Nyt pitää ajatella viruksen jälkeistä aikaa ja sitä, mitä pitää muuttaa liikenteen osalta.
Mitä enemmän ihmisiä ahtautuu samaan kulkuneuvoon, sitä helpommin erilaiset taudit, kuten nyt koronavirus, tarttuvat ihmisistä toisiin. Kaikki julkiset kulkuneuvot kuten bussit, junat, metrot, laivat ja lentokoneet ovat tällaisia paikkoja, joissa tartunnat leviävät helposti.
Totta kai ihmisten tulee päästä liikkumaan, se on sekä perusoikeus että muutenkin välttämätön tarve.
Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa - mukaan lukien valtaosa pääkaupunkiseutua - kannattaa suhtautua henkilöautoon ja henkilöautolla suoritettaviin matkoihin entistä myönteisemmin. Toki välttämätön julkinen liikennekin tarvitaan.
Nyt epidemian aikana henkilöauto, jossa matkustaa vain yksi tai muutama henkilö, on tartuntariskin suhteen turvallisin liikkumistapa.
Suunnitelmista paisuttaa ylettömästi julkista liikennettä tulee luopua. Esimerkiksi kaupunkibulevardeja ei pidä rakentaa. Myöskin tunnin junat Helsingistä Turkuun ja Tampereelle ovat turhia. Näistä säästyneet miljardit pitää laittaa uudenlaisen joukkoliikenteen tukemiseen. Liikennevälineistä pitää tehdä sellaisia, että hygieenisyys on huomattavasti nykyistä korkeammalla tasolla. Miten, sen ratkaisevat terveysalan ammattilaiset ja insinöörit.
Sen sijaan tiestöön tulee panostaa nykyistä huomattavasti enemmän, jotta henkilöautoilu olisi joustavampaa ja helpompaa. Kaikkinainen henkilöautoilun hankaloittaminen tule lopettaa, samoin henkilöautoilun kustannusten lisääminen.
Suomeen tarvitaan tuplamäärä moottoriteitä. Ne ovat liikenneturvallisuudeltaan parhaita mahdollisia ja nopeimpia maantieväyliä, jolloin matka-aikojen lyhentyminen säästää suuria summia. Muun tiestön korjaamiseen ja parantamiseen olevat rahat pitää tuplata.
Henkilöautot muuttuvat kovaa vauhtia nolla- tai vähäpäästöisiksi ja yhä turvallisemmiksi, joten esimerkiksi ympäristön saastuminen henkilautojen osalta putoaa todella pienelle tasolle muutamassa vuodessa.
Ai joukkoliikenteen kehittäminen joustavammaksi ja nopeammaksi ei säästä rahaa, sen sijaan yksityisautoilijan autossa istumisen matka-aikojen lyhentyminen säästää suuria summia.
Kiskoja ei tarvitse suolata eikä aurata eikä pintaa syö nastatkaan. Yksi sähköveturi vie kerralla satoja matkustajia.
Uudenmaan sulun purkaminen ei ole tässä vaiheessa missään nimessä järkevää. Tartuntaketjujen jäljittäminen on tehokkain keino estää taudin hallitsematon leviäminen, tämä on mahdollista vain jos sulkua jatketaan. Jos Uudenmaan sulku puretaan 19.4 saavutetut hyödyt nollataan saman tien. Tässä kohtaa hallituksen järkevät toimet pannaan oikeasti puntariin.
Ei mitään niin pahaa ettei jotain hyötyä, sanotaan, toivottavasti päättäjät nyt ymmärtää yksityisautoilun jyrkän vähentämisen vaikutukset ilmanlaatuun ja meluun.
Jos aika on rahaa, kaupunkienvälistä sähköistä junaliikenteen verkostoa pitää kehittää.
Vieläkään ei ole tullut mitään selvitystä siitä paljonko siitä matka-aikojen säästöistä syntyy ihan oikeaa rahaa jota voi mitata palkkasummissa, BKTssa tai vaikka valtion budjetissa.
Ja mitä koronaan tulee, hyvä populisti löytää kansaa puhuttelevista asioista keppihevosen jota käyttää oman agendansa ajamiseen. Aiempiin kirjoituksiisi pohjaten, minä en ainakaan tähän savuverhoon eli "koronahuoleen" usko pätkääkään, kunhan haluat edistää yksipuolista asiaasi.
Mutta toivotaan että olen väärässä ja kannat huolta kanssaihmisistä. Silloin varmasti panostat kaikkesi myös ilmastonmuutoksen torjuntaan. Se on nimittäin koronaa kalliimpi paukku, ja ennen kaikkea pitkäkestoisempi. Siitä ei pääse eroon parin kuukauden Netflix-maratonilla ja käsienpesulla.
Yksityisautoilu on tilantarpeeltaan täysin kestämätön ratkaisu kaupungeissa. Suuri osa pinta-alasta on varattu autoiluun. Joukkoliikenne, kävely ja pyöräily ovat tehokkaampia tapoja tässä suhteessa.
Paljonko maksaa neliö tonttimaata Helsingissä ja kannattaako se varata yksityisautoiluun ja kadunvarsipysäköintiin yms. oheistoimintaan.
No jaa. Omasta kokemuksesta voin sanoa että parin pikkulapsen ja ruokakassien kanssa on aika kestämätöntä ilman autoa, Töölössäkin.
@tracktest kirjoitti:
Pääministerimme Sanna Marin on fiksu ja kyvykäs nainen, joka on kovassa paikassa näyttänyt kykynsä kaikille. Täältä lähtee nähtyihin toimiin täydet pisteet. Rohkea ja päättäväinen pääministeri on kaikille esimerkki joka luo uskoa koko kansaan, näin selviämme tästäkin kuten luvut näyttävät asioita on tehty oikein. Sama linja jatkukoon, monessa maassa on tehty virheitä jotka tulevat erittäin kalliiksi. Jatkakaamme tiukkaa linja myös tästä eteenpäin. Näille toimille on kansan tuki se on nyt jo täysin selvä.
Ymmärtääkseni Helsingissäkin on kuitenkin suhteellisen paljon autottomiakin lapsiperheitä.
@EsaSairio
Niinpä tietysti. Olisko sellainen Rotel -bussi hyvä pohja ajatukselle? Siinä on jokaiselle matkustajalle oma pikku "hytti", tai solu.
Jotenkin tuo varmaan liittyi korona-aikaan...
Toisilla lienee minua korkeampi kipukynnys. Minulle se oli lähes sietämätöntä. Eikä edes autottomuus, jota en varsinaisesti kokeillut, vaan se että auton sai parkkiin jonnekin jumalattoman kauas (eli korttelin päähän) ja piti kantaa turvakaukaloa ja ruokakasseja, ja paimentaa isompaa mutta kuitenkin pientä lasta mukaan. Ei kiitos. Jos autosta olisi pitänyt luopua kokonaan, olisi keskusta-asuminen jäänyt nykyistäkin lyhyemmäksi pyrähdykseksi.
Keskusta-asumisessa on paljon hyviä puolia, mutta tuo ei ole yksi niistä. Ja ilman autoa en olisi halunnut siellä(kään) asua yhtään. Mutta en minä silti ole aloittajan kanssa samaa mieltä.
Helsinki Tampere juna 1 t 50 min
Helsinki Tampera moottoritie 2 t 8 min
Helsinki Lahti juna 1 t 3 min
Helsinki Lahti moottoritie 1 t 19 min
Kerava-Lahti-oikoradan kustannusarvio on 331 miljoonaa euroa ja ratahallinnossa uskotaan budjetin pitävän. 77,6 km
Moottoritien Hamina–Vaalimaa-osuus toteutettiin elinkaarimallilla. 40,9 km
Elinkaarimalli pudotti hankkeen kustannukset arvioidusta 660 miljoonasta noin 550 miljoonaan euroon. Valtio maksaa Tieyhtiö Vaalimaa Oy:lle päivittäin noin 60 000 euroa vuoteen 2034 saakka.
Samaa mieltä. Lisäksi Ruotsista ahvenanmaalle tulevat korona pakolaiset, jotka ovat tulleet ahvenanmaan kautta tänne saaristoon vuokraten kaikki asunnot olisi pitänyt estää levittämästä Ruotsin ongelmia tänne.
Tiet saadaan helposti ja halvemmalla turvallisemmaksi kun kaikkiin autoihin laitetaan pakolla minimietäisyys vahti, jolla ei pääsisi nopeusrajoituksen lukemaa metreinä edellä ajavaa ajoneuvoa lähemmäs.
Kuten olet huomannut, auto vie paljon tilaa. Kyse on siitä, kuinka paljon autoja on ja kuinka paljon niitä käytetään eli millaiset väylät tarvitaan, jotta tuo masssa saadaan liikkeelle ilman, että tiet tukkeutuu täysin.
Pitäisikö tältä pohjalta ajatella, että liikennejärjestelmä kaipaa tehostamista? Onko ratkaisuna rakentaa enemmän ja/tai isompia teitä vai pitäisikö miettiä tilankäytöltä tehokkaampaa järjestelmää? Yleisesti ottaen aika pieni osa ajamisesta on turvaistuimen kanssa, joten tuota veruketta ei kannata nostaa päällimmäiseksi, kun haetaan syytä olla muuttamatta omia autonkäyttötottumuksia. Meillä turvaistuinkausi kesti jokusen vuoden. Aika vähän, kun takana on autoilua neljännesvuosisata ja edessä saman verran.
Itse selviän polkupyörällä perheen puolen viikon ruokaostoksista (kahdellla pyörällä koko viikon, yksin ajaen peräkärry on tältä osin koeponnistamatta), kun kauppaan on 7 km per suunta. Kuinka kaukana on Töölöstä 7 km? Nykytilanteesta en tiedä, mutta NHB ajeli ainakin joskus 20-30 km työmatkaa pyörällä. Se on Töölöstä mitattuna kehä III:n ulkopuolelle. Tästä siis mittakaavoja asioille. Aika moni sulkee jo 10 km:n pyöräilyn pois laskuista mahdottomana ajatuksena. Onhan valtaosa automatkoista kaupungissa alle 5 km. Osa alkaa keksiä verukkeita, kuten räntäsadetta, ettei tarvitsisi kohdata epämiellyttävää ajatusta siitä, että voisi itse muuttaa jotain. Osa vetää överiksi ja sanoo, ettei voi pyöräillä, koska ei voi luopua autosta.
Meillä ei sada räntää 365 pv vuodessa ja autollakin voi ajaa eli ei tarvi luopua. Jos kuljet pyörällä keskimäärin 1 pv viikossa auton sijaan, vähenee työmatka-autoilusi 20%. Sekin on merkittävä muutos. Kaupan päälle tulee merkittävä määrä hyötyliikuntaa eli lääke tämän kansakunnan pahimpaan terveysongelmaan.
Mitä sanoo Esa tähän, alatko lobata asioita pyöräilyn puolesta vai pitäisikö painopiste olla autoilun edellytysten parantamisessa? Helsingin tavoitteena on kasvaa lähivuosikymmenten aikana 250 000 ihmisellä ja varmaan ympäryskunnatkin kasvaa samalla. Mihin tuo mahtuu ja miten liikennejärjestelmä hoidetaan? Vain se on selvää, että yksityisautoilun varaan sitä ei voi rakentaa.
Uudenmaan sulku puretaan tänään klo 13. Kolme viikkoa eteenpäin tartunnat monikertaistuvat homma ns räjähtää käsiin. Uusimaalaiset ryntäävät mökeilleen ympäri Suomea, tauti leviää maakuntiin saman tien. Suositukset ovat yhtä tyhjän kanssa, kehotukset pysykää kotona eivät käy toteen. On turha kuvitella että kaikki noudattavat ohjeita tämä on naivia ja sinisilmäistä ajattelua. Tätä ei oteta huomioon nyt kun sulku puretaan, tämä on selittelyä ettei ole lain edellyttämää syytä jatkaa sulkua. Aina on ihmisiä jotka eivät välitä mistään mitään ja tämä on isoin ongelma. Pääsiäisenä oli jo merkkejä nuorten kokoontumisista jossa oli satamäärin nuoria koolla vailla huolen häivää. Haistattelua poliisille, tyhmyys todellakin tiivistyi tuossa porukassa hyvin ikävällä tavalla. Tämä oli se mitä pelkäsin juuri kun oli saatu asiat melko hyvään malliin annetaan virukselle mahdollisuus levitä hallitsemattomasti ympäri Suomea.
Muistan saman ilmiön ajalta, jolloin itsekin ajoin kaupunkiajoa. Kaksi DINKiä tuli kaupungille rilluttelemaan mieluimmin ajamalla auton lähimmälle metroasemalle ja siitä tuubilla loput. Sama operaatio tehtiin tasan yhden kerran vauvan, rattaiden, vaihtovaatteiden, eväiden ja vaippapaalin kanssa.
Sitten järki voitti, ja rattaat ja vaippapaalit sun muut nostettiin henkilöauton peräkonttiin, tenava takapenkille turvaistuimeen ja automaattivaihteisella autolla ruuhkassa nytktytellen mahdollisimman lähelle kohdetta olevaan parkkihalliin Lontoon keskustaan.
Valinnat olivat aivan erilaisia, vaikka ne molemmat tehtiin mukavuuden ja käytännöllisyyden ehdoilla. Ei kaupunki ole lapsia varten. Ei siellä ole mitään tekemistäkään.
Hyvä että tämäkin valinta on tarjolla niille, joille se sopii. Se ei silti millään tavoin poista M880:n mainitsemaa perheen juoksevien asioiden hoitamisen riesaa jalan silloin kun on huollettavia mukana, olivatpa nämä heikkojalkaisia matalan tai korkean ikänsä vuoksi.
Täytyy kyllä nostaa hattua Esalle, että jatkaa painaa sydäntään lähellä olevan asian puolesta. Yksityisautoilusta pitävänä on ihan hyvä, että pahimmille viherpiipertäjille on vastavoimia, ettei autoilu muutu Suomessa ihan mahdottomaksi. Siitä toki voidaan olla montaa mieltä, että mitä keinoja ja argumentteja asian ajamiseen on milloinkin tarkoituksenmukaisinta käyttää, mutta se on eri keskustelu.
Joka tapauksessa ihan täällä "hyvien" julkisten alueella pk-seudullakin auto on usein täysin ylivoimainen julkisiin verrattuna. Matka-aika on helposti neljäsosa, eli vaikkapa 15 min vs 60 min. Per suunta. Ja ihan paikasta A paikkaan B, ilman kiemuroita. Jos matkalla pitäisi käydä vaikkapa kaupassa, niin ero kasvaa entisestään.
Pidän kuitenkin fiksuna panostaa myös julkisiin, erityisesti kaupunkien välisessä liikenteessä. Hki-Tku-Tre -kolmion välillä pitäisi vähintäänkin olla sutjakkaat yhteydet. Samoin fillari-infraan pitää panostaa. Tutkimusten mukaan jokainen siihen tuupattu euro tuo yhdeksän euron hyödyt. Itselläkin tapana fillaroida työmatkoja mahdollisimman paljon, vaikka matkaa onkin yli 20 km per suunta.
Kiitokset nimimerkille Ruuhkamies. Myös hänen tekstinsä on mieluista ja asiallista luettavaa.
En minäkään käytä jukista kuin pakosta esim. silmälääkärillä käynnit, viimeksi taksilla.
Jos taas tieverkkoon riittää budjettia, on vielä hurjasti öljysora ja hiekkateitä, mitä pitäisi nykyaikaistaa.
Nopeusrajoitusten löysäämiselle sanon jyrkän ei, nopeudet on nykyvalvonnalla moottoritiellä vapaavalintaiset.
Ajoajan muuntaminen nopeusnostolla säästetyksi rahaksi, mene korkeampien auton käyttökulujen kattamiseen.
Itse näkisin pääratojen kunnostusten ja parannusten olevan se ensimmäinen isompi liikenneväylähanke, johon Suomen kuuluu panostaa.
Niin se tärkeysjärjestys pitäisi mennä.
Ei aika ole ollenkaan ajanut ohi moottoriteistä ja niiden liittymäratkaisuista. Viittaan juttuun Helsingin Sanomien nettisivuilla 13.4.2020.
Otetaan esimerkiksi liikenneturvallisuus. Moottoritiet ovat ylivoimaisia liikenneturvallisuuden suhteen. Samoin ne ovat nopeimpia väyliä ja niiden välityskyky on suuri. Kolmanneksi ainakin Suomessa on hyvin tilaa uusille moottoriteille. Olemme ja pysymme harvaan asuttuna valtiona.
Suomeen tulisi rakentaa uutta moottoritietä liikennemäärien perusteella ainakin seuraaville osuuksille: Tampere-Jyväskylä, Turku-Pori, Tampere-Parkano, Jyväskylä-Oulu, Heinola-Kuopio, Lahti-Kouvola, Loviisa-Kouvola-Lappeenranta ja Oulu-Kemi.
Uusien moottoriteiden tekeminen työllistää merkittävästi. Valmistuttuaan ne tuovat suuria säästöjä, kun matka-ajat lyhenevät.
Ajonopeuksien maltillisella nostolla, jota olen monta kertaa esittänyt, syö autokulujen (lähinnä polttoaine) kasvu vain viidenneksen saavutetusta säästöstä. Jos Suomen nopeusrajoitusen tasoa nostetaan maltillisesti (motareille 130, ohitukaistateille 110, useille 80 teille 100 ja talvirajoitukset pois) jää 500 miljoonan yhteiskuntataloudellisesta säästöstä vielä jäljelle 400 miljoonaa euroa joka vuosi. Tämä asia on moneen kertaan laskettu ja täälläkin informoitu. Jos joku ei usko, laskekoon itse mutta laskelma tulee tehdä puolueettomasti ja niin että laskemisen suorittaa ihminen, jolla on hyvät matemaattiset taidot. Käytettävissä tulee olla liikenneviranomaisten julkiset tiedot Suomen ajosuoritteesta ja muista vaikuttavista asioista.
Ellei näin menetellä, ovat asiaan liittyvät kommentit vain "tarkoitushakuista" mutua ja tälaliset kommentit jokainen järkevä ihminen jättää omaan arvoonsa.
Kaupunkien väliset moottoritiet eivät paljoa liity kaupungin sisäiseen liikenteeseen tai ruokaostoksiin.
Aivan kuin olisin nähnyt tämän saman viestin aikaisemminkin. Junarata on ylivoimainen tuossa turvallisuudessa ja niillä väleillä, missä nykytekniikan suorituskykyä voidaan hyödyntää, niin junat ovat myös nopeudessa ylivoimaisia moottoritiehen verrattuna. Mukavuudessa nyt ei ole edes kilpailua.
Moottoritiellä on etunsa, mutta ovat ne myös kalliita rakentaa ja ylläpitää. Itse en ole kovinkaan vakuuttunut siitä, että esim. Tre-Jkl-Oulu osuuden liikennemäärät vaatisivat moottoritietä.
Aivan, ja väkiluvultaan pienet kunnat on ympäri harvaan asuttua Suomea, liikennemäärät ei riitä moottoriteihin budjetointiin, kantatieverkoston parantamin edistää liikenneturvallisuutta, ja bonuksena tulee ne matkaajan säästötkin.
Juu kaikkea voi laskea, verottajakin laski minulle työsuhdeautolla ajetun päivittäisen yli 300 km päivässä, vasta vuosia ajetun ajon jälkeen ihan mukavan potin kun työmatkat kotsotaan yksityisajoksi.
Sellaisen vihjeen annan, että unohda koko juttu nopeusrajoitusten nostosta. Suomalaisessa tikapuuhermostossa on naapurien kyttääminen niin syvällä, ettei sitä pysty mikään kirurgi poistamaan ilman hengen menetystä. Siksi kenenkään ei pidä nykyistä nopeammin ajavan, eikä tätä muuta mikään määrä perusteluita.
Jos siis haluat saada jotain aikaan, sopeudu nykyajan trendiin ja valjasta ympäristöystävällisyys vetämään vankkureitasi.
Valikoiduilla kokoojakaduilla ajoneuvoista hyvin erotettu kevyt liikenne ei pakota hidastamaan eikä pakota pysähtelemään jatkuvasti, jolloin keskustasta pääsee kokoojakatua ulos tasaisella 60 km/h nopeudella, jolla polttomoottoriautot kulkevat kulutusoptiminsa lähellä. Kevyt liikenne saa parempaa happea viereisellä kadulla, ja pyöräilijäkin voi viilettää paremmin rauhassa, kun ei tarvitse väistellä kaiken aikaa kotiloita.
Kokoojakadulta valtatielle päästyä sen moottoritien pitää tosiaan olla liikennemäärään suhteutettu. Hyvä esimerkki on tuo Oulu - Kemi väli, joka ei ole moottoritie lähinnä pohjoisen sijaintinsa vuosi. Mutta raskasta liikennettä siellä on niin paljon, ettei siellä kukaan mahdu ajamaan edes sitä 80, koska edestakaisin kimpoilevat kotilot hidastavat rahtareitakin. Muuallakin Helsingistä pohjoiseen on pitkiä taipaleita, joissa raskaskin liikenne joutuu hidastelemaan systemaattisesti aina ja joka kellonaikaan. Se rajaa yhden työpäivän tunneilla saavutettua etäisyyttä.
Siksi moottoritiet pitää perustella logistiikan, liikenneturvallisuuden ja myös yksityisautojen energiansäätön kautta, eikä rajoituksia nostaen.
Tällä perustelulla on sekin hyvä puoli, ettei sille ole olemassa rationaalisia vastaväitteitä, koska keskinpeuden noususta huolimatta kulutus alenee.
Kaikkialla missä liikenteen keskinopeus laskee alle 80 tulee rahtarille oikeasti laskutettavaa tiimaa, joka syö työpäivän pituutta. Keskinopeus määrää aivan suoraan kuinka kauas kontti ehtii ennen kuin on pidettävä vuorokausilepo tai soitettava toinen kuski jatkamaan.
Tällä perusteella sama kumpaa kautta Helsingistä Jyväskylään moottoritie on perusteltua.