Eipä ole kulutukset paljoa kehittyneet

338 kommenttia
167891012»
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Mitähän hyötyä on enää dieselmoottorisesta autosta?
    Kun vertaa esim. uusimmassa TM:ssä ollutta Scalaa omassa käytössä olevaan samantehoiseen 2016 vm. diesel Ocatviaan, niin tuon Scalan kulutus on käytännössä pienempi. Octavia ei käytännössä koskaan, edes pitkässä matka-ajossa, vie alle 5 litraa sadalla ja talven tullen moottorin lisälämmitin aiheuttaa kulutukseen vielä oman lisänsä.

    Olen yllättynyt Octavian kulutuksesta, koska Spritmonitorissa on 25 sivua pitkä lista Octavia kuskeja, jotka 15.000 km pitkän ajan keskiarvona alittavat 5 litran keskikulutuksen.

    https://www.spritmonitor.de/de/uebersicht/45-Skoda/399-Octavia.html?fueltype=1&minkm=15000&powerunit=2

    Jos vertailuun ottaa mukaan vielä pari numeroa sitten ilmestyneen farkkutestin pienikulutuksisimman auton, niin tämä nykyinen dieseli, millä ajan, näyttää käytännön ajossa jo todelliselta polttoaine-rohmulta.

    Sitä se noilla lukemilla onkin, mutta oletko ihan varma, että syy on autossasi?

    Dieselit ovat paljon kestävämpiä kuin tiukat pienet turbobensat. Nuo Spiritmonitorin lukemat ovat suurimmaksi osaksi lämpimämmistä maista, joissa on myös sileämmät tiet. Nuo tekijät vähentävät helposti puoli litraa kulutusta sataselle.

      
  • @Hank_80 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Mitähän hyötyä on enää dieselmoottorisesta autosta?
    Kun vertaa esim. uusimmassa TM:ssä ollutta Scalaa omassa käytössä olevaan samantehoiseen 2016 vm. diesel Ocatviaan, niin tuon Scalan kulutus on käytännössä pienempi. Octavia ei käytännössä koskaan, edes pitkässä matka-ajossa, vie alle 5 litraa sadalla ja talven tullen moottorin lisälämmitin aiheuttaa kulutukseen vielä oman lisänsä.

    Olen yllättynyt Octavian kulutuksesta, koska Spritmonitorissa on 25 sivua pitkä lista Octavia kuskeja, jotka 15.000 km pitkän ajan keskiarvona alittavat 5 litran keskikulutuksen.

    https://www.spritmonitor.de/de/uebersicht/45-Skoda/399-Octavia.html?fueltype=1&minkm=15000&powerunit=2

    Jos vertailuun ottaa mukaan vielä pari numeroa sitten ilmestyneen farkkutestin pienikulutuksisimman auton, niin tämä nykyinen dieseli, millä ajan, näyttää käytännön ajossa jo todelliselta polttoaine-rohmulta.

    Sitä se noilla lukemilla onkin, mutta oletko ihan varma, että syy on autossasi?

    Dieselit ovat paljon kestävämpiä kuin tiukat pienet turbobensat. Nuo Spiritmonitorin lukemat ovat suurimmaksi osaksi lämpimämmistä maista, joissa on myös sileämmät tiet. Nuo tekijät vähentävät helposti puoli litraa kulutusta sataselle.

    Isommat ahtopaineet noissa dieseleissä on. Pienten ahdettujen ottomoottoreiden kestävyydestä on maalailtu paljon piruja seinille, mutta näytöt ovat aika vähäisiä. Tiesiväthän automiehet kertoa 70-luvun perimätietoon pohjautuen Fordin kolmisylinterisen ecoboostin olevan kaput 100 tkm jälkeen. Edelleen kahdeksan vuoden kuluttua on hiljaista silläkin rintamalla.

    Saksassa on Suomeen verrattuna kulutusta laskevia ja nostavia tekijöitä. Jälkimmäisiä ovat mm. moottoreiden korkeammat nopeudet, moottoreiden suurempi osuus, isot kaupungit ja suurempi ilmantoinnin tarve.

      1
  • Kolmisylinteriset ecoboostit on kuin tehty kaupunki pyöritykseen joten saattaa niissä olla täynnä tuo 100 tkm kahdeksan vuoden ajelulla. Kuten nykyisin kaupunkiin tarkoitetut sähköautot tykin kantamaan yltävällä toimintamatkallaan ovat jota kuinkin samoissa lähtökuopissa.

      
  • muokattu 08.04.2020 17:41

    @Hank_80 kirjoitti:
    Nuo Spiritmonitorin lukemat ovat suurimmaksi osaksi lämpimämmistä maista, joissa on myös sileämmät tiet. Nuo tekijät vähentävät helposti puoli litraa kulutusta sataselle.

    Olen samaa mieltä kanssasi, että Suomi ei ole ideaalinen paikka ajaa automallin pohjia, ei edes Pohjanmaa, joka on kesäkelissä taloudelliselle kuljettajalle helppo ympäristö. Silti oman automallini pohjia vetää hollantilaiskaveri yli puoli litraa minua alempana. Ilmeisesti hän ajaa biljardipöydän tasaisia teitä lähes ikuisessa kesässä tai minä en vaan osaa?

    Oman kokemukseni mukaan kulutukseen vaikuttavia ympäristötekijöitä on molempiin suuntiin. En pysty ajamaan autoni optimissa Keski-Euroopassa enkä Pohjanmaalla. Niillä parilla autolla joista on pidemmän ajan tankkauslokia sekä Lontoon ympäristön hektisestä liikenteestä että Pohjanmaan talvesta, nuo molemmat häiriötekijät ovat kasvattaneet keskikulutusta yli optimin suunnilleen saman verran, joskin ihan eri syistä.

    Taloudellisesti ajavalla kuskilla Pohjanmaan kesäinen kulutus saattaa ollakin lähellä autolle realistista optimilukemaa? Silti ympärivuotinen pitkän ajan keskiarvo Lontoossa ja Oulussa osuu melkein täsmälleen samaan. Lontoossa liikenne ja sen ympärillä moottoritienopeudet nostavat kulutusta aina, Oulussa saman tekee talvi kerran vuodessa (lokakuusta huhtikuuhun).

      
  • @NHB kirjoitti:
    Isommat ahtopaineet noissa dieseleissä on.

    Eikä sekään ratkaise kestävyyttä, vaan suunnittelun, sourcingin ja valmistuksen onnistuminen kestävyyden suhteen. Eli perustekniikasta riippumatta toiset moottorit kestävät, toiset eivät.

    Pienten ahdettujen ottomoottoreiden kestävyydestä on maalailtu paljon piruja seinille

    Esson paari on maalannut piruja seinille kaikista uusista varusteista, joita ikkunapöydän ukoilla itsellään ei ole. Yli 30 vuotta sitten kuuntelin saarnoja ruiskutusmoottorien ja sähköisten varusteiden mukavuudesta uutena, mutta "ei noita tekniikkahirviöitä kukaan vanhana enää jaksa yllätpitää". Valitettavasti eivät ukot ole enää vastaamassa huutoonsa tuomalla nimimerkkini auton rinnalle vertailtavaksi ne helposti ylläpidettävät autonsa, joilla ajoivat 1987.

    Saksassa on Suomeen verrattuna kulutusta laskevia ja nostavia tekijöitä. Jälkimmäisiä ovat mm. moottoreiden korkeammat nopeudet, moottoreiden suurempi osuus, isot kaupungit ja suurempi ilmantoinnin tarve.

    Suunnilleen näin, paitsi että moottoriteiden suuremman osuuden voi yrittää kääntää myös kulutuseduksi ajamalla tasaisesti silloin kun tilaa siihen riittää. Tämän onnistuminen riippuu paikasta ja ajankohdasta.

