Voiko polttisauto olla premium??

440 kommenttia
191011121315»
  • muokattu 09.05.2020 09:10

    Eka kommentti asiasta koski minun mielestäni suomen kielen käyttöä. Jos ei heti tiedä, niin äkkiä oppii ymmärtämään, mitä "takaisinkutsulla" tarkoitetaan. Kirjoittaja halusi minun mielestäni kiinnittää huomion nimenomaan tuohon ilmaisuus "takaisinkutsu". Minustakin sen on omituisesti valittu termi tuohon tarkoitukseen.

    Moni ei varmaan näe asiassa mitään kummallista, jos ei yleensäkään kiinnitä kieleen sen kummempaa huomiota. Automaailmassa tulee aina mieleen erään amerikkalaisen automerkin hyvin tavallinen nimi suomalaisittain: Servolet. Voisi ainakin sanoa Sevrolet, jos pelkällä ässällä haluaa aloittaa. Mutta se on Servoletti mikä Servoletti.

    "Takaisinkutsussa" on vielä lisäksi se hassu puoli, että joku voi ymmärtää sen väärin ja luulee, että nyt auto kutsutaan takaisin. Mutta minne takaisin? Sinne Baijeriinko? Ette kyllä vie minun kaaraa mihinkään, miettii hätääntynyt kuluttaja.

    Takaisinkutsussahan on kysymys takuukorjauksesta. Miksei sanota niin?

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:
    Tuossa on kyse pelkästään suomen kielen rappeutumisesta englannin kielen puristuksissa - on virkamiehen laiskuudessa vain käännetty engalnninkielinen termi sanasta sanaan suomeksi, ajattelematta että pieleen meni. Vastaavia "minä tulen" -tyyppisiä suomen kieltä rappeuttavia käännöskukkasia on muutenkin ihan liikaa.

    Ymmärrän näkökantasi, vaikka tämä termi ei minua olekaan häirinnyt. Näen myös näkökantasi sen merkityksessä, vaikka en olekaan itse mieltänyt sitä pysyväksi palautukseksi, vaan kutsuksi käydä uudelleen valmistajan edustajan luona. Mutta myös sinun tulkintasi olisi täysin mahdollinen, ellei sanalle olisi jo ehtinyt muodostua etenkin autojen osalta vakiintunutta merkitystä.

    Omaa kielikorvaani häiritsevät enemmän lainasanat, joita omaksutaan alkuperäiskielisestä poikkeavassa merkityksessä. Preemion ja imagen puolustajana olen esiintynyt aiemmin itsekin. Vaikka joudun myöntämään olevani vähemmistössä, en myönnä tappiotani vaan suhtaudun heikommin informoituihin stoalaisella ylenkatseella :wink:

      
  • muokattu 09.05.2020 14:01

    @740 GLE kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Tuossa on kyse pelkästään suomen kielen rappeutumisesta englannin kielen puristuksissa - on virkamiehen laiskuudessa vain käännetty engalnninkielinen termi sanasta sanaan suomeksi, ajattelematta että pieleen meni. Vastaavia "minä tulen" -tyyppisiä suomen kieltä rappeuttavia käännöskukkasia on muutenkin ihan liikaa.

    Ymmärrän näkökantasi, vaikka tämä termi ei minua olekaan häirinnyt. Näen myös näkökantasi sen merkityksessä, vaikka en olekaan itse mieltänyt sitä pysyväksi palautukseksi, vaan kutsuksi käydä uudelleen valmistajan edustajan luona. Mutta myös sinun tulkintasi olisi täysin mahdollinen, ellei sanalle olisi jo ehtinyt muodostua etenkin autojen osalta vakiintunutta merkitystä.

    Omaa kielikorvaani häiritsevät enemmän lainasanat, joita omaksutaan alkuperäiskielisestä poikkeavassa merkityksessä. Preemion ja imagen puolustajana olen esiintynyt aiemmin itsekin. Vaikka joudun myöntämään olevani vähemmistössä, en myönnä tappiotani vaan suhtaudun heikommin informoituihin stoalaisella ylenkatseella :wink:

    Voi olla, että se tekee järkeä!

      
  • Vastaan tässä nyt useampiin kommentteihin.

    Kyse oli semantiikasta, eikä takuukorjauksen ehdoista. Ostopaikalla ei ole väliä, sen voi lähes aina hoitaa missä tahansa valtuutetussa liikkeessä. Ihmisillä / uuden auton ostajilla on yleensä kuitenkin taipumus hakeutua myyjäliikkeeseen. Se hakeudutteko juuri te myyjäliikkeeseen vai ette, on merkityksetöntä. Ihmiset yleensä kuitenkin tekevät niin.

    740 puki sen paremmin sanoiksi, se on kutsu tulla takaisin valmistajan edustajan luo, eli "takaisin" varsin laajassa merkityksessä.

    HR, takaisinkutsu ja takuukorjaus eivät ole synonyymejä. Takuukorjaus suoritetaan kun takuuaikana havaitaan vika. Takaisinkutsussa, pyydetään aktiivisesti autoja käymään korjauksessa/tarkastuksessa. Takaisinkutsu voidaan tehdä myös takuuajan jälkeen, jolloin kyse ei ole takuukorjauksesta vaikka se maksutta tehdäänkin. Silloin kyse on kuluttajasuojan noudattamisesta, ei varsinaisesti takuusta (joka on valmistajan/maahantuojan/myyjän vapaaehtoisesti myöntämä turva). Jotain pakollisen tason ylittäviäkin vastaantuloja saattaa merkkiorganisaatio tehdä, silloin kyse on goodwillistä.

    Korjauskampanjassa voi olla kyse takaisinkutsusta, tai pienemmästä asiasta joka halutaan hoitaa kuntoon. Yleensä huollon yhteydessä ilman että siitä tehdään sen suurempaa numeroa.

    Ps. Saivartelen koska tämä taisi nyt olla saivarteluketju. En minä muuten viilaisi pilkkua.

      1
  • @M880 kirjoitti:
    Vastaan tässä nyt useampiin kommentteihin.

    Kyse oli semantiikasta, eikä takuukorjauksen ehdoista. Ostopaikalla ei ole väliä, sen voi lähes aina hoitaa missä tahansa valtuutetussa liikkeessä. Ihmisillä / uuden auton ostajilla on yleensä kuitenkin taipumus hakeutua myyjäliikkeeseen. Se hakeudutteko juuri te myyjäliikkeeseen vai ette, on merkityksetöntä. Ihmiset yleensä kuitenkin tekevät niin.

    740 puki sen paremmin sanoiksi, se on kutsu tulla takaisin valmistajan edustajan luo, eli "takaisin" varsin laajassa merkityksessä.

    HR, takaisinkutsu ja takuukorjaus eivät ole synonyymejä. Takuukorjaus suoritetaan kun takuuaikana havaitaan vika. Takaisinkutsussa, pyydetään aktiivisesti autoja käymään korjauksessa/tarkastuksessa. Takaisinkutsu voidaan tehdä myös takuuajan jälkeen, jolloin kyse ei ole takuukorjauksesta vaikka se maksutta tehdäänkin. Silloin kyse on kuluttajasuojan noudattamisesta, ei varsinaisesti takuusta (joka on valmistajan/maahantuojan/myyjän vapaaehtoisesti myöntämä turva). Jotain pakollisen tason ylittäviäkin vastaantuloja saattaa merkkiorganisaatio tehdä, silloin kyse on goodwillistä.

    Korjauskampanjassa voi olla kyse takaisinkutsusta, tai pienemmästä asiasta joka halutaan hoitaa kuntoon. Yleensä huollon yhteydessä ilman että siitä tehdään sen suurempaa numeroa.

    Ps. Saivartelen koska tämä taisi nyt olla saivarteluketju. En minä muuten viilaisi pilkkua.

    Saattaa olla, että on vaarana vajota yhä syvemmälle suon silmään koko porukalla, jos aletaan miettiä, mitä takuu oikeastaan tarkoittaa.

    Valmistajan virhevastuu ei lakkaa, kun kuluttajalle annettu takuuaika umpeutuu. Valmistajalla on virhevastuu oikeastaan ihan siihen saakka kun auto menee paaliin.

    Takaisinkutsuissa korjataan käsittääkseni virhevastuun (tuotevastuun) piiriin kuuluvia vikoja ja yleensä sellaisia, joiden seurauksena voi olla vakavia vahinkoja. Vikoja, jotka ovat alunperin olleet piileviä, mutta jotka sitten on löydetty ja valmistaja kantaa vastuun ja korjaa ne veloituksestta. Samaten kuin takuuaikana havaitut viat. Takuuna tehtyä korjausta ei veloiteta kuluttajalta, joten kuluttajan näkökulmasta takaisinkutsu on samanlainen asia kuin mikä tahansa takuukorjaus.

    Mutta en minä väitä, että pitäisi käyttää juuri "takuukorjaus" sanaa.

    En nyt ainakaan keksi, mitä muuta "takaisinkutsu" voisi tarkoittaa, kuin mistä nyt puhutaan, joten voihan sen mieltää myös uusiosanaksi. Eihän esim. sanota, jonkun henkilön poistuttua paikalta, että "teen hänestä takaisinkutsun" vaan sanotaan "kutsun hänet takaisin". Että en ota kantaa, miten sen täytyisi olla, mutta ei takaisinkutsukaan tunnu parhaalta mahdolliselta ilmaisulta.

      
  • @HybridRules kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:
    Vastaan tässä nyt useampiin kommentteihin.

    Kyse oli semantiikasta, eikä takuukorjauksen ehdoista. Ostopaikalla ei ole väliä, sen voi lähes aina hoitaa missä tahansa valtuutetussa liikkeessä. Ihmisillä / uuden auton ostajilla on yleensä kuitenkin taipumus hakeutua myyjäliikkeeseen. Se hakeudutteko juuri te myyjäliikkeeseen vai ette, on merkityksetöntä. Ihmiset yleensä kuitenkin tekevät niin.

    740 puki sen paremmin sanoiksi, se on kutsu tulla takaisin valmistajan edustajan luo, eli "takaisin" varsin laajassa merkityksessä.

    HR, takaisinkutsu ja takuukorjaus eivät ole synonyymejä. Takuukorjaus suoritetaan kun takuuaikana havaitaan vika. Takaisinkutsussa, pyydetään aktiivisesti autoja käymään korjauksessa/tarkastuksessa. Takaisinkutsu voidaan tehdä myös takuuajan jälkeen, jolloin kyse ei ole takuukorjauksesta vaikka se maksutta tehdäänkin. Silloin kyse on kuluttajasuojan noudattamisesta, ei varsinaisesti takuusta (joka on valmistajan/maahantuojan/myyjän vapaaehtoisesti myöntämä turva). Jotain pakollisen tason ylittäviäkin vastaantuloja saattaa merkkiorganisaatio tehdä, silloin kyse on goodwillistä.

    Korjauskampanjassa voi olla kyse takaisinkutsusta, tai pienemmästä asiasta joka halutaan hoitaa kuntoon. Yleensä huollon yhteydessä ilman että siitä tehdään sen suurempaa numeroa.

    Ps. Saivartelen koska tämä taisi nyt olla saivarteluketju. En minä muuten viilaisi pilkkua.

    Saattaa olla, että on vaarana vajota yhä syvemmälle suon silmään koko porukalla, jos aletaan miettiä, mitä takuu oikeastaan tarkoittaa.

    Valmistajan virhevastuu ei lakkaa, kun kuluttajalle annettu takuuaika umpeutuu. Valmistajalla on virhevastuu oikeastaan ihan siihen saakka kun auto menee paaliin.

    Takaisinkutsuissa korjataan käsittääkseni virhevastuun (tuotevastuun) piiriin kuuluvia vikoja ja yleensä sellaisia, joiden seurauksena voi olla vakavia vahinkoja. Vikoja, jotka ovat alunperin olleet piileviä, mutta jotka sitten on löydetty ja valmistaja kantaa vastuun ja korjaa ne veloituksestta. Samaten kuin takuuaikana havaitut viat. Takuuna tehtyä korjausta ei veloiteta kuluttajalta, joten kuluttajan näkökulmasta takaisinkutsu on samanlainen asia kuin mikä tahansa takuukorjaus.

    Mutta en minä väitä, että pitäisi käyttää juuri "takuukorjaus" sanaa.

    En nyt ainakaan keksi, mitä muuta "takaisinkutsu" voisi tarkoittaa, kuin mistä nyt puhutaan, joten voihan sen mieltää myös uusiosanaksi. Eihän esim. sanota, jonkun henkilön poistuttua paikalta, että "teen hänestä takaisinkutsun" vaan sanotaan "kutsun hänet takaisin". Että en ota kantaa, miten sen täytyisi olla, mutta ei takaisinkutsukaan tunnu parhaalta mahdolliselta ilmaisulta.

    Tätä tarkoitin kuluttajansuojan noudattamisella. Olen siis samaa mieltä.

      
  • Ruotsissakin tehdään återkallelse, eli kutsutaan takaisin.

    Autoissa joissa on vain 2 vuoden takuu, niin voi olla että ne eivät käy merkkihuollossa, joten ne on syytä kutsua takaisin valmistajan edustajan luokse.

    Itse sain kutsun joskus vuonna 2000 Opel Astran kanssa. Olisiko ollut takaosan ruosteenestokäsittelyssä jokin puute.

    Ja otsikon aiheeseen. Vähimmillään stop/start-järjestelmä pitää olla varusteena. Tuntuisi hassulta olla ilman ko. varustetta kun turha tyhjäkäynti on turhaa. Muut sähkömoottorit tulevat varmasti ja pikkuhiljaa yleistymään.

      
  • muokattu 09.05.2020 21:27

    Stop/Start-systeemi on aika epätoivoinen yritys jatkaa vanhanaikaisen tekniikan eli polttomoottorin elämää. Minulla oli edellisessä autossa sellainen ja johan vähänkään pidempi paussi liikennevaloissa aiheutti moottorin hörähtämisen käyntiin. Tai en sano varmasti, oliko koskaan valoissa, mutta kuitenkaan kauaa ei voinut olla paikallaan. Akku kaiketi hupeni sen verran nopeaan, että aika pian piti alkaa ladata. Paljonkohan tuo systeemi mahtaa alentaa auton päästöjä?

    Mutta ladattavat hybridit saattavat pysyä pitkään markkinoilla, kun niiden sähkösäteetkin kasvavat, kuten tuon uuden BMW X5 plugarin. Ja MB GLE. Saas nähdä, millaiset speksit on seuraavassa XC90 uudessa mallissa ja milloin se mahtaa tulla. Jonkun huhun luin, että täyssähköinenkin XC90 olisi tulossa. Se olisi mielenkiintoista nähdä.

    Isommat sähkömenopelit ovat toistaiseksi olleet korkeintaan Coupe-tyyppisiä mukamukamaastureita, eli ei hyvä. Tavaratila pieni.

    Plugarilla kuitenkin on vetokykyä, sekä matkustamo- että tavaratilaa ja "rajaton" toimintasäde ainakin toistaiseksi, kun polttoaineiden myynti on vielä ihan vapaasti sallittua.

    P.S. Onhan se tietysti hyvä, että tyhjäkäyntiä vähennetään.

      
  • muokattu 10.05.2020 10:23

    Riippuu aika paljon siitä missä ajaa, mistä ominaisuuksista on hyötyä. Esimerkiksi jonottamisessa tai liikennevaloissa stop/start on hyvä. Jos taas kyseessä on pelkkä risteys, niin silloin se on huono (voi nappia painamalla kytkeä pois). Eli varuste jonka oikea käyttö pitää opetella. Ei pidä siirtää autoa kahta metriä, vaan odottaa että auto kannattaa taas käynnistää että saa ajaa edes yhden autonmitan.

    Plug-in on melko turha ellei ole omaa latauspaikkaa. Sähköauto menisi jopa hankalaksi. Hybridi sopii kaikille, paitsi jos ajo on maantiepainotteista - siihen ei bensakone ole paras vieläkään.

    Suomessa verotus sotkee valinnan tekemistä, joten voi olla helpompaa ajaa Euro-normin kannalta likaisemmalla autolla, kuin vaihtaa uudempaan. Omalla kohdallani löytyi puoleen hintaan EURO6-dieselauto peräkärryn vetoon + pitkään maantieajoon.

    Toinen bensa-automme olisi hyvin janoinen jos kärry laitettaisiin sen perään - NEDC-kulutusarvot jotka Trafi vahvisti sekä verottajalle että kuluttajille olivat alakanttiin. Kuten plug-inien kulutukset jotka ilmoitetaan 100 km matkalle, eli yksi suunta Helsinki-Hämeenlinna. Paluumatkaan ei oteta kantaa.

      1
  • muokattu 10.05.2020 20:42

    @Karrette kirjoitti:
    Riippuu aika paljon siitä missä ajaa, mistä ominaisuuksista on hyötyä. Esimerkiksi jonottamisessa tai liikennevaloissa stop/start on hyvä. Jos taas kyseessä on pelkkä risteys, niin silloin se on huono (voi nappia painamalla kytkeä pois). Eli varuste jonka oikea käyttö pitää opetella. Ei pidä siirtää autoa kahta metriä, vaan odottaa että auto kannattaa taas käynnistää että saa ajaa edes yhden autonmitan.

    Plug-in on melko turha ellei ole omaa latauspaikkaa. Sähköauto menisi jopa hankalaksi. Hybridi sopii kaikille, paitsi jos ajo on maantiepainotteista - siihen ei bensakone ole paras vieläkään.

    Suomessa verotus sotkee valinnan tekemistä, joten voi olla helpompaa ajaa Euro-normin kannalta likaisemmalla autolla, kuin vaihtaa uudempaan. Omalla kohdallani löytyi puoleen hintaan EURO6-dieselauto peräkärryn vetoon + pitkään maantieajoon.

    Toinen bensa-automme olisi hyvin janoinen jos kärry laitettaisiin sen perään - NEDC-kulutusarvot jotka Trafi vahvisti sekä verottajalle että kuluttajille olivat alakanttiin. Kuten plug-inien kulutukset jotka ilmoitetaan 100 km matkalle, eli yksi suunta Helsinki-Hämeenlinna. Paluumatkaan ei oteta kantaa.

    Jos kertakaikkiaan ei pysty järjestämään latausta kotona eikä työpaikalla, niin plugari ei ole ehkä hyvä ratkaisu. Mutta plugarin lataamiseen ei tarvita kuin 8A virta eli ihan normi kotitalouspistoke tai lämmitystolppa parkkiksella riittää. Suurinta osaa plugareista ei edes voi ladata 16A suuremmalla virralla. 8A virta tarkoittaa aika hidasta lataamista, koska teho on vain vajaa 2kW, mutta minunkin plugarin akku täyttyy sillä alle viidessä tunnissa (jos käyttöenergia on aloituksessa nolla).

    Marketin parkissa sitten voikin ladata 16A viralla, jolloin aika on puolet lyhyempi.

      
  • @Karrette kirjoitti:
    Riippuu aika paljon siitä missä ajaa, mistä ominaisuuksista on hyötyä. Esimerkiksi jonottamisessa tai liikennevaloissa stop/start on hyvä. Jos taas kyseessä on pelkkä risteys, niin silloin se on huono (voi nappia painamalla kytkeä pois). Eli varuste jonka oikea käyttö pitää opetella. Ei pidä siirtää autoa kahta metriä, vaan odottaa että auto kannattaa taas käynnistää että saa ajaa edes yhden autonmitan.

    Plug-in on melko turha ellei ole omaa latauspaikkaa. Sähköauto menisi jopa hankalaksi. Hybridi sopii kaikille, paitsi jos ajo on maantiepainotteista - siihen ei bensakone ole paras vieläkään.

    Suomessa verotus sotkee valinnan tekemistä, joten voi olla helpompaa ajaa Euro-normin kannalta likaisemmalla autolla, kuin vaihtaa uudempaan. Omalla kohdallani löytyi puoleen hintaan EURO6-dieselauto peräkärryn vetoon + pitkään maantieajoon.

    Toinen bensa-automme olisi hyvin janoinen jos kärry laitettaisiin sen perään - NEDC-kulutusarvot jotka Trafi vahvisti sekä verottajalle että kuluttajille olivat alakanttiin. Kuten plug-inien kulutukset jotka ilmoitetaan 100 km matkalle, eli yksi suunta Helsinki-Hämeenlinna. Paluumatkaan ei oteta kantaa.

    Tuli muuten mieleen, että täyssähkö olisi ehkä parempi kuin plugari, jos kotona ei voi ladata. Plugareissa ei ainakaan yleensä ole kuin se 16A lataus, joka on hidas ja kun akkukin on pieni, niin julkisten latausasemien kanssa hommasta ei tule mitään järkevää. Mutta sähköauto on sikäli eri asia, että niissä kertalatauksella pääsee jo pitkän matkan eikä lataaminen "ulkona" kestä mahdottomia.

    Minä en olisi ottanut plugaria, jos kotona ei voisi ladata. Enkä täyssähköautoakaan.

      
  • muokattu 11.05.2020 08:34

    Seuraan mielenkiinnolla milloin sähkö tulee käytetyn ostajalle kannattavaksi (saan vain harvoin kilometrikorvauksia). Nyt sähkö vaatii pääomaa tai velkaa, tai luokkaa tai kahta pienemmän auton. Todella paljon ajettu käytetty voi olla vaihtoehto, jos välttämättä haluaa tietynlaisen auton, eikä ruotsintuontia ole tarjolla.

    Ja onko silloin joskus sähkö edelleen kotitaloussähköä ilman kilometrimaksuja, tai korkeaa käyttövoimaveroa?

    Dieselin osalta -autosta riippuen- kannattavuus (n. 360 euroa vuosi tai 1 euro päivässä) on jo normaaleilla ajomäärillä. Auton hankintahintakin vaikuttaa tässä laskelmassa. Siinä mieluusti vertaan moottorin vääntömomenttia, vaikka usein on vertailussa laskettu mieluummin yläkierrosten hevosvoimia väännön sijaan, eli auton käyttötavan laskukaavassa esiintyy usein ohitustilanteita.

      
  • muokattu 25.05.2020 16:02

    Premium-käsitteestä sähköautoissa.

    Tähän mennessä sanaa "premium-auto" on voitu perustella sillä että "premiumpolttisauto" on jonkin verran parempi ominaisuuksiltaan kuin niin sanottu tavisauto.

    Jotta käsitettä "premium-auto" voitaisiin edelleen käyttää sähköautojen vallatessa alaa, niin "premiumsähköauton" pitäisi olla parempi ominaisuuksiltaan kuin "tavissähköauton".

    Jos kuitenkin perinteisen "tavismerkin" sähköauto on ominaisuuksiltaan yhtä hyvä kuin perinteisen premiumvalmistajan tekemä sähköauto, niin tällöin kai "premiumista" puhuminen on vanhahtavaa. Etenkin silloin kun vertailtavat sähköautot ovat samanhintaisia.

    Ominaisuusvertailussa punnittavia seikkoja ovat.

    • toimintamatka
    • latausnopeus
    • meluisuus
    • ajo-ominaisuudet

    Kysymys on siitä miten "premiumvalmistaja" pystyy sähköautoillaan erottautumaan joukosta.

    Oman käsitykseni mukaan "premiumin" käsite hämärtyy siirryttäessä sähköautoihin.

      
  • @▫️ kirjoitti:
    Premium-käsitteestä sähköautoissa.

    Tähän mennessä sanaa "premium-auto" on voitu perustella sillä että "premiumpolttisauto" on jonkin verran parempi ominaisuuksiltaan kuin niin sanottu tavisauto.

    Jotta käsitettä "premium-auto" voitaisiin edelleen käyttää sähköautojen vallatessa alaa, niin "premiumsähköauton" pitäisi olla parempi ominaisuuksiltaan kuin "tavissähköauton".

    Jos kuitenkin perinteisen "tavismerkin" sähköauto on ominaisuuksiltaan yhtä hyvä kuin perinteisen premiumvalmistajan tekemä sähköauto, niin tällöin kai "premiumista" puhuminen on vanhahtavaa. Etenkin silloin kun vertailtavat sähköautot ovat samanhintaisia.

    Ominaisuusvertailussa punnittavia seikkoja ovat.

    • toimintamatka
    • latausnopeus
    • meluisuus
    • ajo-ominaisuudet

    Kysymys on siitä miten "premiumvalmistaja" pystyy sähköautoillaan erottautumaan joukosta.

    Oman käsitykseni mukaan "premiumin" käsite hämärtyy siirryttäessä sähköautoihin.

    Eiköhän tämäkin keskustelu kulminoidu ämpärimuoviin 😊

      
  • muokattu 25.05.2020 17:23

    Kyllä se siihen kulminoituu ja vaihtoehtoisesti siihen, onko nahka parempi kuin nahka.

    @square kirjoitteli:

    Tähän mennessä sanaa "premium-auto" on voitu perustella sillä että se on jonkin verran parempi ominaisuuksiltaan kuin niin sanottu tavisauto

    Niinhän sitä yritetään yleistää. Tuo on juuri niin naiivi lausahdus sinulta kuin monelta muultakin yrittäneeltä, kun asia kuvitellaan typistettävän näppärästi.

    Mutta mitä ominaisuuksia tarkoitetaan, kuinka paljon tai vähän on "jonkinverran"? Mikä tekee autosta taviksen, sekö että ostajat tykkää?

    Jotta käsitettä "premium-auto" voitaisiin edelleen käyttää sähköautojen vallatessa alaa, niin "premiumsähköauton" pitäisi olla parempi ominaisuuksiltaan kuin "tavissähköauton"

    Miltä ominaisuuksiltaan? Näiltäkö:

    • toimintamatka? Entäs paljonko se painaa polttisautoissa sitten?
    • latausnopeus? Riippuuko se seinästä, vai autosta?
    • meluisuus? Mikä on kynnys-dB että saa premiumstatuksen? Eihän sellaista ole nytkään ja eikös sähköauto ole lähtökohtaisesti hiljainen?
    • ajo-ominaisuudet? TM-voittaja ajo-ominaisuuksillaan?

    Jos kuitenkin perinteisen "tavismerkin" sähköauto on ominaisuuksiltaan yhtä hyvä kuin perinteisen premiumvalmistajan tekemä sähköauto, niin tällöin kai "premiumista" puhuminen on vanhahtavaa. Etenkin silloin kun vertailtavat sähköautot ovat samanhintaisia

    Nyt aloit kirjoittamaan merkeistä kun aluksi puhuit muista tekijöistä. Mistä merkeistä ja miksi? Ja siis imago vai jotkut muut tekijät? Entäs jos joku osa pettää "perinteisen premiumvalmistajan" autossa? Ja "tavismerkin" valmistaja pesee autollaan testeissä sellaisen?

    Kysymys on siitä miten "premiumvalmistaja" pystyy sähköautoillaan erottautumaan joukosta

    Nythän niissä on jotakin sellaista, mikä ei liity tekniikkaan ollenkaan, silläkö kun ei aina muuta löydy, ei edes hinnassa välttämättä?

    Oman käsitykseni mukaan "premiumin" käsite hämärtyy siirryttäessä sähköautoihin.

    Minusta se on ollut hämärtyneenä jo iät ajat. Käsitteitä laatu, ajo-ominaisuudet, ulkonäkö, hiljaisuus, varusteet sun muuta väärinkäytetään omiin argumentteihin hyvin ahdasmielisesti p-autoista puhuttaessa. Sana p kirjoitetaan jopa P - ai että.

      
  • No en minäkään rakenna kulisseja autojen avulla.

    Kiinnostavaa kuitenkin olisi esimerkiksi se että miten "tavismerkki" Fordin eka sähköauto Mach-E asemoituu markkinoilla.

      
  • @HybridRules kirjoitti:
    Stop/Start-systeemi on aika epätoivoinen yritys jatkaa vanhanaikaisen tekniikan eli polttomoottorin elämää. Minulla oli edellisessä autossa sellainen ja johan vähänkään pidempi paussi liikennevaloissa aiheutti moottorin hörähtämisen käyntiin. Tai en sano varmasti, oliko koskaan valoissa, mutta kuitenkaan kauaa ei voinut olla paikallaan.

    Alentaa se mittaussyklin mukaisessa pätkäajossa kulutusta ihan selvästi.

    Akku kaiketi hupeni sen verran nopeaan, että aika pian piti alkaa ladata. Paljonkohan tuo systeemi mahtaa alentaa auton päästöjä?

    Huono akku tai huono suunnittelu, jos noin kävi? Mutta oletko varma, että jännite ole se yksi monista katkaisuehdoista, joka triggasi käynnistyksen?

    Käsittääkseni useammin toteutuva rajoitus on lämpötila? Tämä arvioni on tosin Tähdellisten lasien takaa, joten stop-starttia varten asennetun toisen akun kapasiteetti riittää vallan mainiosti starttiin vaikka varttitunnin seisonnan jälkeen valot ja puhaltimet päällä. Mutta kun sekä ilmastoinnin kompressori että vesipumppu ovat seis, painuu matkustamon lämpötila aika pian ulos asetusarvoista. Nyt en siis puhu W211 sarjan kahden akun järjestelystä, vaan W212 stop-start järjestelmää varten asennetusta lisäakusta.

    Nythän on optimikeli kulutuksen ja stop-startin kannalta, kun ilmastointia ja lämmitystä ei tarvita ja stop-start aktivoituu heti kun pääsee kotipihalta pois. Lämpimämmässä säässä ilmastointi tohottaa jonkin aikaa ennen kuin stop-start aktivoituu.

      
  • @Karrette kirjoitti:
    Seuraan mielenkiinnolla milloin sähkö tulee käytetyn ostajalle kannattavaksi (saan vain harvoin kilometrikorvauksia). Nyt sähkö vaatii pääomaa tai velkaa, tai luokkaa tai kahta pienemmän auton.

    Peesaan tätä ajatusmallia.

    Jo nykyvalikoimasta löytyy meidän kodin ja mökin pihalle sopiva sähköauto, mutta hinnat eivät vielä täsmää koska sähkärien vaihtoautomarkkina ei ole vielä valmis.

      
  • @▫️ kirjoitti:
    Oman käsitykseni mukaan "premiumin" käsite hämärtyy siirryttäessä sähköautoihin.

    Sitä ennenhän se on ollutkin häkellytävän selvä, eiku... :smiley:

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:
    Stop/Start-systeemi on aika epätoivoinen yritys jatkaa vanhanaikaisen tekniikan eli polttomoottorin elämää. Minulla oli edellisessä autossa sellainen ja johan vähänkään pidempi paussi liikennevaloissa aiheutti moottorin hörähtämisen käyntiin. Tai en sano varmasti, oliko koskaan valoissa, mutta kuitenkaan kauaa ei voinut olla paikallaan.

    Alentaa se mittaussyklin mukaisessa pätkäajossa kulutusta ihan selvästi.

    Akku kaiketi hupeni sen verran nopeaan, että aika pian piti alkaa ladata. Paljonkohan tuo systeemi mahtaa alentaa auton päästöjä?

    Huono akku tai huono suunnittelu, jos noin kävi? Mutta oletko varma, että jännite ole se yksi monista katkaisuehdoista, joka triggasi käynnistyksen?

    Käsittääkseni useammin toteutuva rajoitus on lämpötila? Tämä arvioni on tosin Tähdellisten lasien takaa, joten stop-starttia varten asennetun toisen akun kapasiteetti riittää vallan mainiosti starttiin vaikka varttitunnin seisonnan jälkeen valot ja puhaltimet päällä. Mutta kun sekä ilmastoinnin kompressori että vesipumppu ovat seis, painuu matkustamon lämpötila aika pian ulos asetusarvoista. Nyt en siis puhu W211 sarjan kahden akun järjestelystä, vaan W212 stop-start järjestelmää varten asennetusta lisäakusta.

    Nythän on optimikeli kulutuksen ja stop-startin kannalta, kun ilmastointia ja lämmitystä ei tarvita ja stop-start aktivoituu heti kun pääsee kotipihalta pois. Lämpimämmässä säässä ilmastointi tohottaa jonkin aikaa ennen kuin stop-start aktivoituu.

    Tuo minun kokemus oli Disco 4:lla ja siitä kolme vuotta. En muista tarkemmin millaisissa tilanteissa moottori hörähti käyntiin, kun olin odottamassa jotain. Itsekseni vain ajattelin, että auto halusi alkaa ladata ja siksi käynnistyi. En kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota, kun tuntui aika turhakkeelta koko ominaisuus. Voi olle, että jos olisin syynännyt kulutusta yhtä tarkkaan kuin nyt hybridin kanssa, niin olisin ehkä vähän arvostanut sitäkin moottorin sammuttelua.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit