@740 GLE kirjoitti:
Kävin peukuttamassa M880, Karretten ja Quun tekstejä, joissa huomaan tuttuja näkökulmia. Ajatus auton, kävelyn ja polkupyöräilyn välisestä valinnasta ajankäyttökysymyksenä on niin karkea yleistys, ettei se oikein toimi minunkaan maailmassani.
Tietysti kulkutapavalintaan vaikuttaa monta eri asiaa. Jos kuitenkin puhutaan kulkutapavalinnan vaikutuksesta ajoaikaan, pyöräily nyt vain oli esimerkki ajan säästön merkityksen arvioimisesta. Kun tuo osoittautui huonoksi, tarjosin hidasta tieyhteyttä.
Ruokakauppaan en lähde pyörällä kuin äärimmäisessä poikkeustapauksessa, koska alati muotoaan muuttava kauppakassi takatelineellä on vaarassa pudottaa jotain ja ohjaustangossa roikkuva vaijereita ja jarruletkuja vääntävä ja jugurtti- ja mehupurkit etuhaarukkaa vasten muodottomaksi hakkaavan kassin kuskaaminen on vastenmielistä. Pyörääni ei selvästikään ole varustettu kuljetustarpeisiin...
Se on selvää, ettei ajoneuvoa pidä käyttää tarkoitukseen, johon sitä ei ole tarkoitettu. Esim. avoauto tai 2-ovinen coupe on huono muuttokuorman kuljettamiseen. Sohvan tai pianon huolellinenkin sitominen tuottaisi vastaavan tuloksen kuin polkupyörän ohjaustangossa roikkuva muovikassi.
Minun pyörässäni on tukeva tavarateline, johon Ortliebin sivulaukut napsahtaa kiinni ja jossa ostokset pysyy samalla tavalla ryhdissä kuin missä tahansa kauppakassissa. Toisessa pyörässä telinettä ei ole, enkä sillä kaupassa käy. Rungossa tosin telineen kiinnityspaikat on, joten ihan kelvollisen asiointipyörän siitä 30 eurolla saisi.
Nyt mennään jo oman ajamisen turvallisuusoptimoinnin puolelle. MP-EAK:lla opin varomaan kiirettä ja teen sen niin konkreettisesti, että jos näen ajan olevan tiukalla, menen autolla. Säästän mieluummin nahkojen pukemisessa kuin ajoajassa. Ajoinpa kummalla tahansa, samasta syystä kiire pitää moottoria käynnistettäessä kääntää ajatuksena muotoon "ihan varmasti perille". Kiireesti ajettaessa ennakoidaan tavallistakin kauempaa ja pidetään nopeus poikkeuksellisen tarkasti kurissa. Kiirettä vastaan toimii parhaiten se, että pyörät pyörivät koko ajan tasaiseen ja ennustettavaan tahtiin.
Kyse ei ole ajotavasta, varusteiden pukemisajasta tai kiireestä, vaan reitin vaikutuksesta ajoaikaan ja säästyneen ajoajan merkityksestä. Jos merkitystä asialla ei ole, se on ok. Täytyy kuitenkin muistaa olla johdonmukainen. Sinä sanot ajavasti yleensä lainvastaisella ajonopeudella, joten siihen varmasti löytyy hyvä perustelu, jos ajonopeuden vaikutus ajoaikaan se ei ole. Jos ajoajalla on merkitystä, silloin voidaan jatkaa siitä, onko pienellä säästöllä (esim. minuutti) merkitystä mikä täällä on kyseenalaistettu, vai vasta suuremmalla säästöllä.
@Herbert kirjoitti:
Ok, sinulla on rahaa niin, ettei sitä tarvitse laskea. Kaikilla ei ole ja tuo suuri massa yhteiskunnassa haluaa todennäköisesti arvottaa myös ajan rahassa.
Valinta on realistinen ainoastaan auton omistaville
Autoliikenne lienee maanteistä ainoa liikennemuoto, jossa hyöty/kustannus-laskelmia tehdään. Ainakin autoliikenne hallitsee laskelmien lopputulosta.
ja suurimmalla osalla heistä oikeasti on rahaa myös valita ajavatko tänään vai eivät.
Kyse ei ole siitä, onko rahaa vai ei. Sinäkin otat kaupassa kahdesta verrattavissa olevasta tuotteesta halvemman, vaikka kalliimpaankin olisi rahaa ja käytät saamasi hyödyn johonkin parempaan kohteeseen. Miksi mekanismi tämä pitää liikenteessä kumota?
Jos auto on yleensä hankittu, sen käyttökustannukset eivät yleensä ole kynnyskysymys niillä lyhyillä pätkillä joilla suuret määrät ihmisiä näkevät polkupyörä realistisena vaihtoehtona ja jotka sinäkin otit esiin tyypillisenä pyörän ja auton välisenä valintatilanteena. Aika monella perheen kauppareissulla auton kustannus häviää kohinaan kauppalaskuun verrattuna.
Hankkeen kannattavuus ei muodostukaan minun tai sinun saamista säästöistä, vaan yhteiskunnan säästöillä. Kun 60 mrd ajo-km osallistuu laskentaan, alkaa vaikuttava määrä eurojakin kertyä.
@Herbert kirjoitti:
Minun pyörässäni on tukeva tavarateline, johon Ortliebin sivulaukut napsahtaa kiinni ja jossa ostokset pysyy samalla tavalla ryhdissä kuin missä tahansa kauppakassissa. Toisessa pyörässä telinettä ei ole, enkä sillä kaupassa käy. Rungossa tosin telineen kiinnityspaikat on, joten ihan kelvollisen asiointipyörän siitä 30 eurolla saisi.
Etukorin ja sivulaukkujen yhdistelmä varmaan toimisi hyvin ilman peräkärryäkin. Kapasiteetti riittäisi kerran tai enintään pari kertaa viikossa kauppareissuun.
Kyse ei ole ajotavasta, varusteiden pukemisajasta tai kiireestä, vaan reitin vaikutuksesta ajoaikaan ja säästyneen ajoajan merkityksestä.
Jos keskitytään pelkästään tuohon, en tunnista edes autolla ajamisessani pyrkimystä johonkin määrättyyn aikatavoitteeseen tai ajan minimointiin?
Sinä sanot ajavasti yleensä lainvastaisella ajonopeudella, joten siihen varmasti löytyy hyvä perustelu, jos ajonopeuden vaikutus ajoaikaan se ei ole. Jos ajoajalla on merkitystä, silloin voidaan jatkaa siitä, onko pienellä säästöllä (esim. minuutti) merkitystä mikä täällä on kyseenalaistettu, vai vasta suuremmalla säästöllä.
En ole ollenkaan varma, että löydän vapaasti valitsemalleni nopeudelle vahvaa rationaalista perustelua?
Mutta käytännössä tekemäni hidastukset ja nopeutukset kertovat kyllä siitä, että myös aivan käytännössäkin sopeutan ajamistani sekä muihin että keliin ajankäytöstäni piittaamatta. En osaa laittaa hintaa omilla asioillani ajamalleni ajalle, vaikka näenkin minuuttien hinnan koko yhteiskunnan logistiikassa.
@Herbert kirjoitti:
Oikeastaan se ei ole epäjatkuvuuskohta. Kannattavuuslaskelmat tehdään eri matkatyypeille erikseen ja niiden summa lasketaan yhteen.
Näen vastauksestasi, että erittelet lyhentyneen ajan antaman säästön ja sen saavuttamiseksi tarvittavan investoinnin erikseen, mikä on hyvä tarkastelukulma.
Mutta en edelleenkään näe ajan säästön etua lineaarisena. En pidä raskaan liikenteen nopeusrajoituksen nostamista realistisena ja sillä oletuksella nopeutta nollasta ylös päin nostettaessa kaikki hyötyvät 80 saakka, mutta sen jälkeen raskas liikenne ei enää hyödy muiden nopeuden nostosta. Tästä aiheutuu saavutettavaan etuunkin epälineaarisuus, vaikkei sen hintaan edes laskettaisikaan.
Kyllä, tuo pitää paikkaansa olettaen, että säästö syntyy esim. ajonopeuksien nostolla, eikä sujuvuutta (katkonainen liikenne tms.) parantamalla.
Takkujen kampaaminen auki onkin siitä houkutteleva vaihtoehto, että sen turvin on hyvät edellytykset saada ennustettavaa keskinopeutta ylemmäs ottamatta samalla kohtuutonta penaltia turvallisuuden ja talouden suhteen.
@Herbert kirjoitti:
Kyse ei ole siitä, onko rahaa vai ei.
Tarkoitin suhteellisena käsitteenä. Jos on varaa käydä lähikaupassa ja auto on jo valmiiksi hankittuna, silloin auton muuttuvat kulut muutamaa kilometriä kohden häviävät kohinaan kauppalaskussa.
Vertailutilanne olisi aivan toinen, jos harkittaisiin joko auton tai polkupyörän hankintaa kaupassa käynnin mahdollistajaksi.
Sinäkin otat kaupassa kahdesta verrattavissa olevasta tuotteesta halvemman, vaikka kalliimpaankin olisi rahaa ja käytät saamasi hyödyn johonkin parempaan kohteeseen. Miksi mekanismi tämä pitää liikenteessä kumota?
Olen ehkä huono esimerkkitapaus, koska en tunnista tuota käytöstä? Kun kerran itse saan valita, ajan työmatkani ihan eri aikaan kuin muut ja siksi liikun rauhallisella tiellä. Valintani seurauksena työmatkani on nopea, taloudellinen ja mukava, mutta olisi vaikea asettaa näitä toiveitani tärkeysjärjestykseen?
Kaupassa toimin samoin valiten mieleiseni miettimättä halvinta "vastaavaa" tuotetta. Tarjouksessa saa olla niin halpaa kahvia kuin hyvänsä, minä ostan silti tummaa Presidenttiä papuina. Omenia ostaessani en katso hintaa, vaan ovatko perheemme suosikit Golden Delicious tai Royal Gala omenat hyvän näköisiä. Elleivät ole, en osta omenia. Tarkemmin katsoen "vastaavia" tuotteita on varsin vähän.
Mutta tekipä autoilija ruokaostoksena millä filosofialla tahansa, aika monella polttoainekulu on silti yksi kauppalaskun pienimmistä riveistä eikä se siksi ole merkityksellinen kauppamatkan kulkuneuvon valinnassa.
Hankkeen kannattavuus ei muodostukaan minun tai sinun saamista säästöistä, vaan yhteiskunnan säästöillä. Kun 60 mrd ajo-km osallistuu laskentaan, alkaa vaikuttava määrä eurojakin kertyä.
WIIFM?
What's In It For Me kysymyksen vastaus taitaa olla aika monelle EVVK?
@740 GLE kirjoitti:
Jos keskitytään pelkästään tuohon, en tunnista edes autolla ajamisessani pyrkimystä johonkin määrättyyn aikatavoitteeseen tai ajan minimointiin?
Kuljettajan tehtävänä on ajaa sääntöjen mukaan. Valtio (tai kunta) tiehankkeen yhteydessä tekee kannattavuuslaskentaa sen perusteella, mitä investointi vaikuttaa ajoajan kautta hankkeen kannattavuuteen.
En ole ollenkaan varma, että löydän vapaasti valitsemalleni nopeudelle vahvaa rationaalista perustelua?
Uskon tuon ja sama pätee varmaan suurimpaan osaan kuljettajia. Silti ylinopeudesta kysyttäessä ajoaika nousee todennäköisesti tärkeimmäksi syyksi ylittää suurin sallittu nopeus.
En osaa laittaa hintaa omilla asioillani ajamalleni ajalle, vaikka näenkin minuuttien hinnan koko yhteiskunnan logistiikassa.
Yritin polkupyöräesimerkillä hakea matkaan kuluvan ajan merkitystä, koska pyöräily helposti vie enemmän aikaa kuin autolla ajaminen. Liian suuri muiden asioiden määrä sotki tuon yrityksen. Quu ei suostunut edes ajattelemaan asiaa tuolta kantilta. Seuraava yritys oli sujuva vs hidas tieosuus. Kolmas yritys oli ylinopeuden käyttö. Ei tahdo millään onnistua ajan merkityksen määrittely. Mutta sehän on vain hyvä asia. Ei ole kiire mihinkään. Se kannattaa muistaa, kun kiireeseen vedoten selittää jotain tekoja, kuten ylinopeuksia tai henkilöautoa kestävämpien kulkumuotojen sijaan.
@740 GLE kirjoitti:
Mutta en edelleenkään näe ajan säästön etua lineaarisena. En pidä raskaan liikenteen nopeusrajoituksen nostamista realistisena ja sillä oletuksella nopeutta nollasta ylös päin nostettaessa kaikki hyötyvät 80 saakka, mutta sen jälkeen raskas liikenne ei enää hyödy muiden nopeuden nostosta. Tästä aiheutuu saavutettavaan etuunkin epälineaarisuus, vaikkei sen hintaan edes laskettaisikaan.
Näin jos tarkastellaan koko liikennettä. Edellä oli kyse tietyistä ryhmistä, kuten vapaa-ajan matkat ja rekkaliikenne.
Meillä on merkittäviä (vienti)teollisuuslaitoksia tai muita yrityskeskittymiä maakunnissa, silloin tarkastelunäkymä on mielestäni se minkä aiemminkin nostin esille, eli että rekalla pitää päästä satamaan ajoissa ("iltalaiva", ajoaikasäännökset). Tai mikä se laitoksen kytky ulkomaailmaan (satama, alihankkija, asiakas jne.) nyt onkaan. Vaikkei näitä nyt tietysti ihan yksittäisen hitsaamon ja sen asiakkaan sijainnin mukaan tehdäkään.
Yritystoimintaa palveleva ajansäästö on ajan osalta lineaarinen. Jos rekkakuskilla menee matkaan 4 minuuttia vähemmän, saadaan tuon verran säästöä aikakustannuksiin. Toki jos säästö on vuositasolla 4 minuuttia, häviää se kohinaan. Silti 4 minuuttia on olemassa. Sama jos ajatellaan, että maantienopeuksissa 4 km/h nopeusero ei vaikuttaisi turvallisuuteen. Eihän se miltään tunnu. Ei niin, mutta silti liike-energiaa on nopeuden muutoksen verran vähemmän ja jokainen meistä tietää, miten se vaikuttaa.
Olen edelleen sitä mieltä ettei ole. Kyllä, siinä on lineaarinen elementti joka voidaan jossain määrin ulosmitata pienempinä palkkakuluina / lisääntyneillä suoritteilla per aikayksikkö.
Mutta kun puhutaan riittävästä tai ylimitoitetusta tasosta, olen edelleen sitä mieltä että ratkaisevaa on että tietyillä etapeilla on olennaista että joku raja alitetaan (ehditään perille ennenkuin lepoajat astuvat voimaan) on selkeä pykälä. Jos tuotantolaitokselta ei ehdi satamaan tunnin ylityksen takia, on se erittäin kallis tunti. Sama tunti etuaikaa ei tuota/säästä juuri mitään.
Vai oletko sitä mieltä ettei tällaisia pykäliä ole olemassa?
Kun tarkastellaan liikennettä kokonaisuutena, tuollaiset kynnykset häviävät. Ei voida sanoa, että liikenne hyötyisi vasta tietyn suuruisesta säästöstä ajassa, koska silloin rekat ehtivät laivaan tai perille ennen taukoaikaa. Osa ehtii, osa ei. Osa hyötyy pienestäkin muutoksesta, osa ei jne.
Mutta kun olet varma asiasta, esitäpä hyötykäyrä ajan muutoksen suhteessa ja perustelut kulmakertoimen muutokselle.
@Herbert kirjoitti:
Kun tarkastellaan liikennettä kokonaisuutena, tuollaiset kynnykset häviävät. Ei voida sanoa, että liikenne hyötyisi vasta tietyn suuruisesta säästöstä ajassa, koska silloin rekat ehtivät laivaan tai perille ennen taukoaikaa. Osa ehtii, osa ei. Osa hyötyy pienestäkin muutoksesta, osa ei jne.
Mutta kun olet varma asiasta, esitäpä hyötykäyrä ajan muutoksen suhteessa ja perustelut kulmakertoimen muutokselle.
Kerroin jo aiemmin olevani maallikko, joten ei minulla ole käytössäni tuollaista dataa.
Edellisessä(kin) vastauksessani olin kanssasi samaa mieltä siitä että hyödyssä on varmasti lineaarinenkin elementti, mutta siinä on myös näitä pykäliä joista olen puhunut. Ja ne eivät ole kokonaisuuden kannalta merkityksettömiä kun arvioidaan mikä hanke kannattaa toteuttaa. Koska Suomi on vientivetoinen maa ja muutenkin käytännöllisesti katsoen lähes saari,joten noita satamakyytejä on paljon. Merkittävät reitit ovat varmasti eri tahojen tiedossa, toivon ja uskon niiden olevan myös suunnittelijoiden käytössä. Logistiikassa käytetään paljon myös tiettyjä runkolinjoja jotka kulkevat terminaalien välillä, joista/joihin sitten hoidetaan jakelu- ja keräilyliikenne. Paikallisjakelussa syntyvät minuuttisäästöt ovat sitä lineaarista osaa, pitkissä runkolinjoissa on näitä pykäliä jotka perustuvat ehtimiseen. Ajoajan tullessa täyteen pitää vuorokausilepo pitää vaikka perille olisi vain tunti.
Edellinen siis perusteluksi siihen miksi kärrypolusta kannattaa tehdä maantie, mutta ei välttämättä moottoritietä vaikka se ajoaikoja nopeuttaisikin. Maantie on riittävä.
Tietysti kulkutapavalintaan vaikuttaa monta eri asiaa. Jos kuitenkin puhutaan kulkutapavalinnan vaikutuksesta ajoaikaan, pyöräily nyt vain oli esimerkki ajan säästön merkityksen arvioimisesta. Kun tuo osoittautui huonoksi, tarjosin hidasta tieyhteyttä.
Se on selvää, ettei ajoneuvoa pidä käyttää tarkoitukseen, johon sitä ei ole tarkoitettu. Esim. avoauto tai 2-ovinen coupe on huono muuttokuorman kuljettamiseen. Sohvan tai pianon huolellinenkin sitominen tuottaisi vastaavan tuloksen kuin polkupyörän ohjaustangossa roikkuva muovikassi.
Minun pyörässäni on tukeva tavarateline, johon Ortliebin sivulaukut napsahtaa kiinni ja jossa ostokset pysyy samalla tavalla ryhdissä kuin missä tahansa kauppakassissa. Toisessa pyörässä telinettä ei ole, enkä sillä kaupassa käy. Rungossa tosin telineen kiinnityspaikat on, joten ihan kelvollisen asiointipyörän siitä 30 eurolla saisi.
Kyse ei ole ajotavasta, varusteiden pukemisajasta tai kiireestä, vaan reitin vaikutuksesta ajoaikaan ja säästyneen ajoajan merkityksestä. Jos merkitystä asialla ei ole, se on ok. Täytyy kuitenkin muistaa olla johdonmukainen. Sinä sanot ajavasti yleensä lainvastaisella ajonopeudella, joten siihen varmasti löytyy hyvä perustelu, jos ajonopeuden vaikutus ajoaikaan se ei ole. Jos ajoajalla on merkitystä, silloin voidaan jatkaa siitä, onko pienellä säästöllä (esim. minuutti) merkitystä mikä täällä on kyseenalaistettu, vai vasta suuremmalla säästöllä.
Autoliikenne lienee maanteistä ainoa liikennemuoto, jossa hyöty/kustannus-laskelmia tehdään. Ainakin autoliikenne hallitsee laskelmien lopputulosta.
Kyse ei ole siitä, onko rahaa vai ei. Sinäkin otat kaupassa kahdesta verrattavissa olevasta tuotteesta halvemman, vaikka kalliimpaankin olisi rahaa ja käytät saamasi hyödyn johonkin parempaan kohteeseen. Miksi mekanismi tämä pitää liikenteessä kumota?
Hankkeen kannattavuus ei muodostukaan minun tai sinun saamista säästöistä, vaan yhteiskunnan säästöillä. Kun 60 mrd ajo-km osallistuu laskentaan, alkaa vaikuttava määrä eurojakin kertyä.
Etukorin ja sivulaukkujen yhdistelmä varmaan toimisi hyvin ilman peräkärryäkin. Kapasiteetti riittäisi kerran tai enintään pari kertaa viikossa kauppareissuun.
Jos keskitytään pelkästään tuohon, en tunnista edes autolla ajamisessani pyrkimystä johonkin määrättyyn aikatavoitteeseen tai ajan minimointiin?
En ole ollenkaan varma, että löydän vapaasti valitsemalleni nopeudelle vahvaa rationaalista perustelua?
Mutta käytännössä tekemäni hidastukset ja nopeutukset kertovat kyllä siitä, että myös aivan käytännössäkin sopeutan ajamistani sekä muihin että keliin ajankäytöstäni piittaamatta. En osaa laittaa hintaa omilla asioillani ajamalleni ajalle, vaikka näenkin minuuttien hinnan koko yhteiskunnan logistiikassa.
Näen vastauksestasi, että erittelet lyhentyneen ajan antaman säästön ja sen saavuttamiseksi tarvittavan investoinnin erikseen, mikä on hyvä tarkastelukulma.
Mutta en edelleenkään näe ajan säästön etua lineaarisena. En pidä raskaan liikenteen nopeusrajoituksen nostamista realistisena ja sillä oletuksella nopeutta nollasta ylös päin nostettaessa kaikki hyötyvät 80 saakka, mutta sen jälkeen raskas liikenne ei enää hyödy muiden nopeuden nostosta. Tästä aiheutuu saavutettavaan etuunkin epälineaarisuus, vaikkei sen hintaan edes laskettaisikaan.
Takkujen kampaaminen auki onkin siitä houkutteleva vaihtoehto, että sen turvin on hyvät edellytykset saada ennustettavaa keskinopeutta ylemmäs ottamatta samalla kohtuutonta penaltia turvallisuuden ja talouden suhteen.
Tarkoitin suhteellisena käsitteenä. Jos on varaa käydä lähikaupassa ja auto on jo valmiiksi hankittuna, silloin auton muuttuvat kulut muutamaa kilometriä kohden häviävät kohinaan kauppalaskussa.
Vertailutilanne olisi aivan toinen, jos harkittaisiin joko auton tai polkupyörän hankintaa kaupassa käynnin mahdollistajaksi.
Olen ehkä huono esimerkkitapaus, koska en tunnista tuota käytöstä? Kun kerran itse saan valita, ajan työmatkani ihan eri aikaan kuin muut ja siksi liikun rauhallisella tiellä. Valintani seurauksena työmatkani on nopea, taloudellinen ja mukava, mutta olisi vaikea asettaa näitä toiveitani tärkeysjärjestykseen?
Kaupassa toimin samoin valiten mieleiseni miettimättä halvinta "vastaavaa" tuotetta. Tarjouksessa saa olla niin halpaa kahvia kuin hyvänsä, minä ostan silti tummaa Presidenttiä papuina. Omenia ostaessani en katso hintaa, vaan ovatko perheemme suosikit Golden Delicious tai Royal Gala omenat hyvän näköisiä. Elleivät ole, en osta omenia. Tarkemmin katsoen "vastaavia" tuotteita on varsin vähän.
Mutta tekipä autoilija ruokaostoksena millä filosofialla tahansa, aika monella polttoainekulu on silti yksi kauppalaskun pienimmistä riveistä eikä se siksi ole merkityksellinen kauppamatkan kulkuneuvon valinnassa.
WIIFM?
What's In It For Me kysymyksen vastaus taitaa olla aika monelle EVVK?
Kuljettajan tehtävänä on ajaa sääntöjen mukaan. Valtio (tai kunta) tiehankkeen yhteydessä tekee kannattavuuslaskentaa sen perusteella, mitä investointi vaikuttaa ajoajan kautta hankkeen kannattavuuteen.
Uskon tuon ja sama pätee varmaan suurimpaan osaan kuljettajia. Silti ylinopeudesta kysyttäessä ajoaika nousee todennäköisesti tärkeimmäksi syyksi ylittää suurin sallittu nopeus.
Yritin polkupyöräesimerkillä hakea matkaan kuluvan ajan merkitystä, koska pyöräily helposti vie enemmän aikaa kuin autolla ajaminen. Liian suuri muiden asioiden määrä sotki tuon yrityksen. Quu ei suostunut edes ajattelemaan asiaa tuolta kantilta. Seuraava yritys oli sujuva vs hidas tieosuus. Kolmas yritys oli ylinopeuden käyttö. Ei tahdo millään onnistua ajan merkityksen määrittely. Mutta sehän on vain hyvä asia. Ei ole kiire mihinkään. Se kannattaa muistaa, kun kiireeseen vedoten selittää jotain tekoja, kuten ylinopeuksia tai henkilöautoa kestävämpien kulkumuotojen sijaan.
Näin jos tarkastellaan koko liikennettä. Edellä oli kyse tietyistä ryhmistä, kuten vapaa-ajan matkat ja rekkaliikenne.
Olen edelleen sitä mieltä ettei ole. Kyllä, siinä on lineaarinen elementti joka voidaan jossain määrin ulosmitata pienempinä palkkakuluina / lisääntyneillä suoritteilla per aikayksikkö.
Mutta kun puhutaan riittävästä tai ylimitoitetusta tasosta, olen edelleen sitä mieltä että ratkaisevaa on että tietyillä etapeilla on olennaista että joku raja alitetaan (ehditään perille ennenkuin lepoajat astuvat voimaan) on selkeä pykälä. Jos tuotantolaitokselta ei ehdi satamaan tunnin ylityksen takia, on se erittäin kallis tunti. Sama tunti etuaikaa ei tuota/säästä juuri mitään.
Vai oletko sitä mieltä ettei tällaisia pykäliä ole olemassa?
Kun tarkastellaan liikennettä kokonaisuutena, tuollaiset kynnykset häviävät. Ei voida sanoa, että liikenne hyötyisi vasta tietyn suuruisesta säästöstä ajassa, koska silloin rekat ehtivät laivaan tai perille ennen taukoaikaa. Osa ehtii, osa ei. Osa hyötyy pienestäkin muutoksesta, osa ei jne.
Mutta kun olet varma asiasta, esitäpä hyötykäyrä ajan muutoksen suhteessa ja perustelut kulmakertoimen muutokselle.
Kerroin jo aiemmin olevani maallikko, joten ei minulla ole käytössäni tuollaista dataa.
Edellisessä(kin) vastauksessani olin kanssasi samaa mieltä siitä että hyödyssä on varmasti lineaarinenkin elementti, mutta siinä on myös näitä pykäliä joista olen puhunut. Ja ne eivät ole kokonaisuuden kannalta merkityksettömiä kun arvioidaan mikä hanke kannattaa toteuttaa. Koska Suomi on vientivetoinen maa ja muutenkin käytännöllisesti katsoen lähes saari,joten noita satamakyytejä on paljon. Merkittävät reitit ovat varmasti eri tahojen tiedossa, toivon ja uskon niiden olevan myös suunnittelijoiden käytössä. Logistiikassa käytetään paljon myös tiettyjä runkolinjoja jotka kulkevat terminaalien välillä, joista/joihin sitten hoidetaan jakelu- ja keräilyliikenne. Paikallisjakelussa syntyvät minuuttisäästöt ovat sitä lineaarista osaa, pitkissä runkolinjoissa on näitä pykäliä jotka perustuvat ehtimiseen. Ajoajan tullessa täyteen pitää vuorokausilepo pitää vaikka perille olisi vain tunti.
Edellinen siis perusteluksi siihen miksi kärrypolusta kannattaa tehdä maantie, mutta ei välttämättä moottoritietä vaikka se ajoaikoja nopeuttaisikin. Maantie on riittävä.