Vai niin. Hybrideissä voisi ollakin Start/Stop, polttisautoissa on ilman muuta Stop/Start.
Kyllä järjestyksen on oltava aina teknisesti start stop start stop jne. ensimmäinen start on manuaalinen loput hoitaa automatiikka.
Nimenomaan tuolla perusteella se asian hoitava järjestelmä olisi stop/start, kun se ensimmäinen startti ei perustu tähän järjestelmään vaan (jossain määrin) manuaaliseen toimintoon.
Päätän raporttini täältä tähän.
En minäkään tuota toiminnan järjestystä kiellä, eli stop-start se on käytännössä tuolla risteyksissä. Mutta pitääkö kaikkia vakiintuneita termejä vastaan kinata?
Vai niin. Hybrideissä voisi ollakin Start/Stop, polttisautoissa on ilman muuta Stop/Start.
Kyllä järjestyksen on oltava aina teknisesti start stop start stop jne. ensimmäinen start on manuaalinen loput hoitaa automatiikka.
Nimenomaan tuolla perusteella se asian hoitava järjestelmä olisi stop/start, kun se ensimmäinen startti ei perustu tähän järjestelmään vaan (jossain määrin) manuaaliseen toimintoon.
Päätän raporttini täältä tähän.
En minäkään tuota toiminnan järjestystä kiellä, eli stop-start se on käytännössä tuolla risteyksissä. Mutta pitääkö kaikkia vakiintuneita termejä vastaan kinata?
Mjaa, en sitä tiedä. Minä osallistuin tähän ajanvietteenä ajatellen että se oli lähinnä akateemista pohditaa, ennemmin kuin taistelua väärää terminologiaa vastaan.
Vai niin. Hybrideissä voisi ollakin Start/Stop, polttisautoissa on ilman muuta Stop/Start.
Kyllä järjestyksen on oltava aina teknisesti start stop start stop jne. ensimmäinen start on manuaalinen loput hoitaa automatiikka.
Automatiikka käynnistää myös sen ensimmäisen kerran, kunhan vain antaa napilla luvan. Monilla hybrideillä ollaan vieläpä liikkeelläkin, ennen kuin polttomoottori käynnistyy.
@NHB kirjoitti:
Mitkä olivatkaan arviosi webaston ja nykyaikaisen voimalinjan kylmäkäynnistyksen kulutuslisistä?
Enpä muista tuollaista asiaa arvioineeni? Sen sijaan arvioin, että ensimmäinen kilometri kylmällä moottorilla kuluttaa uusissakin moottoreissa merkittävästi enemmän kuin viideskymmenes samoissa olosuhteissa. Onko tämä arvio mielestäsi väärä?
Menneiden vuosikymmenien arviot eivät enää nykyisillä kehittyneillä lämmönhallinnoilla ja aina vain ohenevilla öljyillä.
Paljonko nykyajan öljyt ovat ohentuneet menneiden vuosikymmenien automallien käyttämistä 0W-luokituksista?
Ymmärtääkseni varsin suoraan syyllistit saastuttamisen haitoista uhria.
En arvioinut haittojen uhrin asemaa, kun en edes tiedä ketä tässä tarkoitetaan uhrilla?
Puhuin ensimmäisen kilometrin kustannuksista niiden kustannusten maksajan kannalta.
Mitoittipa mitä vain, niin pitkillä esilämmitysajoilla energiasta iso osa menee harakoille.
Totta. Lämmitän parhaan ymmärrykseni mukaan, mutta olen ilman muuta valmis muuttamaan tapojani, jos osaat kertoa jonkin paremman tavan? Ei minulla ole mitään tarvetta maksaa tarpeettoman suuria sähkölaskuja. Kaikki parannukset ovat tervetulleita eikä niistä ole edes minkäänlaista lisävaivaa, koska vaihtelen kellokytkimen asetuksia sään mukaan ainakin viikottain jo nyt.
Olen päätynyt pakkaskelillä enintään noin pariin tuntiin puhtaasti sillä perusteella, että sen jälkeen lämpötilan nousu on niin toivottoman hidasta, että siitä on mielestäni enää turha maksaa. Jos uudempi auto lämpenee nopeammin ulos kylmäkäyntiparametreistaan, niin sehän on hyvä asia, koska sitten seuraava automme säästää polttoaineen lisäksi myös sähköä.
Paljonko sinun mielestäsi vesikiertoisella sähkölämmityksellä pitäisi lämmittää -20 asteessa ulkoilmaan pysäköityä autoa? Miten tuo lämmitysaika muuttuu auton iän funktiona?
@NHB kirjoitti:
Mitkä olivatkaan arviosi webaston ja nykyaikaisen voimalinjan kylmäkäynnistyksen kulutuslisistä?
Enpä muista tuollaista asiaa arvioineeni? Sen sijaan arvioin, että ensimmäinen kilometri kylmällä moottorilla kuluttaa uusissakin moottoreissa merkittävästi enemmän kuin viideskymmenes samoissa olosuhteissa. Onko tämä arvio mielestäsi väärä?
Tuskinpa kukaan kiistää kylmökäynnistyksen lisäävän kulutusta. Itsestään selvä asia, josta on aika tylsä keskustellä. Webaston käytön vertaamisessa esilämmittämättä jättämiseen voisi olla enemmän keskusteltavaa.
Menneiden vuosikymmenien arviot eivät enää nykyisillä kehittyneillä lämmönhallinnoilla ja aina vain ohenevilla öljyillä.
Paljonko nykyajan öljyt ovat ohentuneet menneiden vuosikymmenien automallien käyttämistä 0W-luokituksista?
0W30-40:stä on tultu 0W16-20:een.
Ymmärtääkseni varsin suoraan syyllistit saastuttamisen haitoista uhria.
En arvioinut haittojen uhrin asemaa, kun en edes tiedä ketä tässä tarkoitetaan uhrilla?
”Savusta on taajamaan vapaaehtoisesti muuttaneen parasta valittaa peilikuvaallen.”
Mitoittipa mitä vain, niin pitkillä esilämmitysajoilla energiasta iso osa menee harakoille.
Totta. Lämmitän parhaan ymmärrykseni mukaan, mutta olen ilman muuta valmis muuttamaan tapojani, jos osaat kertoa jonkin paremman tavan? Ei minulla ole mitään tarvetta maksaa tarpeettoman suuria sähkölaskuja. Kaikki parannukset ovat tervetulleita eikä niistä ole edes minkäänlaista lisävaivaa, koska vaihtelen kellokytkimen asetuksia sään mukaan ainakin viikottain jo nyt.
Olen päätynyt pakkaskelillä enintään noin pariin tuntiin puhtaasti sillä perusteella, että sen jälkeen lämpötilan nousu on niin toivottoman hidasta, että siitä on mielestäni enää turha maksaa. Jos uudempi auto lämpenee nopeammin ulos kylmäkäyntiparametreistaan, niin sehän on hyvä asia, koska sitten seuraava automme säästää polttoaineen lisäksi myös sähköä.
Paljonko sinun mielestäsi vesikiertoisella sähkölämmityksellä pitäisi lämmittää -20 asteessa ulkoilmaan pysäköityä autoa? Miten tuo lämmitysaika muuttuu auton iän funktiona?
En minä ole vääräksi väittämässä tai korjaamassa esilämmitystapaasi. Sen sijaan haastan ajatuksiasi, joiden mukaan webastolla Esilämmittäminen on hukkalämmöllä lämmittämistä taloudellisempaa ja etteivät nykyisin enää valmistajat viitsi pohtia kylmäkäynnistystä. Menestys on ollut kyllä heikkoa, kun haluat vältellä tuota keskustelua ja jutella jostain aivan muusta.
Esilämmitys, vaikka kulutusta ajossa alentaakin, on kuitenkin myös kulutusta. Jos ensin lämmittää lohkolämmittimellä (500 W) 2 tuntia ja sitten ajaa 5 km, niin 100 km kohti esilämmitys on kuluttanut 20 kWh. Tai jos on webastolla lämmittänyt puoli tuntia (7 dl/h) ja ajaa sitten 5 km, on 100 km kohti kulunut jo pelkästään esilämmityksessä 7 litraa polttoainetta.
Yleisestihän puhutaan ainakin suomalaisittain Start/Stop:ista vaikka se onkin asiasisällöltään väärin sanottu. Kivaa olla porukassa typeryksiä, se on ok minulle. Kunhan vain huomautin asiasta.
Mutta ihmisten kielenkäyttö on huolimatonta yleensäkin ja syntyy kaikenlaisia sanontoja niin kuin esim. "Nyt kyllä löit kirveesi naulan kantaan" (vai miten se menikään).
Sanonnassa kirves lyötiin kiveen. Täysin eri asia kuin sanonta naulan kannasta. HR:ltä todella huolimatonta ja edesvastuutonta lähteä typeryyttään näitä vanhoja sanontoja sotkemaan.
Olen melko varma, että tämä ei Jokeria kiinnosta, mutta kerronpa silti, mistä tuo hieno sanonta "nyt löit kyllä kirveesi naulan kantaan". Radiossa on ohjelma nimeltä Aristoteleen kantapää, jossa kiinnitetään huomioita suomenkielen käyttöön. Areenasta löytyy vanhoja jaksoja. Siellä on mm. kuuntelijoiden löytämiä kielikukkasia lähinnä eri medioista. Esimerkiksi seiväshyppääjän suorituksesta joku toimittaja oli kirjoittanut lehteen: "hyppy ei mennyt yliyrittämiseksi". Usein jutuissa on juuri yleisiä fraaseja sanottuna asiayhteyksissä, joihin ne eivät sovi. Ja fraasien yhdistelyä hassusti. Kerran kuulin lähetyksen, jossa Arvi Lind oli keskustelemassa aiheesta ja ohjelman jakso loppui Lindin toteamukseen toimittajalle: Nyt kyllä löit kirveesi naulan kantaan. Hauska esimerkki osaamattomasta kielen käytöstä jäi mieleen. Vai onko se ajattelemattomuutta vai mitä? Minusta tuo Start/Stop juttu on omituinen, koska kiistattomasti järjestelmä ensin sammuttaa ja siten käynnistää moottorin eli tekee Stop/Start. Miksi ihmeessä sitä pitää nimittää päinvastaisesti? Fingerporissa osattaisiin tämäkin oikein.
P.S. Arvi Lind siis tietenkin sanoi tahallaan noin huumorimielellä ja osui sillä naulan kantaan.
Yleisestihän puhutaan ainakin suomalaisittain Start/Stop:ista vaikka se onkin asiasisällöltään väärin sanottu. Kivaa olla porukassa typeryksiä, se on ok minulle. Kunhan vain huomautin asiasta.
Mutta ihmisten kielenkäyttö on huolimatonta yleensäkin ja syntyy kaikenlaisia sanontoja niin kuin esim. "Nyt kyllä löit kirveesi naulan kantaan" (vai miten se menikään).
Sanonnassa kirves lyötiin kiveen. Täysin eri asia kuin sanonta naulan kannasta. HR:ltä todella huolimatonta ja edesvastuutonta lähteä typeryyttään näitä vanhoja sanontoja sotkemaan.
Olen melko varma, että tämä ei Jokeria kiinnosta, mutta kerronpa silti, mistä tuo hieno sanonta "nyt löit kyllä kirveesi naulan kantaan". Radiossa on ohjelma nimeltä Aristoteleen kantapää, jossa kiinnitetään huomioita suomenkielen käyttöön. Areenasta löytyy vanhoja jaksoja. Siellä on mm. kuuntelijoiden löytämiä kielikukkasia lähinnä eri medioista. Esimerkiksi seiväshyppääjän suorituksesta joku toimittaja oli kirjoittanut lehteen: "hyppy ei mennyt yliyrittämiseksi". Usein jutuissa on juuri yleisiä fraaseja sanottuna asiayhteyksissä, joihin ne eivät sovi. Ja fraasien yhdistelyä hassusti. Kerran kuulin lähetyksen, jossa Arvi Lind oli keskustelemassa aiheesta ja ohjelman jakso loppui Lindin toteamukseen toimittajalle: Nyt kyllä löit kirveesi naulan kantaan. Hauska esimerkki osaamattomasta kielen käytöstä jäi mieleen. Vai onko se ajattelemattomuutta vai mitä? Minusta tuo Start/Stop juttu on omituinen, koska kiistattomasti järjestelmä ensin sammuttaa ja siten käynnistää moottorin eli tekee Stop/Start. Miksi ihmeessä sitä pitää nimittää päinvastaisesti? Fingerporissa osattaisiin tämäkin oikein.
P.S. Arvi Lind siis tietenkin sanoi tahallaan noin huumorimielellä ja osui sillä naulan kantaan.
Valitan että en ymmärtänyt sinun siteraanneen Arvia. Asiayhteys ei tullut ilmi.
Saat miettiä edelleen ihan miten haluat näitä termejä, mutta kun väität näitä kielikukkasiksi tai huonoiksi suomennuksiksi, niin näinhän ei ole.
”Savusta on taajamaan vapaaehtoisesti muuttaneen parasta valittaa peilikuvaallen.”
Kiitos tästä mielenkiintoisesta rinnastuksesta. En itsekään pidä kaupunkiasumisesta, mutta en olisi silti osannut nähdä kaupunkilaista uhrina, koska itse hän on valintansa tehnyt.
Sen sijaan haastan ajatuksiasi, joiden mukaan webastolla Esilämmittäminen on hukkalämmöllä lämmittämistä taloudellisempaa ja etteivät nykyisin enää valmistajat viitsi pohtia kylmäkäynnistystä. Menestys on ollut kyllä heikkoa, kun haluat vältellä tuota keskustelua ja jutella jostain aivan muusta.
Kiitos tästä. Ensimmäistä kertaa ymmärrän kysymyksesi.
Muista en tiedä, mutta tuntemieni saksalaisvalmistajien osalta tilanne muuttui viime vuosikymmenen puolivälin tienoilla. Vuosikymmenen alussa tehdas-Webasto yleisesti vielä lämmitti sekä moottoria että sisätilaa. Sen jälkeen alkoi moottorin lämmittäminen jäädä pois muodista. Minun autoni vuosimallissa 2012 oli valmistajan mielestä tarpeellista lämmittää Webastolla moottoria, mutta saman moottorin myöhemmin käyttöön ottaneissa korimalleissa 2015 lähtien moottorin lämmittäminen ei enää ollut tarpeen. Tämähän on tietenkin vanhaa tietoa, koska kyseisen moottorin valmistus päättyi 2018.
Nykyinen autoni on ensimmäinen Webastollinen minun käytössäni, joten muiden tavoin pelkäsin polttoaoinelämmittimen suurta kulutusta, jonka seurauksena koko ensimmäinen talvi on ajettu Webastoa "säästeliäästi" vain kovalla pakkasella tai syystä tai toisesta sähköttömästä erämaasta lähtiessä. Sen jälkeen sain tietää mahdollisuudesta konffata Webasto lämmittämään moottoria alusta lähtien ja muutoksen tehtyäni aloin tietoisesti seurata väylältä lämpötilatietoja, joiden pohjalta aloin tähdätä lämmityksen selvästi yli sähkölämmityksen saavuttaman 20 - 30 asteen välisen terminaalilämpötilan. Tavoitteena on lisätä tuohon jäähdytysnesteestä mitattuun lämpötilaan suunnilleen parikymmentä astetta, koska silloin huomaan vaihtokohdista ja hetkellisestä kulutuksesta voimalinjan poistuvan kylmäkäyntiohjelmalta lähes heti ajamaan lähdettyäni.
Aiemmin viitatulla pakokaasujen puhdistuksen lämpötilalla ei näytä olevan minun EU5 versiossani tällä mittaustavalla havaittavaa merkitystä kylmäkäyntiohjelmalta pois siirtymisen kannalta ja syykin on selvä. Ihan sama miten lämmitän, tai vaikka en lämmittäisi ollenkaan, kotikadulta poistuessa pakokaasujen lämpötila painuu yli 200 asteen, 60 rajoitukselle "kiihdyttäessä" yli 300 asteen ja moottoritielle mennessä noin 500 asteeseen.
Tällä käyttötavalla tankkikirjan mukaan suunnilleen talvirengaskauden kulutus on 15.10. - 15.4. mitattuna on vaihdellut keväällä talven jälkeen seuraavasti:
2018 - 2019 työmatkalla oli moottoritieremontin vuoksi pitkät pätkät 60 rajoitusta ja 2018 lähtien on maastopyörää kuskattu vetokuulassa myös talvella, mutta muuten ympäristötekijät ovat pysyneet niin vakioina kuin ne pääasiassa saman kodin, työpaikan, mökin ja mummolan välillä liikkuvalle tällaisessa epätieteellisessä havainnoinnissa voivat pysyä.
Jätän uusien autojen kommentoinnin niille, jotka sellaisilla ajavat, mutta kokemuksesta olen edelleen sitä mieltä, että vuonna 2012 valmistuneen OM651 dieselin osalta Webaston oikea käyttö on kohtuullisilla ajomatkoilla nollasummapeliä tai jopa pientä säästöä.
Oletan saman moottorin uudemman version Webastolla lämpenemättömyyden syyksi edelleen valmistajan laiskuuden virittää kylmäkäyntikonfiguraation mittapisteet ja hälytykset kohdilleen urearuiskulla varustettuun saman moottorin EU6 versioon?
Jos sinulla on aiheesta parempaa tietoa, kerro toki?
Vai niin. Hybrideissä voisi ollakin Start/Stop, polttisautoissa on ilman muuta Stop/Start.
Kyllä järjestyksen on oltava aina teknisesti start stop start stop jne. ensimmäinen start on manuaalinen loput hoitaa automatiikka.
Nimenomaan tuolla perusteella se asian hoitava järjestelmä olisi stop/start, kun se ensimmäinen startti ei perustu tähän järjestelmään vaan (jossain määrin) manuaaliseen toimintoon.
Eikö iljettävien anglismien sijaan tulisi käyttää suomenkielisiä ilmaisuja kuten sammutusautomatiikka?
@Lukija31722 kirjoitti:
Esilämmitys, vaikka kulutusta ajossa alentaakin, on kuitenkin myös kulutusta. Jos ensin lämmittää lohkolämmittimellä (500 W) 2 tuntia ja sitten ajaa 5 km, niin 100 km kohti esilämmitys on kuluttanut 20 kWh. Tai jos on webastolla lämmittänyt puoli tuntia (7 dl/h) ja ajaa sitten 5 km, on 100 km kohti kulunut jo pelkästään esilämmityksessä 7 litraa polttoainetta.
Ilman muuta. Nyt tosin tullaan taas lähelle kiellettyä aihetta, josta puhuttaessa jotkut alkavat uhriutua, mikäli sanotaan ääneen arvio, että ensimmäiset kilometrit kuluttavat eniten. Talvipakkasessa 5 km ajomatkat polttiksella ovat joka tapauksessa ekokatastrofi.
Mitä mieltä olet kulutusta vähentävästä sähköauton tai lataushybridin esilämmityksestä ennen ajoa?
Jos on hyvä asia alentaa patteriauton ajonaikaista energiankulutusta sähkölämmityksellä, silloin polttiksen kulutuksen alentaminen sähköisellä esilämmityksellä on vielä parempi asia, koska sillä vältetään paljon huonomman hyötysuhteen lämmitys polttoaineella.
Juuri tähän tähtään itsekin, eli sähköllä ensin pohjat ja sitten lopuksi Webastolla nostetaan lämpötilaa vain se osuus, johon 500 Watin lohkolämmitin ei ylety.
Tällä strategialla olen tietenkin alttiina Webaston polttimen ennenaikaiselle tilttaamiselle, kun en kärvennä poltinta normaaliin tapaan pelkästään Webastolla lämmittäen puolta tuntia kerrallaan. Ensimmäiset diagnostiikan roskat jouduin nollaamaan viime talvena, vikatilan syynä oli "liian monta epäonnistunutta käynnistymisyritystä".
Oman autoni lämmitin on valitettavasti viimeisiä Webasto Thermotoppeja ajalta ennen EVO mallia. Olen antanut kertoa itselleni, että tuon vanhan seppäämiseen ei kannata käyttää rahaa eikä vaivaa, vaan sen kilahtaessa varaosa on saman kamiinan tilalle sopiva EVO malli. En silti tahallani tuhoa poltinta ihan lyhyillä käyntijaksoilla, vaan aloitan noin 10 minuutista. Näillä eväillä se on kestänyt jo 240.000 km. Saa nähdä miten äijän käy ensi talvena, kun sattuneesta syystä autolleni tuli AINAKIN yksi lisävuosi?
@Lukija31722 kirjoitti:
Esilämmitys, vaikka kulutusta ajossa alentaakin, on kuitenkin myös kulutusta. Jos ensin lämmittää lohkolämmittimellä (500 W) 2 tuntia ja sitten ajaa 5 km, niin 100 km kohti esilämmitys on kuluttanut 20 kWh. Tai jos on webastolla lämmittänyt puoli tuntia (7 dl/h) ja ajaa sitten 5 km, on 100 km kohti kulunut jo pelkästään esilämmityksessä 7 litraa polttoainetta.
Mitä mieltä olet kulutusta vähentävästä sähköauton tai lataushybridin esilämmityksestä ennen ajoa?
Jos on hyvä asia alentaa patteriauton ajonaikaista energiankulutusta sähkölämmityksellä, silloin polttiksen kulutuksen alentaminen sähköisellä esilämmityksellä on vielä parempi asia, koska sillä vältetään paljon huonomman hyötysuhteen lämmitys polttoaineella.
Kyllä lämmittäminen etukäteen on monessa suhteessa hyödyllistä, mutta kokonaisenergiankulutuksen laskuun sillä en usko - mutta aina voi huijata itseään, kun mittaristossa näkyy pienempi kulutuslukema. Sähköautoon saa pakkasessa lisää toimintamatkaa, kun on tuhlannut sitä energiaa suoraan pistorasiasta eikä sitä tarvitse ottaa myöhemmin akusta niin paljon. Polttomoottorin pakoputkipäästöt ja kulutus ovat ajossa pienemmät, kun on päästellyt webastolla etukäteen pakokaasuja omaan pihaan tai lämmittänyt sitä sähköllä, jolloin päästöt ovat jossain muualla. Lämmitän toki mielellään autoa itsekin etukäteen ihan moottorin hyvinvoinnin ja oman mukavuuden kannalta mutta en usko säästäväni sillä luonnonvaroja tai CO2-päästöjä - itse vielä maksan sen sähkönkin ja polttoaineen.
Polttomoottori muuten tuottaa lämpöä aika hyvällä hyötysuhteella - itseasiassa jopa paljon paremmalla kuin millä se sähkö on tuotettu, jolla autoa lämmitetään, varsinkin jos hyötysuhteeseen laskee mukaan myös sen että moottori liikuttaa autoa siinä sivussa. Sähköstä suurin osa on kylläkin tuotettu ilman CO2-päästöjä.
Vai niin. Hybrideissä voisi ollakin Start/Stop, polttisautoissa on ilman muuta Stop/Start.
Kyllä järjestyksen on oltava aina teknisesti start stop start stop jne. ensimmäinen start on manuaalinen loput hoitaa automatiikka.
Nimenomaan tuolla perusteella se asian hoitava järjestelmä olisi stop/start, kun se ensimmäinen startti ei perustu tähän järjestelmään vaan (jossain määrin) manuaaliseen toimintoon.
Eikö iljettävien anglismien sijaan tulisi käyttää suomenkielisiä ilmaisuja kuten sammutusautomatiikka?
Suomenkielinen nimitys olisi paras. Monesti kuitenkin englanniksi saa nasevampia termejä. Sammutusautomatiikka on kankea sana ja kertoo vain puolet asiasta. Pitäisi oikeastaan olla sammutus-käynnistys-automatiikka. Joku uusiosana voisi olla parempi. Esim. "Taukomaatti". Sehän olisi tietysti automaattinen järjestelmä, joka pyrkii poistamaan tyhjäkäynnin sammuttamalla moottorin, kun tehoa ei tarvita ja käynnistämällä sen uudelleen, kun tehoa taas tarvitaan. Tai paussimaatti.Tai Seis/Käy-järjestelmä. Eikö muuten tuntuisikin helpommalta sanoa "Käyntiin-Seis" kuin "Seis-Käyntiin". Joku psykologi ehkä osaisi selittää. Ehkäpä siinä on taustaa sille, että ihmiset helpommin omaksuvat toiminnan kannalta väärin päin sanotun Start/Stop. Olemme tottuneet siihen, että asiat käynnistyvät ja pysähtyvät ja on vaikea mieltää, että jokin pysähtyy ja käynnistyy.Se ei tunnu oikealta. Ei laite voi olla lähtökohtaisesti käynnissä ja vain välillä pysähtyä. Toisekseen auton moottori tietysti aina ensin käynnistyy ja sitten pysähtyy. Moottori tekee vuoron perään Start ja Stop ja aina aloittaa Startista. Mutta automatiikka, joka saa aikaan sen tilapäisen paussin tekee Stop-Start. Ammoisista ajoista lähtien, kun autoja on tehty, ne on täytynyt käynnistää ja sammuttaa, mutta uutena asiana on tuo automatiikka, joka osaa sammuttaa ja käynnistää auton tilapäisesti kuskin asiaan puttumatta.
Ok, en odota, että heti huomenna lehdissä on uusi käänteentekevä nimitys käytössä 🙂
Eikä minulla taida olla enempää sanottavaa tähän asiaan ja kuulenkin jo pienien karvaisten käsien aplodeeraavan, että vihdoinkin se lopettaa!
Vai niin. Hybrideissä voisi ollakin Start/Stop, polttisautoissa on ilman muuta Stop/Start.
Kyllä järjestyksen on oltava aina teknisesti start stop start stop jne. ensimmäinen start on manuaalinen loput hoitaa automatiikka.
Nimenomaan tuolla perusteella se asian hoitava järjestelmä olisi stop/start, kun se ensimmäinen startti ei perustu tähän järjestelmään vaan (jossain määrin) manuaaliseen toimintoon.
Eikö iljettävien anglismien sijaan tulisi käyttää suomenkielisiä ilmaisuja kuten sammutusautomatiikka?
Ammoisista ajoista lähtien, kun autoja on tehty, ne on täytynyt käynnistää ja sammuttaa, mutta uutena asiana on tuo automatiikka, joka osaa sammuttaa ja käynnistää auton tilapäisesti kuskin asiaan puttumatta.
>
Kyllä. Kaikenlaista manuaalista toimea on ollut kuten esimerkiksi kampuran päässä olevaa kampea ja käsirikastinta. Nykyisin automatiikka hoitaa kaiken.
Mersu on ottanut selkeän ryhtiliikkeen näiden hybridien kanssa. Optimoimalla käyttöä pääsee sähköllä jo pitkiäkin matkoja, ilman että tarvitsee ohessa poltta bensaa tavalla tai toisella.
@NHB kirjoitti:
Mersu on ottanut selkeän ryhtiliikkeen näiden hybridien kanssa. Optimoimalla käyttöä pääsee sähköllä jo pitkiäkin matkoja, ilman että tarvitsee ohessa poltta bensaa tavalla tai toisella.
Paljonko akun käyttöenergian määrä on? Eihän tuo 50km suuruusluokka ole mitenkään erityisen pitkä useimmillekaan uusille hybrideille. Onhan BMW X5:kin pidempi ja eikö nuo A-sarjan mersut ole pieniä autoja? En tosin tunne MB:n mallimerkintöjä tarkemmin.
@NHB kirjoitti:
Mersu on ottanut selkeän ryhtiliikkeen näiden hybridien kanssa. Optimoimalla käyttöä pääsee sähköllä jo pitkiäkin matkoja, ilman että tarvitsee ohessa poltta bensaa tavalla tai toisella.
Paljonko akun käyttöenergian määrä on? Eihän tuo 50km suuruusluokka ole mitenkään erityisen pitkä useimmillekaan uusille hybrideille. Onhan BMW X5:kin pidempi ja eikö nuo A-sarjan mersut ole pieniä autoja? En tosin tunne MB:n mallimerkintöjä tarkemmin.
Olikohan tuossa 15,6 brutto kilowattitunnin akku. Kompaktiluokan autohan tuo on ja se parantaa hyvän rangen pisteitä. Isoihin ja kalliimpiin autoihin kun on taloudellisesti helpompaa sovitella isoja akkuja.
Tuo 50 kilometriä toteutui siis helposti ja 70 kilometrinkin tuntumaan ajoivat helposti. Uskoisin rangen asetuvan omassa käytössäni 55-80 kilometrin väliin. Jos tulisi oikein kovia pakkasia sinä talvena eteen, niin silloin varmaan vähemmänkin.
@NHB kirjoitti:
Mersu on ottanut selkeän ryhtiliikkeen näiden hybridien kanssa. Optimoimalla käyttöä pääsee sähköllä jo pitkiäkin matkoja, ilman että tarvitsee ohessa poltta bensaa tavalla tai toisella.
Paljonko akun käyttöenergian määrä on? Eihän tuo 50km suuruusluokka ole mitenkään erityisen pitkä useimmillekaan uusille hybrideille. Onhan BMW X5:kin pidempi ja eikö nuo A-sarjan mersut ole pieniä autoja? En tosin tunne MB:n mallimerkintöjä tarkemmin.
Olikohan tuossa 15,6 brutto kilowattitunnin akku. Kompaktiluokan autohan tuo on ja se parantaa hyvän rangen pisteitä. Isoihin ja kalliimpiin autoihin kun on taloudellisesti helpompaa sovitella isoja akkuja.
Tuo 50 kilometriä toteutui siis helposti ja 70 kilometrinkin tuntumaan ajoivat helposti. Uskoisin rangen asetuvan omassa käytössäni 55-80 kilometrin väliin. Jos tulisi oikein kovia pakkasia sinä talvena eteen, niin silloin varmaan vähemmänkin.
Tuossa on 1,5 x suurempi akku kuin minun menopelissä ja ajosäde n. 1.65 kertainen. XC90 on aika paljon suurempi ja painavampi auto kuin pikku-mersu, joten ei tuo saavutus ole minkään suuremman suitsutuksen arvoinen minun mielestäni. Paitsi tietysti auton käyttäjän kannalta hienoa, mutta mikä "ryhtiliike" se on, että asentaa autoon suuremman akun?
@NHB kirjoitti:
Mersu on ottanut selkeän ryhtiliikkeen näiden hybridien kanssa. Optimoimalla käyttöä pääsee sähköllä jo pitkiäkin matkoja, ilman että tarvitsee ohessa poltta bensaa tavalla tai toisella.
Paljonko akun käyttöenergian määrä on? Eihän tuo 50km suuruusluokka ole mitenkään erityisen pitkä useimmillekaan uusille hybrideille. Onhan BMW X5:kin pidempi ja eikö nuo A-sarjan mersut ole pieniä autoja? En tosin tunne MB:n mallimerkintöjä tarkemmin.
Olikohan tuossa 15,6 brutto kilowattitunnin akku. Kompaktiluokan autohan tuo on ja se parantaa hyvän rangen pisteitä. Isoihin ja kalliimpiin autoihin kun on taloudellisesti helpompaa sovitella isoja akkuja.
Tuo 50 kilometriä toteutui siis helposti ja 70 kilometrinkin tuntumaan ajoivat helposti. Uskoisin rangen asetuvan omassa käytössäni 55-80 kilometrin väliin. Jos tulisi oikein kovia pakkasia sinä talvena eteen, niin silloin varmaan vähemmänkin.
Tuossa on 1,5 x suurempi akku kuin minun menopelissä ja ajosäde n. 1.65 kertainen. XC90 on aika paljon suurempi ja painavampi auto kuin pikku-mersu, joten ei tuo saavutus ole minkään suuremman suitsutuksen arvoinen minun mielestäni. Paitsi tietysti auton käyttäjän kannalta hienoa, mutta mikä "ryhtiliike" se on, että asentaa autoon suuremman akun?
Ok. Ilmeisesti vasta sitten olisi syytä kehua, kun asentaisivat pienemmän akun, suorituskyvyttömän moottorin ja vuoden ympäri bensaa koko ajan litratolkulla polttavat webaston tuon.
Vieläköhän Volkswagen Passat GTE:ssä on se puute ettei autolla voi ajaa pelkällä sähköllä alle kymmenen asteen pakkasessa.
"De nya laddhybriderna från Volkswagen startar över huvud taget inte vid 27 minusgrader, och bilen kan inte köras på eldrift under tio minusgrader. Det märkte en Volkswagen Golf GTE-köpare och nu skriver auto motor & sport om problemen.
De svenska återförsäljarna hade inte fått någon information om hur Volkswagen Golf GTE och Passat GTE fungerar i riktigt kallt svenskt vinterklimat och kunde därmed inte heller informera kunderna.
"Antingen mörkade VW medvetet inför kunderna att deras laddhybrider inte fungerar med eldrift i minus tio grader, eller så vågade inte teknikerna berätta för sina chefer", skriver auto motor & sports chefredaktör Alrik Söderlind i ett blogginlägg.
Bilarna går in i hybridläge vid –10 grader och går inte att köra i helt elektriskt läge. Vid –27 grader kan bilen få startproblem men det kan å andra sidan även "vanliga" bilar."
@Lukija31722 kirjoitti:
aina voi huijata itseään, kun mittaristossa näkyy pienempi kulutuslukema. Polttomoottorin pakoputkipäästöt ja kulutus ovat ajossa pienemmät
Edellä kertomani kulutuslukemat eri talvilta on otettu tankkikirjasta.
Lämmitän toki mielellään autoa itsekin etukäteen ihan moottorin hyvinvoinnin ja oman mukavuuden kannalta mutta en usko säästäväni sillä luonnonvaroja tai CO2-päästöjä - itse vielä maksan sen sähkönkin ja polttoaineen.
Mukavuus ja auton pysyminen hyvässä kunnossa ovat minunkin motiivini esilämmittämiseen.
Juuri oman autoni moottoriversion ensimmäisissä vuosimalleissa vaihdettiin jakoketjuja valmistajan piikkiin luvattoman aikaisin, eli jo alle 200.000 km ajomäärillä. Ongelman syy paikallistettiin 0W öljyistä huolimatta pakkaskäynnistyksissä ketjun liian tiukalle pamauttavaan öljynpaineella toimivaan kiristimeen, josta on tehty sen jälkeen useitakin päivityskierroksia. Lähes aina vain lämpimänä lähtevän autoni 200.000 km huollossa mitattu ketju oli käyttänyt uudelle moottorille sallitusta kulumastaan noin 20 - 25%. Mittausarvo on vielä tuotakin kauempana käytetyn vähintään 250.000 km ajetun ketjun hylkyrajasta.
Itsellenikin yllätyksenä tullut Webaston käyttöä lisäämällä saavutettu marginaalinen ja mittausmenetelmästä johtuen vailla tilastollista merkitystä oleva kulutussäästö on siis käytännössä ilmaista mukavuutta, joka pitää sekä kuskin että auton paikat kunnossa pidempään. Mutta tämän havainnon ja sinunkin yllä kertomasi perusteella olen melko vakuuttunut siitä, että voidaan löytää myös tieteellisen tutkimuksen toistettavuuden täyttävät koeolosuhteet, joissa lämmittämällä säästetään polttoainetta. Mutta koska siihen koejärjestelyyn liittyy aika monta ehtoa, en edes yritä yleistää tätä havaintoa koskemaan kaikkia tilanteita.
En jaksa penkoa dataa tarkemmin, mutta saattaa olla, että havaitsemani pieni säästö muodostuu kaikkein suurimpien kulutushuippujen katkomisesta kovimmilla pakkasilla? Jotain kovan pakkasen 7 litran ylitystä en muista nähneeni enää pitkään aikaan yhdenkään tankillisen keskikulutuksena edes pelkässä työmatkapörräyksessä. Kuutosen ylittyminen on sen sijaan valitettava tosiasia talvisessa työmatka-ajossa.
@▫️ kirjoitti:
"De nya laddhybriderna från Volkswagen startar över huvud taget inte vid 27 minusgrader, och bilen kan inte köras på eldrift under tio minusgrader. Det märkte en Volkswagen Golf GTE-köpare och nu skriver auto motor & sport om problemen.
Pelkän sähköajon estämisen yli -10 asteessa ymmärrän, mutta jos -27 on softaan koodattu lämpötilaraja, niin siihen olisi syytä tehdä melko pikaisesti korjaus.
Noissa lämpötiloissa tietenkin pitää kaiken olla kunnossa, mutta toisaalta ei ole mitään syytä, miksi ongelmia pitäisi aiheutua vielä noissa olosuhteissa.
@▫️ kirjoitti:
"De nya laddhybriderna från Volkswagen startar över huvud taget inte vid 27 minusgrader, och bilen kan inte köras på eldrift under tio minusgrader. Det märkte en Volkswagen Golf GTE-köpare och nu skriver auto motor & sport om problemen.
Pelkän sähköajon estämisen yli -10 asteessa ymmärrän, mutta jos -27 on softaan koodattu lämpötilaraja, niin siihen olisi syytä tehdä melko pikaisesti korjaus.
Noissa lämpötiloissa tietenkin pitää kaiken olla kunnossa, mutta toisaalta ei ole mitään syytä, miksi ongelmia pitäisi aiheutua vielä noissa olosuhteissa.
Joo no noista hölinöistä ei kannata stressata. Tämäkin harhaanjohtaminen on oikaistu jo aikaisemminkin, mutta kunnon trollin tyyliin kyseinen tapaus on tietenkin "unohtanut" sen ja jankuttaa edelleen samaa potaskaa.
En vielä Suomessa sellaisiin pakkasiin ole autoni kanssa joutunut, joissa auto ei suostuisi pelkällä sähköllä liikkumaan. Siloinkin harvoin, kun pakkanen on ylittänyt 27 asteen rajan, likkuminen sähkön tai bensan voimalla riippuu vain omasta valinnasta.
@HybridRules kirjoitti:
Tuossa on 1,5 x suurempi akku kuin minun menopelissä ja ajosäde n. 1.65 kertainen.
Kuten itsekin sanot, tuossahan on saavutettu "ylituottoa" n. 30%, mikä on valtavan paljon.
Saman patterikasan saanto voisi sopivissa (maantie)olosuhteissa CLA korissa olla vieläkin parempi?
Ja taitaapa todellisuudessa ero olla suurempikin. Moottori kirjoitti XC90 T8:sta, että normin mukaan sähköllä pästään 40 kilometriä ja käytännössä vähemmän. A-Klassella hätyyttelivät kuitenkin 70 kilometrin rajaa.
Kyllä minä mieluummin uskon Ruotsin Volkswagenin Marcus Thomasfolkin julkiseen lausumaan asiasta verrattuna jonkin surkean yksittäisen nimimerkin NHB:n höpötyksiin. Tuossa lausumassa Volkswagen ilmoittaa että se on valmis ostamaan takaisin ne autot joiden kohdalla ostajia ei ole informoitu pakkasrajoista.
"Volkswagen har gått ut med ett nytt uttalande och är beredda att köpa tillbaka bilar om köparen är missnöjd. Så här skriver Marcus Thomasfolk:
"Jag vill gärna vara tydlig med att misstaget att inte informera de första kunderna om temperaturbegränsningarna i våra laddhybrider helt och hållet är något vi tar på oss. Som tidigare skrivet hade vi helt enkelt inte tillgång till den informationen från början, men så fort det kom till vår kännedom så förtydligade vi detta i olika sammanhang."
"Om det är någon kund som upplever att man inte fått information om temperaturgränserna, och på grund av detta är missnöjd med sitt val av bil, är vi beredda att ta ansvar för ett återköp enligt gällande branschvillkor. Det vill säga med avdrag för körsträcka etc. I så fall ska man ta denna första kontakt med aktuell återförsäljare."
Samaisen viestintäjohtaja Marcus Thomasfolkin mukaan Passat GTE:n lämmittäminen sähköllä ei ole mahdollista alle 10 asteen lämpötiloissa.
"Enligt honom måste bilen använda bensinmotorn för att värma upp kupén i temperaturer under tio grader. Annars får föraren sitta och frysa. En helt eldriven bil har ett större batteri och kan därmed både värma upp kupén och driva bilen.
Volvo V60 Twin Engine har även den en begränsning vid 15 minusgrader och en Mitsubishi Outlander-ägare har bloggat om problemen vid 20 minusgrader."
En minäkään tuota toiminnan järjestystä kiellä, eli stop-start se on käytännössä tuolla risteyksissä. Mutta pitääkö kaikkia vakiintuneita termejä vastaan kinata?
Oli miten oli, minun hybridissä ei ole oikein muuta tehtävissä kuin painaa sart ja valita ajosuunta, ei ole edes vaihteita räpellettävänä.
Mjaa, en sitä tiedä. Minä osallistuin tähän ajanvietteenä ajatellen että se oli lähinnä akateemista pohditaa, ennemmin kuin taistelua väärää terminologiaa vastaan.
Automatiikka käynnistää myös sen ensimmäisen kerran, kunhan vain antaa napilla luvan. Monilla hybrideillä ollaan vieläpä liikkeelläkin, ennen kuin polttomoottori käynnistyy.
Enpä muista tuollaista asiaa arvioineeni? Sen sijaan arvioin, että ensimmäinen kilometri kylmällä moottorilla kuluttaa uusissakin moottoreissa merkittävästi enemmän kuin viideskymmenes samoissa olosuhteissa. Onko tämä arvio mielestäsi väärä?
Paljonko nykyajan öljyt ovat ohentuneet menneiden vuosikymmenien automallien käyttämistä 0W-luokituksista?
En arvioinut haittojen uhrin asemaa, kun en edes tiedä ketä tässä tarkoitetaan uhrilla?
Puhuin ensimmäisen kilometrin kustannuksista niiden kustannusten maksajan kannalta.
Totta. Lämmitän parhaan ymmärrykseni mukaan, mutta olen ilman muuta valmis muuttamaan tapojani, jos osaat kertoa jonkin paremman tavan? Ei minulla ole mitään tarvetta maksaa tarpeettoman suuria sähkölaskuja. Kaikki parannukset ovat tervetulleita eikä niistä ole edes minkäänlaista lisävaivaa, koska vaihtelen kellokytkimen asetuksia sään mukaan ainakin viikottain jo nyt.
Olen päätynyt pakkaskelillä enintään noin pariin tuntiin puhtaasti sillä perusteella, että sen jälkeen lämpötilan nousu on niin toivottoman hidasta, että siitä on mielestäni enää turha maksaa. Jos uudempi auto lämpenee nopeammin ulos kylmäkäyntiparametreistaan, niin sehän on hyvä asia, koska sitten seuraava automme säästää polttoaineen lisäksi myös sähköä.
Paljonko sinun mielestäsi vesikiertoisella sähkölämmityksellä pitäisi lämmittää -20 asteessa ulkoilmaan pysäköityä autoa? Miten tuo lämmitysaika muuttuu auton iän funktiona?
Tuskinpa kukaan kiistää kylmökäynnistyksen lisäävän kulutusta. Itsestään selvä asia, josta on aika tylsä keskustellä. Webaston käytön vertaamisessa esilämmittämättä jättämiseen voisi olla enemmän keskusteltavaa.
0W30-40:stä on tultu 0W16-20:een.
”Savusta on taajamaan vapaaehtoisesti muuttaneen parasta valittaa peilikuvaallen.”
En minä ole vääräksi väittämässä tai korjaamassa esilämmitystapaasi. Sen sijaan haastan ajatuksiasi, joiden mukaan webastolla Esilämmittäminen on hukkalämmöllä lämmittämistä taloudellisempaa ja etteivät nykyisin enää valmistajat viitsi pohtia kylmäkäynnistystä. Menestys on ollut kyllä heikkoa, kun haluat vältellä tuota keskustelua ja jutella jostain aivan muusta.
Esilämmitys, vaikka kulutusta ajossa alentaakin, on kuitenkin myös kulutusta. Jos ensin lämmittää lohkolämmittimellä (500 W) 2 tuntia ja sitten ajaa 5 km, niin 100 km kohti esilämmitys on kuluttanut 20 kWh. Tai jos on webastolla lämmittänyt puoli tuntia (7 dl/h) ja ajaa sitten 5 km, on 100 km kohti kulunut jo pelkästään esilämmityksessä 7 litraa polttoainetta.
Olen melko varma, että tämä ei Jokeria kiinnosta, mutta kerronpa silti, mistä tuo hieno sanonta "nyt löit kyllä kirveesi naulan kantaan". Radiossa on ohjelma nimeltä Aristoteleen kantapää, jossa kiinnitetään huomioita suomenkielen käyttöön. Areenasta löytyy vanhoja jaksoja. Siellä on mm. kuuntelijoiden löytämiä kielikukkasia lähinnä eri medioista. Esimerkiksi seiväshyppääjän suorituksesta joku toimittaja oli kirjoittanut lehteen: "hyppy ei mennyt yliyrittämiseksi". Usein jutuissa on juuri yleisiä fraaseja sanottuna asiayhteyksissä, joihin ne eivät sovi. Ja fraasien yhdistelyä hassusti. Kerran kuulin lähetyksen, jossa Arvi Lind oli keskustelemassa aiheesta ja ohjelman jakso loppui Lindin toteamukseen toimittajalle: Nyt kyllä löit kirveesi naulan kantaan. Hauska esimerkki osaamattomasta kielen käytöstä jäi mieleen. Vai onko se ajattelemattomuutta vai mitä? Minusta tuo Start/Stop juttu on omituinen, koska kiistattomasti järjestelmä ensin sammuttaa ja siten käynnistää moottorin eli tekee Stop/Start. Miksi ihmeessä sitä pitää nimittää päinvastaisesti? Fingerporissa osattaisiin tämäkin oikein.
P.S. Arvi Lind siis tietenkin sanoi tahallaan noin huumorimielellä ja osui sillä naulan kantaan.
Valitan että en ymmärtänyt sinun siteraanneen Arvia. Asiayhteys ei tullut ilmi.
Saat miettiä edelleen ihan miten haluat näitä termejä, mutta kun väität näitä kielikukkasiksi tai huonoiksi suomennuksiksi, niin näinhän ei ole.
Eli kylmä pää sama 0W.
Kiitos tästä mielenkiintoisesta rinnastuksesta. En itsekään pidä kaupunkiasumisesta, mutta en olisi silti osannut nähdä kaupunkilaista uhrina, koska itse hän on valintansa tehnyt.
Kiitos tästä. Ensimmäistä kertaa ymmärrän kysymyksesi.
Muista en tiedä, mutta tuntemieni saksalaisvalmistajien osalta tilanne muuttui viime vuosikymmenen puolivälin tienoilla. Vuosikymmenen alussa tehdas-Webasto yleisesti vielä lämmitti sekä moottoria että sisätilaa. Sen jälkeen alkoi moottorin lämmittäminen jäädä pois muodista. Minun autoni vuosimallissa 2012 oli valmistajan mielestä tarpeellista lämmittää Webastolla moottoria, mutta saman moottorin myöhemmin käyttöön ottaneissa korimalleissa 2015 lähtien moottorin lämmittäminen ei enää ollut tarpeen. Tämähän on tietenkin vanhaa tietoa, koska kyseisen moottorin valmistus päättyi 2018.
Nykyinen autoni on ensimmäinen Webastollinen minun käytössäni, joten muiden tavoin pelkäsin polttoaoinelämmittimen suurta kulutusta, jonka seurauksena koko ensimmäinen talvi on ajettu Webastoa "säästeliäästi" vain kovalla pakkasella tai syystä tai toisesta sähköttömästä erämaasta lähtiessä. Sen jälkeen sain tietää mahdollisuudesta konffata Webasto lämmittämään moottoria alusta lähtien ja muutoksen tehtyäni aloin tietoisesti seurata väylältä lämpötilatietoja, joiden pohjalta aloin tähdätä lämmityksen selvästi yli sähkölämmityksen saavuttaman 20 - 30 asteen välisen terminaalilämpötilan. Tavoitteena on lisätä tuohon jäähdytysnesteestä mitattuun lämpötilaan suunnilleen parikymmentä astetta, koska silloin huomaan vaihtokohdista ja hetkellisestä kulutuksesta voimalinjan poistuvan kylmäkäyntiohjelmalta lähes heti ajamaan lähdettyäni.
Aiemmin viitatulla pakokaasujen puhdistuksen lämpötilalla ei näytä olevan minun EU5 versiossani tällä mittaustavalla havaittavaa merkitystä kylmäkäyntiohjelmalta pois siirtymisen kannalta ja syykin on selvä. Ihan sama miten lämmitän, tai vaikka en lämmittäisi ollenkaan, kotikadulta poistuessa pakokaasujen lämpötila painuu yli 200 asteen, 60 rajoitukselle "kiihdyttäessä" yli 300 asteen ja moottoritielle mennessä noin 500 asteeseen.
Tällä käyttötavalla tankkikirjan mukaan suunnilleen talvirengaskauden kulutus on 15.10. - 15.4. mitattuna on vaihdellut keväällä talven jälkeen seuraavasti:
2015: 5.93
2016: 5.78
2017: 5.61
2018: 5.74
2019: 5.71
2020: 5.77
2018 - 2019 työmatkalla oli moottoritieremontin vuoksi pitkät pätkät 60 rajoitusta ja 2018 lähtien on maastopyörää kuskattu vetokuulassa myös talvella, mutta muuten ympäristötekijät ovat pysyneet niin vakioina kuin ne pääasiassa saman kodin, työpaikan, mökin ja mummolan välillä liikkuvalle tällaisessa epätieteellisessä havainnoinnissa voivat pysyä.
Jätän uusien autojen kommentoinnin niille, jotka sellaisilla ajavat, mutta kokemuksesta olen edelleen sitä mieltä, että vuonna 2012 valmistuneen OM651 dieselin osalta Webaston oikea käyttö on kohtuullisilla ajomatkoilla nollasummapeliä tai jopa pientä säästöä.
Oletan saman moottorin uudemman version Webastolla lämpenemättömyyden syyksi edelleen valmistajan laiskuuden virittää kylmäkäyntikonfiguraation mittapisteet ja hälytykset kohdilleen urearuiskulla varustettuun saman moottorin EU6 versioon?
Jos sinulla on aiheesta parempaa tietoa, kerro toki?
Eikö iljettävien anglismien sijaan tulisi käyttää suomenkielisiä ilmaisuja kuten sammutusautomatiikka?
Ilman muuta. Nyt tosin tullaan taas lähelle kiellettyä aihetta, josta puhuttaessa jotkut alkavat uhriutua, mikäli sanotaan ääneen arvio, että ensimmäiset kilometrit kuluttavat eniten. Talvipakkasessa 5 km ajomatkat polttiksella ovat joka tapauksessa ekokatastrofi.
Mitä mieltä olet kulutusta vähentävästä sähköauton tai lataushybridin esilämmityksestä ennen ajoa?
Jos on hyvä asia alentaa patteriauton ajonaikaista energiankulutusta sähkölämmityksellä, silloin polttiksen kulutuksen alentaminen sähköisellä esilämmityksellä on vielä parempi asia, koska sillä vältetään paljon huonomman hyötysuhteen lämmitys polttoaineella.
Juuri tähän tähtään itsekin, eli sähköllä ensin pohjat ja sitten lopuksi Webastolla nostetaan lämpötilaa vain se osuus, johon 500 Watin lohkolämmitin ei ylety.
Tällä strategialla olen tietenkin alttiina Webaston polttimen ennenaikaiselle tilttaamiselle, kun en kärvennä poltinta normaaliin tapaan pelkästään Webastolla lämmittäen puolta tuntia kerrallaan. Ensimmäiset diagnostiikan roskat jouduin nollaamaan viime talvena, vikatilan syynä oli "liian monta epäonnistunutta käynnistymisyritystä".
Oman autoni lämmitin on valitettavasti viimeisiä Webasto Thermotoppeja ajalta ennen EVO mallia. Olen antanut kertoa itselleni, että tuon vanhan seppäämiseen ei kannata käyttää rahaa eikä vaivaa, vaan sen kilahtaessa varaosa on saman kamiinan tilalle sopiva EVO malli. En silti tahallani tuhoa poltinta ihan lyhyillä käyntijaksoilla, vaan aloitan noin 10 minuutista. Näillä eväillä se on kestänyt jo 240.000 km. Saa nähdä miten äijän käy ensi talvena, kun sattuneesta syystä autolleni tuli AINAKIN yksi lisävuosi?
https://www.is.fi/autot/art-2000000611167.html
Kyllä lämmittäminen etukäteen on monessa suhteessa hyödyllistä, mutta kokonaisenergiankulutuksen laskuun sillä en usko - mutta aina voi huijata itseään, kun mittaristossa näkyy pienempi kulutuslukema. Sähköautoon saa pakkasessa lisää toimintamatkaa, kun on tuhlannut sitä energiaa suoraan pistorasiasta eikä sitä tarvitse ottaa myöhemmin akusta niin paljon. Polttomoottorin pakoputkipäästöt ja kulutus ovat ajossa pienemmät, kun on päästellyt webastolla etukäteen pakokaasuja omaan pihaan tai lämmittänyt sitä sähköllä, jolloin päästöt ovat jossain muualla. Lämmitän toki mielellään autoa itsekin etukäteen ihan moottorin hyvinvoinnin ja oman mukavuuden kannalta mutta en usko säästäväni sillä luonnonvaroja tai CO2-päästöjä - itse vielä maksan sen sähkönkin ja polttoaineen.
Polttomoottori muuten tuottaa lämpöä aika hyvällä hyötysuhteella - itseasiassa jopa paljon paremmalla kuin millä se sähkö on tuotettu, jolla autoa lämmitetään, varsinkin jos hyötysuhteeseen laskee mukaan myös sen että moottori liikuttaa autoa siinä sivussa. Sähköstä suurin osa on kylläkin tuotettu ilman CO2-päästöjä.
Suomenkielinen nimitys olisi paras. Monesti kuitenkin englanniksi saa nasevampia termejä. Sammutusautomatiikka on kankea sana ja kertoo vain puolet asiasta. Pitäisi oikeastaan olla sammutus-käynnistys-automatiikka. Joku uusiosana voisi olla parempi. Esim. "Taukomaatti". Sehän olisi tietysti automaattinen järjestelmä, joka pyrkii poistamaan tyhjäkäynnin sammuttamalla moottorin, kun tehoa ei tarvita ja käynnistämällä sen uudelleen, kun tehoa taas tarvitaan. Tai paussimaatti.Tai Seis/Käy-järjestelmä. Eikö muuten tuntuisikin helpommalta sanoa "Käyntiin-Seis" kuin "Seis-Käyntiin". Joku psykologi ehkä osaisi selittää. Ehkäpä siinä on taustaa sille, että ihmiset helpommin omaksuvat toiminnan kannalta väärin päin sanotun Start/Stop. Olemme tottuneet siihen, että asiat käynnistyvät ja pysähtyvät ja on vaikea mieltää, että jokin pysähtyy ja käynnistyy.Se ei tunnu oikealta. Ei laite voi olla lähtökohtaisesti käynnissä ja vain välillä pysähtyä. Toisekseen auton moottori tietysti aina ensin käynnistyy ja sitten pysähtyy. Moottori tekee vuoron perään Start ja Stop ja aina aloittaa Startista. Mutta automatiikka, joka saa aikaan sen tilapäisen paussin tekee Stop-Start. Ammoisista ajoista lähtien, kun autoja on tehty, ne on täytynyt käynnistää ja sammuttaa, mutta uutena asiana on tuo automatiikka, joka osaa sammuttaa ja käynnistää auton tilapäisesti kuskin asiaan puttumatta.
Ok, en odota, että heti huomenna lehdissä on uusi käänteentekevä nimitys käytössä 🙂
Eikä minulla taida olla enempää sanottavaa tähän asiaan ja kuulenkin jo pienien karvaisten käsien aplodeeraavan, että vihdoinkin se lopettaa!
>
Kyllä. Kaikenlaista manuaalista toimea on ollut kuten esimerkiksi kampuran päässä olevaa kampea ja käsirikastinta. Nykyisin automatiikka hoitaa kaiken.
Mersu on ottanut selkeän ryhtiliikkeen näiden hybridien kanssa. Optimoimalla käyttöä pääsee sähköllä jo pitkiäkin matkoja, ilman että tarvitsee ohessa poltta bensaa tavalla tai toisella.
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/kuinka-pitkalle-ladattava-hybridi-mercedes-benz-a-250-e-kulkee-pelkalla-sahkolla/
Paljonko akun käyttöenergian määrä on? Eihän tuo 50km suuruusluokka ole mitenkään erityisen pitkä useimmillekaan uusille hybrideille. Onhan BMW X5:kin pidempi ja eikö nuo A-sarjan mersut ole pieniä autoja? En tosin tunne MB:n mallimerkintöjä tarkemmin.
Olikohan tuossa 15,6 brutto kilowattitunnin akku. Kompaktiluokan autohan tuo on ja se parantaa hyvän rangen pisteitä. Isoihin ja kalliimpiin autoihin kun on taloudellisesti helpompaa sovitella isoja akkuja.
Tuo 50 kilometriä toteutui siis helposti ja 70 kilometrinkin tuntumaan ajoivat helposti. Uskoisin rangen asetuvan omassa käytössäni 55-80 kilometrin väliin. Jos tulisi oikein kovia pakkasia sinä talvena eteen, niin silloin varmaan vähemmänkin.
Tuossa on 1,5 x suurempi akku kuin minun menopelissä ja ajosäde n. 1.65 kertainen. XC90 on aika paljon suurempi ja painavampi auto kuin pikku-mersu, joten ei tuo saavutus ole minkään suuremman suitsutuksen arvoinen minun mielestäni. Paitsi tietysti auton käyttäjän kannalta hienoa, mutta mikä "ryhtiliike" se on, että asentaa autoon suuremman akun?
Ok. Ilmeisesti vasta sitten olisi syytä kehua, kun asentaisivat pienemmän akun, suorituskyvyttömän moottorin ja vuoden ympäri bensaa koko ajan litratolkulla polttavat webaston tuon.
Vieläköhän Volkswagen Passat GTE:ssä on se puute ettei autolla voi ajaa pelkällä sähköllä alle kymmenen asteen pakkasessa.
"De nya laddhybriderna från Volkswagen startar över huvud taget inte vid 27 minusgrader, och bilen kan inte köras på eldrift under tio minusgrader. Det märkte en Volkswagen Golf GTE-köpare och nu skriver auto motor & sport om problemen.
De svenska återförsäljarna hade inte fått någon information om hur Volkswagen Golf GTE och Passat GTE fungerar i riktigt kallt svenskt vinterklimat och kunde därmed inte heller informera kunderna.
"Antingen mörkade VW medvetet inför kunderna att deras laddhybrider inte fungerar med eldrift i minus tio grader, eller så vågade inte teknikerna berätta för sina chefer", skriver auto motor & sports chefredaktör Alrik Söderlind i ett blogginlägg.
Bilarna går in i hybridläge vid –10 grader och går inte att köra i helt elektriskt läge. Vid –27 grader kan bilen få startproblem men det kan å andra sidan även "vanliga" bilar."
https://www.mestmotor.se/recharge/artiklar/nyheter/20160511/volkswagen-passat-gte-och-golf-gte-stoter-pa-patrull-i-svenskt-vinterklimat/
Edellä kertomani kulutuslukemat eri talvilta on otettu tankkikirjasta.
Mukavuus ja auton pysyminen hyvässä kunnossa ovat minunkin motiivini esilämmittämiseen.
Juuri oman autoni moottoriversion ensimmäisissä vuosimalleissa vaihdettiin jakoketjuja valmistajan piikkiin luvattoman aikaisin, eli jo alle 200.000 km ajomäärillä. Ongelman syy paikallistettiin 0W öljyistä huolimatta pakkaskäynnistyksissä ketjun liian tiukalle pamauttavaan öljynpaineella toimivaan kiristimeen, josta on tehty sen jälkeen useitakin päivityskierroksia. Lähes aina vain lämpimänä lähtevän autoni 200.000 km huollossa mitattu ketju oli käyttänyt uudelle moottorille sallitusta kulumastaan noin 20 - 25%. Mittausarvo on vielä tuotakin kauempana käytetyn vähintään 250.000 km ajetun ketjun hylkyrajasta.
Itsellenikin yllätyksenä tullut Webaston käyttöä lisäämällä saavutettu marginaalinen ja mittausmenetelmästä johtuen vailla tilastollista merkitystä oleva kulutussäästö on siis käytännössä ilmaista mukavuutta, joka pitää sekä kuskin että auton paikat kunnossa pidempään. Mutta tämän havainnon ja sinunkin yllä kertomasi perusteella olen melko vakuuttunut siitä, että voidaan löytää myös tieteellisen tutkimuksen toistettavuuden täyttävät koeolosuhteet, joissa lämmittämällä säästetään polttoainetta. Mutta koska siihen koejärjestelyyn liittyy aika monta ehtoa, en edes yritä yleistää tätä havaintoa koskemaan kaikkia tilanteita.
En jaksa penkoa dataa tarkemmin, mutta saattaa olla, että havaitsemani pieni säästö muodostuu kaikkein suurimpien kulutushuippujen katkomisesta kovimmilla pakkasilla? Jotain kovan pakkasen 7 litran ylitystä en muista nähneeni enää pitkään aikaan yhdenkään tankillisen keskikulutuksena edes pelkässä työmatkapörräyksessä. Kuutosen ylittyminen on sen sijaan valitettava tosiasia talvisessa työmatka-ajossa.
Mene nyt vain suosiolla tilaamaan se patteri-GLE. Siinä on sentään Tempomaatti
Kuten itsekin sanot, tuossahan on saavutettu "ylituottoa" n. 30%, mikä on valtavan paljon.
Saman patterikasan saanto voisi sopivissa (maantie)olosuhteissa CLA korissa olla vieläkin parempi?
Pelkän sähköajon estämisen yli -10 asteessa ymmärrän, mutta jos -27 on softaan koodattu lämpötilaraja, niin siihen olisi syytä tehdä melko pikaisesti korjaus.
Noissa lämpötiloissa tietenkin pitää kaiken olla kunnossa, mutta toisaalta ei ole mitään syytä, miksi ongelmia pitäisi aiheutua vielä noissa olosuhteissa.
Joo no noista hölinöistä ei kannata stressata. Tämäkin harhaanjohtaminen on oikaistu jo aikaisemminkin, mutta kunnon trollin tyyliin kyseinen tapaus on tietenkin "unohtanut" sen ja jankuttaa edelleen samaa potaskaa.
En vielä Suomessa sellaisiin pakkasiin ole autoni kanssa joutunut, joissa auto ei suostuisi pelkällä sähköllä liikkumaan. Siloinkin harvoin, kun pakkanen on ylittänyt 27 asteen rajan, likkuminen sähkön tai bensan voimalla riippuu vain omasta valinnasta.
Ja taitaapa todellisuudessa ero olla suurempikin. Moottori kirjoitti XC90 T8:sta, että normin mukaan sähköllä pästään 40 kilometriä ja käytännössä vähemmän. A-Klassella hätyyttelivät kuitenkin 70 kilometrin rajaa.
Kyllä minä mieluummin uskon Ruotsin Volkswagenin Marcus Thomasfolkin julkiseen lausumaan asiasta verrattuna jonkin surkean yksittäisen nimimerkin NHB:n höpötyksiin. Tuossa lausumassa Volkswagen ilmoittaa että se on valmis ostamaan takaisin ne autot joiden kohdalla ostajia ei ole informoitu pakkasrajoista.
"Volkswagen har gått ut med ett nytt uttalande och är beredda att köpa tillbaka bilar om köparen är missnöjd. Så här skriver Marcus Thomasfolk:
"Jag vill gärna vara tydlig med att misstaget att inte informera de första kunderna om temperaturbegränsningarna i våra laddhybrider helt och hållet är något vi tar på oss. Som tidigare skrivet hade vi helt enkelt inte tillgång till den informationen från början, men så fort det kom till vår kännedom så förtydligade vi detta i olika sammanhang."
"Om det är någon kund som upplever att man inte fått information om temperaturgränserna, och på grund av detta är missnöjd med sitt val av bil, är vi beredda att ta ansvar för ett återköp enligt gällande branschvillkor. Det vill säga med avdrag för körsträcka etc. I så fall ska man ta denna första kontakt med aktuell återförsäljare."
Samaisen viestintäjohtaja Marcus Thomasfolkin mukaan Passat GTE:n lämmittäminen sähköllä ei ole mahdollista alle 10 asteen lämpötiloissa.
"Enligt honom måste bilen använda bensinmotorn för att värma upp kupén i temperaturer under tio grader. Annars får föraren sitta och frysa. En helt eldriven bil har ett större batteri och kan därmed både värma upp kupén och driva bilen.
Volvo V60 Twin Engine har även den en begränsning vid 15 minusgrader och en Mitsubishi Outlander-ägare har bloggat om problemen vid 20 minusgrader."