    Ilmastoinnin kulutuslisä korostuu pätkäajossa, jolloin kuuman auton alkujäähdytys käyttää kompressoria jonkin aikaa jatkuvasti. Pidemmällä matkalla ilmastoinnin kulutuslisä vähenee selvästi, aivan kuten lämmityksenkin (tai pikemminkin kylmäkäynnistyksen). Tämä ero on siis myös ajosyklin eikä vain ympäristön vaikutusta.

      
  • @Hank_80 kirjoitti:

    @740 GLE kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Mitähän hyötyä on enää dieselmoottorisesta autosta?
    Kun vertaa esim. uusimmassa TM:ssä ollutta Scalaa omassa käytössä olevaan samantehoiseen 2016 vm. diesel Ocatviaan, niin tuon Scalan kulutus on käytännössä pienempi. Octavia ei käytännössä koskaan, edes pitkässä matka-ajossa, vie alle 5 litraa sadalla ja talven tullen moottorin lisälämmitin aiheuttaa kulutukseen vielä oman lisänsä.

    Olen yllättynyt Octavian kulutuksesta, koska Spritmonitorissa on 25 sivua pitkä lista Octavia kuskeja, jotka 15.000 km pitkän ajan keskiarvona alittavat 5 litran keskikulutuksen.

    https://www.spritmonitor.de/de/uebersicht/45-Skoda/399-Octavia.html?fueltype=1&minkm=15000&powerunit=2

    Jos vertailuun ottaa mukaan vielä pari numeroa sitten ilmestyneen farkkutestin pienikulutuksisimman auton, niin tämä nykyinen dieseli, millä ajan, näyttää käytännön ajossa jo todelliselta polttoaine-rohmulta.

    Sitä se noilla lukemilla onkin, mutta oletko ihan varma, että syy on autossasi?

    Dieselit ovat paljon kestävämpiä kuin tiukat pienet turbobensat. Nuo Spiritmonitorin lukemat ovat suurimmaksi osaksi lämpimämmistä maista, joissa on myös sileämmät tiet. Nuo tekijät vähentävät helposti puoli litraa kulutusta sataselle.

    Mikä dieselistä tekee kestävämmän? Tai mitä ylipäätään tarkoitetaan kestävyydellä? Ennen se tarkoitti kai lähinnä sitä, että moottorin lohko ei "väljene", mutta ei tämä ole ollut ongelma oikeastaan 70-luvun jälkeen johtuen kai metallurgian ja öljyjen kehittymisestä.

    Sen sijaan moottorin ympärillä kaikki muu voi hajota, mutta tämä koskee niin dieseleitä kuin bensojakin. Mainitaan nyt vaikka dieleistä dpf:t ja kaksoismassat.

      
  • Öljyt ovat kehittyneet vuosien saatossa mutta öljynsuodattimet ei. Ajan öljyillä 15 000 km:iä öljyt ja suodatin vaihtoon. Esimerkkinä 30 000 kilometriä ajettuna suodatin pitäisi vaihtaa tuon kilometrimäärän puolivälissä. En tiedä moniko teistä on tietoinen että öljynsuodatinkotelon pohjalla on voimakas magneetti joka kerää öljyn joukosta metallihiukkasia tämä magneetti olisi syytä puhdistaa öljynsuodattimen vaihdon yhteydessä silloin tällöin. En tiedä moniko tästä on tietoinen tai huomioidaanko asiaa noin yleisesti toimenpiteen yhteydessä. 740 GLE tietää varmasti asian joten siihen suuntaan heitän palloa joka tuli tässä kohtaa mieleen eikä asiasta ole ennen mielestäni keskustelua ollut.

      
  • Mainitsematta jäi vielä se että vaihdelaatikon/moottorin öljypohjan magneettinen tyhjennysproppu ajaa samaa asiaa.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit