Liikenne säännöt.

10 kommenttia

Viime lehdessänne moitittiin" kohteliaita" autoilijoita.Siksi puuttuisin suojatie pykälään. Suojatie on nimensä mukaan suojatie. Autojen pitäisi väistää kaikkia sen käyttäjiä, oli pyöräilijä tai jalkahenkilö ajaen tai taluttaen.
Toinen epäkohta ns.yhdistetyt pyörä/jalkakäytävät,ne pitäisi muuttaa keskiviivalla. Jalankulkijat uloimmalle puoliaskolle ja pyöräilijät sisemmälle puolelle. Minusta yksinkertainen toimii parhaiten.
Eihän näinkään kaikkia onnettomuuksia saada estettyä, mutta jäisi pois jossittelu kuka väistää!

  
  • @S43 kirjoitti:

    Toinen epäkohta ns.yhdistetyt pyörä/jalkakäytävät,ne pitäisi muuttaa keskiviivalla. Jalankulkijat uloimmalle puoliaskolle ja pyöräilijät sisemmälle puolelle. Minusta yksinkertainen toimii parhaiten.

    Ei toimi, Keravalla ja Vantaalla Rekolantiellä merkit poistettu ja maalatut kuvat kadusta omilta puoliltaan on jyrsitty pois. Jalankulkija on niin typerä olento, poukkoilee missä sattuu vaikka kadussakin oli kuvat.
    Nyt on laivasillankadulla Helsingissä sama, jalankulkijat ei pysy omalla kaistallaan. Se toimi aikaisemmin kun pyöräkaista oli autojen kanssa samassa tasossa.

      
  • Eikös kesäkuussa alkava uusi tieliikennelaki ohjaa jalankulun ja pyöräilyn yksisuuntaiseksi autojen kulkusuunnan mukaan eli vastaantuleva jalankulku ja pyöräliikenne tapahtuisi kadun vastakkaisella puolella, ellei kulkua ole erikseen liikennemerkeillä ohjattu.
    Tuo auttaa paljon kun samalla kevyenliikenteen väylällä on vain yhdensuuntaista liikennettä, eikä joku puikkelehdi koko ajan siksakkia vastakarvaan.

      
  • Jalankulkijoita koskevat muutokset
    Jalankulkijoita koskevia muutoksia ei uudessa tieliikennelaissa juurikaan ole.
    Jalankulkijan pitää käyttää ali- tai ylikulkua, jos sellainen on lähellä.
    Jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa, jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä on vaikea kulkea.

    https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Traficom_Pyöräilijän_Liikennesääntöopas_FI.pdf

      
  • @_Quu kirjoitti:
    Jalankulkijoita koskevat muutokset
    Jalankulkijoita koskevia muutoksia ei uudessa tieliikennelaissa juurikaan ole.
    Jalankulkijan pitää käyttää ali- tai ylikulkua, jos sellainen on lähellä.
    Jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa, jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä on vaikea kulkea.

    https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Traficom_Pyöräilijän_Liikennesääntöopas_FI.pdf

    Kohta autoilija väistää aina (paitsiko siirtymäaikana).
    Autoilijalla on väistämisvelvollisuus
    pyörätien jatkeella. Risteävän tien käyttäjille
    asennetaan väistämisvelvollisuudesta
    kertovat liikennemerkit (useimmiten
    nk. kärkikolmio) kesään 2023 mennessä.
    HUOM! Noudata erityistä varovaisuutta
    siirtymäkauden aikana ja tarkista,
    onko liikennemerkki jo asennettu.
    Jos ei ole, sinun pitää väistää.

    Tuo kärkikolmiohan on suht helppo arvata pyöräilijän tullessa yleensä yksisuuntaista pyörätietä, mutta autoilijahan velvoitetaan väistämään myös uutta B7: Väistämisvelvollisuus pyöräilijän tienylityspaikassa joka on neliön muotoinen niin mistä pyöräilijä tietää mikä neliönmuotoisista merkeistä on kyseessä vai täytyykö aina ensin tarkistaa siirtymäaikana joka risteyksessä merkin laatu. Käy ajo aika työlääksi ensi alkuun kun on voinut ilmestyä uusi merkki risteykseen 2023 saakka koska vain.

      
  • muokattu 22.04.2020 17:59

    8.2020 TM:ssä oli mielenkiintoinen aihe tuossa liikenteessä palstalla. Nimittäin tuo isojen ajoneovojen rajoittunut näkymä useissa tilanteissa. Sama mikä ajoneuvo on kyseessä, linja-auto. rekka. kuorma-auto, tai pakettiauto, niin on tilanteita joissa sivulla olevaa tai tulevaa on lähes mahdoton havaita. Esimerkiksi taajassa risteyksestä oikealle käännyttäessä ja jos vielä valo-ohattu risteys, jolloin kevyelle liikenteelle palaa vihreä valo yhtä aikaa kuin suoraan ajavilleja kääntyville ajoneuvoille. Mikäli siinä valojen vaihtumista odottaa jo jalankulkija tai pyöräilijä tilanne on vielä havaittavissa, mutta kun nämä odottelijat ovat menneet ja lähdetään kääntymään sieltä takaa, tai takaviistosti tulevaa ei sitten enää näekään. Olen jo muutaman kerran eriyhteyksissä esittänyt että suojatiet tulisi siirtää risteyksistä muutamia kymmeniä metrejä niin ettei ne ole kääntyvän liikenteen kanssa "päällekkäin". Muutama ihan hyväksyntäkin on idealle tullut, mutta moni vastustaa, tai sitten asia ei ole kiinnostanut. Tuntuu vaan niin että puheisssa aina ollaan turvallisen liikkumisen edistämisen kannalla. mutta sitten se kuitenkin käytännössä erilaisilla päätöksillä menee juuri päin vastaiseen suuntaan. Vaikka nyt kevytperäkärryjen nopeuden nostaminen 100 km/h, vaikka katsastuksista vapaina niitä liikkuu todella heikko kuntoisina, vaarantaen osaltaan liikenne turvallisuutta. Myös raskaan kaluston mittojen kasvattaminen on vahvasti ristiriidassa Konginkankaan raportissa esitettyjen asioiden kanssa! Puhutaan toista ja tehdään toista, tuntuu vaan olevan systeemi.

      1
  • @Jorma kirjoitti:
    8.2020 TM:ssä oli mielenkiintoinen aihe tuossa liikenteessä palstalla. Nimittäin tuo isojen ajoneovojen rajoittunut näkymä useissa tilanteissa. Sama mikä ajoneuvo on kyseessä, linja-auto. rekka. kuorma-auto, tai pakettiauto, niin on tilanteita joissa sivulla olevaa tai tulevaa on lähes mahdoton havaita. Esimerkiksi taajassa risteyksestä oikealle käännyttäessä ja jos vielä valo-ohattu risteys, jolloin kevyelle liikenteelle palaa vihreä valo yhtä aikaa kuin suoraan ajavilleja kääntyville ajoneuvoille. Mikäli siinä valojen vaihtumista odottaa jo jalankulkija tai pyöräilijä tilanne on vielä havaittavissa, mutta kun nämä odottelijat ovat menneet ja lähdetään kääntymään sieltä takaa, tai takaviistosti tulevaa ei sitten enää näekään. Olen jo muutaman kerran eriyhteyksissä esittänyt että suojatiet tulisi siirtää risteyksistä muutamia kymmeniä metrejä niin ettei ne ole kääntyvän liikenteen kanssa "päällekkäin". Muutama ihan hyväksyntäkin on idealle tullut, mutta moni vastustaa, tai sitten asia ei ole kiinnostanut. Tuntuu vaan niin että puheisssa aina ollaan turvallisen liikkumisen edistämisen kannalla. mutta sitten se kuitenkin käytännössä erilaisilla päätöksillä menee juuri päin vastaiseen suuntaan. Vaikka nyt kevytperäkärryjen nopeuden nostaminen 100 km/h, vaikka katsastuksista vapaina niitä liikkuu todella heikko kuntoisina, vaarantaen osaltaan liikenne turvallisuutta. Myös raskaan kaluston mittojen kasvattaminen on vahvasti ristiriidassa Konginkankaan raportissa esitettyjen asioiden kanssa! Puhutaan toista ja tehdään toista, tuntuu vaan olevan systeemi.

    Ajoneuvoissa on peilit liikenteen seuraamiseen ei parranajoon.

      
  • @Topi27 kirjoitti:
    Kohta autoilija väistää aina (paitsiko siirtymäaikana).
    Autoilijalla on väistämisvelvollisuus
    pyörätien jatkeella.

    Eiköhän käytännössä suuri osa nykyisistä pyörätien jatkeista muutu suojateiksi, joilloin väistämissäännöt eivät muutu, vaan suojatieviivat muuttuvat taas yhtenäisiksi.

      
  • @Topi27 kirjoitti:
    Ajoneuvoissa on peilit liikenteen seuraamiseen ei parranajoon.

    Periaatteessa kyllä ja norsunkorvaan kiinnitetty ohjaamon sivun näyttävä peili auttaa paikaltaan liikkeelle lähtiessä, mutta kääntymisen jo alettua on oikealta takaa nopeasti lähestyvällä pyöräilijällä pitkän auton rinnalla isojakin katveita joihin piiloutua jos niin haluaa tehdä.

    Tilanteen hankaluuden näkee ohjaamosta ja sen jälkeen kyllä muistaa varoa jalan tai pyörällä kulkiessaan. Näkeehän sen jo pyöräilijäkin niistä peileistä onko rahtarilla edes mitään teoreettista mahdollisuutta nähdä pyöräilijää.

    Ellei näe, ei voi ajaa on kaunis periaate, mutta ihan oikeasti nämä 90-asteen käännökset ihmisten seassa ovat puutteellisen näkemän vuoksi kyllä aika vaikeita hoitaa täysin kuskin hallinnassa, jos joku etuoikeutettu päättää hypätä peilien katveesta alle.

      1
  • muokattu 23.04.2020 01:00

    @S43 kirjoitti:
    Viime lehdessänne moitittiin" kohteliaita" autoilijoita.Siksi puuttuisin suojatie pykälään. Suojatie on nimensä mukaan suojatie. Autojen pitäisi väistää kaikkia sen käyttäjiä, oli pyöräilijä tai jalkahenkilö ajaen tai taluttaen.

    Eihän kenenkään päälle saa ajaa, mutta ihan kaikille olisi helpointa lain noudattamisella tehtävä ennustettavuus.

    Pyöräilijänä nämä pelokkaat ja väistämissääntöjä tuntemattomat autoilijat ovat joskus todella häiritseviä. Lähestyn pyörällä suojatielle, jonka tiedän saavani ylittää, mutta väistämisvelvollisena. Niinpä auton nähdessäni hidastan ja odotan sen ajavan edestä pois, että minäkin pääsen hänen jälkeensä. Autoilijapa alkaakin kikkailla sen kanssa kumpi osaa ajaa hitaammin, ja kaksipyöräisenä tietenkin lopulta häviän ja pakottaa minut antamaan periksi ja vääntämään kengän irti lukkopolkimesta.

    Olen ottanut tavakseni nousta pois pyörän päältä ja taluttaa pyörän suojatien ylitse ellen saa normaaliin tapaan odottaa väistämissääntöjen mukaista vuoroani.

    Viime kesänä kaikkein pelokkaimmat autoilijat hyppäsivät jarrulle jo nelinumeroisella seututiellä maastopyöräilijän pysähtyessä ojaan odottamaan tien ylitystä 5 km lähimmästä suojatiestä. Auto pysähtyy 70 tai 80 rajoituksella keskelle ajokaistaa ja kuski näyttää käsimerkkiä että pyöräilijä on hyvä ja menee. Kiitos vain, menisinhän minä, mutta en todellakaan ennen takaasi 80 km/h lähestyvää toista autoa, jota et ottanut huomioon.

    Mitä jos vaan noudatettaisiin liikennessääntöjä, jookos? Sääntöjen puitteissakin löytyy jo merkittäviä mahdollisuuksia toimia kohteliaasti.

      1
  • Ihmisellä on rajallinen prosessointikyky ja populaatiotasolla tuo kyvyn suuruus noudattanee Gaussin käyrää. Osa on siellä alkupäässä ja heille "kääntyvä auto väistää pyöräilijää" -lausahdus tarkoittaa mm sitä, että vihreällä nuolivalollakin käännyttäessä pysähdytään suu auki suojatien eteen, vaikka pyöräilijä on ollut koko ajan pysähdyksissä ja toinen jalka maassa. Toki turvallisempaa sakkia nämä ovat, kuin "heikompi väistää" -sankarit, joita ei paljon kevyt liikenne kiinnosta.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit