@hjkymis kirjoitti:
TM:n sivuilla on kerrottu mikrohybrideistä, kevythybrideistä, hybrideistä, lataushybrideistä ja täyshybrideistä, ehkä unohdin jonkun... Mikä näiden ero oikeasti on ja mitkä automerkit niitä käyttävät?
TM:n sivuilta ei haulla löydy koostetta.
Mukavasti tuli palautetta, kiitos siitä kaikille.
Olen näitä netistä kaivellut ja lueskellut ja tullut samaan päätelmään kuin useimmissa kommenteissa on ollut, että osa nimityksistä on autotehtaiden markkinointiosastojen keksimiä ja osa taas osittain vakiintuneita. Uuden auton hankinnassa tämä nimitysviidakko aiheuttaa omat hankaluudet kun vertailua on hieman vaikea tehdä; no lataushybridit ja täyssähköautot on aika selkeitä, mutta muiden kanssa joutuu hieman pohdiskelemaan.
Täyssähköauton lisäksi vain lataushybridillä voi ajaa ulkoisella sähkölle eli sillä, millä pyritään päästöjen vähennykseen. Muut tekniikat tähtäävät ihan suoraan vain polttoaineen kulutuksen pienentämiseen eikä ole tarkoituskaan ajaa ilman pakoputkipäästöjä.
Toyota taitaa olla ainut kun alittaa Eu:n päästörajat ilman sakkoja.
Kiitos hybridiemme Toyota tulee alittamaan selkeästi ja ilman ongelmia vuosien 2020 ja 2021 95 g/km -rajan (korreloiduilla NEDC-päästöillä mitattuna) Euroopassa, jossa on maailman tiukimmat rajoitukset CO2-päästöjen suhteen, kertoo Matt Harrison (Executive Vice President, Toyota Motor Europe).
@hjkymis kirjoitti:
TM:n sivuilla on kerrottu mikrohybrideistä, kevythybrideistä, hybrideistä, lataushybrideistä ja täyshybrideistä, ehkä unohdin jonkun... Mikä näiden ero oikeasti on ja mitkä automerkit niitä käyttävät?
TM:n sivuilta ei haulla löydy koostetta.
Mukavasti tuli palautetta, kiitos siitä kaikille.
Olen näitä netistä kaivellut ja lueskellut ja tullut samaan päätelmään kuin useimmissa kommenteissa on ollut, että osa nimityksistä on autotehtaiden markkinointiosastojen keksimiä ja osa taas osittain vakiintuneita. Uuden auton hankinnassa tämä nimitysviidakko aiheuttaa omat hankaluudet kun vertailua on hieman vaikea tehdä; no lataushybridit ja täyssähköautot on aika selkeitä, mutta muiden kanssa joutuu hieman pohdiskelemaan.
Täyssähköauton lisäksi vain lataushybridillä voi ajaa ulkoisella sähkölle eli sillä, millä pyritään päästöjen vähennykseen. Muut tekniikat tähtäävät ihan suoraan vain polttoaineen kulutuksen pienentämiseen eikä ole tarkoituskaan ajaa ilman pakoputkipäästöjä.
Paitsi volvo XC 60 T 8:lla ei voi ajaa lähipäästöttömästi mikäli haluaa saada ohjaamoon lämmintä ja huurteet pois laseista sillä se kuluttaa 2 litraa / sadalla kaupunkiajossa polttoainetta lisälämmittimessään.
Sanoinkin, että ilman pakoputkipäästöjä. Lisälämmitin ei kuluta polttoainetta kilometriperusteisesti vaan aikaperusteisesti. En tiedä, mistä tuon 2L/100km kehitit. Ottaen huomioon, että minulla tänään ilmestyi keskikulutusnäyttöön 4,8, niin ei siitä puolet ole tullut lisälämmittimestä.
Tottakai hybrideillä pyritään päästöjen vähentämiseen, mutta hybrideistä vain plugarilla voi ajaa aidosti sähköajoa ulkoisella ladatulla sähköllä.
2l / 100 km ei minun keksintö vaan moottorilehden testin mitattu kaupunkikulutus volvo XC 60 T 8:lla ja on tuosta ollut aiemmin täälläkin maininta ulkomaisen autolehden testin kulutuksena volvolle:
No lisälämmittimen kulutuksen ilmoittaminen kilometriä kohti on väärin, koska lämmittimen kulutus ei riipu ajokilometreistä.
Suomen olosuhteissa polttoainetoiminen lämmitin on oikein hyvä. Normaali työmatka menee ilman lämmitintäkin, kun esilämmitys on ollut päällä ja penkki sekä ratti lämmitetty. Siis jos niin haluaa tehdä. Lisälämmittimen käyttöhän on kuskin valittavissa.
Kun ajattelee vaihtoehtoa, että olisi vain sähkölämmitys, niin se ei ole järkevä plugarissa, joka joka tapauksessa käyttää usein myös bensaa. Ne matkat, mihin sähkörange riittää, voi ajaa ilman lisälämmitintäkin, jos haluaa.
Kun olen usein käyttänyt esilämmitintä ilman, että olen autoa saanut latausliitäntään, niin olen todella ollut tyytyväinen, että autossa on webasto. Mieluummin webasto kuin sähkötoiminen lämmitys, jotta ei moottoria tarvitse käyttää lämmitykseen.
@tracktest kirjoitti:
Vilkaisin BMW 530e:n esilämmitys toimintoa. 530e esilämmityksen tai -jäähdytyksen voi kytkeä mobiilisovelluksella tai avaimella. Se ottaa virtansa ajoakusta, joten jos akussa ei ole puhtia jäljellä, se ei toimi. Toteutus on siis sama kuin Mersussa. Käyttämällä Battery Control-toimintoa voi varmistaa, että akussa on ajon päätyttyä sen verran virtaa, että esilämmitys onnistuu. Sama homma on mahdollista BMW 330e:ssä.
Tuo ominaisuus oli "viimeinen naula kirstuun" etten päätynyt vaihtamaan GLE 350 plugariin. Tavaratilan pienuus oli kyllä myös miinus enkä oikein dieselistäkään innostunut. Mutta kun lämmityskin oli pelkästään sähköllä, en enää miettinyt asiaa. Plussaa olisi ollut pitkä ajosäde. Kun on tottunut saamaan auton lämpimäksi ennen lähtöä, niin siitä en luovu ihan helpolla. Ajoakun kapasiteetin säästely esilämmitystä varten on miinus käyttömukavuudelle.
@tracktest kirjoitti:
Eikös modernin hybridin esilämmitys toimi sähköllä. Eikö Volvo ole tässä suhteessa modernia tekniikkaa?
Niin, ehkä lämmitysasia on sellainen asia, missä konservatismi on käytännöllisempää.
En missään tapauksessa antaisi pois webastoa, mutta sen rinnalla voisi kyllä olla joku pienitehoinen sähkölämmitys lyhyitä pyrähdyksiä varten kylmällä ilmalla. Mutta jos pitää valita joko tai niin ilman muuta polttoainetoiminen lisälämmitin, kun kerran muutenkin bensaa käytetään ja sitä kulkee joka tapauksessa mukana. Sähkön käyttö lämmittimessä lyhentää sähköajomatkaa.
Webastohan on päällä vain, jos matkustamon lämpötila ei muuten ole halutussa arvossa. Eihän Suomessakaan ympäri vuoden ja joka päivä ole kylmä. Tai kuuma.
@hjkymis kirjoitti:
TM:n sivuilla on kerrottu mikrohybrideistä, kevythybrideistä, hybrideistä, lataushybrideistä ja täyshybrideistä, ehkä unohdin jonkun... Mikä näiden ero oikeasti on ja mitkä automerkit niitä käyttävät?
TM:n sivuilta ei haulla löydy koostetta.
Mukavasti tuli palautetta, kiitos siitä kaikille.
Olen näitä netistä kaivellut ja lueskellut ja tullut samaan päätelmään kuin useimmissa kommenteissa on ollut, että osa nimityksistä on autotehtaiden markkinointiosastojen keksimiä ja osa taas osittain vakiintuneita. Uuden auton hankinnassa tämä nimitysviidakko aiheuttaa omat hankaluudet kun vertailua on hieman vaikea tehdä; no lataushybridit ja täyssähköautot on aika selkeitä, mutta muiden kanssa joutuu hieman pohdiskelemaan.
Täyssähköauton lisäksi vain lataushybridillä voi ajaa ulkoisella sähkölle eli sillä, millä pyritään päästöjen vähennykseen. Muut tekniikat tähtäävät ihan suoraan vain polttoaineen kulutuksen pienentämiseen eikä ole tarkoituskaan ajaa ilman pakoputkipäästöjä.
Paitsi volvo XC 60 T 8:lla ei voi ajaa lähipäästöttömästi mikäli haluaa saada ohjaamoon lämmintä ja huurteet pois laseista sillä se kuluttaa 2 litraa / sadalla kaupunkiajossa polttoainetta lisälämmittimessään.
Sanoinkin, että ilman pakoputkipäästöjä. Lisälämmitin ei kuluta polttoainetta kilometriperusteisesti vaan aikaperusteisesti. En tiedä, mistä tuon 2L/100km kehitit. Ottaen huomioon, että minulla tänään ilmestyi keskikulutusnäyttöön 4,8, niin ei siitä puolet ole tullut lisälämmittimestä.
Tottakai hybrideillä pyritään päästöjen vähentämiseen, mutta hybrideistä vain plugarilla voi ajaa aidosti sähköajoa ulkoisella ladatulla sähköllä.
2l / 100 km ei minun keksintö vaan moottorilehden testin mitattu kaupunkikulutus volvo XC 60 T 8:lla ja on tuosta ollut aiemmin täälläkin maininta ulkomaisen autolehden testin kulutuksena volvolle:
No lisälämmittimen kulutuksen ilmoittaminen kilometriä kohti on väärin, koska lämmittimen kulutus ei riipu ajokilometreistä.
Suomen olosuhteissa polttoainetoiminen lämmitin on oikein hyvä. Normaali työmatka menee ilman lämmitintäkin, kun esilämmitys on ollut päällä ja penkki sekä ratti lämmitetty. Siis jos niin haluaa tehdä. Lisälämmittimen käyttöhän on kuskin valittavissa.
Kun ajattelee vaihtoehtoa, että olisi vain sähkölämmitys, niin se ei ole järkevä plugarissa, joka joka tapauksessa käyttää usein myös bensaa. Ne matkat, mihin sähkörange riittää, voi ajaa ilman lisälämmitintäkin, jos haluaa.
Kun olen usein käyttänyt esilämmitintä ilman, että olen autoa saanut latausliitäntään, niin olen todella ollut tyytyväinen, että autossa on webasto. Mieluummin webasto kuin sähkötoiminen lämmitys, jotta ei moottoria tarvitse käyttää lämmitykseen.
Miten niin väärin kun testissä Helsingissä keskinopeuden ollessa 26-27 km/h ilman lämpötila 4-6 astetta celsiusta Volvo kulutti testin mukaan polttoainekäyttöisessä lisälämmittimessä tasaisesti bensaa.
Ajaisitko kaupungissa esim. puolet hitaammin jolloin bensan kulutus nousisi tuosta 2 l/ 100 km kulutuksestakin.
Kokemuksesta esim. syksyllä kalareissulta sateen keskeltä autoon tullessa kamat märkinä auton lämmityksen ja puhalluksen joutuu laittamaan täysille, jotta näkisi autosta ulos niin aja siinä sitten ilman lämmitystä.
@tracktest kirjoitti:
Eikös modernin hybridin esilämmitys toimi sähköllä. Eikö Volvo ole tässä suhteessa modernia tekniikkaa?
Niin, ehkä lämmitysasia on sellainen asia, missä konservatismi on käytännöllisempää.
En missään tapauksessa antaisi pois webastoa, mutta sen rinnalla voisi kyllä olla joku pienitehoinen sähkölämmitys lyhyitä pyrähdyksiä varten kylmällä ilmalla. Mutta jos pitää valita joko tai niin ilman muuta polttoainetoiminen lisälämmitin, kun kerran muutenkin bensaa käytetään ja sitä kulkee joka tapauksessa mukana. Sähkön käyttö lämmittimessä lyhentää sähköajomatkaa.
Webastohan on päällä vain, jos matkustamon lämpötila ei muuten ole halutussa arvossa. Eihän Suomessakaan ympäri vuoden ja joka päivä ole kylmä. Tai kuuma.
Kyllähän on huomattavasti päästöttömämpää lämmittää pistokkeesta ladatulla sähköllä auton sisätilat kuin bensalla aina kuin voi ja johonkin sähköttömään paikkaan ajellessa voisi esim. Skodan Suberbad plugari olla esimerkkinä kun siinä voi lämmittä sekä sähköllä, että pakollisissa olosuhteissa bensalla sisätilat. Suberbad näkyi olevan moottorin testissä ainoa ladattava hybridi joka voi lämmittää sisätilansa sähköllä tai polttoaineella.
@hjkymis kirjoitti:
TM:n sivuilla on kerrottu mikrohybrideistä, kevythybrideistä, hybrideistä, lataushybrideistä ja täyshybrideistä, ehkä unohdin jonkun... Mikä näiden ero oikeasti on ja mitkä automerkit niitä käyttävät?
TM:n sivuilta ei haulla löydy koostetta.
Mukavasti tuli palautetta, kiitos siitä kaikille.
Olen näitä netistä kaivellut ja lueskellut ja tullut samaan päätelmään kuin useimmissa kommenteissa on ollut, että osa nimityksistä on autotehtaiden markkinointiosastojen keksimiä ja osa taas osittain vakiintuneita. Uuden auton hankinnassa tämä nimitysviidakko aiheuttaa omat hankaluudet kun vertailua on hieman vaikea tehdä; no lataushybridit ja täyssähköautot on aika selkeitä, mutta muiden kanssa joutuu hieman pohdiskelemaan.
Täyssähköauton lisäksi vain lataushybridillä voi ajaa ulkoisella sähkölle eli sillä, millä pyritään päästöjen vähennykseen. Muut tekniikat tähtäävät ihan suoraan vain polttoaineen kulutuksen pienentämiseen eikä ole tarkoituskaan ajaa ilman pakoputkipäästöjä.
Paitsi volvo XC 60 T 8:lla ei voi ajaa lähipäästöttömästi mikäli haluaa saada ohjaamoon lämmintä ja huurteet pois laseista sillä se kuluttaa 2 litraa / sadalla kaupunkiajossa polttoainetta lisälämmittimessään.
Sanoinkin, että ilman pakoputkipäästöjä. Lisälämmitin ei kuluta polttoainetta kilometriperusteisesti vaan aikaperusteisesti. En tiedä, mistä tuon 2L/100km kehitit. Ottaen huomioon, että minulla tänään ilmestyi keskikulutusnäyttöön 4,8, niin ei siitä puolet ole tullut lisälämmittimestä.
Tottakai hybrideillä pyritään päästöjen vähentämiseen, mutta hybrideistä vain plugarilla voi ajaa aidosti sähköajoa ulkoisella ladatulla sähköllä.
2l / 100 km ei minun keksintö vaan moottorilehden testin mitattu kaupunkikulutus volvo XC 60 T 8:lla ja on tuosta ollut aiemmin täälläkin maininta ulkomaisen autolehden testin kulutuksena volvolle:
Kaksi litraa sataselle on kyllä paljon. Itse pitäisin tuota kahden litran sisältämää energiamäärää paljona jo sellaisellekin hybridille, joka liikkuu pelkällä sähköllä. Ulkolämpötilakin on reilusti plussalla.
@hjkymis kirjoitti:
TM:n sivuilla on kerrottu mikrohybrideistä, kevythybrideistä, hybrideistä, lataushybrideistä ja täyshybrideistä, ehkä unohdin jonkun... Mikä näiden ero oikeasti on ja mitkä automerkit niitä käyttävät?
TM:n sivuilta ei haulla löydy koostetta.
Mukavasti tuli palautetta, kiitos siitä kaikille.
Olen näitä netistä kaivellut ja lueskellut ja tullut samaan päätelmään kuin useimmissa kommenteissa on ollut, että osa nimityksistä on autotehtaiden markkinointiosastojen keksimiä ja osa taas osittain vakiintuneita. Uuden auton hankinnassa tämä nimitysviidakko aiheuttaa omat hankaluudet kun vertailua on hieman vaikea tehdä; no lataushybridit ja täyssähköautot on aika selkeitä, mutta muiden kanssa joutuu hieman pohdiskelemaan.
Täyssähköauton lisäksi vain lataushybridillä voi ajaa ulkoisella sähkölle eli sillä, millä pyritään päästöjen vähennykseen. Muut tekniikat tähtäävät ihan suoraan vain polttoaineen kulutuksen pienentämiseen eikä ole tarkoituskaan ajaa ilman pakoputkipäästöjä.
Paitsi volvo XC 60 T 8:lla ei voi ajaa lähipäästöttömästi mikäli haluaa saada ohjaamoon lämmintä ja huurteet pois laseista sillä se kuluttaa 2 litraa / sadalla kaupunkiajossa polttoainetta lisälämmittimessään.
Sanoinkin, että ilman pakoputkipäästöjä. Lisälämmitin ei kuluta polttoainetta kilometriperusteisesti vaan aikaperusteisesti. En tiedä, mistä tuon 2L/100km kehitit. Ottaen huomioon, että minulla tänään ilmestyi keskikulutusnäyttöön 4,8, niin ei siitä puolet ole tullut lisälämmittimestä.
Tottakai hybrideillä pyritään päästöjen vähentämiseen, mutta hybrideistä vain plugarilla voi ajaa aidosti sähköajoa ulkoisella ladatulla sähköllä.
2l / 100 km ei minun keksintö vaan moottorilehden testin mitattu kaupunkikulutus volvo XC 60 T 8:lla ja on tuosta ollut aiemmin täälläkin maininta ulkomaisen autolehden testin kulutuksena volvolle:
No lisälämmittimen kulutuksen ilmoittaminen kilometriä kohti on väärin, koska lämmittimen kulutus ei riipu ajokilometreistä.
Suomen olosuhteissa polttoainetoiminen lämmitin on oikein hyvä. Normaali työmatka menee ilman lämmitintäkin, kun esilämmitys on ollut päällä ja penkki sekä ratti lämmitetty. Siis jos niin haluaa tehdä. Lisälämmittimen käyttöhän on kuskin valittavissa.
Kun ajattelee vaihtoehtoa, että olisi vain sähkölämmitys, niin se ei ole järkevä plugarissa, joka joka tapauksessa käyttää usein myös bensaa. Ne matkat, mihin sähkörange riittää, voi ajaa ilman lisälämmitintäkin, jos haluaa.
Kun olen usein käyttänyt esilämmitintä ilman, että olen autoa saanut latausliitäntään, niin olen todella ollut tyytyväinen, että autossa on webasto. Mieluummin webasto kuin sähkötoiminen lämmitys, jotta ei moottoria tarvitse käyttää lämmitykseen.
Miten niin väärin kun testissä Helsingissä keskinopeuden ollessa 26-27 km/h ilman lämpötila 4-6 astetta celsiusta Volvo kulutti testin mukaan polttoainekäyttöisessä lisälämmittimessä tasaisesti bensaa.
Ajaisitko kaupungissa esim. puolet hitaammin jolloin bensan kulutus nousisi tuosta 2 l/ 100 km kulutuksestakin.
Kokemuksesta esim. syksyllä kalareissulta sateen keskeltä autoon tullessa kamat märkinä auton lämmityksen ja puhalluksen joutuu laittamaan täysille, jotta näkisi autosta ulos niin aja siinä sitten ilman lämmitystä.
Siten niin väärin, että lisälämmitin vie tietyssä ajassa tietyn määrän polttoainetta ja ajonopeus määrää paljonko se on per 100km.
Sinun saunan kiuaskin vie energiaa vaikka se ei liiku mihinkään. Oletko muuten huomannut, että heti startin jälkeen polttisauton keskikulutus voi olla jopa 100litraa per 100km ennen kuin kilometrejä alkaa kertyä.
Laitapa sitten se sähkölämmitys autossa täysille kalareissun jälkeen, kun ajoakku tyhjeni jo sinne meren rantaan mennessä etkä saanut autoa mihinkään lataukseen. Voit sitten kotimatkalla lämmitellä autossa vaikka tupakinsytyttimen liekillä, jos olet tupakkahenkilöitä.
@tracktest kirjoitti:
Eikös modernin hybridin esilämmitys toimi sähköllä. Eikö Volvo ole tässä suhteessa modernia tekniikkaa?
Niin, ehkä lämmitysasia on sellainen asia, missä konservatismi on käytännöllisempää.
En missään tapauksessa antaisi pois webastoa, mutta sen rinnalla voisi kyllä olla joku pienitehoinen sähkölämmitys lyhyitä pyrähdyksiä varten kylmällä ilmalla. Mutta jos pitää valita joko tai niin ilman muuta polttoainetoiminen lisälämmitin, kun kerran muutenkin bensaa käytetään ja sitä kulkee joka tapauksessa mukana. Sähkön käyttö lämmittimessä lyhentää sähköajomatkaa.
Webastohan on päällä vain, jos matkustamon lämpötila ei muuten ole halutussa arvossa. Eihän Suomessakaan ympäri vuoden ja joka päivä ole kylmä. Tai kuuma.
Kyllähän on huomattavasti päästöttömämpää lämmittää pistokkeesta ladatulla sähköllä auton sisätilat kuin bensalla aina kuin voi ja johonkin sähköttömään paikkaan ajellessa voisi esim. Skodan Suberbad plugari olla esimerkkinä kun siinä voi lämmittä sekä sähköllä, että pakollisissa olosuhteissa bensalla sisätilat. Suberbad näkyi olevan moottorin testissä ainoa ladattava hybridi joka voi lämmittää sisätilansa sähköllä tai polttoaineella.
Sitähän minäkin aiemmin sanoin: paras olisi sekä että, mutta jos joko tai, niin polttoainelämmitin.
@tracktest kirjoitti:
Eikös modernin hybridin esilämmitys toimi sähköllä. Eikö Volvo ole tässä suhteessa modernia tekniikkaa?
Niin, ehkä lämmitysasia on sellainen asia, missä konservatismi on käytännöllisempää.
En missään tapauksessa antaisi pois webastoa, mutta sen rinnalla voisi kyllä olla joku pienitehoinen sähkölämmitys lyhyitä pyrähdyksiä varten kylmällä ilmalla. Mutta jos pitää valita joko tai niin ilman muuta polttoainetoiminen lisälämmitin, kun kerran muutenkin bensaa käytetään ja sitä kulkee joka tapauksessa mukana. Sähkön käyttö lämmittimessä lyhentää sähköajomatkaa.
Webastohan on päällä vain, jos matkustamon lämpötila ei muuten ole halutussa arvossa. Eihän Suomessakaan ympäri vuoden ja joka päivä ole kylmä. Tai kuuma.
Kyllähän on huomattavasti päästöttömämpää lämmittää pistokkeesta ladatulla sähköllä auton sisätilat kuin bensalla aina kuin voi ja johonkin sähköttömään paikkaan ajellessa voisi esim. Skodan Suberbad plugari olla esimerkkinä kun siinä voi lämmittä sekä sähköllä, että pakollisissa olosuhteissa bensalla sisätilat. Suberbad näkyi olevan moottorin testissä ainoa ladattava hybridi joka voi lämmittää sisätilansa sähköllä tai polttoaineella.
Päästöasioissakin voisi järjen valoa vähän raottaa. Toki sähkölämmityksestä tulee vähemmän lähipäästöä autosta, mutta kun nyt ollaan kaikkiaan vasta alentamassa liikenteen päästöjä ja kaukana o-päästöistä, niin ei olla niin tarkkoja vähäisten päästöjen kanssa vaan mietitään myös käyttömukavuutta.
@tracktest kirjoitti:
Vilkaisin BMW 530e:n esilämmitys toimintoa. 530e esilämmityksen tai -jäähdytyksen voi kytkeä mobiilisovelluksella tai avaimella. Se ottaa virtansa ajoakusta, joten jos akussa ei ole puhtia jäljellä, se ei toimi. Toteutus on siis sama kuin Mersussa. Käyttämällä Battery Control-toimintoa voi varmistaa, että akussa on ajon päätyttyä sen verran virtaa, että esilämmitys onnistuu. Sama homma on mahdollista BMW 330e:ssä.
Tuo ominaisuus oli "viimeinen naula kirstuun" etten päätynyt vaihtamaan GLE 350 plugariin. Tavaratilan pienuus oli kyllä myös miinus enkä oikein dieselistäkään innostunut. Mutta kun lämmityskin oli pelkästään sähköllä, en enää miettinyt asiaa. Plussaa olisi ollut pitkä ajosäde. Kun on tottunut saamaan auton lämpimäksi ennen lähtöä, niin siitä en luovu ihan helpolla. Ajoakun kapasiteetin säästely esilämmitystä varten on miinus käyttömukavuudelle.
Ei kai sen sähkön jättäminen akkuun ole sen hankalampaa kuin polttoainetoimisen lisälämmittimen käynnistymiseen vaadittavan polttoainemääränkään. Ajoakkua ei muutenkaan kannata ajaa tyhjäksi, jos parkkeeraa auton jonnekin ilman latausmahdollisuutta. Mersussa akkukin on niin iso, että siitä on helppo varata lämmittämiseen riittävä määrä sähköä.
@hjkymis kirjoitti:
TM:n sivuilla on kerrottu mikrohybrideistä, kevythybrideistä, hybrideistä, lataushybrideistä ja täyshybrideistä, ehkä unohdin jonkun... Mikä näiden ero oikeasti on ja mitkä automerkit niitä käyttävät?
TM:n sivuilta ei haulla löydy koostetta.
Mukavasti tuli palautetta, kiitos siitä kaikille.
Olen näitä netistä kaivellut ja lueskellut ja tullut samaan päätelmään kuin useimmissa kommenteissa on ollut, että osa nimityksistä on autotehtaiden markkinointiosastojen keksimiä ja osa taas osittain vakiintuneita. Uuden auton hankinnassa tämä nimitysviidakko aiheuttaa omat hankaluudet kun vertailua on hieman vaikea tehdä; no lataushybridit ja täyssähköautot on aika selkeitä, mutta muiden kanssa joutuu hieman pohdiskelemaan.
Täyssähköauton lisäksi vain lataushybridillä voi ajaa ulkoisella sähkölle eli sillä, millä pyritään päästöjen vähennykseen. Muut tekniikat tähtäävät ihan suoraan vain polttoaineen kulutuksen pienentämiseen eikä ole tarkoituskaan ajaa ilman pakoputkipäästöjä.
Eihän toi lataushybridillä voi ajaa ilman pakoputkipäästöjä toteudu Volvon XC 60:ssä vai unohdatko polttoainekäyttöisen lisälämmittimen pakoputken päästöt kokonaan. Soita sitten volvolle ja kehoita lisäämään kolmaskin pakoputki vaikka katolle päästöjen pienentämiseksi, jos mielestäsi lasketaan vain auton peräpäästä tulevat päästöt.
@tracktest kirjoitti:
Vilkaisin BMW 530e:n esilämmitys toimintoa. 530e esilämmityksen tai -jäähdytyksen voi kytkeä mobiilisovelluksella tai avaimella. Se ottaa virtansa ajoakusta, joten jos akussa ei ole puhtia jäljellä, se ei toimi. Toteutus on siis sama kuin Mersussa. Käyttämällä Battery Control-toimintoa voi varmistaa, että akussa on ajon päätyttyä sen verran virtaa, että esilämmitys onnistuu. Sama homma on mahdollista BMW 330e:ssä.
Tuo ominaisuus oli "viimeinen naula kirstuun" etten päätynyt vaihtamaan GLE 350 plugariin. Tavaratilan pienuus oli kyllä myös miinus enkä oikein dieselistäkään innostunut. Mutta kun lämmityskin oli pelkästään sähköllä, en enää miettinyt asiaa. Plussaa olisi ollut pitkä ajosäde. Kun on tottunut saamaan auton lämpimäksi ennen lähtöä, niin siitä en luovu ihan helpolla. Ajoakun kapasiteetin säästely esilämmitystä varten on miinus käyttömukavuudelle.
Ei kai sen sähkön jättäminen akkuun ole sen hankalampaa kuin polttoainetoimisen lisälämmittimen käynnistymiseen vaadittavan polttoainemääränkään. Ajoakkua ei muutenkaan kannata ajaa tyhjäksi, jos parkkeeraa auton jonnekin ilman latausmahdollisuutta. Mersussa akkukin on niin iso, että siitä on helppo varata lämmittämiseen riittävä määrä sähköä.
Ei kai se ole hankalaa, ei. Ei kannata ajaa ajoakkua tyhjäksi, ei. Ja vielä niin iso akkukin. Kiitoksia taas kerran NHB. Mihin joutuisinkaan ilman sinun ohjaavaa tähteä.
@tracktest kirjoitti:
Eikös modernin hybridin esilämmitys toimi sähköllä. Eikö Volvo ole tässä suhteessa modernia tekniikkaa?
Niin, ehkä lämmitysasia on sellainen asia, missä konservatismi on käytännöllisempää.
En missään tapauksessa antaisi pois webastoa, mutta sen rinnalla voisi kyllä olla joku pienitehoinen sähkölämmitys lyhyitä pyrähdyksiä varten kylmällä ilmalla. Mutta jos pitää valita joko tai niin ilman muuta polttoainetoiminen lisälämmitin, kun kerran muutenkin bensaa käytetään ja sitä kulkee joka tapauksessa mukana. Sähkön käyttö lämmittimessä lyhentää sähköajomatkaa.
Webastohan on päällä vain, jos matkustamon lämpötila ei muuten ole halutussa arvossa. Eihän Suomessakaan ympäri vuoden ja joka päivä ole kylmä. Tai kuuma.
Kyllähän on huomattavasti päästöttömämpää lämmittää pistokkeesta ladatulla sähköllä auton sisätilat kuin bensalla aina kuin voi ja johonkin sähköttömään paikkaan ajellessa voisi esim. Skodan Suberbad plugari olla esimerkkinä kun siinä voi lämmittä sekä sähköllä, että pakollisissa olosuhteissa bensalla sisätilat. Suberbad näkyi olevan moottorin testissä ainoa ladattava hybridi joka voi lämmittää sisätilansa sähköllä tai polttoaineella.
Päästöasioissakin voisi järjen valoa vähän raottaa. Toki sähkölämmityksestä tulee vähemmän lähipäästöä autosta, mutta kun nyt ollaan kaikkiaan vasta alentamassa liikenteen päästöjä ja kaukana o-päästöistä, niin ei olla niin tarkkoja vähäisten päästöjen kanssa vaan mietitään myös käyttömukavuutta.
Sähkölämmityshän on selvästi nopeampi ja mukavampi.
2 L/ 100km kulustus kaupunkiajossa on niin suuri, ettei edes kevythybridit pääse kuin neljännekseen säästöinä tuosta 2 litrasta ja silti kevythybriditkin ovat päästöihin pääsemiseksi elintärkeitä autoteollisuudelle, joten ei 2 litraa / 100 km ole mikään olankohautuksen paikka.
@tracktest kirjoitti:
Eikös modernin hybridin esilämmitys toimi sähköllä. Eikö Volvo ole tässä suhteessa modernia tekniikkaa?
Niin, ehkä lämmitysasia on sellainen asia, missä konservatismi on käytännöllisempää.
En missään tapauksessa antaisi pois webastoa, mutta sen rinnalla voisi kyllä olla joku pienitehoinen sähkölämmitys lyhyitä pyrähdyksiä varten kylmällä ilmalla. Mutta jos pitää valita joko tai niin ilman muuta polttoainetoiminen lisälämmitin, kun kerran muutenkin bensaa käytetään ja sitä kulkee joka tapauksessa mukana. Sähkön käyttö lämmittimessä lyhentää sähköajomatkaa.
Webastohan on päällä vain, jos matkustamon lämpötila ei muuten ole halutussa arvossa. Eihän Suomessakaan ympäri vuoden ja joka päivä ole kylmä. Tai kuuma.
Kyllähän on huomattavasti päästöttömämpää lämmittää pistokkeesta ladatulla sähköllä auton sisätilat kuin bensalla aina kuin voi ja johonkin sähköttömään paikkaan ajellessa voisi esim. Skodan Suberbad plugari olla esimerkkinä kun siinä voi lämmittä sekä sähköllä, että pakollisissa olosuhteissa bensalla sisätilat. Suberbad näkyi olevan moottorin testissä ainoa ladattava hybridi joka voi lämmittää sisätilansa sähköllä tai polttoaineella.
Päästöasioissakin voisi järjen valoa vähän raottaa. Toki sähkölämmityksestä tulee vähemmän lähipäästöä autosta, mutta kun nyt ollaan kaikkiaan vasta alentamassa liikenteen päästöjä ja kaukana o-päästöistä, niin ei olla niin tarkkoja vähäisten päästöjen kanssa vaan mietitään myös käyttömukavuutta.
Sähkölämmityshän on selvästi nopeampi ja mukavampi.
2 L/ 100km kulustus kaupunkiajossa on niin suuri, ettei edes kevythybridit pääse kuin neljännekseen säästöinä tuosta 2 litrasta ja silti kevythybriditkin ovat päästöihin pääsemiseksi elintärkeitä autoteollisuudelle, joten ei 2 litraa / 100 km ole mikään olankohautuksen paikka.
Tarkoitan käyttömukavuudella sitä, että auton saa lämmitettyä milloin vain. Vaikka kalareissulla, kun auto on päivän seissyt ajoakku tyhjänä meren rannalla. Auton lämmitys päälle jo etukäteen ja sitten märkien kamojen kanssa lämpimään autoon.
Minä en tiedä, miten lämmitys huomioidaan WLTP testissä. Sehän on joka tapauksessa se mitä vasten päästörajoja pitää miettiä. Maantienopeuksissa lisälämmittimen kulutus on niin pieni kilometriä kohti, että sillä tuskin on juuri mitään merkitystä.
Eikä kulutus ole 2 kaupunkiajossa, vaan se on sitä jollain keskinopeudella, jos on. Ja nousee liikennevaloissa seistessä. Vaikka maantiellä. Tosaalta kaupungissakin mennään usein paljon reippaammin. Miksiköhän tuota kulutusta ei ilmoiteta esim. litraa per tunti. Sehän olisi oikein ilmoitettu, vaikka eihän lisälämmitin koko aikaa polta vaikka on käytössä.
@tracktest kirjoitti:
Eikös modernin hybridin esilämmitys toimi sähköllä. Eikö Volvo ole tässä suhteessa modernia tekniikkaa?
Niin, ehkä lämmitysasia on sellainen asia, missä konservatismi on käytännöllisempää.
En missään tapauksessa antaisi pois webastoa, mutta sen rinnalla voisi kyllä olla joku pienitehoinen sähkölämmitys lyhyitä pyrähdyksiä varten kylmällä ilmalla. Mutta jos pitää valita joko tai niin ilman muuta polttoainetoiminen lisälämmitin, kun kerran muutenkin bensaa käytetään ja sitä kulkee joka tapauksessa mukana. Sähkön käyttö lämmittimessä lyhentää sähköajomatkaa.
Webastohan on päällä vain, jos matkustamon lämpötila ei muuten ole halutussa arvossa. Eihän Suomessakaan ympäri vuoden ja joka päivä ole kylmä. Tai kuuma.
Kyllähän on huomattavasti päästöttömämpää lämmittää pistokkeesta ladatulla sähköllä auton sisätilat kuin bensalla aina kuin voi ja johonkin sähköttömään paikkaan ajellessa voisi esim. Skodan Suberbad plugari olla esimerkkinä kun siinä voi lämmittä sekä sähköllä, että pakollisissa olosuhteissa bensalla sisätilat. Suberbad näkyi olevan moottorin testissä ainoa ladattava hybridi joka voi lämmittää sisätilansa sähköllä tai polttoaineella.
Päästöasioissakin voisi järjen valoa vähän raottaa. Toki sähkölämmityksestä tulee vähemmän lähipäästöä autosta, mutta kun nyt ollaan kaikkiaan vasta alentamassa liikenteen päästöjä ja kaukana o-päästöistä, niin ei olla niin tarkkoja vähäisten päästöjen kanssa vaan mietitään myös käyttömukavuutta.
Sähkölämmityshän on selvästi nopeampi ja mukavampi.
2 L/ 100km kulustus kaupunkiajossa on niin suuri, ettei edes kevythybridit pääse kuin neljännekseen säästöinä tuosta 2 litrasta ja silti kevythybriditkin ovat päästöihin pääsemiseksi elintärkeitä autoteollisuudelle, joten ei 2 litraa / 100 km ole mikään olankohautuksen paikka.
Tarkoitan käyttömukavuudella sitä, että auton saa lämmitettyä milloin vain. Vaikka kalareissulla, kun auto on päivän seissyt ajoakku tyhjänä meren rannalla. Auton lämmitys päälle jo etukäteen ja sitten märkien kamojen kanssa lämpimään autoon.
Minä en tiedä, miten lämmitys huomioidaan WLTP testissä. Sehän on joka tapauksessa se mitä vasten päästörajoja pitää miettiä. Maantienopeuksissa lisälämmittimen kulutus on niin pieni kilometriä kohti, että sillä tuskin on juuri mitään merkitystä.
Eikä kulutus ole 2 kaupunkiajossa, vaan se on sitä jollain keskinopeudella, jos on. Ja nousee liikennevaloissa seistessä. Vaikka maantiellä. Tosaalta kaupungissakin mennään usein paljon reippaammin. Miksiköhän tuota kulutusta ei ilmoiteta esim. litraa per tunti. Sehän olisi oikein ilmoitettu, vaikka eihän lisälämmitin koko aikaa polta vaikka on käytössä.
Maantienopeuksissa lisälämmittimen kulutus on niin pieni kilometriä kohti, että sillä tuskin on juuri mitään merkitystä.
Vai pientä.
Moottorilehden testin mukaan Volvon XC 60:sen kulutus 100km nopeudella maantieajossa sähköajossa sisätilojen lämmitys vaati 1,7 litraa 100 km bensaa.
Kulutuksen mittaaminen nyt vaan on autoissa perinteisesti 100 km kohti Veneissä ilmoitetaan yleisesti tuntikulutuksia.
@tracktest kirjoitti:
Eikös modernin hybridin esilämmitys toimi sähköllä. Eikö Volvo ole tässä suhteessa modernia tekniikkaa?
Niin, ehkä lämmitysasia on sellainen asia, missä konservatismi on käytännöllisempää.
En missään tapauksessa antaisi pois webastoa, mutta sen rinnalla voisi kyllä olla joku pienitehoinen sähkölämmitys lyhyitä pyrähdyksiä varten kylmällä ilmalla. Mutta jos pitää valita joko tai niin ilman muuta polttoainetoiminen lisälämmitin, kun kerran muutenkin bensaa käytetään ja sitä kulkee joka tapauksessa mukana. Sähkön käyttö lämmittimessä lyhentää sähköajomatkaa.
Webastohan on päällä vain, jos matkustamon lämpötila ei muuten ole halutussa arvossa. Eihän Suomessakaan ympäri vuoden ja joka päivä ole kylmä. Tai kuuma.
Kyllähän on huomattavasti päästöttömämpää lämmittää pistokkeesta ladatulla sähköllä auton sisätilat kuin bensalla aina kuin voi ja johonkin sähköttömään paikkaan ajellessa voisi esim. Skodan Suberbad plugari olla esimerkkinä kun siinä voi lämmittä sekä sähköllä, että pakollisissa olosuhteissa bensalla sisätilat. Suberbad näkyi olevan moottorin testissä ainoa ladattava hybridi joka voi lämmittää sisätilansa sähköllä tai polttoaineella.
Päästöasioissakin voisi järjen valoa vähän raottaa. Toki sähkölämmityksestä tulee vähemmän lähipäästöä autosta, mutta kun nyt ollaan kaikkiaan vasta alentamassa liikenteen päästöjä ja kaukana o-päästöistä, niin ei olla niin tarkkoja vähäisten päästöjen kanssa vaan mietitään myös käyttömukavuutta.
Sähkölämmityshän on selvästi nopeampi ja mukavampi.
2 L/ 100km kulustus kaupunkiajossa on niin suuri, ettei edes kevythybridit pääse kuin neljännekseen säästöinä tuosta 2 litrasta ja silti kevythybriditkin ovat päästöihin pääsemiseksi elintärkeitä autoteollisuudelle, joten ei 2 litraa / 100 km ole mikään olankohautuksen paikka.
Tarkoitan käyttömukavuudella sitä, että auton saa lämmitettyä milloin vain. Vaikka kalareissulla, kun auto on päivän seissyt ajoakku tyhjänä meren rannalla. Auton lämmitys päälle jo etukäteen ja sitten märkien kamojen kanssa lämpimään autoon.
Minä en tiedä, miten lämmitys huomioidaan WLTP testissä. Sehän on joka tapauksessa se mitä vasten päästörajoja pitää miettiä. Maantienopeuksissa lisälämmittimen kulutus on niin pieni kilometriä kohti, että sillä tuskin on juuri mitään merkitystä.
Eikä kulutus ole 2 kaupunkiajossa, vaan se on sitä jollain keskinopeudella, jos on. Ja nousee liikennevaloissa seistessä. Vaikka maantiellä. Tosaalta kaupungissakin mennään usein paljon reippaammin. Miksiköhän tuota kulutusta ei ilmoiteta esim. litraa per tunti. Sehän olisi oikein ilmoitettu, vaikka eihän lisälämmitin koko aikaa polta vaikka on käytössä.
Mikäli olet Moottorilehden kulutusmittauksista eri mieltä esitä luotettavampi lähde/testi ei siihen musta tuntuu fiilis riitä.
@tracktest kirjoitti:
Eikös modernin hybridin esilämmitys toimi sähköllä. Eikö Volvo ole tässä suhteessa modernia tekniikkaa?
Niin, ehkä lämmitysasia on sellainen asia, missä konservatismi on käytännöllisempää.
En missään tapauksessa antaisi pois webastoa, mutta sen rinnalla voisi kyllä olla joku pienitehoinen sähkölämmitys lyhyitä pyrähdyksiä varten kylmällä ilmalla. Mutta jos pitää valita joko tai niin ilman muuta polttoainetoiminen lisälämmitin, kun kerran muutenkin bensaa käytetään ja sitä kulkee joka tapauksessa mukana. Sähkön käyttö lämmittimessä lyhentää sähköajomatkaa.
Webastohan on päällä vain, jos matkustamon lämpötila ei muuten ole halutussa arvossa. Eihän Suomessakaan ympäri vuoden ja joka päivä ole kylmä. Tai kuuma.
Kyllähän on huomattavasti päästöttömämpää lämmittää pistokkeesta ladatulla sähköllä auton sisätilat kuin bensalla aina kuin voi ja johonkin sähköttömään paikkaan ajellessa voisi esim. Skodan Suberbad plugari olla esimerkkinä kun siinä voi lämmittä sekä sähköllä, että pakollisissa olosuhteissa bensalla sisätilat. Suberbad näkyi olevan moottorin testissä ainoa ladattava hybridi joka voi lämmittää sisätilansa sähköllä tai polttoaineella.
Päästöasioissakin voisi järjen valoa vähän raottaa. Toki sähkölämmityksestä tulee vähemmän lähipäästöä autosta, mutta kun nyt ollaan kaikkiaan vasta alentamassa liikenteen päästöjä ja kaukana o-päästöistä, niin ei olla niin tarkkoja vähäisten päästöjen kanssa vaan mietitään myös käyttömukavuutta.
Sähkölämmityshän on selvästi nopeampi ja mukavampi.
2 L/ 100km kulustus kaupunkiajossa on niin suuri, ettei edes kevythybridit pääse kuin neljännekseen säästöinä tuosta 2 litrasta ja silti kevythybriditkin ovat päästöihin pääsemiseksi elintärkeitä autoteollisuudelle, joten ei 2 litraa / 100 km ole mikään olankohautuksen paikka.
Tarkoitan käyttömukavuudella sitä, että auton saa lämmitettyä milloin vain. Vaikka kalareissulla, kun auto on päivän seissyt ajoakku tyhjänä meren rannalla. Auton lämmitys päälle jo etukäteen ja sitten märkien kamojen kanssa lämpimään autoon.
Minä en tiedä, miten lämmitys huomioidaan WLTP testissä. Sehän on joka tapauksessa se mitä vasten päästörajoja pitää miettiä. Maantienopeuksissa lisälämmittimen kulutus on niin pieni kilometriä kohti, että sillä tuskin on juuri mitään merkitystä.
Eikä kulutus ole 2 kaupunkiajossa, vaan se on sitä jollain keskinopeudella, jos on. Ja nousee liikennevaloissa seistessä. Vaikka maantiellä. Tosaalta kaupungissakin mennään usein paljon reippaammin. Miksiköhän tuota kulutusta ei ilmoiteta esim. litraa per tunti. Sehän olisi oikein ilmoitettu, vaikka eihän lisälämmitin koko aikaa polta vaikka on käytössä.
Maantienopeuksissa lisälämmittimen kulutus on niin pieni kilometriä kohti, että sillä tuskin on juuri mitään merkitystä.
Vai pientä.
Moottorilehden testin mukaan Volvon XC 60:sen kulutus 100km nopeudella maantieajossa sähköajossa sisätilojen lämmitys vaati 1,7 litraa 100 km bensaa.
Kulutuksen mittaaminen nyt vaan on autoissa perinteisesti 100 km kohti Veneissä ilmoitetaan yleisesti tuntikulutuksia.
Lisälämmitin on webaston tietääkseni. Täytyy kai lukea tuo testi, miten siinä on mittailtu. Eihän XC60 T8:lla edes voi ajaa sähköllä yhteen putkeen 100km:iä ja jos ajaa sen 40km nopeudella 100, niin kauanko siihen menee aikaa? Taitaa olla 24min. Ei kai webasto vie 1,7 litraa 24min lämmityksessä. Eikö sen kulutus ole jotain desin verran tms?
@tracktest kirjoitti:
Eikös modernin hybridin esilämmitys toimi sähköllä. Eikö Volvo ole tässä suhteessa modernia tekniikkaa?
Niin, ehkä lämmitysasia on sellainen asia, missä konservatismi on käytännöllisempää.
En missään tapauksessa antaisi pois webastoa, mutta sen rinnalla voisi kyllä olla joku pienitehoinen sähkölämmitys lyhyitä pyrähdyksiä varten kylmällä ilmalla. Mutta jos pitää valita joko tai niin ilman muuta polttoainetoiminen lisälämmitin, kun kerran muutenkin bensaa käytetään ja sitä kulkee joka tapauksessa mukana. Sähkön käyttö lämmittimessä lyhentää sähköajomatkaa.
Webastohan on päällä vain, jos matkustamon lämpötila ei muuten ole halutussa arvossa. Eihän Suomessakaan ympäri vuoden ja joka päivä ole kylmä. Tai kuuma.
Kyllähän on huomattavasti päästöttömämpää lämmittää pistokkeesta ladatulla sähköllä auton sisätilat kuin bensalla aina kuin voi ja johonkin sähköttömään paikkaan ajellessa voisi esim. Skodan Suberbad plugari olla esimerkkinä kun siinä voi lämmittä sekä sähköllä, että pakollisissa olosuhteissa bensalla sisätilat. Suberbad näkyi olevan moottorin testissä ainoa ladattava hybridi joka voi lämmittää sisätilansa sähköllä tai polttoaineella.
Päästöasioissakin voisi järjen valoa vähän raottaa. Toki sähkölämmityksestä tulee vähemmän lähipäästöä autosta, mutta kun nyt ollaan kaikkiaan vasta alentamassa liikenteen päästöjä ja kaukana o-päästöistä, niin ei olla niin tarkkoja vähäisten päästöjen kanssa vaan mietitään myös käyttömukavuutta.
Sähkölämmityshän on selvästi nopeampi ja mukavampi.
2 L/ 100km kulustus kaupunkiajossa on niin suuri, ettei edes kevythybridit pääse kuin neljännekseen säästöinä tuosta 2 litrasta ja silti kevythybriditkin ovat päästöihin pääsemiseksi elintärkeitä autoteollisuudelle, joten ei 2 litraa / 100 km ole mikään olankohautuksen paikka.
Tarkoitan käyttömukavuudella sitä, että auton saa lämmitettyä milloin vain. Vaikka kalareissulla, kun auto on päivän seissyt ajoakku tyhjänä meren rannalla. Auton lämmitys päälle jo etukäteen ja sitten märkien kamojen kanssa lämpimään autoon.
Minä en tiedä, miten lämmitys huomioidaan WLTP testissä. Sehän on joka tapauksessa se mitä vasten päästörajoja pitää miettiä. Maantienopeuksissa lisälämmittimen kulutus on niin pieni kilometriä kohti, että sillä tuskin on juuri mitään merkitystä.
Eikä kulutus ole 2 kaupunkiajossa, vaan se on sitä jollain keskinopeudella, jos on. Ja nousee liikennevaloissa seistessä. Vaikka maantiellä. Tosaalta kaupungissakin mennään usein paljon reippaammin. Miksiköhän tuota kulutusta ei ilmoiteta esim. litraa per tunti. Sehän olisi oikein ilmoitettu, vaikka eihän lisälämmitin koko aikaa polta vaikka on käytössä.
Maantienopeuksissa lisälämmittimen kulutus on niin pieni kilometriä kohti, että sillä tuskin on juuri mitään merkitystä.
Vai pientä.
Moottorilehden testin mukaan Volvon XC 60:sen kulutus 100km nopeudella maantieajossa sähköajossa sisätilojen lämmitys vaati 1,7 litraa 100 km bensaa.
Kulutuksen mittaaminen nyt vaan on autoissa perinteisesti 100 km kohti Veneissä ilmoitetaan yleisesti tuntikulutuksia.
Lisälämmitin on webaston tietääkseni. Täytyy kai lukea tuo testi, miten siinä on mittailtu. Eihän XC60 T8:lla edes voi ajaa sähköllä yhteen putkeen 100km:iä ja jos ajaa sen 40km nopeudella 100, niin kauanko siihen menee aikaa? Taitaa olla 24min. Ei kai webasto vie 1,7 litraa 24min lämmityksessä. Eikö sen kulutus ole jotain desin verran tms?
Huom. luetun ymmärtäminen 100km/h nopeudella ei 100km:iä putkeen.
@tracktest kirjoitti:
Eikös modernin hybridin esilämmitys toimi sähköllä. Eikö Volvo ole tässä suhteessa modernia tekniikkaa?
Niin, ehkä lämmitysasia on sellainen asia, missä konservatismi on käytännöllisempää.
En missään tapauksessa antaisi pois webastoa, mutta sen rinnalla voisi kyllä olla joku pienitehoinen sähkölämmitys lyhyitä pyrähdyksiä varten kylmällä ilmalla. Mutta jos pitää valita joko tai niin ilman muuta polttoainetoiminen lisälämmitin, kun kerran muutenkin bensaa käytetään ja sitä kulkee joka tapauksessa mukana. Sähkön käyttö lämmittimessä lyhentää sähköajomatkaa.
Webastohan on päällä vain, jos matkustamon lämpötila ei muuten ole halutussa arvossa. Eihän Suomessakaan ympäri vuoden ja joka päivä ole kylmä. Tai kuuma.
Kyllähän on huomattavasti päästöttömämpää lämmittää pistokkeesta ladatulla sähköllä auton sisätilat kuin bensalla aina kuin voi ja johonkin sähköttömään paikkaan ajellessa voisi esim. Skodan Suberbad plugari olla esimerkkinä kun siinä voi lämmittä sekä sähköllä, että pakollisissa olosuhteissa bensalla sisätilat. Suberbad näkyi olevan moottorin testissä ainoa ladattava hybridi joka voi lämmittää sisätilansa sähköllä tai polttoaineella.
Päästöasioissakin voisi järjen valoa vähän raottaa. Toki sähkölämmityksestä tulee vähemmän lähipäästöä autosta, mutta kun nyt ollaan kaikkiaan vasta alentamassa liikenteen päästöjä ja kaukana o-päästöistä, niin ei olla niin tarkkoja vähäisten päästöjen kanssa vaan mietitään myös käyttömukavuutta.
Sähkölämmityshän on selvästi nopeampi ja mukavampi.
2 L/ 100km kulustus kaupunkiajossa on niin suuri, ettei edes kevythybridit pääse kuin neljännekseen säästöinä tuosta 2 litrasta ja silti kevythybriditkin ovat päästöihin pääsemiseksi elintärkeitä autoteollisuudelle, joten ei 2 litraa / 100 km ole mikään olankohautuksen paikka.
Tarkoitan käyttömukavuudella sitä, että auton saa lämmitettyä milloin vain. Vaikka kalareissulla, kun auto on päivän seissyt ajoakku tyhjänä meren rannalla. Auton lämmitys päälle jo etukäteen ja sitten märkien kamojen kanssa lämpimään autoon.
Minä en tiedä, miten lämmitys huomioidaan WLTP testissä. Sehän on joka tapauksessa se mitä vasten päästörajoja pitää miettiä. Maantienopeuksissa lisälämmittimen kulutus on niin pieni kilometriä kohti, että sillä tuskin on juuri mitään merkitystä.
Eikä kulutus ole 2 kaupunkiajossa, vaan se on sitä jollain keskinopeudella, jos on. Ja nousee liikennevaloissa seistessä. Vaikka maantiellä. Tosaalta kaupungissakin mennään usein paljon reippaammin. Miksiköhän tuota kulutusta ei ilmoiteta esim. litraa per tunti. Sehän olisi oikein ilmoitettu, vaikka eihän lisälämmitin koko aikaa polta vaikka on käytössä.
Maantienopeuksissa lisälämmittimen kulutus on niin pieni kilometriä kohti, että sillä tuskin on juuri mitään merkitystä.
Vai pientä.
Moottorilehden testin mukaan Volvon XC 60:sen kulutus 100km nopeudella maantieajossa sähköajossa sisätilojen lämmitys vaati 1,7 litraa 100 km bensaa.
Kulutuksen mittaaminen nyt vaan on autoissa perinteisesti 100 km kohti Veneissä ilmoitetaan yleisesti tuntikulutuksia.
Lisälämmitin on webaston tietääkseni. Täytyy kai lukea tuo testi, miten siinä on mittailtu. Eihän XC60 T8:lla edes voi ajaa sähköllä yhteen putkeen 100km:iä ja jos ajaa sen 40km nopeudella 100, niin kauanko siihen menee aikaa? Taitaa olla 24min. Ei kai webasto vie 1,7 litraa 24min lämmityksessä. Eikö sen kulutus ole jotain desin verran tms?
Huom. luetun ymmärtäminen 100km/h nopeudella ei 100km:iä putkeen.
@Topi27 kirjoitti:
Toyota taitaa olla ainut kun alittaa Eu:n päästörajat ilman sakkoja.
Ei ole. Teslalla on päästökiintiötä myytäväksi asti.
"We recently learned that Tesla and Fiat-Chrysler (FCA) reached a deal to pool their fleet together in Europe for the purpose of the latter avoiding emission requirement fines.
It was first reported to be worth a few hundred million dollars, but FCA now says that it will pay Tesla up to $2 billion for the emission credits."
@tracktest kirjoitti:
Eikös modernin hybridin esilämmitys toimi sähköllä. Eikö Volvo ole tässä suhteessa modernia tekniikkaa?
Niin, ehkä lämmitysasia on sellainen asia, missä konservatismi on käytännöllisempää.
En missään tapauksessa antaisi pois webastoa, mutta sen rinnalla voisi kyllä olla joku pienitehoinen sähkölämmitys lyhyitä pyrähdyksiä varten kylmällä ilmalla. Mutta jos pitää valita joko tai niin ilman muuta polttoainetoiminen lisälämmitin, kun kerran muutenkin bensaa käytetään ja sitä kulkee joka tapauksessa mukana. Sähkön käyttö lämmittimessä lyhentää sähköajomatkaa.
Webastohan on päällä vain, jos matkustamon lämpötila ei muuten ole halutussa arvossa. Eihän Suomessakaan ympäri vuoden ja joka päivä ole kylmä. Tai kuuma.
Kyllähän on huomattavasti päästöttömämpää lämmittää pistokkeesta ladatulla sähköllä auton sisätilat kuin bensalla aina kuin voi ja johonkin sähköttömään paikkaan ajellessa voisi esim. Skodan Suberbad plugari olla esimerkkinä kun siinä voi lämmittä sekä sähköllä, että pakollisissa olosuhteissa bensalla sisätilat. Suberbad näkyi olevan moottorin testissä ainoa ladattava hybridi joka voi lämmittää sisätilansa sähköllä tai polttoaineella.
Päästöasioissakin voisi järjen valoa vähän raottaa. Toki sähkölämmityksestä tulee vähemmän lähipäästöä autosta, mutta kun nyt ollaan kaikkiaan vasta alentamassa liikenteen päästöjä ja kaukana o-päästöistä, niin ei olla niin tarkkoja vähäisten päästöjen kanssa vaan mietitään myös käyttömukavuutta.
Sähkölämmityshän on selvästi nopeampi ja mukavampi.
2 L/ 100km kulustus kaupunkiajossa on niin suuri, ettei edes kevythybridit pääse kuin neljännekseen säästöinä tuosta 2 litrasta ja silti kevythybriditkin ovat päästöihin pääsemiseksi elintärkeitä autoteollisuudelle, joten ei 2 litraa / 100 km ole mikään olankohautuksen paikka.
Tarkoitan käyttömukavuudella sitä, että auton saa lämmitettyä milloin vain. Vaikka kalareissulla, kun auto on päivän seissyt ajoakku tyhjänä meren rannalla. Auton lämmitys päälle jo etukäteen ja sitten märkien kamojen kanssa lämpimään autoon.
Minä en tiedä, miten lämmitys huomioidaan WLTP testissä. Sehän on joka tapauksessa se mitä vasten päästörajoja pitää miettiä. Maantienopeuksissa lisälämmittimen kulutus on niin pieni kilometriä kohti, että sillä tuskin on juuri mitään merkitystä.
Eikä kulutus ole 2 kaupunkiajossa, vaan se on sitä jollain keskinopeudella, jos on. Ja nousee liikennevaloissa seistessä. Vaikka maantiellä. Tosaalta kaupungissakin mennään usein paljon reippaammin. Miksiköhän tuota kulutusta ei ilmoiteta esim. litraa per tunti. Sehän olisi oikein ilmoitettu, vaikka eihän lisälämmitin koko aikaa polta vaikka on käytössä.
Kerrotko vielä, että miksi et pysty jättämään ajoakkuun sähköä lämmitystä varten? Mikä siinä on vaikeampaa kuin vaikka bensan jättämisessä tankkiin kotiin paluuta varten?
Itse näen kyllä, että päästöjä pitää miettiä todellista käyttöä silmällä pitäen. Kusetusdieseleiden päästöthän oli nimenomaan optimoitu hienosti päästönormia silmällä pitäen, mutta liikenteessä tilanne oli aivan toinen.
Ruotsissa AM&S mittasi V90 T8:lle 1,5-2 litran bensakulutuksen ”sähköajossa” neljän asteen lämpötilassa. Moottorin mittaukset osuvat aika hyvin samalle tontille.
Sehän vasta sekavaa olisikin, jos puolet kulutuksesta ilmoitettaisiin kilowattitunteina matkan yksikköä kohden ja toinen puoli litroina ajan yksikköä kohden.
En tunne tarkemmin tuota Volvon webastoratkaisua, mutta normaalistihan eberin/webaston/muun polttoainekäyttöisen lisälämmittimen kulutus ei näy missään ajotietokoneessa, koska on täysin erillinen järjestelmä. Lukematta tuota moottorilehden artikkelia, olettaisin että kulutus on mitattu täyttämällä tankki "piripintaan" ja testin päätyttyä "täyttämällä se uudelleen ja katsomalla paljonko polttoainetta mahtuu (tjsp.). Toki mahdollista on asetta virtausmittari webaston polttoainelinjaan jolloin saadaan tarkempi tulos. Se että miksi toiset valmistajat eivät tuota järjestelmää käytä, voi johtua siitä että polttoainelämmittimen aiheuttamia päästöjä ei ainakaan aikaisemmin ole otettu huomioon kokonaispäästöissä. Toki vaikutus ei kovin suuri ole, mutta ainakin niissä jälkiasenteisissa malleissa joita ole asentanu ei ole ollut erillistä katalysaattoria/hiukkasloukkua tjsp. pakoputkessa, eli palotapahtuman jäänteet tulevat ihan suoran putkesta pihalle.
@Lukija31722 kirjoitti:
Tuossa eroteltuna lisälämmittimen kulutukset talvivertailussa. Tuon lisäksi tietenkin tulee mukaan esilämmityksen kulutus, mitä tuossa ei ole.
Tuossakin yllä muuten, niin kuin suurimmassa osassa talvitestejä, kaikkein suurimman kulutuskukeman lyö pöytään diesel-auto ja niissä missä töpselihybridi on ollut mukana, se on tehnyt saman tempun.
@[ZeiMZei] kirjoitti:
En tunne tarkemmin tuota Volvon webastoratkaisua, mutta normaalistihan eberin/webaston/muun polttoainekäyttöisen lisälämmittimen kulutus ei näy missään ajotietokoneessa, koska on täysin erillinen järjestelmä. Lukematta tuota moottorilehden artikkelia, olettaisin että kulutus on mitattu täyttämällä tankki "piripintaan" ja testin päätyttyä "täyttämällä se uudelleen ja katsomalla paljonko polttoainetta mahtuu (tjsp.). Toki mahdollista on asetta virtausmittari webaston polttoainelinjaan jolloin saadaan tarkempi tulos. Se että miksi toiset valmistajat eivät tuota järjestelmää käytä, voi johtua siitä että polttoainelämmittimen aiheuttamia päästöjä ei ainakaan aikaisemmin ole otettu huomioon kokonaispäästöissä. Toki vaikutus ei kovin suuri ole, mutta ainakin niissä jälkiasenteisissa malleissa joita ole asentanu ei ole ollut erillistä katalysaattoria/hiukkasloukkua tjsp. pakoputkessa, eli palotapahtuman jäänteet tulevat ihan suoran putkesta pihalle.
Volvon (ainakin minun T8) keskikulutusmittari näyttää myös webaston kulutuksen. Jos seisoo pidempään liikennevaloissa ja lyhyen matkan keskikulutusnäyttö on päällä, keskikulutuslukema saattaa nousta desin. Autossa on sellainen trippimittari, joka nollaantuu aina, kun auto seisoo vähintään neljä tuntia ja sitä mittaria vastaava keskikulutus myös nollaantuu eli siitä näkee osamatkojen keskikulutuksen (TA-mittari).
Minulla on T8:n koko auton historian ajalta tankkauskirjan mukaan laskettu keskikulutus 78000km:n matkalta 5,9litraa/100km tällä hetkellä. TM-näytön keskikulutus putosi eilen 4,8:aan.
@tracktest kirjoitti:
Eikös modernin hybridin esilämmitys toimi sähköllä. Eikö Volvo ole tässä suhteessa modernia tekniikkaa?
Niin, ehkä lämmitysasia on sellainen asia, missä konservatismi on käytännöllisempää.
En missään tapauksessa antaisi pois webastoa, mutta sen rinnalla voisi kyllä olla joku pienitehoinen sähkölämmitys lyhyitä pyrähdyksiä varten kylmällä ilmalla. Mutta jos pitää valita joko tai niin ilman muuta polttoainetoiminen lisälämmitin, kun kerran muutenkin bensaa käytetään ja sitä kulkee joka tapauksessa mukana. Sähkön käyttö lämmittimessä lyhentää sähköajomatkaa.
Webastohan on päällä vain, jos matkustamon lämpötila ei muuten ole halutussa arvossa. Eihän Suomessakaan ympäri vuoden ja joka päivä ole kylmä. Tai kuuma.
Kyllähän on huomattavasti päästöttömämpää lämmittää pistokkeesta ladatulla sähköllä auton sisätilat kuin bensalla aina kuin voi ja johonkin sähköttömään paikkaan ajellessa voisi esim. Skodan Suberbad plugari olla esimerkkinä kun siinä voi lämmittä sekä sähköllä, että pakollisissa olosuhteissa bensalla sisätilat. Suberbad näkyi olevan moottorin testissä ainoa ladattava hybridi joka voi lämmittää sisätilansa sähköllä tai polttoaineella.
Päästöasioissakin voisi järjen valoa vähän raottaa. Toki sähkölämmityksestä tulee vähemmän lähipäästöä autosta, mutta kun nyt ollaan kaikkiaan vasta alentamassa liikenteen päästöjä ja kaukana o-päästöistä, niin ei olla niin tarkkoja vähäisten päästöjen kanssa vaan mietitään myös käyttömukavuutta.
Sähkölämmityshän on selvästi nopeampi ja mukavampi.
2 L/ 100km kulustus kaupunkiajossa on niin suuri, ettei edes kevythybridit pääse kuin neljännekseen säästöinä tuosta 2 litrasta ja silti kevythybriditkin ovat päästöihin pääsemiseksi elintärkeitä autoteollisuudelle, joten ei 2 litraa / 100 km ole mikään olankohautuksen paikka.
Tarkoitan käyttömukavuudella sitä, että auton saa lämmitettyä milloin vain. Vaikka kalareissulla, kun auto on päivän seissyt ajoakku tyhjänä meren rannalla. Auton lämmitys päälle jo etukäteen ja sitten märkien kamojen kanssa lämpimään autoon.
Minä en tiedä, miten lämmitys huomioidaan WLTP testissä. Sehän on joka tapauksessa se mitä vasten päästörajoja pitää miettiä. Maantienopeuksissa lisälämmittimen kulutus on niin pieni kilometriä kohti, että sillä tuskin on juuri mitään merkitystä.
Eikä kulutus ole 2 kaupunkiajossa, vaan se on sitä jollain keskinopeudella, jos on. Ja nousee liikennevaloissa seistessä. Vaikka maantiellä. Tosaalta kaupungissakin mennään usein paljon reippaammin. Miksiköhän tuota kulutusta ei ilmoiteta esim. litraa per tunti. Sehän olisi oikein ilmoitettu, vaikka eihän lisälämmitin koko aikaa polta vaikka on käytössä.
Kerrotko vielä, että miksi et pysty jättämään ajoakkuun sähköä lämmitystä varten? Mikä siinä on vaikeampaa kuin vaikka bensan jättämisessä tankkiin kotiin paluuta varten?
Itse näen kyllä, että päästöjä pitää miettiä todellista käyttöä silmällä pitäen. Kusetusdieseleiden päästöthän oli nimenomaan optimoitu hienosti päästönormia silmällä pitäen, mutta liikenteessä tilanne oli aivan toinen.
Ruotsissa AM&S mittasi V90 T8:lle 1,5-2 litran bensakulutuksen ”sähköajossa” neljän asteen lämpötilassa. Moottorin mittaukset osuvat aika hyvin samalle tontille.
Sehän vasta sekavaa olisikin, jos puolet kulutuksesta ilmoitettaisiin kilowattitunteina matkan yksikköä kohden ja toinen puoli litroina ajan yksikköä kohden.
Uskon, että itsekin ymmärrät, mikä ero on siinä että plugarissa säästää sähköä akkuun tai bensaa tankkiin.
Parempihan se on bensiinikäyttöisessä autossa säästää vähät akkukapasiteetin sähköajoon kuin lämmittää matkustamoa, koska joka tapauksessa pitää bensaa käyttää yleisesti ottaen. Sinulla ehkä on sellainen ajoprofiili, että pääset pelkällä sähköllä lähes aina.
Minulla taas on usein pitkiä matkoja ja auto on monesti parkissa asiakkaan luona pitkän päivän ilman latausmahdollisuutta ja silloin on todella kiva, että auton saa ennen lähtöä lämpimäksi. Sama juttu monesti muutenkin reissussa.
Ei kai kukaan oikeasti ajattele, että n. 40 - 50 km:in kantama riittäisi sähköautoiluun. Kyllä plugarilla mennään paljon bensalla ja silloin on parempi, että sähköajovaiheessa on voinut lämmittää mukana kulkevan bensan avulla hukkaamatta vähää akun energiaa siihen.
@tracktest kirjoitti:
Eikös modernin hybridin esilämmitys toimi sähköllä. Eikö Volvo ole tässä suhteessa modernia tekniikkaa?
Niin, ehkä lämmitysasia on sellainen asia, missä konservatismi on käytännöllisempää.
En missään tapauksessa antaisi pois webastoa, mutta sen rinnalla voisi kyllä olla joku pienitehoinen sähkölämmitys lyhyitä pyrähdyksiä varten kylmällä ilmalla. Mutta jos pitää valita joko tai niin ilman muuta polttoainetoiminen lisälämmitin, kun kerran muutenkin bensaa käytetään ja sitä kulkee joka tapauksessa mukana. Sähkön käyttö lämmittimessä lyhentää sähköajomatkaa.
Webastohan on päällä vain, jos matkustamon lämpötila ei muuten ole halutussa arvossa. Eihän Suomessakaan ympäri vuoden ja joka päivä ole kylmä. Tai kuuma.
Kyllähän on huomattavasti päästöttömämpää lämmittää pistokkeesta ladatulla sähköllä auton sisätilat kuin bensalla aina kuin voi ja johonkin sähköttömään paikkaan ajellessa voisi esim. Skodan Suberbad plugari olla esimerkkinä kun siinä voi lämmittä sekä sähköllä, että pakollisissa olosuhteissa bensalla sisätilat. Suberbad näkyi olevan moottorin testissä ainoa ladattava hybridi joka voi lämmittää sisätilansa sähköllä tai polttoaineella.
Päästöasioissakin voisi järjen valoa vähän raottaa. Toki sähkölämmityksestä tulee vähemmän lähipäästöä autosta, mutta kun nyt ollaan kaikkiaan vasta alentamassa liikenteen päästöjä ja kaukana o-päästöistä, niin ei olla niin tarkkoja vähäisten päästöjen kanssa vaan mietitään myös käyttömukavuutta.
Sähkölämmityshän on selvästi nopeampi ja mukavampi.
2 L/ 100km kulustus kaupunkiajossa on niin suuri, ettei edes kevythybridit pääse kuin neljännekseen säästöinä tuosta 2 litrasta ja silti kevythybriditkin ovat päästöihin pääsemiseksi elintärkeitä autoteollisuudelle, joten ei 2 litraa / 100 km ole mikään olankohautuksen paikka.
Tarkoitan käyttömukavuudella sitä, että auton saa lämmitettyä milloin vain. Vaikka kalareissulla, kun auto on päivän seissyt ajoakku tyhjänä meren rannalla. Auton lämmitys päälle jo etukäteen ja sitten märkien kamojen kanssa lämpimään autoon.
Minä en tiedä, miten lämmitys huomioidaan WLTP testissä. Sehän on joka tapauksessa se mitä vasten päästörajoja pitää miettiä. Maantienopeuksissa lisälämmittimen kulutus on niin pieni kilometriä kohti, että sillä tuskin on juuri mitään merkitystä.
Eikä kulutus ole 2 kaupunkiajossa, vaan se on sitä jollain keskinopeudella, jos on. Ja nousee liikennevaloissa seistessä. Vaikka maantiellä. Tosaalta kaupungissakin mennään usein paljon reippaammin. Miksiköhän tuota kulutusta ei ilmoiteta esim. litraa per tunti. Sehän olisi oikein ilmoitettu, vaikka eihän lisälämmitin koko aikaa polta vaikka on käytössä.
Kerrotko vielä, että miksi et pysty jättämään ajoakkuun sähköä lämmitystä varten? Mikä siinä on vaikeampaa kuin vaikka bensan jättämisessä tankkiin kotiin paluuta varten?
Itse näen kyllä, että päästöjä pitää miettiä todellista käyttöä silmällä pitäen. Kusetusdieseleiden päästöthän oli nimenomaan optimoitu hienosti päästönormia silmällä pitäen, mutta liikenteessä tilanne oli aivan toinen.
Ruotsissa AM&S mittasi V90 T8:lle 1,5-2 litran bensakulutuksen ”sähköajossa” neljän asteen lämpötilassa. Moottorin mittaukset osuvat aika hyvin samalle tontille.
Sehän vasta sekavaa olisikin, jos puolet kulutuksesta ilmoitettaisiin kilowattitunteina matkan yksikköä kohden ja toinen puoli litroina ajan yksikköä kohden.
Uskon, että itsekin ymmärrät, mikä ero on siinä että plugarissa säästää sähköä akkuun tai bensaa tankkiin.
Parempihan se on bensiinikäyttöisessä autossa säästää vähät akkukapasiteetin sähköajoon kuin lämmittää matkustamoa, koska joka tapauksessa pitää bensaa käyttää yleisesti ottaen. Sinulla ehkä on sellainen ajoprofiili, että pääset pelkällä sähköllä lähes aina.
Minulla taas on usein pitkiä matkoja ja auto on monesti parkissa asiakkaan luona pitkän päivän ilman latausmahdollisuutta ja silloin on todella kiva, että auton saa ennen lähtöä lämpimäksi. Sama juttu monesti muutenkin reissussa.
Ei kai kukaan oikeasti ajattele, että n. 40 - 50 km:in kantama riittäisi sähköautoiluun. Kyllä plugarilla mennään paljon bensalla ja silloin on parempi, että sähköajovaiheessa on voinut lämmittää mukana kulkevan bensan avulla hukkaamatta vähää akun energiaa siihen.
En ymmärrä, miksi sähkön jättäminen akkuun olisi yhtään sen vaikeampaa kuin bensan jättäminen tankiin. Eikö valinta ajaa sähköllä tai bensalla ole ihan yhtä helppo? Ajat vaikka pelkälllä bensalla sinne asiakkan luokse, lämmität auton sähköllä ja käytät loput sähköt ajamiseen. Mikä ihme tuossa on hankalaa?
Eikö vähempi bensan kulutus ole se, mitä on syytä pitää parempana tässä?
@tracktest kirjoitti:
Vilkaisin BMW 530e:n esilämmitys toimintoa. 530e esilämmityksen tai -jäähdytyksen voi kytkeä mobiilisovelluksella tai avaimella. Se ottaa virtansa ajoakusta, joten jos akussa ei ole puhtia jäljellä, se ei toimi. Toteutus on siis sama kuin Mersussa. Käyttämällä Battery Control-toimintoa voi varmistaa, että akussa on ajon päätyttyä sen verran virtaa, että esilämmitys onnistuu. Sama homma on mahdollista BMW 330e:ssä.
Tuo ominaisuus oli "viimeinen naula kirstuun" etten päätynyt vaihtamaan GLE 350 plugariin. Tavaratilan pienuus oli kyllä myös miinus enkä oikein dieselistäkään innostunut. Mutta kun lämmityskin oli pelkästään sähköllä, en enää miettinyt asiaa. Plussaa olisi ollut pitkä ajosäde. Kun on tottunut saamaan auton lämpimäksi ennen lähtöä, niin siitä en luovu ihan helpolla. Ajoakun kapasiteetin säästely esilämmitystä varten on miinus käyttömukavuudelle.
HR veroetu oli se mitä ensin pidit tärkeänä valinnassasi, nyt tuli ensimmäisen kerran esille tämä polttoainelämmitin keskustelu. Mikä on ongelma jättää ajoakkuun virtaa esilämmityksen hoitamiseen? Tuo ei mene minun jakeluun ei sitten millään. Volvon ominaisuus käyttää esilämmitykseen bensiiniä on nyt sitten modernia, tämä on mielestäni epämodernia kun katsoo kilpailijoiden ominaisuutta hoitaa esilämmitys sähköllä. BMW 530e:ssä käyttämällä Battery Control-toimintoa voi varmistaa, että akussa on ajon päätyttyä virtaa hoitaa esilämmitys samoin kesällä jäähdytys. Fiksu ominaisuus säästää polttoainetta vain ajamiseen. Polttoainelämmitin tuottaa ylimääräisiä päästöjä joten en ymmärrä miten tuo toteutus on päätynyt hybridiin. Hybridin pitäisi olla lähtökohtaisesti pienipäästöinen tai ainakin pyrkiä olemaan pienipäästöisempi, tuossa mielestäni toteutus onnahtelee pahemman kerran.
Toyota taitaa olla ainut kun alittaa Eu:n päästörajat ilman sakkoja.
Kiitos hybridiemme Toyota tulee alittamaan selkeästi ja ilman ongelmia vuosien 2020 ja 2021 95 g/km -rajan (korreloiduilla NEDC-päästöillä mitattuna) Euroopassa, jossa on maailman tiukimmat rajoitukset CO2-päästöjen suhteen, kertoo Matt Harrison (Executive Vice President, Toyota Motor Europe).
https://autotoday.fi/toyota-on-myynyt-jo-yli-15-miljoonaa-hybridia/
No lisälämmittimen kulutuksen ilmoittaminen kilometriä kohti on väärin, koska lämmittimen kulutus ei riipu ajokilometreistä.
Suomen olosuhteissa polttoainetoiminen lämmitin on oikein hyvä. Normaali työmatka menee ilman lämmitintäkin, kun esilämmitys on ollut päällä ja penkki sekä ratti lämmitetty. Siis jos niin haluaa tehdä. Lisälämmittimen käyttöhän on kuskin valittavissa.
Kun ajattelee vaihtoehtoa, että olisi vain sähkölämmitys, niin se ei ole järkevä plugarissa, joka joka tapauksessa käyttää usein myös bensaa. Ne matkat, mihin sähkörange riittää, voi ajaa ilman lisälämmitintäkin, jos haluaa.
Kun olen usein käyttänyt esilämmitintä ilman, että olen autoa saanut latausliitäntään, niin olen todella ollut tyytyväinen, että autossa on webasto. Mieluummin webasto kuin sähkötoiminen lämmitys, jotta ei moottoria tarvitse käyttää lämmitykseen.
Tuo ominaisuus oli "viimeinen naula kirstuun" etten päätynyt vaihtamaan GLE 350 plugariin. Tavaratilan pienuus oli kyllä myös miinus enkä oikein dieselistäkään innostunut. Mutta kun lämmityskin oli pelkästään sähköllä, en enää miettinyt asiaa. Plussaa olisi ollut pitkä ajosäde. Kun on tottunut saamaan auton lämpimäksi ennen lähtöä, niin siitä en luovu ihan helpolla. Ajoakun kapasiteetin säästely esilämmitystä varten on miinus käyttömukavuudelle.
Niin, ehkä lämmitysasia on sellainen asia, missä konservatismi on käytännöllisempää.
En missään tapauksessa antaisi pois webastoa, mutta sen rinnalla voisi kyllä olla joku pienitehoinen sähkölämmitys lyhyitä pyrähdyksiä varten kylmällä ilmalla. Mutta jos pitää valita joko tai niin ilman muuta polttoainetoiminen lisälämmitin, kun kerran muutenkin bensaa käytetään ja sitä kulkee joka tapauksessa mukana. Sähkön käyttö lämmittimessä lyhentää sähköajomatkaa.
Webastohan on päällä vain, jos matkustamon lämpötila ei muuten ole halutussa arvossa. Eihän Suomessakaan ympäri vuoden ja joka päivä ole kylmä. Tai kuuma.
Miten niin väärin kun testissä Helsingissä keskinopeuden ollessa 26-27 km/h ilman lämpötila 4-6 astetta celsiusta Volvo kulutti testin mukaan polttoainekäyttöisessä lisälämmittimessä tasaisesti bensaa.
Ajaisitko kaupungissa esim. puolet hitaammin jolloin bensan kulutus nousisi tuosta 2 l/ 100 km kulutuksestakin.
Kokemuksesta esim. syksyllä kalareissulta sateen keskeltä autoon tullessa kamat märkinä auton lämmityksen ja puhalluksen joutuu laittamaan täysille, jotta näkisi autosta ulos niin aja siinä sitten ilman lämmitystä.
Kyllähän on huomattavasti päästöttömämpää lämmittää pistokkeesta ladatulla sähköllä auton sisätilat kuin bensalla aina kuin voi ja johonkin sähköttömään paikkaan ajellessa voisi esim. Skodan Suberbad plugari olla esimerkkinä kun siinä voi lämmittä sekä sähköllä, että pakollisissa olosuhteissa bensalla sisätilat. Suberbad näkyi olevan moottorin testissä ainoa ladattava hybridi joka voi lämmittää sisätilansa sähköllä tai polttoaineella.
Kaksi litraa sataselle on kyllä paljon. Itse pitäisin tuota kahden litran sisältämää energiamäärää paljona jo sellaisellekin hybridille, joka liikkuu pelkällä sähköllä. Ulkolämpötilakin on reilusti plussalla.
Siten niin väärin, että lisälämmitin vie tietyssä ajassa tietyn määrän polttoainetta ja ajonopeus määrää paljonko se on per 100km.
Sinun saunan kiuaskin vie energiaa vaikka se ei liiku mihinkään. Oletko muuten huomannut, että heti startin jälkeen polttisauton keskikulutus voi olla jopa 100litraa per 100km ennen kuin kilometrejä alkaa kertyä.
Laitapa sitten se sähkölämmitys autossa täysille kalareissun jälkeen, kun ajoakku tyhjeni jo sinne meren rantaan mennessä etkä saanut autoa mihinkään lataukseen. Voit sitten kotimatkalla lämmitellä autossa vaikka tupakinsytyttimen liekillä, jos olet tupakkahenkilöitä.
Sitähän minäkin aiemmin sanoin: paras olisi sekä että, mutta jos joko tai, niin polttoainelämmitin.
Päästöasioissakin voisi järjen valoa vähän raottaa. Toki sähkölämmityksestä tulee vähemmän lähipäästöä autosta, mutta kun nyt ollaan kaikkiaan vasta alentamassa liikenteen päästöjä ja kaukana o-päästöistä, niin ei olla niin tarkkoja vähäisten päästöjen kanssa vaan mietitään myös käyttömukavuutta.
Ei kai sen sähkön jättäminen akkuun ole sen hankalampaa kuin polttoainetoimisen lisälämmittimen käynnistymiseen vaadittavan polttoainemääränkään. Ajoakkua ei muutenkaan kannata ajaa tyhjäksi, jos parkkeeraa auton jonnekin ilman latausmahdollisuutta. Mersussa akkukin on niin iso, että siitä on helppo varata lämmittämiseen riittävä määrä sähköä.
Eihän toi lataushybridillä voi ajaa ilman pakoputkipäästöjä toteudu Volvon XC 60:ssä vai unohdatko polttoainekäyttöisen lisälämmittimen pakoputken päästöt kokonaan. Soita sitten volvolle ja kehoita lisäämään kolmaskin pakoputki vaikka katolle päästöjen pienentämiseksi, jos mielestäsi lasketaan vain auton peräpäästä tulevat päästöt.
Ei kai se ole hankalaa, ei. Ei kannata ajaa ajoakkua tyhjäksi, ei. Ja vielä niin iso akkukin. Kiitoksia taas kerran NHB. Mihin joutuisinkaan ilman sinun ohjaavaa tähteä.
Sähkölämmityshän on selvästi nopeampi ja mukavampi.
2 L/ 100km kulustus kaupunkiajossa on niin suuri, ettei edes kevythybridit pääse kuin neljännekseen säästöinä tuosta 2 litrasta ja silti kevythybriditkin ovat päästöihin pääsemiseksi elintärkeitä autoteollisuudelle, joten ei 2 litraa / 100 km ole mikään olankohautuksen paikka.
Tarkoitan käyttömukavuudella sitä, että auton saa lämmitettyä milloin vain. Vaikka kalareissulla, kun auto on päivän seissyt ajoakku tyhjänä meren rannalla. Auton lämmitys päälle jo etukäteen ja sitten märkien kamojen kanssa lämpimään autoon.
Minä en tiedä, miten lämmitys huomioidaan WLTP testissä. Sehän on joka tapauksessa se mitä vasten päästörajoja pitää miettiä. Maantienopeuksissa lisälämmittimen kulutus on niin pieni kilometriä kohti, että sillä tuskin on juuri mitään merkitystä.
Eikä kulutus ole 2 kaupunkiajossa, vaan se on sitä jollain keskinopeudella, jos on. Ja nousee liikennevaloissa seistessä. Vaikka maantiellä. Tosaalta kaupungissakin mennään usein paljon reippaammin. Miksiköhän tuota kulutusta ei ilmoiteta esim. litraa per tunti. Sehän olisi oikein ilmoitettu, vaikka eihän lisälämmitin koko aikaa polta vaikka on käytössä.
Maantienopeuksissa lisälämmittimen kulutus on niin pieni kilometriä kohti, että sillä tuskin on juuri mitään merkitystä.
Vai pientä.
Moottorilehden testin mukaan Volvon XC 60:sen kulutus 100km nopeudella maantieajossa sähköajossa sisätilojen lämmitys vaati 1,7 litraa 100 km bensaa.
Kulutuksen mittaaminen nyt vaan on autoissa perinteisesti 100 km kohti Veneissä ilmoitetaan yleisesti tuntikulutuksia.
Mikäli olet Moottorilehden kulutusmittauksista eri mieltä esitä luotettavampi lähde/testi ei siihen musta tuntuu fiilis riitä.
Lisälämmitin on webaston tietääkseni. Täytyy kai lukea tuo testi, miten siinä on mittailtu. Eihän XC60 T8:lla edes voi ajaa sähköllä yhteen putkeen 100km:iä ja jos ajaa sen 40km nopeudella 100, niin kauanko siihen menee aikaa? Taitaa olla 24min. Ei kai webasto vie 1,7 litraa 24min lämmityksessä. Eikö sen kulutus ole jotain desin verran tms?
Huom. luetun ymmärtäminen 100km/h nopeudella ei 100km:iä putkeen.
huom itsellesi, 24minuuttia
Ei ole. Teslalla on päästökiintiötä myytäväksi asti.
"We recently learned that Tesla and Fiat-Chrysler (FCA) reached a deal to pool their fleet together in Europe for the purpose of the latter avoiding emission requirement fines.
It was first reported to be worth a few hundred million dollars, but FCA now says that it will pay Tesla up to $2 billion for the emission credits."
https://electrek.co/2019/05/07/tesla-tsla-2-billion-fiat-chrysler-emission-standards/
Kerrotko vielä, että miksi et pysty jättämään ajoakkuun sähköä lämmitystä varten? Mikä siinä on vaikeampaa kuin vaikka bensan jättämisessä tankkiin kotiin paluuta varten?
Itse näen kyllä, että päästöjä pitää miettiä todellista käyttöä silmällä pitäen. Kusetusdieseleiden päästöthän oli nimenomaan optimoitu hienosti päästönormia silmällä pitäen, mutta liikenteessä tilanne oli aivan toinen.
Ruotsissa AM&S mittasi V90 T8:lle 1,5-2 litran bensakulutuksen ”sähköajossa” neljän asteen lämpötilassa. Moottorin mittaukset osuvat aika hyvin samalle tontille.
Sehän vasta sekavaa olisikin, jos puolet kulutuksesta ilmoitettaisiin kilowattitunteina matkan yksikköä kohden ja toinen puoli litroina ajan yksikköä kohden.
Tuossa eroteltuna lisälämmittimen kulutukset talvivertailussa. Tuon lisäksi tietenkin tulee mukaan esilämmityksen kulutus, mitä tuossa ei ole.
https://vanha.tekniikanmaailma.fi/digilehti/03-2008-nakoislehti/29-32?_ga=2.119962895.685214678.1588000677-313499164.1489769854&_gac=1.224472680.1587150600.CjwKCAjwp-X0BRAFEiwAheRui2cNfpkMO8_22DY_JYDP0w67p5GZt1-DggpZCQMHJssplYvVAowY9BoC77wQAvD_BwE
En tunne tarkemmin tuota Volvon webastoratkaisua, mutta normaalistihan eberin/webaston/muun polttoainekäyttöisen lisälämmittimen kulutus ei näy missään ajotietokoneessa, koska on täysin erillinen järjestelmä. Lukematta tuota moottorilehden artikkelia, olettaisin että kulutus on mitattu täyttämällä tankki "piripintaan" ja testin päätyttyä "täyttämällä se uudelleen ja katsomalla paljonko polttoainetta mahtuu (tjsp.). Toki mahdollista on asetta virtausmittari webaston polttoainelinjaan jolloin saadaan tarkempi tulos. Se että miksi toiset valmistajat eivät tuota järjestelmää käytä, voi johtua siitä että polttoainelämmittimen aiheuttamia päästöjä ei ainakaan aikaisemmin ole otettu huomioon kokonaispäästöissä. Toki vaikutus ei kovin suuri ole, mutta ainakin niissä jälkiasenteisissa malleissa joita ole asentanu ei ole ollut erillistä katalysaattoria/hiukkasloukkua tjsp. pakoputkessa, eli palotapahtuman jäänteet tulevat ihan suoran putkesta pihalle.
Tuossakin yllä muuten, niin kuin suurimmassa osassa talvitestejä, kaikkein suurimman kulutuskukeman lyö pöytään diesel-auto ja niissä missä töpselihybridi on ollut mukana, se on tehnyt saman tempun.
https://www.is.fi/autot/art-2000006489658.html
Ja tuossa vielä töpselihybridien lämmityksestä.
Volvon (ainakin minun T8) keskikulutusmittari näyttää myös webaston kulutuksen. Jos seisoo pidempään liikennevaloissa ja lyhyen matkan keskikulutusnäyttö on päällä, keskikulutuslukema saattaa nousta desin. Autossa on sellainen trippimittari, joka nollaantuu aina, kun auto seisoo vähintään neljä tuntia ja sitä mittaria vastaava keskikulutus myös nollaantuu eli siitä näkee osamatkojen keskikulutuksen (TA-mittari).
Minulla on T8:n koko auton historian ajalta tankkauskirjan mukaan laskettu keskikulutus 78000km:n matkalta 5,9litraa/100km tällä hetkellä. TM-näytön keskikulutus putosi eilen 4,8:aan.
Ei tuo ole ollenkaan paha keskikulutus.
Uskon, että itsekin ymmärrät, mikä ero on siinä että plugarissa säästää sähköä akkuun tai bensaa tankkiin.
Parempihan se on bensiinikäyttöisessä autossa säästää vähät akkukapasiteetin sähköajoon kuin lämmittää matkustamoa, koska joka tapauksessa pitää bensaa käyttää yleisesti ottaen. Sinulla ehkä on sellainen ajoprofiili, että pääset pelkällä sähköllä lähes aina.
Minulla taas on usein pitkiä matkoja ja auto on monesti parkissa asiakkaan luona pitkän päivän ilman latausmahdollisuutta ja silloin on todella kiva, että auton saa ennen lähtöä lämpimäksi. Sama juttu monesti muutenkin reissussa.
Ei kai kukaan oikeasti ajattele, että n. 40 - 50 km:in kantama riittäisi sähköautoiluun. Kyllä plugarilla mennään paljon bensalla ja silloin on parempi, että sähköajovaiheessa on voinut lämmittää mukana kulkevan bensan avulla hukkaamatta vähää akun energiaa siihen.
En ymmärrä, miksi sähkön jättäminen akkuun olisi yhtään sen vaikeampaa kuin bensan jättäminen tankiin. Eikö valinta ajaa sähköllä tai bensalla ole ihan yhtä helppo? Ajat vaikka pelkälllä bensalla sinne asiakkan luokse, lämmität auton sähköllä ja käytät loput sähköt ajamiseen. Mikä ihme tuossa on hankalaa?
Eikö vähempi bensan kulutus ole se, mitä on syytä pitää parempana tässä?
HR veroetu oli se mitä ensin pidit tärkeänä valinnassasi, nyt tuli ensimmäisen kerran esille tämä polttoainelämmitin keskustelu. Mikä on ongelma jättää ajoakkuun virtaa esilämmityksen hoitamiseen? Tuo ei mene minun jakeluun ei sitten millään. Volvon ominaisuus käyttää esilämmitykseen bensiiniä on nyt sitten modernia, tämä on mielestäni epämodernia kun katsoo kilpailijoiden ominaisuutta hoitaa esilämmitys sähköllä. BMW 530e:ssä käyttämällä Battery Control-toimintoa voi varmistaa, että akussa on ajon päätyttyä virtaa hoitaa esilämmitys samoin kesällä jäähdytys. Fiksu ominaisuus säästää polttoainetta vain ajamiseen. Polttoainelämmitin tuottaa ylimääräisiä päästöjä joten en ymmärrä miten tuo toteutus on päätynyt hybridiin. Hybridin pitäisi olla lähtökohtaisesti pienipäästöinen tai ainakin pyrkiä olemaan pienipäästöisempi, tuossa mielestäni toteutus onnahtelee pahemman kerran.