Voiko polttisauto olla premium??

486 kommenttia
18911131417
  • @Herbert kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:
    Nyt kun olet kyseenlaistanut nuo puheet, esitätkö oman perustellun näkemyksesi siitä, miten kulutusta pitäisi arvioida.

    Minulta ei kysytty, vastaan silti. Jos halutaan tietää onko tietty valmistaja onnistunut kehitystyössään, on syytä verrata saman luokan autoja keskenään, eli XC90stä Q7aan, tai voimalinjavertailussa samaa automallia keskenään.

    Muutoin sekoitetaan kuluttajan valinta (perustui se valinta sitten tarpeeseen, egoon tai haluun), auton teknisiin ominaisuuksiin. Voihan niinkin vertailla, mutta minusta niistä kannattaa kinastella erikseen.

    Minä en käsitä, miksi vain keinotekoisia luokkia tai voimalinjaratkaisuja pitäisi verrata keskenään, eikä kuluttajan tarpeisiin perustuvia valintoja tai oikeastaan auton potentiaalia. Autohan yleensä ostetaan tarpeeseen, harvemmin ostetaan teknisiä ratkaisuja tai autoluokkia. Tällöin kuluttaja valitsee parhaan teknisen ratkaisun, jolla tarpeet tulee hoidetuksi. Oli se sitten bensa, diesel, sähkö tai noiden sekoitus. Tai moni muu muuttuja. Jopa suomalainen autoverottaja päätyi co2-komponentin myötä kymmenkunta vuotta sitten autoverossa teknologianeutraaliin ratkaisuun, eiköhän muidenkin pitäisi ruuvata ajatusta samaan suuntaan.

    Tietysti voi verrata, mutta eri lauseissa. Se että Yaris kuluttaa Q7 vähemmän ei kerro mitään kummankaan valmistajan onnistumisesta. Minä olen ilman muuta sitä mieltä että ostotilanteessa voi verrata autoja hyvinkin laajalla skaalalla omiin tarpeisiin (ja haluihin) peilaten. Niin minä ainakin teen, eikä siinä juuri paina luokkajaot premiumeineen tai katumaastureineen, vaan minun oma käyttötarpeeni.

    Minä kuitenkin lähden siitä että jos verrataan valmistajan teknistä onnistumista, verrataan samantyyppisiä autoja keskenään.

    Sitten käydään eri vääntö siitä oliko järkeä ostaa se Q7a, kun farkku-Golf täyttäisi tarpeet (pienemmällä luonnon raiskaamisella).

    Vertailu on ihan validia, mutta Yariksen pieni kulutus ei tee XC90stä huonosti suunniteltua autoa vaikka ysikymppinen kuluttakin enemmän.

      1
  • @Herbert kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:
    Nyt kun olet kyseenlaistanut nuo puheet, esitätkö oman perustellun näkemyksesi siitä, miten kulutusta pitäisi arvioida.

    Minulta ei kysytty, vastaan silti. Jos halutaan tietää onko tietty valmistaja onnistunut kehitystyössään, on syytä verrata saman luokan autoja keskenään, eli XC90stä Q7aan, tai voimalinjavertailussa samaa automallia keskenään.

    Muutoin sekoitetaan kuluttajan valinta (perustui se valinta sitten tarpeeseen, egoon tai haluun), auton teknisiin ominaisuuksiin. Voihan niinkin vertailla, mutta minusta niistä kannattaa kinastella erikseen.

    Minä en käsitä, miksi vain keinotekoisia luokkia tai voimalinjaratkaisuja pitäisi verrata keskenään, eikä kuluttajan tarpeisiin perustuvia valintoja tai oikeastaan auton potentiaalia. Autohan yleensä ostetaan tarpeeseen, harvemmin ostetaan teknisiä ratkaisuja tai autoluokkia. Tällöin kuluttaja valitsee parhaan teknisen ratkaisun, jolla tarpeet tulee hoidetuksi. Oli se sitten bensa, diesel, sähkö tai noiden sekoitus. Tai moni muu muuttuja. Jopa suomalainen autoverottaja päätyi co2-komponentin myötä kymmenkunta vuotta sitten autoverossa teknologianeutraaliin ratkaisuun, eiköhän muidenkin pitäisi ruuvata ajatusta samaan suuntaan.

    Tarkennan vielä että olen lähes 100% samaa mieltä kanssasi. Ainoa ero on käsittääkseni se, että minun mielestäni valmistajan teknistä onnistumista ei voi mitata vertaamalla kahta tyystin erilaista autoa keskenään.

      
  • @Topi27 kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @Topi27 kirjoitti:
    Karkaa aiheesta Premium, mutta autoista joilla olen hiukan enemmän ajanut kun millää ei ole kauhean paljon tultua ajeltua niin bensakuitteihin ja auton kilometrilukemiin luottaen oli tapanani seurata kulutusta indikoiden autojen mahdollisia vikoja. Farmari corolla -80 luku kulutus 4,7 L/sadalla talvella 4,8L/sadalla, 9000 Saab turbo nopeusrajoitusten mukaan nätisti ajaen 5,7L/sadalla ja vaikka esim. laittoi vakkarin 180KM/h salo -somero välille kulutus oli vain 7,3 L/sadalla kulutusmittarin mukaan ja reilu 200 km/h ei kulutus tuosta noussut kuin pari litraa . Tosin hetkellisiä kulutuksia muistan 17,8 L/sadalla rajuissa kiihdytyksissä. Yllättävintä oli hetkellinen kulutus käynistyessä 57-58L. -90 luvun alku opel kadet 3d ensimmäinen ruisku kulutus oli 4,3L/sadalla ja parhaimmillaan 3,7L oikeen kauniisti ajettuna, Opel 5d farkku en enää muista koneen mallia bensa kuitenkin kulutus oli kauniissa ajossa 5,7L mitä pidin isona corollan jälkeen, mutta -94 farkku golf 1,8 litraisella 8 ventiilisellä patarautakoneella kertoi toisin kulutuksen olleen 7,4L nätillä ajolla eikä sitä tuon pienemmällä saanut menemään muutakun pudottamalla jostain korkealta, Vaikka ajanut satoja eri malleja niin noiden kulutusta tuli eniten seurattua edes joku tuhat kilometriä ja tästä nyt asiaan.
    Vaikka huomioi polttoaineen tehon laskun nykyään niin onhan tämän päivän kulutukseksi 5,9 litraa ihan helvetin iso kun varsinkin sähköajoakin kaikki kaupunkiosuudet ajetaan.
    Tosin Volvo on ollut liki aina euroopan saastuttavampien autojen kärjessä ja jopa XC 90 uutisoitiin 2019 alkuvuodesta euroopan saastuttavimmaksi autoksi.
    Tästä voi päätellä ettei ainakaan tekninen moottorikehitys ole Volvolla johtanut mihinkään. Tietenkin jos alkaa vertaamaan johonkin 244 GL joka kulutti aikanaan 12-13 litraa nätisti ajaen voi tuota pitää kehityksenä, muttei oikein aikuisin voi.

    Merkillinen puheenvuoro.

    Yritän täsmentää. Otsake voiko polttisauto olla premium tästä ilmeisesti olemme samoilla linjoilla ei voi. Asetan myös lataushybridit kaikki tähän ryhmään ei voi, vaikka NHB on ajoprofiilillaan päässytkin ympäristön kannalta siedettäviin lukuihin.
    Plugarit nyt vaan on autoteollisuuden kaikkien äitien moka vuosien vastusteluista johtuen ja edelleen kaikista mainoksista huolimatta autoteollisuus käyttää satoja miljoonia Eu:n parlamentissa vastustaakseen sähköautoja. Eihän polttomoottori ole kehittynyt merkittävästi kulutuksen osalta -80 mihinkään. Joku voisi sanoa Mc Larenin hybridin olevan premiumia moottoriteknologian osalta vaikka esim. Wolkkarin R hakkaa sen mennen tullen ympäri pyörien.

    Eli voisiko premium keskustelu keskittyä tiloihin, auton alustan ajomukavuuteen (kuten esim.ilmajousitus, sähköisesti säätyvä alusta kaarteissa, nelipyöräohjaus jne.) ja laatuun.
    Polttomoottoritekniikka on ihan hanurista vaikka olisi Audin A8L.

    Kun lopettaa kehuskelun surkeista bensankulutuksista voisi keskittyä oleelliseen eri automallien välillä niiden mukavuutta parantaviin ominaisuuksiin. Bensa on vaan enää pakollinen riesa tuossa yhtälössä kunnes autoteollisuus saa tuotannon kohdilleen ja tuottaa pelkästään täysin sähköisiä (tai jotain vielä parempaa) halvemmalla tuotannon tehostuessa.

    Suurimmalla osalla auton ostajista on tänä päivänä ekana kriteerinä maksimi raha, jonka pystyy autoon käyttämään ja sitten tuolla summalla haetaan ne vaihtoehdot omiin tarpeisiin tiloiltaan ja kyvyltään hoitaa päivittäiset matkat. Kulutus on usein vain tässä ryhmässä osviittaa antava minkä perse kestää.
    Olisihan näihinkin mukava saada vinkkejä pienestä premiumista kunse liikkumavara on hyvin pieni toisin kun niillä harvoilla, jotka voi ostaa mitä haluaa.
    Ei nyt ehkä kauheasti selventänyt, mutta kun jättää yhden lähes turhan tekijän pois voi löytää usemman mukavan ominaisuuden. Ei oikeasti joku 5,9 litran kulutus tervejärkiselle ihmiselle anna mielikuvaa ilmaston ja maapallon pelastumisesta siihen tarvitaan täyssähköinen ja lisäksi asumisen ja kulutuksen kokonaisvaltainen muutos. On tekopyhää väittää nukkuvansa hyvin kun kulutus on vain 5,9 litraa.

    Minähän olen sanonut, että pidän plugareita siltana polttiksista sähköautoon. Sitä mukaa, kun mallisto laajenee, tulee yhä useammille soveltuvia malleja. E-tron on jo lähellä sellaista sähkömenopeliä, jonka voisin ottaa, mutta ei vielä ihan natsannut.

    En ole väittänyt nukkuvani hyvin tai huonosti sen mukaan, paljonko auton keskikulutusmittarissa milloinkin on.

    Plugarin polttonesteen kulutus voi olla lähellä nollaa, jos ajoprofiili sen suo. Joka tapauksessa plugarin kulutus on pienempi kuin saman auton pelkällä polttiksella. Se on minun mielestäni hyvä juttu.

    Jokainen saa vapaasti olla omaa mieltään, mikä on pieni tai mikä suuri kulutus.

      1
  • muokattu 06.04.2020 22:30

    @HybridRules kirjoitti:

    @Topi27 kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @Topi27 kirjoitti:
    Karkaa aiheesta Premium, mutta autoista joilla olen hiukan enemmän ajanut kun millää ei ole kauhean paljon tultua ajeltua niin bensakuitteihin ja auton kilometrilukemiin luottaen oli tapanani seurata kulutusta indikoiden autojen mahdollisia vikoja. Farmari corolla -80 luku kulutus 4,7 L/sadalla talvella 4,8L/sadalla, 9000 Saab turbo nopeusrajoitusten mukaan nätisti ajaen 5,7L/sadalla ja vaikka esim. laittoi vakkarin 180KM/h salo -somero välille kulutus oli vain 7,3 L/sadalla kulutusmittarin mukaan ja reilu 200 km/h ei kulutus tuosta noussut kuin pari litraa . Tosin hetkellisiä kulutuksia muistan 17,8 L/sadalla rajuissa kiihdytyksissä. Yllättävintä oli hetkellinen kulutus käynistyessä 57-58L. -90 luvun alku opel kadet 3d ensimmäinen ruisku kulutus oli 4,3L/sadalla ja parhaimmillaan 3,7L oikeen kauniisti ajettuna, Opel 5d farkku en enää muista koneen mallia bensa kuitenkin kulutus oli kauniissa ajossa 5,7L mitä pidin isona corollan jälkeen, mutta -94 farkku golf 1,8 litraisella 8 ventiilisellä patarautakoneella kertoi toisin kulutuksen olleen 7,4L nätillä ajolla eikä sitä tuon pienemmällä saanut menemään muutakun pudottamalla jostain korkealta, Vaikka ajanut satoja eri malleja niin noiden kulutusta tuli eniten seurattua edes joku tuhat kilometriä ja tästä nyt asiaan.
    Vaikka huomioi polttoaineen tehon laskun nykyään niin onhan tämän päivän kulutukseksi 5,9 litraa ihan helvetin iso kun varsinkin sähköajoakin kaikki kaupunkiosuudet ajetaan.
    Tosin Volvo on ollut liki aina euroopan saastuttavampien autojen kärjessä ja jopa XC 90 uutisoitiin 2019 alkuvuodesta euroopan saastuttavimmaksi autoksi.
    Tästä voi päätellä ettei ainakaan tekninen moottorikehitys ole Volvolla johtanut mihinkään. Tietenkin jos alkaa vertaamaan johonkin 244 GL joka kulutti aikanaan 12-13 litraa nätisti ajaen voi tuota pitää kehityksenä, muttei oikein aikuisin voi.

    Merkillinen puheenvuoro.

    Yritän täsmentää. Otsake voiko polttisauto olla premium tästä ilmeisesti olemme samoilla linjoilla ei voi. Asetan myös lataushybridit kaikki tähän ryhmään ei voi, vaikka NHB on ajoprofiilillaan päässytkin ympäristön kannalta siedettäviin lukuihin.
    Plugarit nyt vaan on autoteollisuuden kaikkien äitien moka vuosien vastusteluista johtuen ja edelleen kaikista mainoksista huolimatta autoteollisuus käyttää satoja miljoonia Eu:n parlamentissa vastustaakseen sähköautoja. Eihän polttomoottori ole kehittynyt merkittävästi kulutuksen osalta -80 mihinkään. Joku voisi sanoa Mc Larenin hybridin olevan premiumia moottoriteknologian osalta vaikka esim. Wolkkarin R hakkaa sen mennen tullen ympäri pyörien.

    Eli voisiko premium keskustelu keskittyä tiloihin, auton alustan ajomukavuuteen (kuten esim.ilmajousitus, sähköisesti säätyvä alusta kaarteissa, nelipyöräohjaus jne.) ja laatuun.
    Polttomoottoritekniikka on ihan hanurista vaikka olisi Audin A8L.

    Kun lopettaa kehuskelun surkeista bensankulutuksista voisi keskittyä oleelliseen eri automallien välillä niiden mukavuutta parantaviin ominaisuuksiin. Bensa on vaan enää pakollinen riesa tuossa yhtälössä kunnes autoteollisuus saa tuotannon kohdilleen ja tuottaa pelkästään täysin sähköisiä (tai jotain vielä parempaa) halvemmalla tuotannon tehostuessa.

    Suurimmalla osalla auton ostajista on tänä päivänä ekana kriteerinä maksimi raha, jonka pystyy autoon käyttämään ja sitten tuolla summalla haetaan ne vaihtoehdot omiin tarpeisiin tiloiltaan ja kyvyltään hoitaa päivittäiset matkat. Kulutus on usein vain tässä ryhmässä osviittaa antava minkä perse kestää.
    Olisihan näihinkin mukava saada vinkkejä pienestä premiumista kunse liikkumavara on hyvin pieni toisin kun niillä harvoilla, jotka voi ostaa mitä haluaa.
    Ei nyt ehkä kauheasti selventänyt, mutta kun jättää yhden lähes turhan tekijän pois voi löytää usemman mukavan ominaisuuden. Ei oikeasti joku 5,9 litran kulutus tervejärkiselle ihmiselle anna mielikuvaa ilmaston ja maapallon pelastumisesta siihen tarvitaan täyssähköinen ja lisäksi asumisen ja kulutuksen kokonaisvaltainen muutos. On tekopyhää väittää nukkuvansa hyvin kun kulutus on vain 5,9 litraa.

    Minähän olen sanonut, että pidän plugareita siltana polttiksista sähköautoon. Sitä mukaa, kun mallisto laajenee, tulee yhä useammille soveltuvia malleja. E-tron on jo lähellä sellaista sähkömenopeliä, jonka voisin ottaa, mutta ei vielä ihan natsannut.

    En ole väittänyt nukkuvani hyvin tai huonosti sen mukaan, paljonko auton keskikulutusmittarissa milloinkin on.

    Plugarin polttonesteen kulutus voi olla lähellä nollaa, jos ajoprofiili sen suo. Joka tapauksessa plugarin kulutus on pienempi kuin saman auton pelkällä polttiksella. Se on minun mielestäni hyvä juttu.

    Jokainen saa vapaasti olla omaa mieltään, mikä on pieni tai mikä suuri kulutus.

    Mikäli kulutus on 5,9 L/sadalla + sähkö ja sen pienet päästöt. Kriteereihisi sopivia autoja löytyy liuta lisää kun jättää kylmästi sinun ajoprofiililla muodustuvan suuren kulutuksen omaavan turhan materiaalituhlauksen akkumateriaaleihin käyttäen akkumateriaalit täys-sähköautoihin kun akuista on selkeä pula niin teet ilmastolle vaan hallaa.
    Voisit esim. ostaa 4x4 MB Viton bussin tai MB V sarjalaisen, WV bussi, Opelin Vivero bussin, ym. tuolla kulutuksella ilmaston muutos kiittäisi kun materiaalit käytettäisiin täysin sähköisiin ja sinun päästöt olisivat edelleen samaa tasoa. Plugareiden raakile versiot noilla sinun kulutuksilla tekee maailmalle karhunpalveluksen.

      1
  • @M880 kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:
    Nyt kun olet kyseenlaistanut nuo puheet, esitätkö oman perustellun näkemyksesi siitä, miten kulutusta pitäisi arvioida.

    Minulta ei kysytty, vastaan silti. Jos halutaan tietää onko tietty valmistaja onnistunut kehitystyössään, on syytä verrata saman luokan autoja keskenään, eli XC90stä Q7aan, tai voimalinjavertailussa samaa automallia keskenään.

    Muutoin sekoitetaan kuluttajan valinta (perustui se valinta sitten tarpeeseen, egoon tai haluun), auton teknisiin ominaisuuksiin. Voihan niinkin vertailla, mutta minusta niistä kannattaa kinastella erikseen.

    Minä en käsitä, miksi vain keinotekoisia luokkia tai voimalinjaratkaisuja pitäisi verrata keskenään, eikä kuluttajan tarpeisiin perustuvia valintoja tai oikeastaan auton potentiaalia. Autohan yleensä ostetaan tarpeeseen, harvemmin ostetaan teknisiä ratkaisuja tai autoluokkia. Tällöin kuluttaja valitsee parhaan teknisen ratkaisun, jolla tarpeet tulee hoidetuksi. Oli se sitten bensa, diesel, sähkö tai noiden sekoitus. Tai moni muu muuttuja. Jopa suomalainen autoverottaja päätyi co2-komponentin myötä kymmenkunta vuotta sitten autoverossa teknologianeutraaliin ratkaisuun, eiköhän muidenkin pitäisi ruuvata ajatusta samaan suuntaan.

    Tarkennan vielä että olen lähes 100% samaa mieltä kanssasi. Ainoa ero on käsittääkseni se, että minun mielestäni valmistajan teknistä onnistumista ei voi mitata vertaamalla kahta tyystin erilaista autoa keskenään.

    Sorry, puuttuminen, mutta kyllähän nimen omaan teknisesti mallistoja voi verrata pienimmästä isoimpaan tai halvimmasta kalleimpaan. Kyllähän halvin myytävä fiat voi olla yhtä laadukkaasti tehty teknisesti kuin Ferrarin lippulaiva.

      
  • muokattu 06.04.2020 23:28

    Minua noissa vertailujen rajauksissa vaivaa se, että auton ajovastuksia tai painoa ei pidetä teknisenä ominaisuutena. Jos valmistaja tekee auton, jonka liikuttamiseen tarvitaan enemmän energiaa siksi, että siinä on epäaerodynaaminen ja painava kori sekä suuret renkaat, kyse onkin hyväksyttävästä piirteestä, eikä vertailu yhtä tilavaan, mutta kevyempään ja virtaviivaisempaan ole ok? Valmistaja on siis valinnut kulutuksen kannalta huonon ratkaisun ja yrittää paikata sen vaikutuksia lataushybriditekniikalla. Toisessa mallissa on nuo asiat ehkä päinvastoin ja kolmannessa kaikki lopputuloksen kannalta edullisia ratkaisuja. Mikä estää vertaamasta? Sehän jarruttaa kehitystä, jos suurelle kulutukselle löytyy alibi, koska heikkouksia arvostetaan enemmän kuin lopputulosta. Onko tällöin myös dinosaurukseni kulutus hyväksyttävä pieneksi, kun siinä on vanhaa tekniikkaa? Eli mikä on oikea luokitusperuste.

    Nyt ei kärjistetä vertaamalla xc90:stä Yarikseen, koska niiden tilat eivät ole samaa kokoluokkaa.

    TM:n talvitestissä on erilaiset autot samalla viivalla. Mitään ongelmaa ei siellä ole verrata edes Yariksen ajettavuutta tai päästöjä hinnaltaan kolminkertaiseen ja painoltaan kaksinkertaiseen autoon.

      
  • Kyllähän nämä niin sanotut city maasturit on ilmasto- ja terveys päästöjä kasvattanut.
    Ennen korona rajoituksia Reilu kuukausi näin Turussa oikein super turhakkeen Audin Q8 RS:n.
    Uuden Audi RS Q8:n kyvyistä kertoo parhaimmin sen suoritus ”Ringillä”. Sillä nimittäin ajettiin pitkällä radalla katumaasturien uusi kierrosennätys, 7 minuuttia 42,253 sekuntia, mikä alittaa seitsemällä sekunnilla Mercedes-AMG GLC 63 S:n hallussa olleen ennätyksen. Aika on samaa luokkaa Lamborghini Murcielago SuperVelocen kanssa ja nopeampi kuin Nissan GT-R:llä tai Mercedes-Benz SLS AMG:llä saavutettu.

    https://www.is.fi/autot/art-2000006337448.html

    Samalla päivällä kun luin näitä speksejä autosta huomasin maininnan kyseisistä autoista " moottoritiellä auton ilmajousitus tiputtaa korkeutta 10 mm pienentääkseen ilmanvastusta".
    Varmaan oli joku insinööri kuolannu hunajaa tuonkin merkityksettömän asian takia kun olisi voinut alun perin suunnitella järkevämmän auton.

      
  • @Topi27 kirjoitti:
    Karkaa aiheesta Premium, mutta autoista joilla olen hiukan enemmän ajanut kun millää ei ole kauhean paljon tultua ajeltua niin bensakuitteihin ja auton kilometrilukemiin luottaen oli tapanani seurata kulutusta indikoiden autojen mahdollisia vikoja. Farmari corolla -80 luku kulutus 4,7 L/sadalla talvella 4,8L/sadalla, 9000 Saab turbo nopeusrajoitusten mukaan nätisti ajaen 5,7L/sadalla ja vaikka esim. laittoi vakkarin 180KM/h salo -somero välille kulutus oli vain 7,3 L/sadalla kulutusmittarin mukaan ja reilu 200 km/h ei kulutus tuosta noussut kuin pari litraa .

    Nyt sieltä tulee taas maailmanluokan legendaa. Esim. TM mittasi (10/84) 9000 Turbolle 5,7 l/100 km tasaiselle 60:n nopeudelle ja 11,2 l/100 km tasaisella 120:n nopeudella. Nuo sun keksimät kulutukset saa kertoa vähintään kahdella, niin aletaan olla oikealla hehtaarilla.

      2
  • muokattu 07.04.2020 00:53

    @Herbert kirjoitti:

    @Topi27 kirjoitti:
    Milteimpä serkku edelliselle on Seat Leon Farkku uusilla isommilla tiloilla pidemmän akselivälin kera tavaratila 617 litraa ja lataushybridi löytyy myös.

    https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/myos-ladattavana-hybridina-uusi-seat-leon-haastaa-tiloissa-nyt-suosikkiauto-octavian/

    Ainakin tuosta kuvakulmasta katsottuna sanoisin kenties markkinoiden tyylikkäimmäksi. Ainoastaan keula häiritsee. Ei tyylikkyyden tai sen puutteena takia, vaan siksi kun siitä tulee mieleen toinen merkki eli Mitsu.

    Skodan ja Seatin perusteella ei ole vaikea ennustaa seuraavan farkku-Golfin suuntaviivoja.

    Unohtui tuosta Subarun neliveto lataushybridi , jonka pitäisi tulla nyt toukokuussa. Miten korona sitten vaikuttaa.

    https://www.is.fi/autot/art-2000005922651.html

      
  • @NHB kirjoitti:

    @Topi27 kirjoitti:
    Karkaa aiheesta Premium, mutta autoista joilla olen hiukan enemmän ajanut kun millää ei ole kauhean paljon tultua ajeltua niin bensakuitteihin ja auton kilometrilukemiin luottaen oli tapanani seurata kulutusta indikoiden autojen mahdollisia vikoja. Farmari corolla -80 luku kulutus 4,7 L/sadalla talvella 4,8L/sadalla, 9000 Saab turbo nopeusrajoitusten mukaan nätisti ajaen 5,7L/sadalla ja vaikka esim. laittoi vakkarin 180KM/h salo -somero välille kulutus oli vain 7,3 L/sadalla kulutusmittarin mukaan ja reilu 200 km/h ei kulutus tuosta noussut kuin pari litraa .

    Nyt sieltä tulee taas maailmanluokan legendaa. Esim. TM mittasi (10/84) 9000 Turbolle 5,7 l/100 km tasaiselle 60:n nopeudelle ja 11,2 l/100 km tasaisella 120:n nopeudella. Nuo sun keksimät kulutukset saa kertoa vähintään kahdella, niin aletaan olla oikealla hehtaarilla.

    Varmaan TM oikeassa koskien 9000:st en tuolloin pitänyt esittely autosta kirjaa kulutuksesta niin kuin noista muista, mutta nuo ovat kyllä silloisen auton oman kulutusmittarin lukemia ajosta sanoi TM mitä hyvänsä eivät tietysti muutaman kymmenen kilometrin matkalla ehkä vertailukelpoisia sekalaiseen ajoon vaan noissaolosuhteissa kyllä.

      
  • tästäkö uusi premium taso.

    Saksalaispremium kehittää kompostoituvaa sähköauton ajoakkua merivedestä – valmis ehkä nopeammin kuin luulitkaan

    Uudessa ja Vision AVTR -konseptissa esitellyssä auton akkupaketissa käytetään äkkiä ajatellen varsin eksoottisia rakennusaineita; tihennettyä merivettä sekä banaanien ja kookospähkinöiden kaltaisista maatalousjätteistä jalostettua grafeenia. Orgaanisten akkujen elektrolyytti on vesipohjainen, eikä siinä tarvita harvinaisia maamineraaleja tai mitään myrkyllisiä aineksia.

    ”Kyse on hiilidioksidineutraalista ratkaisusta. Kun akku kompostoidaan, se menee sinne mistä on tullutkin”, Hintennach kertoi Visionin tiedotustilaisuudessa.

    https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/55a68733-1c32-4c23-bbbd-3caf06fa4c47?ref=ampparit:aee1

      
  • Premium-auton ostajana en tuijota koskaan yhtä nurkkaa enkä tee noin muutenkaan. Laadun tunnun aistii jokainen oli se sitten painotuksena mikä hyvänsä, sen punnitsee jokainen tahollaan ihan itse. Typerintä tässä keskustelussa on ohjeistaa mitä pitää painottaa. Laadun tuntu syntyy materiaaleista ja edistyksellisyydestä ihan kaikesta mitä kukin parhaaksi näkee. Jos joku näkee kansanautossa laadun tuntua ja edistyksellisyyttä olkoon hän onnellinen onnistuneesta valinnastaan.

      
  • Hataran muistin kulutukset ovat kyllä melkoista legendaa kuten NHB osuvasti totesi. Ottakaa nyt hyvät veljet huomioon että täällä on oikeasti henkilöitä jotka ovat noilla merkeillä ja malleilla ajaneet.

      1
  • muokattu 07.04.2020 07:29

    @tracktest kirjoitti:

    Laadun tunnun aistii jokainen oli se sitten painotuksena mikä hyvänsä, sen punnitsee jokainen tahollaan ihan itse. Laadun tuntu syntyy materiaaleista ja edistyksellisyydestä ihan kaikesta mitä kukin parhaaksi näkee. Jos joku näkee kansanautossa laadun tuntua ja edistyksellisyyttä olkoon hän onnellinen onnistuneesta valinnastaan.

    Paitsi että sinun mielestäsi hän on kuitenkin väärässä.

    Typerintä tässä keskustelussa on ohjeistaa mitä pitää painottaa

    Sitä sinä kuitenkin siis teet.

      
  • @Herbert kirjoitti:
    Minua noissa vertailujen rajauksissa vaivaa se, että auton ajovastuksia tai painoa ei pidetä teknisenä ominaisuutena. Jos valmistaja tekee auton, jonka liikuttamiseen tarvitaan enemmän energiaa siksi, että siinä on epäaerodynaaminen ja painava kori sekä suuret renkaat, kyse onkin hyväksyttävästä piirteestä, eikä vertailu yhtä tilavaan, mutta kevyempään ja virtaviivaisempaan ole ok? Valmistaja on siis valinnut kulutuksen kannalta huonon ratkaisun ja yrittää paikata sen vaikutuksia lataushybriditekniikalla. Toisessa mallissa on nuo asiat ehkä päinvastoin ja kolmannessa kaikki lopputuloksen kannalta edullisia ratkaisuja. Mikä estää vertaamasta? Sehän jarruttaa kehitystä, jos suurelle kulutukselle löytyy alibi, koska heikkouksia arvostetaan enemmän kuin lopputulosta. Onko tällöin myös dinosaurukseni kulutus hyväksyttävä pieneksi, kun siinä on vanhaa tekniikkaa? Eli mikä on oikea luokitusperuste.

    Nyt ei kärjistetä vertaamalla xc90:stä Yarikseen, koska niiden tilat eivät ole samaa kokoluokkaa.

    TM:n talvitestissä on erilaiset autot samalla viivalla. Mitään ongelmaa ei siellä ole verrata edes Yariksen ajettavuutta tai päästöjä hinnaltaan kolminkertaiseen ja painoltaan kaksinkertaiseen autoon.

    Tavallaan ymmärrän pointtisi. Mutta edelleen tuo menee minusta enemmän sinne ostajan valintaan ja valintakriteerien arviointiin tai kritisoitiin kuin auton tekniikkaan.

    Jos pitäydytään vaikka vain VAGn tuotteissa, niin sieltä löytyy sen Q7an vertailukohdaksi farkku-Golf , Passat tai vaikka A6 farmari. Tiedämme siis mihin valmistaja pystyy. Ainakin minun taannoinen Passat Alltrack kulki muistaakseni jollain 5-6 litralla dieseliä. Silti joku kuitenkin ostaa niitä Q7ja, vaikka jollain edellisistäkin (ulkopuolisen mielestä) täyttyisivät "tarvittavat kriteerit".

    En nyt osaa omaa pointtiani tämän paremmin selittää,muuta kuin että auton ostaja päätyy jonkin tyyppiseen autoon omista lähtökohdistaan. Näitä valintoja voi kritisoida tai arvioida. Ihan hyvin voi myös vertailla golffia ja kuuseiskaa keskenään, mutta mielestäni senkin vertailun lopputulos on enemmän "katso nyt, ihan hyvin pärjäisit golffilla" kuin että Q7 olisi autona epäonnistunut.

      
  • muokattu 07.04.2020 17:48

    Minusta riittää, jos suoraselkäisesti sanotaan Q7:n kuluttavan paljon, eikä markkinahenkisesti sanota sen kuluttavan kokoisekseen tai painoisekseen vähän. Kun Alltrck ilman mitään hienouksia vie saman verran kun Q7 tai xc90 lataushybridinä, kukaan ei kuitenkaan ylistä Alltrackin kulutusta. Autot sinänsä hoitavat käytännössä saman asian.

      
  • @Herbert kirjoitti:
    Minusta riittää, jos suoraselkäisesti sanotaan Q7:n kuluttavan paljon, eikä markkinahenkisesti sanota sen kuluttavan kokoisekseen tai painoisekseen vähän. Kun Alltrck ilman mitään hienouksia vie saman verran kun Q7 tai xc90 lataushybridinä, kukaan ei kuitenkaan ylistä Alltrackin kulutusta. Autot sinänsä hoitavat käytännössä saman asian.

    En tiedä liittyykö tämä mitenkään minun kertomiin auton kulutuslukemiin, mutta minä en ylistä minun ajoprofiililla toteutuvaa XC90T8:n kulutusta vaan lähinnä hämmästelen, että pääsen sellaisella möhköautolla niinkin pienellä kulutuksella. Plugaritekniikka toimii. Ajattele Herbert positiivisesti ja mieti, että joku saattaa pääkaupunkiseudulla ajaa päivittäiset työmatkansa kulutuksella 0 litraa ihan absoluuttisesti eikä keskikulutuksena. Vaikka Q7:lla menisi.

    Minullakin päivittäin toistuvat koti-paja-koti menee 0-kulutuksella.

    Minun mielestäni ei ole mitään syytä dissata plugaritekniikkaa sähköautoilun kehityksen tässä vaiheessa.

      1
  • @tracktest kirjoitti:
    Premium-auton ostajana en tuijota koskaan yhtä nurkkaa enkä tee noin muutenkaan. Laadun tunnun aistii jokainen oli se sitten painotuksena mikä hyvänsä, sen punnitsee jokainen tahollaan ihan itse. Typerintä tässä keskustelussa on ohjeistaa mitä pitää painottaa. Laadun tuntu syntyy materiaaleista ja edistyksellisyydestä ihan kaikesta mitä kukin parhaaksi näkee. Jos joku näkee kansanautossa laadun tuntua ja edistyksellisyyttä olkoon hän onnellinen onnistuneesta valinnastaan.

    Minä uskon ymmärtäväni, mitä tarkoitat laadun tunnun aistimisella. Minulla vaan on kaiken ilmastovouhotuksen keskellä käynyt niin, että laadun tunnun illuusio rikkoutuu ajatuksesta, että auto liikkuu pelkän polttiksen voimalla ja pitää startata ennen kuin voi lähteä liikkeelle. Laadun tuntuun kuuluu, että voi aistia myös edistyksellisen tekniikan läsnä olon ellei sitten ole kyse ajan patinoimasta vanhasta arvokkaasta esineestä tai vaikka autosta.

    Tässä ajassa edistyksellisyys on jäänyt pois kyydistä perinteisistä premiumeista, sanoisin.

      
  • @Herbert kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti:
    Nyt siirtelet maalitolppia. Alkuperäinen väite oli akuston valmistus vs dieselillä ajelu. Sähköautolla ajon päästöt riippuvat käytetyn sähkön tuotannon päästöistä.

    En siirtele, vaan halusin kysyä, mitä laskelmissa on laskettu.

    Mielestäni laskelmissa oli hyvinkin selvästi kuvattu tekijät, joita niissä pyöritellään/vertaillaan.

    Noh, tietenkin aina saa kysyä ja se on jopa suotavaa, jos asia jäi epäselväksi.

      
  • @Herbert kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti:

    Onko mielestäsi tarkoituksenmukaista verrata Ladaa Ferrariin? (kärjistys)

    Ominaisuuksia on kolmenlaisia. Laitan sulkeisiin esimerkit ja ne ei sitten ole yleispäteviä eikä kaiken kattavia eli kaikkien ei juuri noita nimikkeita tuossa yhteydessä tarvitse allekirjoittaa. Jokainen sijoittaa mieleisen ominaisuuden ko. kohtaan.

    On niitä, joilla ei ole väliä (esim. auton väri). Sitten on niitä, joissa saa lisäarvoa sitä enemmän, mitä parempi se on (esim. kulutus). Kolmas ryhmä on se, jossa riittävä taso riittää ja sen yli menevästä ei ole hyötyä (esim. tilat).

    Jos Lada tältä pohjalta arvioituna on riittävä, vertauksen voi mielestäni aivan hyvin tehdä.

    Tässä nyt taas jälleen kerran eksytään siihen harhaan, että tuodaan henkilökohtaiset mieltymykset osaksi yleisellä tasolla käytävää keskustelua.

      
  • @M880 kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti: Ja edelleen, jos tuon vajaavetoisen nuhapumpun sijaan otetaan edes jossain määrin verrannollinen malli, 540d xDrive, ovat päästöt 171-196 g/km ja kuoletusmatka 54-62 000 km.

    Vaikka olen kanssasi pitkälti samaa mieltä, on minusta tuo vertailu vastaavan tehoiseen hieman ontuvaa tai tarkoitushakuista.

    Onko mielestäsi tarkoituksenmukaista verrata Ladaa Ferrariin? (kärjistys)

    Tarpeeton ja tahallinen väärinymmärtäminen heikentää keskustelun laatua, kun yhtä hyvin voisi myös ymmärtää oikein. Tarkoitushakuiset vertailukohdat syövät uskottavuutta, vaikka hyvän asian puolesta argumentoisikin.

    Kun katsotaan liikenteessä olevaa kalustoa, voidaan todeta että auton ostaja päätyy siihen 520seen huomattavasti useammin kuin 540een, ja sama pätee niiden vastineisiin muissa mallisarjoissa ja merkeissä. Se on tietysti usein hintakysymys, mutta yhtä kaikki, kertoo siitä että lisäteho ei ole välttämättömyys. Plugareissa ja sähköautoissa tehoa on usein (tarpeettoman) paljon. Syy siihen on että se olisi tehon myötä (ilman verosubventioita) houkutteleva ostos joka tapauksessa, ja joku vetovoimatekijähän niihin pitää saada. Suomessa toki jo verotus tukee asiaa. Sähköautoihin teho tulee verrattain halvalla, joten Laura Voutilaisen sanoin, no hitto miksei.

    Jos ja kun ladattavista autoista tulee massatuote, tulee niiden ympäristövaikutuksia verrata sitä edeltävän autosukupolven (laajassa mielessä) päästöihin, vaikka uudet tehokkaampia olisivatkin. Jos vertailukelpoiset autot muuttuvat ympäristöystävällisemiksi,mutta kaikki valitsevat pykälää tai paria isomman ja tehokkaamman (lue saastuttavamman) version, niin ei olla ympäristön kannalta saavutettu mitään.

    Hyvin harvalle teho on myöskään ensisijainen vaatimus. Se on houkutin, ehkä jopa unelma, ja se on jollekin vaatimus, mutta meille joilla rahaa on rajallisesti, auton täytyy ensin muita vaatimuksia (ehkä kriittisimpänä kuljetuskyky, mikä joillekin on 2 henkeä, toiselle 5+ lastenvaunut, kolmannelle kasa työkaluja), teho tulee sitten preferenssteistä riippuen siellä jossain navigaattorin ja sähköisen takaluukun kanssa.

    Jep, vastasin laiskasti - pahoittelut siitä. Olennaista on, että laskelmat kumosivat esitetyn väitteen, vaikka esimerkkinä käytettäisiin tuota 520d-malliakin.

      
  • @M880 kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti:

    @Herbert kirjoitti:

    @Ruuhkamies kirjoitti:
    Sitten tässä on sellainen pikkuriikkinen juttu, kuin dieselin valmistuksen ja jakelun päästöt, jotka tuppaavat kummasti aina unohtumaan. Tuosta tulee sellaiset 15 g/km lisäpäästöt, jotka painavat kuoletusrajaa entistä alemmas; tuonne 50-57 tonniin.

    Puhumattakaan siitä, paljonko todelliset kulutukset ylittävät viralliset lukemat (n. 20-30%). Jos vielä tuo huomioidaan, niin lukema on 42-52 tkm.

    Eli tuon verran pitää ajaa, jotta akun valmistus tulee kuitattua? Ja se siis on eri asia kuin jos ajetaan sähköautolla ja dieselillä n. 50 tkm ja lasketaan siihen saakka valmistuksesta ja ajamisesta aiheutuneet päästöt?

    Nyt siirtelet maalitolppia. Alkuperäinen väite oli akuston valmistus vs dieselillä ajelu. Sähköautolla ajon päästöt riippuvat käytetyn sähkön tuotannon päästöistä.

    Tällainen vertailu jossa nollataan akun valmistus dieselillä ajolla, mutta ei ajeta sähköllä ollenkaan, on täysin hyödytön eikä tuo mitään lisäarvoa. Relevanttia on vain se, missä kohtaa menee break even kun molemmilla ajetaan ja huomioidaan elinkaaripäästöt. Se on tietysti hyvä jos saadaan huomioita polttonesteiden tuotanto ja jakelu, muutoin tulos vääristyy.

    Tässä on nyt taas se ikuisuusongelma, että kahden nimimerkin väliseen keskusteluun hyppää "ulkopuolisia" kertomaan kuinka virheellinen tuo keskustelu on.

    Vastasin ainoastaan esitettyyn (täysin päättömään ja virheelliseen) väitteeseen. Toki nyt kun tuo hulluus on torpattu, voidaan keskustelua laventaa.

      
  • muokattu 07.04.2020 21:24

    @HybridRules kirjoitti:

    En tiedä liittyykö tämä mitenkään minun kertomiin auton kulutuslukemiin, mutta minä en ylistä minun ajoprofiililla toteutuvaa XC90T8:n kulutusta vaan lähinnä hämmästelen, että pääsen sellaisella möhköautolla niinkin pienellä kulutuksella.

    En nyt viitannut sinuun, kun puhuin ylistämisestä. Aivan yleisesti tuollaista lukua tuollaisessa autossa pidetään alhaisena (lue: ylistetään) kulutuksena. Mutta juuri tuota mitä sanot möhkön kulutuksesta on se näkökulma, mitä olen yrittänyt tuoda keskusteluun. Toki se on möhkölle pieni ja se osoittaa möhkössä olevan käytössä toimivaakin tekniikkaa. Itse vain en ymmärrä, että tavanomainen kulutus muuttuu pieneksi, kun tekniikan ympärillä olevat raamit tehdään syömään tekniikalla saavutettu hyöty.

    Plugaritekniikka toimii. Ajattele Herbert positiivisesti ja mieti, että joku saattaa pääkaupunkiseudulla ajaa päivittäiset työmatkansa kulutuksella 0 litraa ihan absoluuttisesti eikä keskikulutuksena. Vaikka Q7:lla menisi.

    Siihen verrattuna, että ajelisi polttomoottorilla 12 litran kulutuksella kehitys on huikea. Mutta miksi pitää verrata tuohon. Miksi ei verrata siihen, mihin on realistiset mahdollisuudet säästämällä painosta ja ajovastuksista. Sähkökään ei tule tyhjästä, Q7 nollakulutuksellakin vie energiaa.

    Minun mielestäni ei ole mitään syytä dissata plugaritekniikkaa sähköautoilun kehityksen tässä vaiheessa.

    Minä en sitä ole tehnyt kuin korkeintaan autojen hinnan osalta. Joku muu tässä keskustelussa taisi sanoa sitä virheeksi.

      
  • @Topi27 kirjoitti:
    Mikäli kulutus on 5,9 L/sadalla + sähkö ja sen pienet päästöt. Kriteereihisi sopivia autoja löytyy liuta lisää kun jättää kylmästi sinun ajoprofiililla muodustuvan suuren kulutuksen omaavan turhan materiaalituhlauksen akkumateriaaleihin käyttäen akkumateriaalit täys-sähköautoihin kun akuista on selkeä pula niin teet ilmastolle vaan hallaa.

    Kiitän rautalangasta, jota minulla ei ollut. Juuri tätä tarkoitin sanoessani, että joidenkin silmissä 4 (tai 5) litraa sadalle muuttuu ympäristöteoksi, jos sen lisäksi kulutetaan myös sähköä.

      
  • @HybridRules kirjoitti:
    Siksi onkin vähän kyseenalaista voiko plugarienkaan joukossa olla premium-luokitusta, mutta polttisautojen kohdalla varsinkaan ei enää pitäisi käyttää premium-sanaa.

    EVVK. Pyrin välttämään preemion maksamista, joten eipä ole mitään menetettävää.

    Kun samaan koriin on tarjolla bensa, diesel, bensahybridi ja dieselhybridi, minä valitsen sen joka näyttää minulle edullisimmalta ja toimivimmalta. Nykyaikainen image polttonesteen lisäksi sähköä kuluttaen ei ole arvo sinänsä, ellei sillä säästy minun rahaani.

      
  • @Ruuhkamies kirjoitti:
    Onko mielestäsi tarkoituksenmukaista verrata Ladaa Ferrariin? (kärjistys)

    Riippuu vertailusta. Siitähän tässä on ollut puhe, mikä on kenellekin tärkeää.

    Jos suorituskyky on tärkeää, Lada ei täytä vaatimuksia.

    Jos tilat ovat tärkeitä, Ferrari ei täytä vaatimuksia.

    Jos arvon säilyminen sijoituksena on tärkeää, tulee erittäin mielenkiintoinen vertailu käytettyjen välillä, vaikka kilohinnassa eroa onkin? Kumpikin ovat siitä omituisia keräilykohteita, että normaali auton arvon kehitys ei näitä koske, vaan sekä Lada että Fefe elävät aivan omaa elämäänsä. Tosin Ladojen skaalaaminen yhden Ferrarin hintaluokkaan voi olla haasteellista, mutta näinhän käy monissa muissakin sijoituksissa, joten on parempi vain verrata prosentteja.

      1
  • @Herbert kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    En tiedä liittyykö tämä mitenkään minun kertomiin auton kulutuslukemiin, mutta minä en ylistä minun ajoprofiililla toteutuvaa XC90T8:n kulutusta vaan lähinnä hämmästelen, että pääsen sellaisella möhköautolla niinkin pienellä kulutuksella.

    En nyt viitannut sinuun, kun puhuin ylistämisestä. Aivan yleisesti tuollaista lukua tuollaisessa autossa pidetään alhaisena (lue: ylistetään) kulutuksena. Mutta juuri tuota mitä sanot möhkön kulutuksesta on se näkökulma, mitä olen yrittänyt tuoda keskusteluun. Toki se on möhkölle pieni ja se osoittaa möhkössä olevan käytössä toimivaakin tekniikkaa. Itse vain en ymmärrä, että tavanomainen kulutus muuttuu pieneksi, kun tekniikan ympärillä olevat raamit tehdään syömään tekniikalla saavutettu hyöty.

    Plugaritekniikka toimii. Ajattele Herbert positiivisesti ja mieti, että joku saattaa pääkaupunkiseudulla ajaa päivittäiset työmatkansa kulutuksella 0 litraa ihan absoluuttisesti eikä keskikulutuksena. Vaikka Q7:lla menisi.

    Siihen verrattuna, että ajelisi polttomoottorilla 12 litran kulutuksella kehitys on huikea. Mutta miksi pitää verrata tuohon. Miksi ei verrata siihen, mihin on realistiset mahdollisuudet säästämällä painosta ja ajovastuksista. Sähkökään ei tule tyhjästä, Q7 nollakulutuksellakin vie energiaa .

    Minun mielestäni ei ole mitään syytä dissata plugaritekniikkaa sähköautoilun kehityksen tässä vaiheessa.

    Minä en sitä ole tehnyt kuin korkeintaan autojen hinnan osalta. Joku muu tässä keskustelussa taisi sanoa sitä virheeksi.

    Oletko omissa valinnoissasi looginen loppuun asti? Iso auto/pienempi auto -valinta on vain yksi isosta määrästä valintoja, joita inehmo voi tehdä täällä tallaillessaan. Voisi ehkä luonnehtia niin, että toisilla pipo kiristää enemmän kuin toisilla tai että toiset kokevat maailman tuskaa enemmän kuin toiset tai että toiset uskovat vilpittömästi oivaltaneensa oikein, miten pitää elää ja olla, jotta Fengshui ja jin ja jang ovat kohdillaan. Oletan, että he saattavat suorastaan kärsiä, kun muut eivät ymmärrä seurata samaa ideaa kuin heitä johdattaa.

    Minä en ole suoraviivaisen looginen valinnoissani. Esim. autoksi olen valinnut ison möhkön, mutta kuitenkin arvostan, että se aiheuttaa pakoputkipäästöjä vähemmän kuin edellinen möhköautoni. Taidan siirrellä maalitolppia niin sanoakseni, kun olen ensin valinnut, minkä tyyppisen auton haluan ja tarvitsen ja sitten niistä valinnut pienempien päästöjen menopelin. Se ei taida sopia sinun logiikkaan, Herbert.

    Minusta sinä, Herbert, joko arvostelet minun autovalintaa tai sitten autoteollisuutta siitä, että tekevät möhköautoja. Taisit sanoa aiemmin, että et arvostele minun autovalintaa, joten kritisoit siis autoteollisuutta.

    Katumaasturigenressä on Teslan tapauksessa minun mielestä tosi hauska yksityiskohta, että ensin tekevät SUV model Y:n korkealla maavaralla ja sitten tarjoavat siihen optiona jousitusta, joka madaltaa maavaran:). Politiikassa sitä sanottaisiin kaksilla rattailla ajamiseksi. Mutta kuningas kuluttajaa pitää yrittää miellyttää.

    Joo, ei tuo Tesla esimerkki liitykään mitenkään tähän.

      
  • @HybridRules kirjoitti:
    Minä en ole suoraviivaisen looginen valinnoissani. Esim. autoksi olen valinnut ison möhkön, mutta kuitenkin arvostan, että se aiheuttaa pakoputkipäästöjä vähemmän kuin edellinen möhköautoni. Taidan siirrellä maalitolppia niin sanoakseni, kun olen ensin valinnut, minkä tyyppisen auton haluan ja tarvitsen ja sitten niistä valinnut pienempien päästöjen menopelin. Se ei taida sopia sinun logiikkaan, Herbert.

    TÄMÄ taitaa olla se pointti millä olen pyrkinyt perustelemaan että autoja olisi syytä verrata vastaaviin, jos halutaan kommentoida valmistajan teknistä onnistumista. Möhkön haluaja ostaa möhkön, joten on loogista vertailla niitä möhköjä keskenään.

    Sitten minun mielestäni on ihan validia arvostella teitä/meitä/heitä jotka ostavat tarpeisiinsa nähden liian ison auton, tai ylipäänsä kuluttavat liikaa. Mutta kukapa meistä on ensimmäistä kiveä heittämään.

      
  • muokattu 07.04.2020 22:37

    @Herbert kirjoitti:
    Mitsu vei TM:n vertailun maantiekokeessa (keskinopeus lienee ollut n. 77 km/h) 7,3 l/100 km. Onhan tuo viitisen vuotta vanha plug in-autojen vertailu ja uudempi malli voi olla onnistunut paremmin. Luku ei ole kuitenkaan erityisen hyvä edes perinteiselle polttomoottoriautolle 5 vuotta sitten.

    Ei niin, koska tuo Mitsubishin varsin pätevä sarjahybridi maantienopeuksien rinnakkaishybridioptiolla on asennettu korkeaan ja kulmikkaaseen liiteriin, jossa se ei pääse näyttämään todellista etevyyttään keveämmin tuulen läpi painuvassa korissa. Mutta noin 5 vuoden takainen juttu on vähintään yhden tai kenties jopa kahden generaation takainen vanha malli, joka ei enää kuvaa nykyistä 2019 merkittävästi uusiutunutta Outlanderia kovin hyvin. Mainitsemani uusi polttomoottori, uusi sähkömoottori, uudet akut ja uusi voimalinjan ohjauslogiikka tulivat 2019 vuosimalliin. Eli kaikki uusiksi, liiteriä lukuunottamatta.

    Eri vuosimallien Outlanderien tekniikkapakettien eron näkee myös Spritmonitorissa, kun vertaat alkuperäistä mallia -> 2015 saakka, sitten 2016 - 2018 ja viimein 2019 lähtien tehtyjä malleja keskenään sekä keskiarvon että maksimikulutuksen osalta. Viimeisimmän version kuskit ajavat jo alle 4 litraa sadalle keskikulutuksella (3.95), joka on jo absoluuttisestikin pieni mallikohtainen keskikulutuslukema mille tahansa korimallille. Volvon myös 7-paikkaisena myytävä XC90:n keskiarvo tarjoaa lähes kaksinkertaisella keskikulutuksellaan (7.00) kuljettajalleen melkoisesti preemiota.

    Minusta tuo Outlander voisi täyttää kaikki rastit hakuseulassasi? Samoin omassani, vaikka minäkin vierastan korkeaa rollaattoria kun en kömpelyydelläni pysty sellaista vielä perustelemaan. Mutta tämän rollaattorin taloudellisesta kulusta on jo selvästi näyttöä ja kun auto tosiaan on perusvarustein saatavissa uutenakin noin 30.000 €, niin vaikea sitä on asiaperustein sivuuttaakaan?

      
  • @M880 kirjoitti:
    Tarkennan vielä että olen lähes 100% samaa mieltä kanssasi. Ainoa ero on käsittääkseni se, että minun mielestäni valmistajan teknistä onnistumista ei voi mitata vertaamalla kahta tyystin erilaista autoa keskenään.

    Juuri näin. Teknisiä meriitteja verrattaessa pitää keskittyä niihin.

    Sen sijaan samaan käyttötarkoitukseen tai hakuseulaan saattaa osua hyvinkin erilaisia tarjokkaita.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit