Voiko polttisauto olla premium??

440 kommenttia
17810121315
  • @Ruuhkamies kirjoitti:
    Nyt siirtelet maalitolppia. Alkuperäinen väite oli akuston valmistus vs dieselillä ajelu. Sähköautolla ajon päästöt riippuvat käytetyn sähkön tuotannon päästöistä.

    En siirtele, vaan halusin kysyä, mitä laskelmissa on laskettu.

      
  • muokattu 05.04.2020 07:08

    @HybridRules kirjoitti:
    Se oli Herbert, joka halusi unohtaa autojen erilaisuuden kulutusta vertaillessaan.

    Erilaisuus ei ole minulle kiinnostava asia. Luonto ja ilmasto ei ajattele, että ei Volvon päästöillä ole niin väliä, kun ne tulee kulutuksen osalta epäedullisen rakenteen omaavasta autosta, mutta Tracktestin, 740 GLE:n tai oman autoni päästöt ovat paha asia, kun ne tulee ilman sähköavusteista polttomoottoria.

    Merkitystä on sillä, vastaako auto tarpeita. Koska en sinun tarpeitasi tiedä, arvioin asiaa omasta näkökulmastani. Volvon katumasturilla kulkee sama määrä ihmisiä ja tavaraa kuin pari pykälää kevyemmällä ja virtaviivaisemmallakin autolla.

    Jos kerran asiat voi irrottaa yhteyksistään ja Fengshui on tärkeä kuten Herbertille hänen omien sanojensa mukaan, niin kyllä sen verran voi tinkiä esim. tilavaatimuksesta, että rouva (vai herra?) Fengshuin iloksi hankkisi sähkärin.

    Fengshui oli väärässä paikassa silloin, kun auto oli mielestäni aivan liian kallis. Tilavaatimus on taas kaiken perusta, josta autovalinnassa lähdetään liikkeelle. Näyttelyautolle tms. ei ainakaan minulla ole tarvetta, tarve on kuljettaa ihmisiä ja tavaroita. Mutta edelleen nämä ovat vain minun mielipiteitäni. Muilla voi olla erilaiset kriteerit valinnoilleen.

    Sitä vaan en käsitä, miksi toistuvasti minua kehoitetaan tinkimään vaatimuksista, kun pitäisi tehdä kehittyneeseen tekniikkaan perustuva valinta. Lisäksi vasta äsken palstalle tuli ensimmäinen linkki kriteereihini mahdollisesti sopivasta välikauden (plug in) mallista, joka on siis vasta tulossa markkinoille. Sekin on niinkin premiumtason eli tavanomaista kehittyneempää tekniikkaa omaava juttu kuin Skoda Octavia. Avaatko tuota yhtälöä vähän? Onko vaatimukseni (muutaman Suomen eniten myydyn automallin ominaisuudet) liian kovat, kun ne pitäisi yhdistää sähköautoiluun vai mistä on kyse.

      
  • muokattu 05.04.2020 06:58

    @740 GLE kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:
    varsinkaan, kun auto vie maantieajossa yli 7 l/100 km bensaa. Se on kova pettymys, kun co2-luvut on jossain 50 gramman paikkeilla.

    Kokeilitko itse tämän omalla ajotavallasi, vai mistä sait tuon lukeman? Outlanderissa on tutun näköisiin kuoriin päivitetty vuosien varrella ainakin bensamoottori, sähkömoottorit, akut ja hybridin ohjauslogiikka. Spritmonitorissa teknisesti uusimman version eniten kuluttavakin Outlanderin kuski jää alle 8 sadalle keskikulutukseen. Olen antanut kertoa itselleni, että teknisesti samanlaisella 2019 mallisella kyllä pystyy varsin helposti pudottamaan litran pois tuosta seiskasta maantieajossakin.

    Mitsu vei TM:n vertailun maantiekokeessa (keskinopeus lienee ollut n. 77 km/h) 7,3 l/100 km. Onhan tuo viitisen vuotta vanha plug in-autojen vertailu ja uudempi malli voi olla onnistunut paremmin. Luku ei ole kuitenkaan erityisen hyvä edes perinteiselle polttomoottoriautolle 5 vuotta sitten.

      
  • muokattu 05.04.2020 07:20

    @Ruuhkamies kirjoitti:

    Onko mielestäsi tarkoituksenmukaista verrata Ladaa Ferrariin? (kärjistys)

    Ominaisuuksia on kolmenlaisia. Laitan sulkeisiin esimerkit ja ne ei sitten ole yleispäteviä eikä kaiken kattavia eli kaikkien ei juuri noita nimikkeita tuossa yhteydessä tarvitse allekirjoittaa. Jokainen sijoittaa mieleisen ominaisuuden ko. kohtaan.

    On niitä, joilla ei ole väliä (esim. auton väri). Sitten on niitä, joissa saa lisäarvoa sitä enemmän, mitä parempi se on (esim. kulutus). Kolmas ryhmä on se, jossa riittävä taso riittää ja sen yli menevästä ei ole hyötyä (esim. tilat).

    Jos Lada tältä pohjalta arvioituna on riittävä, vertauksen voi mielestäni aivan hyvin tehdä.

      
  • @Ruuhkamies kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti: Ja edelleen, jos tuon vajaavetoisen nuhapumpun sijaan otetaan edes jossain määrin verrannollinen malli, 540d xDrive, ovat päästöt 171-196 g/km ja kuoletusmatka 54-62 000 km.

    Vaikka olen kanssasi pitkälti samaa mieltä, on minusta tuo vertailu vastaavan tehoiseen hieman ontuvaa tai tarkoitushakuista.

    Onko mielestäsi tarkoituksenmukaista verrata Ladaa Ferrariin? (kärjistys)

    Tarpeeton ja tahallinen väärinymmärtäminen heikentää keskustelun laatua, kun yhtä hyvin voisi myös ymmärtää oikein. Tarkoitushakuiset vertailukohdat syövät uskottavuutta, vaikka hyvän asian puolesta argumentoisikin.

    Kun katsotaan liikenteessä olevaa kalustoa, voidaan todeta että auton ostaja päätyy siihen 520seen huomattavasti useammin kuin 540een, ja sama pätee niiden vastineisiin muissa mallisarjoissa ja merkeissä. Se on tietysti usein hintakysymys, mutta yhtä kaikki, kertoo siitä että lisäteho ei ole välttämättömyys. Plugareissa ja sähköautoissa tehoa on usein (tarpeettoman) paljon. Syy siihen on että se olisi tehon myötä (ilman verosubventioita) houkutteleva ostos joka tapauksessa, ja joku vetovoimatekijähän niihin pitää saada. Suomessa toki jo verotus tukee asiaa. Sähköautoihin teho tulee verrattain halvalla, joten Laura Voutilaisen sanoin, no hitto miksei.

    Jos ja kun ladattavista autoista tulee massatuote, tulee niiden ympäristövaikutuksia verrata sitä edeltävän autosukupolven (laajassa mielessä) päästöihin, vaikka uudet tehokkaampia olisivatkin. Jos vertailukelpoiset autot muuttuvat ympäristöystävällisemiksi,mutta kaikki valitsevat pykälää tai paria isomman ja tehokkaamman (lue saastuttavamman) version, niin ei olla ympäristön kannalta saavutettu mitään.

    Hyvin harvalle teho on myöskään ensisijainen vaatimus. Se on houkutin, ehkä jopa unelma, ja se on jollekin vaatimus, mutta meille joilla rahaa on rajallisesti, auton täytyy ensin muita vaatimuksia (ehkä kriittisimpänä kuljetuskyky, mikä joillekin on 2 henkeä, toiselle 5+ lastenvaunut, kolmannelle kasa työkaluja), teho tulee sitten preferenssteistä riippuen siellä jossain navigaattorin ja sähköisen takaluukun kanssa.

      
  • @Ruuhkamies kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti:
    Sitten tässä on sellainen pikkuriikkinen juttu, kuin dieselin valmistuksen ja jakelun päästöt, jotka tuppaavat kummasti aina unohtumaan. Tuosta tulee sellaiset 15 g/km lisäpäästöt, jotka painavat kuoletusrajaa entistä alemmas; tuonne 50-57 tonniin.

    Puhumattakaan siitä, paljonko todelliset kulutukset ylittävät viralliset lukemat (n. 20-30%). Jos vielä tuo huomioidaan, niin lukema on 42-52 tkm.

    Eli tuon verran pitää ajaa, jotta akun valmistus tulee kuitattua? Ja se siis on eri asia kuin jos ajetaan sähköautolla ja dieselillä n. 50 tkm ja lasketaan siihen saakka valmistuksesta ja ajamisesta aiheutuneet päästöt?

    Nyt siirtelet maalitolppia. Alkuperäinen väite oli akuston valmistus vs dieselillä ajelu. Sähköautolla ajon päästöt riippuvat käytetyn sähkön tuotannon päästöistä.

    Tällainen vertailu jossa nollataan akun valmistus dieselillä ajolla, mutta ei ajeta sähköllä ollenkaan, on täysin hyödytön eikä tuo mitään lisäarvoa. Relevanttia on vain se, missä kohtaa menee break even kun molemmilla ajetaan ja huomioidaan elinkaaripäästöt. Se on tietysti hyvä jos saadaan huomioita polttonesteiden tuotanto ja jakelu, muutoin tulos vääristyy.

      
  • @Herbert kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti:

    Onko mielestäsi tarkoituksenmukaista verrata Ladaa Ferrariin? (kärjistys)

    Ominaisuuksia on kolmenlaisia. Laitan sulkeisiin esimerkit ja ne ei sitten ole yleispäteviä eikä kaiken kattavia eli kaikkien ei juuri noita nimikkeita tuossa yhteydessä tarvitse allekirjoittaa. Jokainen sijoittaa mieleisen ominaisuuden ko. kohtaan.

    On niitä, joilla ei ole väliä (esim. auton väri). Sitten on niitä, joissa saa lisäarvoa sitä enemmän, mitä parempi se on (esim. kulutus). Kolmas ryhmä on se, jossa riittävä taso riittää ja sen yli menevästä ei ole hyötyä (esim. tilat).

    Jos Lada tältä pohjalta arvioituna on riittävä, vertauksen voi mielestäni aivan hyvin tehdä.

    Eikö sinulle tullut mieleen, että hinta olisi olisi joku kriteeri? Ei kuulu ekaan ryhmään, koska sillä on väliä. Ei kuulu toiseen ryhmään, koska se ei ole auton tekninen ominaisuus. Ei varmaankaan kuulu kolmanteen ryhmään, koska hinnalla ei ainakaan yleensä ole minimitasoa, jonka yli pitäisi päästä.

    Yhden erittäin tärkeän kaiken yli menevän kriteerin jätit myös mainitsematta: fiiliksen. Varmaankin kaikkein yleisimmin auton hankintapäätöksen merkittävin tekijä on tasapainoilu kahden kriteerin välillä: "tuollaisen mä haluun" vs "tuollaiseen mulla on varaa". Onnellinen on se joka ei joudu liikaa tinkimään ensimmäisestä kriteeristä täyttääkseen jälkimmäisen. "Mä haluun"-mallihan ei välttämättä ole liian kallis, vaan riippuu haluajan maailmankatsomuksesta sun muista Fengshuista.

      
  • Voiko auto, joka pitää vähintään neljä kertaa tuhannella kilometrillä pysäyttää lataukseen olla premium?

    https://tekniikanmaailma.fi/lehti/5b-2020/tm-vertailu-talvisahkoauto-2020-lammin-sahkoinen-tulevaisuus/

    Jos parhaimmat toimintamatkat on luokkaa 300 km, niin ladata pitää jo heti 200 km jälkeen, ettei tarvitse pelätä pääseekö seuraavalle latausasemalle. Kun taas siellä ei halua kuitenkaan viipyä tuntikaupalla, akkua ei voi ladata täyteenkään, koska loppu latautuu hitaasti.

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:
    Voiko auto, joka pitää vähintään neljä kertaa tuhannella kilometrillä pysäyttää lataukseen olla premium?

    https://tekniikanmaailma.fi/lehti/5b-2020/tm-vertailu-talvisahkoauto-2020-lammin-sahkoinen-tulevaisuus/

    Jos parhaimmat toimintamatkat on luokkaa 300 km, niin ladata pitää jo heti 200 km jälkeen, ettei tarvitse pelätä pääseekö seuraavalle latausasemalle. Kun taas siellä ei halua kuitenkaan viipyä tuntikaupalla, akkua ei voi ladata täyteenkään, koska loppu latautuu hitaasti.

    Ilman muuta voi. Jos auton toimintamatka on omaan käyttöön soveltumaton, niin kuin minulla, kannattaa toistaiseksi pitää käytössään polttikseen perustuva vanhan ajan tekniikkaan perustuva menopeli.

    Huomasin tässä yhtenä päivänä, että ainakin yksi sellainen asiakasosoite minulla on, jonne en voisi lähteä 300km todellisella ajosäteellä olevalla autolla. Ajomatka edestakaisin on niin lähellä 300km eikä matkalla ole yhtäkään latausmahdollisuutta, jollei ole pokkaa mennä tienvarsitalon pihaan latailemaan.

    Olen kyllä sitä mieltä, että en oikein tunnista premium-tason sähköautoja olevan vielä markkinoilla. Pointti on, että polttikset eivät ainakaan enää liene premium-arvoisia vanhanaikaisen tekniikkansa takia. Edistyksellisyys on osa premium-käsitettä.

      
  • muokattu 05.04.2020 13:11

    @Herbert kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:
    Se oli Herbert, joka halusi unohtaa autojen erilaisuuden kulutusta vertaillessaan.

    Erilaisuus ei ole minulle kiinnostava asia. Luonto ja ilmasto ei ajattele, että ei Volvon päästöillä ole niin väliä, kun ne tulee kulutuksen osalta epäedullisen rakenteen omaavasta autosta, mutta Tracktestin, 740 GLE:n tai oman autoni päästöt ovat paha asia, kun ne tulee ilman sähköavusteista polttomoottoria.

    Merkitystä on sillä, vastaako auto tarpeita. Koska en sinun tarpeitasi tiedä, arvioin asiaa omasta näkökulmastani. Volvon katumasturilla kulkee sama määrä ihmisiä ja tavaraa kuin pari pykälää kevyemmällä ja virtaviivaisemmallakin autolla.

    Jos kerran asiat voi irrottaa yhteyksistään ja Fengshui on tärkeä kuten Herbertille hänen omien sanojensa mukaan, niin kyllä sen verran voi tinkiä esim. tilavaatimuksesta, että rouva (vai herra?) Fengshuin iloksi hankkisi sähkärin.

    Fengshui oli väärässä paikassa silloin, kun auto oli mielestäni aivan liian kallis. Tilavaatimus on taas kaiken perusta, josta autovalinnassa lähdetään liikkeelle. Näyttelyautolle tms. ei ainakaan minulla ole tarvetta, tarve on kuljettaa ihmisiä ja tavaroita. Mutta edelleen nämä ovat vain minun mielipiteitäni. Muilla voi olla erilaiset kriteerit valinnoilleen.

    Sitä vaan en käsitä, miksi toistuvasti minua kehoitetaan tinkimään vaatimuksista, kun pitäisi tehdä kehittyneeseen tekniikkaan perustuva valinta. Lisäksi vasta äsken palstalle tuli ensimmäinen linkki kriteereihini mahdollisesti sopivasta välikauden (plug in) mallista, joka on siis vasta tulossa markkinoille. Sekin on niinkin premiumtason eli tavanomaista kehittyneempää tekniikkaa omaava juttu kuin Skoda Octavia. Avaatko tuota yhtälöä vähän? Onko vaatimukseni (muutaman Suomen eniten myydyn automallin ominaisuudet) liian kovat, kun ne pitäisi yhdistää sähköautoiluun vai mistä on kyse.

    Vanha viidakon sananlasku kertoo, miten metsä vastaa....

    Minä en ole tarkoittanut puhua kenenkään henkilökohtaisista valinnoista enkä syyllistää ketään auton valinnasta enkä itsekään aja täyssähköllä. Minä en myöskään pohdi asioita suhteessa siihen minkälainen auto minulla nyt on.

    Jos tunnet pistoksen omassatunnossasi, niin sehän on vain merkki siitä, että sinäkin periaatteessa ajattelet pakoputkipäästöjen vähentämisen olevan tärkeä asia.

    Sinun ei pidä tinkiä olleellisista vaatimuksistasi enkä minä ainakaan sellaista ole esittänytkään.

    Ei kai tässä ole mitään yhtälöä avattavaksi. Väitteeni kuuluu, ettei polttisauto voi olla enää premium, koska se ei edusta edistyksellistä tekniikkaa. Vai voiko olla?

    Sinun henkilökohtaisesta autovalinnasta minulla ei sinänsä ole mitään mielipidettä, mutta tulimpahan kommentoineeksi, kun otit minun autovalintaan kantaa.

      
  • muokattu 05.04.2020 22:19

    @HybridRules kirjoitti:
    Vanha viidakon sananlasku kertoo, miten metsä vastaa....

    Viittaatko tämän viestiketjun aloitukseen?

    Jos tunnet pistoksen omassatunnossasi, niin sehän on vain merkki siitä, että sinäkin periaatteessa ajattelet pakoputkipäästöjen vähentämisen olevan tärkeä asia.

    Totta kai on. Mm. sen takia en valitse itselleni katumaasturia, kun farkkuja vielä on tarjolla.

    Sinun ei pidä tinkiä olleellisista vaatimuksistasi enkä minä ainakaan sellaista ole esittänytkään.

    Tilat ja hinta on minulle oleellisia ja niistä pitäisi tinkiä, jos neuvojasi kuuntelisin.

    Ei kai tässä ole mitään yhtälöä avattavaksi. Väitteeni kuuluu, ettei polttisauto voi olla enää premium, koska se ei edusta edistyksellistä tekniikkaa. Vai voiko olla?

    Minä en arvioi asiaa yhden teknisen ratkaisun perusteella. Lopputulos ratkaisee, oli autossa sitten vaikka kaksikurkkuisella kaasuttimella ohjattu polttoaineensyöttö.

    Premiumin pitää olla tavanomaista parempaa laatua. Jos toimintasäde ei riitä tavanomaiseen lomamatkaan, ei se kovin premiumia voi olla. Tulevaisuudessa tilanne varmasti muuttuu, niin myös premiumille asetettavat vaatimukset.

      
  • @HybridRules kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti:

    Onko mielestäsi tarkoituksenmukaista verrata Ladaa Ferrariin? (kärjistys)

    Ominaisuuksia on kolmenlaisia. Laitan sulkeisiin esimerkit ja ne ei sitten ole yleispäteviä eikä kaiken kattavia eli kaikkien ei juuri noita nimikkeita tuossa yhteydessä tarvitse allekirjoittaa. Jokainen sijoittaa mieleisen ominaisuuden ko. kohtaan.

    On niitä, joilla ei ole väliä (esim. auton väri). Sitten on niitä, joissa saa lisäarvoa sitä enemmän, mitä parempi se on (esim. kulutus). Kolmas ryhmä on se, jossa riittävä taso riittää ja sen yli menevästä ei ole hyötyä (esim. tilat).

    Jos Lada tältä pohjalta arvioituna on riittävä, vertauksen voi mielestäni aivan hyvin tehdä.

    Eikö sinulle tullut mieleen, että hinta olisi olisi joku kriteeri?

    Luettelin vain yhden asian per kohde, vaikka niitä on lukemattomia.

    Ei kuulu toiseen ryhmään, koska se ei ole auton tekninen ominaisuus.

    En rajannut niitä teknisiin. Mitä halvempi, sitä parempi. Aivan kuten kulutus. Tavattoman yksinkertaista.

      
  • muokattu 05.04.2020 23:00

    @Herbert kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:
    Vanha viidakon sananlasku kertoo, miten metsä vastaa....

    Viittaatko tämän viestiketjun aloitukseen?

    Jos tunnet pistoksen omassatunnossasi, niin sehän on vain merkki siitä, että sinäkin periaatteessa ajattelet pakoputkipäästöjen vähentämisen olevan tärkeä asia.

    Totta kai on. Mm. sen takia en valitse itselleni katumaasturia, kun farkkuja vielä on tarjolla.

    Sinun ei pidä tinkiä olleellisista vaatimuksistasi enkä minä ainakaan sellaista ole esittänytkään.

    Tilat ja hinta on minulle oleellisia ja niistä pitäisi tinkiä, jos neuvojasi kuuntelisin.

    Ei kai tässä ole mitään yhtälöä avattavaksi. Väitteeni kuuluu, ettei polttisauto voi olla enää premium, koska se ei edusta edistyksellistä tekniikkaa. Vai voiko olla?

    Minä en arvioi asiaa yhden teknisen ratkaisun perusteella. Lopputulos ratkaisee, oli autossa sitten vaikka kaksikurkkuisella kaasuttimella ohjattu polttoaineensyöttö.

    Premiumin pitää olla tavanomaista parempaa laatua. Jos toimintasäde ei riitä tavanomaiseen lomamatkaan, ei se kovin premiumia voi olla. Tulevaisuudessa tilanne varmasti muuttuu, niin myös premiumille asetettavat vaatimukset.

    Sananlaskulla viittasin siihen, että aloit tehdä tästä henkilökohtaista väittelyä minun ja sinun autovalinnan suhteen ja halusit vääntää kulutusvertailun koskemaan absoluuttista kulutusta. Sillä tavoin verrattuna sinunkin pitäisi ajaa mopoautolla.

    Tämän hetkinen 5,2 litran (Volvon mittariston TM-matkan, en tiedä mitä lyhenne tarkoittaa) keskikulutus on pieni bensiinimoottorille ja XC90 kokoiselle autolle (koko auton elinkaaren alusta toteutunut on tankkausten mukaan tällä hetkellä 5,9). Ympäristöystävällisyyden kannalta plugari antaa lisäksi sen edun, että siellä missä inehmoja enemmän esiintyy pakoputkipäästöjen seassa, ne päästöt ovat 0. Polttisauto, johon ryhmään myös itselataavat kuuluvat, päästelee koko matkan.

    Minä en luokittele premiumia sen mukaan pääseekö lomamatkalla kuinka pitkälle, mutta olemme näköjään samaa mieltä siitä, että vielä ei markkinoilla ole premium-luokan sähköautoja. Mutta ei ole enää premium-luokan polttisautojakaan, jos pidämme kiinni siitä, että premiumille on ominaista edistyksellisyys, kuten TM:n määrittelyssä Tracktestin mukaan sanotaan.

    Sähköauton toimintamatka ei sinänsä ole ongelma vaan yhdessä latausmahdollisuuksien puuttumisen kanssa siitä voi muodostua ongelma.

    Se, onko auto väistyvään polttistekniikkaan perustuva menopeli vai ilman pakoputkipäästöjä liikkuva Fengshui-filosofian mukainen sähköauto, ei kyllä ole pelkkä yksittäinen tekninen yksityiskohta, vaan perustavaa laatua oleva valinta itse kullekin inehmolle.

      
  • muokattu 05.04.2020 23:35

    Perinteisesti premium-autoissa polttoaineen kulutus ei ole näytellyt kovinkaan merkittävää osaa, nehän ovat määritelmänsä mukaisesti vastaavan kokoluokan tavis-autoja kalliimpia (hintapreemio). Edistyksellistä tekniikkaa niissä kyllä on ollut ja myös moottori-puolella nimenomaan suorituskykyä painottaen. Pelkkä sähkökäyttöisyys tuskin on kovin edistyksellistä, kun sähköautoja on ollut 1800-luvulta alkaen. Esim. Saksassa oli 1900-1920 luvuilla tiettävästi yli 500 sähköautojen valmistajaa. Siihen aikaan tosin kaikki hevosettomat vaunut taisivat olla premiumia, vaikka sitä sanaa ei välttämättä käytettykään. Henry Fordin liukuhihna-massatuotannon alkaminen 1914 toi autot vähitellen useimpien tavallisten ihmistenkin saavutettaviksi ainakin USA:ssa, jolloin premium-status poistui varsinkin T-malleilta sekä vastaavilta kilpailijoilta seuraajineen. Sähköstartin tuleminen polttomoottoriautoihin vei sähköautoilta helppokäyttöisyyden etumatkan ja näivetti lopulta sähköautojen myynnin lähes sadaksi vuodeksi. Yksittäisiä kokeiluja on toki ollut silloin tällöin ennen Teslan aloittamaa sähköautojen läpilyöntiäkin.

    Sinänsä voimalinja ei vaikuta premium-statukseen mitenkään, mutta ehkäpä 2-tahtimoottoreita ei premium-merkkien konehuoneesta kovin paljon löydy, vaikka Saabissakin sellaista alkuaikoina käytettiin.

      
  • @FARwd kirjoitti:
    Perinteisesti premium-autoissa polttoaineen kulutus ei ole näytellyt oikein minkäänlaista osaa, mutta edistyksellistä tekniikkaa niissä kyllä on ollut ja moottori-puolella nimenomaan suorituskykyä painottaen. Pelkkä sähkökäyttöisyys tuskin on kovin edistyksellistä, kun sähköautoja on ollut 1800-luvulta alkaen. Esim. Saksassa oli 1900-1920 luvuilla tiettävästi yli 500 sähköautojen valmistajaa. Silloin kaikki hevosettomat vaunut taisivat olla premiumia. Henry Fordin liukuhihna-massatuotanto 1914 toi autot sitten useimpien tavallisten ihmistenkin saavutettaviksi, jolloin premium status poistui ainakin T-malleilta sekä vastaavilta kilpailijoilta seuraajineen. Sähköstartin tuleminen polttomoottoriautoihin vei sähköautoilta helppokäyttöisyyden etumatkan ja näivetti lopulta sähköautojen myynnin lähes sadaksi vuodeksi. Yksittäisiä kokeiluja on toki ollut silloin tällöin ennen Teslan aloittamaa sähköautojen läpilyöntiäkin. Sinänsä voimalinja ei vaikuta premium-statukseen mitenkään, mutta ehkäpä 2-tahtimoottoreita ei premium-merkkien konehuoneesta kovin paljon löydy.

    Edistyksellisyys tai vanhoillisuus ei kai voi olla siitä riippuvaista, milloin joku tekniikka on alun perin keksitty. Silloinhan polttisautotkaan eivät olisi enää vuosikymmeniin voineet olle edistyksellisiä.

    Tekniikan edistyksellisyys on aikaan sidottu oikein tiukasti. Polttistekniikka ei enää ole edistyksellistä tässä ajassa ja siksi polttisautot eivät voi olla premiumeja.

    Sähköautojen läpilyöntiä en kyllä sanoisi Teslan aiheuttamaksi. Kyllä se on siitä johtuvaa, että polttisautojen markkina-alue kutistuu, koska niin moni valtio on lyöttäytynyt yhteen vaatimaan sellaisia päästötasoja autoille, ettei niihin päästä polttistekniikalla. Eihän autotehtaiden olisi pakko tehdä sähköautoja, mutta niiden markkina-alue kutistuisi liian pieneksi, jos eivät voisi myydä autojaan tiukkojen päästövaatimusten maihin. Olen ymmärtänyt, että päästörajojen rikkomisesta seuraavat sakot riippuvat myydyistä autoista eikä valmistetuista.

    Nyt eletään vasta polttiksien lopun alkuaikaa.

      
  • @Herbert kirjoitti:

    @Topi27 kirjoitti:
    Olen kerran elämässä 18 v. ajanut 1000km putkeen yhdellä nopealla kahvila käynnillä ja sattuu vieläkin pelkkä ajatus. Tuolloin tuollaiset 200-300 km putkeen menivät mukavasti, mutta nykyään Turku -Salo väli tuntuu kipeältä.

    Varmaan autokin vaikuttaa, mutta etupäässä taitaa olla henkilökohtainen asia. Itse muistan hyvin, kuinka edellisen autoni ollessa aika uusi n. vuonna 2004-2005 ajoin 1285 km käytännössä putkeen. Pakolliset tankkaus yms. tauot ainoastaan. Yllätyin, miten helppoa tuo oli, vaikka sitä edeltäneellä autolla eli 90-luvun alun Nissan Sunnylläkään ei 1000 km päivässä vastaavalla taktiikalla ollut ongelma. Nyt joko ikä alkaa painaa tai sitten kehitys on pysähtynyt, mutta nykyisellä autollani ei enää vastaavaa parannusta tapahtunut, vaikka reilut 10 vuotta autotehtaat on tuotekehitystä tehneet. Mutta mitään ongelmaa ei nykyiselläkään ole ajaa 1000 km 12 tunnissa.

    Mitähän tuo Skodan Octavian ladattava iV-hybridi maksaa sehän on nyt tulossa kesän aikana.

    En tiedä, mutta lienee markkinoiden ensimmäinen, jossa minun speksit osuu kohdilleen, kun puhutaan ladattavista malleista. Yhdennäköisyyttä Bemariin en löydä ainakaan noista kuvista, mutta sillä ei ole merkitystä. Selkeästi keski-eurooppalaista muotoilua tuossa on, mutta silläkään ei ole merkitystä. Aasialainen kelpaa yhtä hyvin, kunhan on tasapainossa ilman muotoilijan tarvetta löytää "persoonallisia ratkaisuja".

    Näissä keskusteluissa täytyy muistaa, että tuokin on vasta tulossa markkinoille. Valitettavasti ladattavat mallit on yleensä olleet selvästi kalliimpia kuin ns. tavallinen hybridi. Jos Octavian hinta lähestyy nelosella alkavaa lukua, mennään kipurajan yli, enkä pysty tuollaista rahoittamaan. Onneksi nyt ei ole tarvettakaan. Sillä aikaa kun ajan nykyisen autoni loppuun, saa VW-konserni harjoitella noiden valmistusta.

    Maahantuoja ilmoitti Skodan octavian hintojen julkistuksen olevan nyt huhtikuu jolloin niitä aletaan myös myymään.

    Milteimpä serkku edelliselle on Seat Leon Farkku uusilla isommilla tiloilla pidemmän akselivälin kera tavaratila 617 litraa ja lataushybridi löytyy myös.

    https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/myos-ladattavana-hybridina-uusi-seat-leon-haastaa-tiloissa-nyt-suosikkiauto-octavian/

      
  • muokattu 05.04.2020 23:45

    HR: "Sähköautojen läpilyöntiä en kyllä sanoisi Teslan aiheuttamaksi."
    En sanonut minäkään.

      
  • muokattu 06.04.2020 07:59

    @Topi27 kirjoitti:
    Milteimpä serkku edelliselle on Seat Leon Farkku uusilla isommilla tiloilla pidemmän akselivälin kera tavaratila 617 litraa ja lataushybridi löytyy myös.

    https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/myos-ladattavana-hybridina-uusi-seat-leon-haastaa-tiloissa-nyt-suosikkiauto-octavian/

    Ainakin tuosta kuvakulmasta katsottuna sanoisin kenties markkinoiden tyylikkäimmäksi. Ainoastaan keula häiritsee. Ei tyylikkyyden tai sen puutteena takia, vaan siksi kun siitä tulee mieleen toinen merkki eli Mitsu.

    Skodan ja Seatin perusteella ei ole vaikea ennustaa seuraavan farkku-Golfin suuntaviivoja.

      
  • muokattu 06.04.2020 08:02

    @HybridRules kirjoitti:

    Sananlaskulla viittasin siihen, että aloit tehdä tästä henkilökohtaista väittelyä minun ja sinun autovalinnan suhteen ja halusit vääntää kulutusvertailun koskemaan absoluuttista kulutusta. Sillä tavoin verrattuna sinunkin pitäisi ajaa mopoautolla.

    Tätä olen ihmetellyt alusta asti. En ole puuttunut valintoihisi, vaan puhunut autosi ominaisuuksista. Mielestäni se ei ole henkilökohtaista. Olisi aika surkea tilanne, jos Volvosta puhuminen olisi niiden omistajien näkökulmasta henkilökohtaista. Jostain VW Golfista puhumattakaan. Voidaan sulkea tämä keskustelupalsta ja lopettaa saman tien koko lehti. TM:n koeajajat syyllistyvät lukijoidensa henkilökohtaisiin asioihin. Häiritsevällä tasolla koeajon etusivulla, kun listaavat koeajettavan auton "moitimme"-ominaisuudet.

    Tämän hetkinen 5,2 litran (Volvon mittariston TM-matkan, en tiedä mitä lyhenne tarkoittaa) keskikulutus on pieni bensiinimoottorille ja XC90 kokoiselle autolle (koko auton elinkaaren alusta toteutunut on tankkausten mukaan tällä hetkellä 5,9).

    Miksi suhteutat kulutuksen autosi tekniikkaan ja kokoon, etkä kuljetuskykyyn? Jaatko näkemyksen, että edellisen ihan tavallisen keskiluokan autoni kulutus 7,9 l bensaa oli aika pieni, kun suhteutetaan sopivasti?

    Sähköauton toimintamatka ei sinänsä ole ongelma vaan yhdessä latausmahdollisuuksien puuttumisen kanssa siitä voi muodostua ongelma.

    Kyllä toimintamatkakin on selkeä puute. Mutta niin on myös latausmahdollisuuksien ja nimenomaan pikalatausmahdollisuuksien. Mutta eikö autojen ominaisuudet suhteuteta olosuhteisiin, jossa niitä käytetään? Miksi ostaa katumaasturi 22 cm maavaralla ajovastuksia lisäämään ja ajettavuutta heikentämään, kun Ferrarin 8 cm tarjoaa on paljon parempi.

      
  • "Tämän hetkinen 5,2 litran (Volvon mittariston TM-matkan, en tiedä mitä lyhenne tarkoittaa) keskikulutus on pieni bensiinimoottorille ja XC90 kokoiselle autolle (koko auton elinkaaren alusta toteutunut on tankkausten mukaan tällä hetkellä 5,9)."

    "Miksi suhteutat kulutuksen autosi tekniikkaan ja kokoon, etkä kuljetuskykyyn? Jaatko näkemyksen, että edellisen ihan tavallisen keskiluokan autoni kulutus 7,9 l bensaa oli aika pieni, kun suhteutetaan sopivasti?"

    Nyt alkaa olemaan kummelin tasolla nämä dialogit- onko jokin kulutus paljon vai vähän?
    Kovasti tuntuu vaikuttavan, että vertailukelpoisuuteen riittää vaikka 5 hengelle paikat. Vai onko se sittenkin tavaratila? Ihan samahan se on alkaa verrata vaikka Passattia ja 5-hengen Amarokkia, jos kyse on vain montako ihmistä sopii ja paljonko kuljetuskykyä. Kumpikin täyttää kyllä oman paikkansa. Pitäisikö tuota kyseistä Volvoa alkaa vertailemaan vaikka muihin reilu 2 tn painaviin PHEV SUV:n? Ei taitaisi paljoa muuttua samoilla ajoilla. Mutta otsikkoon liittyen, taitaa samaisen Volvon (ja monen muunkin vastaavan) kulutukset "pelkkänä" dieselina juosta vastaavilla ajoilla ihan eri lukemilla. Eli saman kokoluokan polttikset ovat jo dinosauruksia, kun nämä Phevit vielä askeltavat puolivälissä.

      
  • Nyt kun olet kyseenlaistanut nuo puheet, esitätkö oman perustellun näkemyksesi siitä, miten kulutusta pitäisi arvioida.

      
  • @FARwd kirjoitti:
    HR: "Sähköautojen läpilyöntiä en kyllä sanoisi Teslan aiheuttamaksi."
    En sanonut minäkään.

    Ehkä tuossa on kuitenkin hiukan totuutta. Tesla näytti maitten hallitsijoille sähköautojen nyt jo toimivan toisin kuin perinteinen autoteollisuus oli kertonut ja tuosta johtuen hallitukset euroopassa uskalsivat laittaa nykyiset päästöarvot voimaan autotehtaiden vastusteluista huolimatta.
    Itse ainakin antaisin tuosta kiitoksen herra Muskille.

      
  • @Herbert kirjoitti:
    Nyt kun olet kyseenlaistanut nuo puheet, esitätkö oman perustellun näkemyksesi siitä, miten kulutusta pitäisi arvioida.

    Minulta ei kysytty, vastaan silti. Jos halutaan tietää onko tietty valmistaja onnistunut kehitystyössään, on syytä verrata saman luokan autoja keskenään, eli XC90stä Q7aan, tai voimalinjavertailussa samaa automallia keskenään.

    Muutoin sekoitetaan kuluttajan valinta (perustui se valinta sitten tarpeeseen, egoon tai haluun), auton teknisiin ominaisuuksiin. Voihan niinkin vertailla, mutta minusta niistä kannattaa kinastella erikseen.

      
  • @Topi27 kirjoitti:

    @FARwd kirjoitti:
    HR: "Sähköautojen läpilyöntiä en kyllä sanoisi Teslan aiheuttamaksi."
    En sanonut minäkään.

    Ehkä tuossa on kuitenkin hiukan totuutta. Tesla näytti maitten hallitsijoille sähköautojen nyt jo toimivan toisin kuin perinteinen autoteollisuus oli kertonut ja tuosta johtuen hallitukset euroopassa uskalsivat laittaa nykyiset päästöarvot voimaan autotehtaiden vastusteluista huolimatta.
    Itse ainakin antaisin tuosta kiitoksen herra Muskille.

    Minä puolestani antaisin Muskille pinnat korkeintaan nopeasta reagoinnista ensimmäisiin haikuihin päästörajoitusten muuttumisesta kireiksi. Autojen saastuttavasta vaikutuksesta on sentään puhuttu jo ainakin 70-luvulta lähtien, mutta Teslan perustamisen aikoihin alkoi selvempi kehitys nykyisien rajoitusten suuntaan.

    Maalaisjärkipohjaisesti en myöskään usko, että valtiot alkaisivat määrätä suurista linjoista minkään start-up yrityksen visioiden pohjalta.

    Tesla on vain lähtenyt liikkeelle, kun sähköautoille oli odotettavissa taustatukea päästöpolitiikasta, jota ilman koko Tesla olisi hyvinkin voinut jäädä kurisioteetiksi.

      1
  • @Herbert kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    Sananlaskulla viittasin siihen, että aloit tehdä tästä henkilökohtaista väittelyä minun ja sinun autovalinnan suhteen ja halusit vääntää kulutusvertailun koskemaan absoluuttista kulutusta. Sillä tavoin verrattuna sinunkin pitäisi ajaa mopoautolla.

    Tätä olen ihmetellyt alusta asti. En ole puuttunut valintoihisi, vaan puhunut autosi ominaisuuksista. Mielestäni se ei ole henkilökohtaista. Olisi aika surkea tilanne, jos Volvosta puhuminen olisi niiden omistajien näkökulmasta henkilökohtaista. Jostain VW Golfista puhumattakaan. Voidaan sulkea tämä keskustelupalsta ja lopettaa saman tien koko lehti. TM:n koeajajat syyllistyvät lukijoidensa henkilökohtaisiin asioihin. Häiritsevällä tasolla koeajon etusivulla, kun listaavat koeajettavan auton "moitimme"-ominaisuudet.

    Tämän hetkinen 5,2 litran (Volvon mittariston TM-matkan, en tiedä mitä lyhenne tarkoittaa) keskikulutus on pieni bensiinimoottorille ja XC90 kokoiselle autolle (koko auton elinkaaren alusta toteutunut on tankkausten mukaan tällä hetkellä 5,9).

    Miksi suhteutat kulutuksen autosi tekniikkaan ja kokoon, etkä kuljetuskykyyn? Jaatko näkemyksen, että edellisen ihan tavallisen keskiluokan autoni kulutus 7,9 l bensaa oli aika pieni, kun suhteutetaan sopivasti?

    Sähköauton toimintamatka ei sinänsä ole ongelma vaan yhdessä latausmahdollisuuksien puuttumisen kanssa siitä voi muodostua ongelma.

    Kyllä toimintamatkakin on selkeä puute. Mutta niin on myös latausmahdollisuuksien ja nimenomaan pikalatausmahdollisuuksien. Mutta eikö autojen ominaisuudet suhteuteta olosuhteisiin, jossa niitä käytetään? Miksi ostaa katumaasturi 22 cm maavaralla ajovastuksia lisäämään ja ajettavuutta heikentämään, kun Ferrarin 8 cm tarjoaa on paljon parempi.

    Suhteutan autoni kulutuksen pieneksi. Minä haluan mieluiten auton, jossa on korkea maavara, runsas, mahdollisimman pystyyn takalasiin rajoittuva tavaratila, tilava ja muunneltava matkustamo, neliveto ja mahdollisimman pieni kulutus. Viimeksi autoa vaihtaessani löytyi auto, joka toteutti nuo edellä mainitut ja oli lisäksi plugari. En pannut pahakseni, että kiihtyvyyttä löytyi yli oman tarpeen, eihän vara venettä kaada eikä Volvoa tieltä suista. Tavaratila on tärkeä työasioiden takia ja jotta kaverikoira koirakaveri voi matkustaa mukavasti omassa tilassaan.

    Minä en ole keksinyt nimitystä "katumaasturi" ja voin aivan hyvin ottaa autokseni jonkun muun genren auton, joka toteuttaa edellä mainitut kriteerit. Maastoon minun ei ole tarkoitus lähteä möyrimään, en mennyt sinne maastureillanikaan, eli alennusvaihdetta en kaipaa. T8:n tapauksessa ei tarvita keskitasauspyörästön lukkoakaan, kun ei koko kardaania ole, vaan sähköinen ohjaus hoitaa vedon takapyöriin. Lukolla on kyllä käyttöä muutenkin kuin maastossa, jos talvi vielä joskus palaa.

    Sähköauton toimintamatkan lyhyys on toden totta puute, mutta ei ylipääsemätön ongelma, jos latausmahdollisuudet olisivat kunnossa.

      1
  • muokattu 06.04.2020 21:08

    Karkaa aiheesta Premium, mutta autoista joilla olen hiukan enemmän ajanut kun millää ei ole kauhean paljon tultua ajeltua niin bensakuitteihin ja auton kilometrilukemiin luottaen oli tapanani seurata kulutusta indikoiden autojen mahdollisia vikoja. Farmari corolla -80 luku kulutus 4,7 L/sadalla talvella 4,8L/sadalla, 9000 Saab turbo nopeusrajoitusten mukaan nätisti ajaen 5,7L/sadalla ja vaikka esim. laittoi vakkarin 180KM/h salo -somero välille kulutus oli vain 7,3 L/sadalla kulutusmittarin mukaan ja reilu 200 km/h ei kulutus tuosta noussut kuin pari litraa . Tosin hetkellisiä kulutuksia muistan 17,8 L/sadalla rajuissa kiihdytyksissä. Yllättävintä oli hetkellinen kulutus käynistyessä 57-58L. -90 luvun alku opel kadet 3d ensimmäinen ruisku kulutus oli 4,3L/sadalla ja parhaimmillaan 3,7L oikeen kauniisti ajettuna, Opel 5d farkku en enää muista koneen mallia bensa kuitenkin kulutus oli kauniissa ajossa 5,7L mitä pidin isona corollan jälkeen, mutta -94 farkku golf 1,8 litraisella 8 ventiilisellä patarautakoneella kertoi toisin kulutuksen olleen 7,4L nätillä ajolla eikä sitä tuon pienemmällä saanut menemään muutakun pudottamalla jostain korkealta, Vaikka ajanut satoja eri malleja niin noiden kulutusta tuli eniten seurattua edes joku tuhat kilometriä ja tästä nyt asiaan.
    Vaikka huomioi polttoaineen tehon laskun nykyään niin onhan tämän päivän kulutukseksi 5,9 litraa ihan helvetin iso kun varsinkin sähköajoakin kaikki kaupunkiosuudet ajetaan.
    Tosin Volvo on ollut liki aina euroopan saastuttavampien autojen kärjessä ja jopa XC 90 uutisoitiin 2019 alkuvuodesta euroopan saastuttavimmaksi autoksi.
    Tästä voi päätellä ettei ainakaan tekninen moottorikehitys ole Volvolla johtanut mihinkään. Tietenkin jos alkaa vertaamaan johonkin 244 GL joka kulutti aikanaan 12-13 litraa nätisti ajaen voi tuota pitää kehityksenä, muttei oikein aikuisin voi.

      
  • @Topi27 kirjoitti:
    Karkaa aiheesta Premium, mutta autoista joilla olen hiukan enemmän ajanut kun millää ei ole kauhean paljon tultua ajeltua niin bensakuitteihin ja auton kilometrilukemiin luottaen oli tapanani seurata kulutusta indikoiden autojen mahdollisia vikoja. Farmari corolla -80 luku kulutus 4,7 L/sadalla talvella 4,8L/sadalla, 9000 Saab turbo nopeusrajoitusten mukaan nätisti ajaen 5,7L/sadalla ja vaikka esim. laittoi vakkarin 180KM/h salo -somero välille kulutus oli vain 7,3 L/sadalla kulutusmittarin mukaan ja reilu 200 km/h ei kulutus tuosta noussut kuin pari litraa . Tosin hetkellisiä kulutuksia muistan 17,8 L/sadalla rajuissa kiihdytyksissä. Yllättävintä oli hetkellinen kulutus käynistyessä 57-58L. -90 luvun alku opel kadet 3d ensimmäinen ruisku kulutus oli 4,3L/sadalla ja parhaimmillaan 3,7L oikeen kauniisti ajettuna, Opel 5d farkku en enää muista koneen mallia bensa kuitenkin kulutus oli kauniissa ajossa 5,7L mitä pidin isona corollan jälkeen, mutta -94 farkku golf 1,8 litraisella 8 ventiilisellä patarautakoneella kertoi toisin kulutuksen olleen 7,4L nätillä ajolla eikä sitä tuon pienemmällä saanut menemään muutakun pudottamalla jostain korkealta, Vaikka ajanut satoja eri malleja niin noiden kulutusta tuli eniten seurattua edes joku tuhat kilometriä ja tästä nyt asiaan.
    Vaikka huomioi polttoaineen tehon laskun nykyään niin onhan tämän päivän kulutukseksi 5,9 litraa ihan helvetin iso kun varsinkin sähköajoakin kaikki kaupunkiosuudet ajetaan.
    Tosin Volvo on ollut liki aina euroopan saastuttavampien autojen kärjessä ja jopa XC 90 uutisoitiin 2019 alkuvuodesta euroopan saastuttavimmaksi autoksi.
    Tästä voi päätellä ettei ainakaan tekninen moottorikehitys ole Volvolla johtanut mihinkään. Tietenkin jos alkaa vertaamaan johonkin 244 GL joka kulutti aikanaan 12-13 litraa nätisti ajaen voi tuota pitää kehityksenä, muttei oikein aikuisin voi.

    Merkillinen puheenvuoro.

      
  • @Inspektori kirjoitti:

    "Tämän hetkinen 5,2 litran (Volvon mittariston TM-matkan, en tiedä mitä lyhenne tarkoittaa) keskikulutus on pieni bensiinimoottorille ja XC90 kokoiselle autolle (koko auton elinkaaren alusta toteutunut on tankkausten mukaan tällä hetkellä 5,9)."

    "Miksi suhteutat kulutuksen autosi tekniikkaan ja kokoon, etkä kuljetuskykyyn? Jaatko näkemyksen, että edellisen ihan tavallisen keskiluokan autoni kulutus 7,9 l bensaa oli aika pieni, kun suhteutetaan sopivasti?"

    Nyt alkaa olemaan kummelin tasolla nämä dialogit- onko jokin kulutus paljon vai vähän?
    Kovasti tuntuu vaikuttavan, että vertailukelpoisuuteen riittää vaikka 5 hengelle paikat. Vai onko se sittenkin tavaratila? Ihan samahan se on alkaa verrata vaikka Passattia ja 5-hengen Amarokkia, jos kyse on vain montako ihmistä sopii ja paljonko kuljetuskykyä. Kumpikin täyttää kyllä oman paikkansa. Pitäisikö tuota kyseistä Volvoa alkaa vertailemaan vaikka muihin reilu 2 tn painaviin PHEV SUV:n? Ei taitaisi paljoa muuttua samoilla ajoilla. Mutta otsikkoon liittyen, taitaa samaisen Volvon (ja monen muunkin vastaavan) kulutukset "pelkkänä" dieselina juosta vastaavilla ajoilla ihan eri lukemilla. Eli saman kokoluokan polttikset ovat jo dinosauruksia, kun nämä Phevit vielä askeltavat puolivälissä.

    Niin, minä en mainitse kulutuslukemia kertoakseni XC90T8:n kulutuksesta erityisesti, vaan kerron esimerkkinä, mihin plugaritekniikalla voi päästä siinä kokoluokassa ja korimallissa ja melko isolla ajomäärällä. Omakohtaisesti vertaan aikaisempaan vastaavan kokoiseen, mutta yli tonnin painavampaan dieselmaasturiin, joka kulutti 8-9. Ja toisekseen vertaan XC90 pelkällä bensamoottorilla varustettuun versioon. Ja olen tyytyväinen nyt toteutuneeseen kulutukseen. Plus, että ajan kaupunkiajot 0-kulutuksella.

      
  • muokattu 06.04.2020 22:03

    @M880 kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:
    Nyt kun olet kyseenlaistanut nuo puheet, esitätkö oman perustellun näkemyksesi siitä, miten kulutusta pitäisi arvioida.

    Minulta ei kysytty, vastaan silti. Jos halutaan tietää onko tietty valmistaja onnistunut kehitystyössään, on syytä verrata saman luokan autoja keskenään, eli XC90stä Q7aan, tai voimalinjavertailussa samaa automallia keskenään.

    Muutoin sekoitetaan kuluttajan valinta (perustui se valinta sitten tarpeeseen, egoon tai haluun), auton teknisiin ominaisuuksiin. Voihan niinkin vertailla, mutta minusta niistä kannattaa kinastella erikseen.

    Minä en käsitä, miksi vain keinotekoisia luokkia tai voimalinjaratkaisuja pitäisi verrata keskenään, eikä kuluttajan tarpeisiin perustuvia valintoja tai oikeastaan auton potentiaalia. Autohan yleensä ostetaan tarpeeseen, harvemmin ostetaan teknisiä ratkaisuja tai autoluokkia. Tällöin kuluttaja valitsee parhaan teknisen ratkaisun, jolla tarpeet tulee hoidetuksi. Oli se sitten bensa, diesel, sähkö tai noiden sekoitus. Tai moni muu muuttuja. Jopa suomalainen autoverottaja päätyi co2-komponentin myötä kymmenkunta vuotta sitten autoverossa teknologianeutraaliin ratkaisuun, eiköhän muidenkin pitäisi ruuvata ajatusta samaan suuntaan.

      
  • @HybridRules kirjoitti:

    @Topi27 kirjoitti:
    Karkaa aiheesta Premium, mutta autoista joilla olen hiukan enemmän ajanut kun millää ei ole kauhean paljon tultua ajeltua niin bensakuitteihin ja auton kilometrilukemiin luottaen oli tapanani seurata kulutusta indikoiden autojen mahdollisia vikoja. Farmari corolla -80 luku kulutus 4,7 L/sadalla talvella 4,8L/sadalla, 9000 Saab turbo nopeusrajoitusten mukaan nätisti ajaen 5,7L/sadalla ja vaikka esim. laittoi vakkarin 180KM/h salo -somero välille kulutus oli vain 7,3 L/sadalla kulutusmittarin mukaan ja reilu 200 km/h ei kulutus tuosta noussut kuin pari litraa . Tosin hetkellisiä kulutuksia muistan 17,8 L/sadalla rajuissa kiihdytyksissä. Yllättävintä oli hetkellinen kulutus käynistyessä 57-58L. -90 luvun alku opel kadet 3d ensimmäinen ruisku kulutus oli 4,3L/sadalla ja parhaimmillaan 3,7L oikeen kauniisti ajettuna, Opel 5d farkku en enää muista koneen mallia bensa kuitenkin kulutus oli kauniissa ajossa 5,7L mitä pidin isona corollan jälkeen, mutta -94 farkku golf 1,8 litraisella 8 ventiilisellä patarautakoneella kertoi toisin kulutuksen olleen 7,4L nätillä ajolla eikä sitä tuon pienemmällä saanut menemään muutakun pudottamalla jostain korkealta, Vaikka ajanut satoja eri malleja niin noiden kulutusta tuli eniten seurattua edes joku tuhat kilometriä ja tästä nyt asiaan.
    Vaikka huomioi polttoaineen tehon laskun nykyään niin onhan tämän päivän kulutukseksi 5,9 litraa ihan helvetin iso kun varsinkin sähköajoakin kaikki kaupunkiosuudet ajetaan.
    Tosin Volvo on ollut liki aina euroopan saastuttavampien autojen kärjessä ja jopa XC 90 uutisoitiin 2019 alkuvuodesta euroopan saastuttavimmaksi autoksi.
    Tästä voi päätellä ettei ainakaan tekninen moottorikehitys ole Volvolla johtanut mihinkään. Tietenkin jos alkaa vertaamaan johonkin 244 GL joka kulutti aikanaan 12-13 litraa nätisti ajaen voi tuota pitää kehityksenä, muttei oikein aikuisin voi.

    Merkillinen puheenvuoro.

    Yritän täsmentää. Otsake voiko polttisauto olla premium tästä ilmeisesti olemme samoilla linjoilla ei voi. Asetan myös lataushybridit kaikki tähän ryhmään ei voi, vaikka NHB on ajoprofiilillaan päässytkin ympäristön kannalta siedettäviin lukuihin.
    Plugarit nyt vaan on autoteollisuuden kaikkien äitien moka vuosien vastusteluista johtuen ja edelleen kaikista mainoksista huolimatta autoteollisuus käyttää satoja miljoonia Eu:n parlamentissa vastustaakseen sähköautoja. Eihän polttomoottori ole kehittynyt merkittävästi kulutuksen osalta -80 mihinkään. Joku voisi sanoa Mc Larenin hybridin olevan premiumia moottoriteknologian osalta vaikka esim. Wolkkarin R hakkaa sen mennen tullen ympäri pyörien.

    Eli voisiko premium keskustelu keskittyä tiloihin, auton alustan ajomukavuuteen (kuten esim.ilmajousitus, sähköisesti säätyvä alusta kaarteissa, nelipyöräohjaus jne.) ja laatuun.
    Polttomoottoritekniikka on ihan hanurista vaikka olisi Audin A8L.

    Kun lopettaa kehuskelun surkeista bensankulutuksista voisi keskittyä oleelliseen eri automallien välillä niiden mukavuutta parantaviin ominaisuuksiin. Bensa on vaan enää pakollinen riesa tuossa yhtälössä kunnes autoteollisuus saa tuotannon kohdilleen ja tuottaa pelkästään täysin sähköisiä (tai jotain vielä parempaa) halvemmalla tuotannon tehostuessa.

    Suurimmalla osalla auton ostajista on tänä päivänä ekana kriteerinä maksimi raha, jonka pystyy autoon käyttämään ja sitten tuolla summalla haetaan ne vaihtoehdot omiin tarpeisiin tiloiltaan ja kyvyltään hoitaa päivittäiset matkat. Kulutus on usein vain tässä ryhmässä osviittaa antava minkä perse kestää.
    Olisihan näihinkin mukava saada vinkkejä pienestä premiumista kunse liikkumavara on hyvin pieni toisin kun niillä harvoilla, jotka voi ostaa mitä haluaa.
    Ei nyt ehkä kauheasti selventänyt, mutta kun jättää yhden lähes turhan tekijän pois voi löytää usemman mukavan ominaisuuden. Ei oikeasti joku 5,9 litran kulutus tervejärkiselle ihmiselle anna mielikuvaa ilmaston ja maapallon pelastumisesta siihen tarvitaan täyssähköinen ja lisäksi asumisen ja kulutuksen kokonaisvaltainen muutos. On tekopyhää väittää nukkuvansa hyvin kun kulutus on vain 5,9 litraa.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit