyttämään rahaa enempää. Ei niin, että ei olisi varaa käyttää, mutta katsoo auton ominaisuus- ja hintataso-käyrien leikkauspisteen omasta arvostusvinkkelistään. Miten noita asioita voisi yleispätevällä kaikki autot huomioivalla tavalla testata?
@HybridRules kirjoitti:
Miten niin? Minä ihmettelen sitä, että keksit nyt kaikenmaailman vertailutesteille ihan omia merkityksiäsi ja tavoitteitasi: väheksyt niiden kilpailuasetelmaa. Eikö se ole kuitenkin se miksi lehdet vertailutestejä tekevät, millä lehdet niitä myy ja tuloksia sitten maahantuojat.
No mutta kovasti ne laittavat autojakin kuitenkin paremmuusjärjestykseen. Mitäs siihen sanot?
Ei tässä nyt mitään yleisdiipaadaapaa tarvita. Tottakai on "yksilöllinen valinta". Minkä ihmeen takia lehtien vertailutestien tekijät eivät tuota tajua ja jatkavat vain järjestykseen laittamista, vuodesta toiseen?
Minusta TM kyllä kertoi kummankin talvitestin alussa miten testit oli tehty ja millä kriteereillä. Ja hups, muutaman sivun myöhemmin esittelivät voittajan.
Joo, ei niillä kunnon kuluttajalle ole toki niin minkään maan merkitystä oikeasti, pöh! Sellaiset valitsevat aina auton juuri itselleen, omaan tarpeeseen ja oman maun ja toki kukkaronkin mukaan.
Sähköauton toimitamatka on mitä on, ja pari autoa taisi hyytyä sähkönpuutteeseen testimatkan varrella.
Mistä syystä testissä ei mitenkään käsitellä talviolosuhteiden latausaikoja ?
Tai käsiteltiin sen verran että autojen yhtäaikainen lataus vaati ranteen paksuisen touvin vetämistä hotellin sähköpääkeskuksesta !
Tehokkaat latauspisteet ovat harvassa ja sukopistokelataus on hyvin hidasta. Audi Q5:ssä sukopistokelataus tyhjästä täyteen taitaa kestää n.48h. !
Näistä murehditaan ihan liikaa. Koska itse ajoit viimeksi useamman sata kilometriä päivässä? Kuinka usein se toistuu? Eikö sille matkalle osu yhtään pikalaturia?
Oma päivittäinen ajosuoritteeni on sekä keskimäärin että tyypillisesti 50-70km päivässä. Sen lataaminen kotona sukosta öiseen aikaan ei ole mikään ongelma. Vähemmän kuin kerran kuussa ajan Helsingistä Turkuun tai Tampereelle ja ehkä takaisin saman päivän aikana, vähintään paluumatkalla on aikaa pysähtyä pikalaturille. 0-2 kertaa vuodessa tulee ajettua monen sadan kilometrin vetoja, jolloin sähköautoilu on jonkinlainen rajoite tai lisävaiva, mutta edut sen arvoisia.
Tämä on tottakai vain minun ajotarpeeni, jollain toisella se voi olla tyystin eri, siksi kysyin.
Sähköautojen ongelma ei ole toimintamatka vaan toimintamatka-hintasuhde. Sadan tonnin auto, jolla ei pääse Kolera-altaalta Tammerkosken rannalle ja takaisin on - no - juuri sitä. Tästä saattaa kieliä esimerkiksi runsaahko tarjonta vähän ajettuja Audin e-troneja ja Jaguar I-paceja.
Nykyisin suositut epäaerodynaamiset katumaasturit ja hyvä sähköinen range sopivat erityisen huonosti yhteen. Audi ja Jaguar ovat lähteneet bisnes edellä leikkiin mukaan ja lopputuloksena on vähän rangea eurolle.
Luulen, että tuon pitäisi onnistua ainakin Audilla, mutta tiedä häntä. Se on ainakin varmaa, että 43 tonnin patteriautolla tuo onnistuu, reilun 60 tonnin autolla vielä varsin reippaasti.
Yleisesti on kuitenkin hieman kyseenalaistettava, että kuinkakohan monelle tuollainen ajomatka on oikeasti vaatimuksena autolle? Varmasti moni sanoo kysyttäessä tarvitsevansa vaikkapa 800 km rangea, mutta kuinka todellinen tuollainen vaatimus on? Ajavatko ihmiset useinkin vaikkapa yli 400 km (n. viisi tuntia) ilman taukoa?
Edit. Uskoisin huomattavan suuren osan ihmisistä pärjäävän oikeasti jollain 300 km rangen autolla hyvinkin pitkälle. Jos 95% ajoista menee tuolla ilman lataustaukoja, niin se 1,5-2,5 € / 100 km käyttövoiman kustannus alkaa kääntää vaakaa suht nopeasti.
Ongelma tulee ehkä siinä jos on sen tyyppisiä reissuja että joutuisi erikseen vuokraamaan auton niitä varten. Se syö kannattavuuden äkkiä. Mutta harvalle meistä niitä tullee.
Kyllä se Helsinki-Tampere-Helsinki, tai vastaava, on ihan arkipäivää. Keskustassa sähköauton lataaminen onnistuu, mutta entä asiakkaan pihassa reunakaupungilla? Pidennetäänkö työpäivää tunnilla-parilla lataamisen vuoksi ABC:n viehättävässä kahvilassa?
Toinen konkreettinen esimerkki on luokkaa Helsinki-Tahkovuori. Suksiboksi katolle, 5 henkeä kyytiin ja talvikeli. Yksikään sähköauto ei selviydy matkasta lataamatta. Taas ollaan teinien ja vaimon kanssa ABC:llä. Laatuaikaa.
Kaikki lapsemme ovat jo omillaan, näin jälkeenpäin ajateltuna ne kaikki reissut pysähdyksineen syömään oli ns laatuaikaa. Teineillä oli omat kulkunsa harvemmin mukaan lähtivät, olihan ne pakolliset sukulaisissa käynnit jossa kaikki oli matkassa sulassa sovussa. Reissut tehtiin kaikki polttomoottoriautolla ja hauskaa oli.
300 kilometrin tankkausväli on ihan ok, mutta harvahkon pikalaturiverkoston vuoksi, 300 kilometrin rangella ei pääse edes lähelle tuota. Sen vuoksi rangessa pitää olla pelivaraa. Säiden vaikutus vaatii myös oman varmuusvaransa.
Ensimmäseksi kannattanee keskittyä niihin autoihin, joita ei tarvitse latailla tuntia-paria Hki-Tre-Hki -matkalla. Samaa voi sanoa myös tuosta Tahkolla käynnistäkin.
Otan osaa. Ehditkö arjessa tekemään muuta kuin käymään töissä ja ajamaan autoa?
Paikoin onnistuu, mutta useimmin ei. Olen työni puolesta huomannut, että noita pömpeleitä on alkanut putkahtelemaan useiden yritysten pihoihin, eli suunta on lupaava.
Esimerkkien, joihin sähköauto ei taivu, keksiminen on helppoa, enkä väitäkään, että se kaikille soveltuu täydellisesti. Ei sovellu vaikkapa S/E-mersu, A6/8, tai 5/7-sarjalainenkaan, mutta hyviä pelejä nekin on.
Ei kuulosta tarkoituksenmukaiselta.
En tiedä sinun perheesi rakkojen kestävyydestä (vai käytättekö sorsia?), mutta ainakin oman poppooni kanssa tuollaisen yli viiden tunnin rykäisyn teko ilman taukoja kuulostaa helvetiltä. Mukava pestä perillä vaatteita ja penkkejä siitä itsestään. Laatuaikaa?
Meillä huuto alkaa jo kahden tunnin ajon jälkeen ja nokka on käännettävä huoltoasemalle/vast. Ruokaakin mokomat haluavat muutaman tunnin välein ja toisaalta ei tulisi mieleenikään vaarantaa meitä ja muita ajamalla tuollaista matkaa ilman happihyppelyä.
Sähkauton latausaika tyhjästä täyteen talviolosuhteissa on merkittävä tieto, joka pitäisi myös testata ja raportoida.
Aika moni voisi ajaa suurimman osan ajoistaan sähköllä tinkimättä oikeastaan mistään muusta kuin kustannuksista. Mutta jos 5 % ajomäärästä tulee olosuhteissa, joissa sähkäri olisi rasite, niin yhden auton ostajalle se 5% on perusteltu syy valita jotain muuta.
Useamman auton taloudessa kyse on vain siitä, millä hinnalla kiinnostavia sähköautoja on saatavana, koska yhden polttiksista voi korvata sähkärillä varsin helposti.
Aikaa menee saman verran kuin kesälläkin. Siis sillä oletuksella, että lataus tehdään "tien päällä", kun akku on jo lämmennyt.
Kotona taas asialla ei ole niin väliä, kun on koko yö aikaa. Tällöinkin tietty nopeinta on pistää lataus päälle heti kotiin tullessa, kun akku on lämmin.
Paljonko viikoksi tai pariksi pysäköity sähköauto kuluttaa sähköä pitääkseen akkunsa sulana (sen jälkeen kun ne akut on edellisen ajon jäljiltä ladattu)?
Häviääkö tuo kulutus kohinaan vai onko sillä käytännön merkitystä?
Ei kai akkua lämmitetä jatkuvasti, vaan joko ennen tai jälkeen liikkeelle lähdön.
Ellen nyt ihan omiani muista, niin kaikissa sähköautoissa automatiikka huolehtii siitä, ettei akku pääse jäähtymään liian kylmäksi. Eli lämmitys käynnistyy automaattisesti, jos on vaarana, että kylmyys käy akustolle vaaralliseksi. Tuo lämmityksen laukaiseva raja on kuitenkin muistaakseni hyvin alhainen, jotain luokkaa alle -20 astetta. Ja nyt puhutaan siis akuston, ei ilman, lämpötilasta.
Teslassa "vampire drain" (=akkujen tyhjeneminen parkissa) on jotain 1-2%-yksikköä per vuorokausi, eli tuollainen kahden viikon parkki veisi noin 15-30%-yksikön verran. Virtaa kuluu myös siihen, ettei auto ole täysin unessa, vaan suorittaa joitain toimintoja, esim netin yli. Muistaakseni asetuksista auton saa kyllä asetettua "horrostilaan", jolloin virtaa kuluu vähemmän. Muilla valmistajilla vampire drainia on yleensä Teslaa vähemmän.
Juuri tästä kyselin. En näe tätä sähköauton hankinnan esteeksi, mutta uteliaana halusin ymmärtää mistä on kyse?
Kontrollerien virrankulutus nukutettuna putoaa milliampeerilokkaan, mutta langaton kommunikointi ja muut hereillä pidettävät järjestelmät tietenkin kuluttavat selvästi enemmän, mutta niidenkään hukkalämmöllä ei akkuja pidetä lämpimänä.
Mutta paljonkohan se vampyyri purkaa akkua vaikkapa -20 asteen pakkasessa?