Keskustelussa sivuutettiin videollakin nähty ikävä ilmiö takapainoinen auto käyttäytyy kuin heittäisi vasaraa varsi edellä. Tämä ominaisuus oli tuttu Porschen vanhoissa malleissa nyt näyttää siltä että tuo ominaisuus vaivaa (Teknikens Världs) jutun mukaan VW:n ja Skodan ladattavia hybridejä. Sama ongelmaa näkyy myös Passat Variantin videolla 77 km/h nopeudessa ja plugareissa jo 72 km/h nopeudessa. NHB saattaa löytää takapainoisuuden oireille toisenlaisen selityksen mutta jää nähtäväksi löytääkö. Mielestäni tuota ominaisuutta ei pidä sivuuttaa olankohautuksella sillä tämä ominaisuus on erittäin vaarallinen noinkin alhaisissa nopeuksissa kuin 72 km/h.
@Karrette kirjoitti:
Sähkö ei ole välttämättä erityisen halpaa, vaan sen verotus on hyvin kevyttä. Suomessa bensiini on kallista.
Paljonko arvioisit bensan ja sähkön verottomien hintojen poikkeavan energiayksiköltä ja mikä on ero sen jälkeen, kun liike-energiaksi muutoksen hyötysuhden lisätään laskuihin?
Kysymys meni monimutkaiseksi, enkä usko että vastaus kiinnostaa ketään. Energian verotus on poliittinen kysymys, ja se on laskukaavassa suurin kerroin.
Ja parempi niin että asuntojen lämmitystä ei veroteta nykyistä kireämmin (siirtomaksussa on sähköveron osuus). Suomi ei ole vielä sähkön suhteen omavarainen, joten sähkönkulutuksen kuristaminen verottajalle olisi voinut jonkun mielestä olla "hyvä juttu". Eikä öljylämmityskään ole vielä saanut käyttövoimaveroa tai dieselveroa maksettavaksi.
Odotan milloin sähköä aletaan verottamaan liikennekäytössä. Liikenteen polttoaineverotus on Suomessa kriittisen tärkeä osa valtion tuloja (tuloja joita ei ole menoihin nähden tarpeeksi).
Nykyisin sekä ali/yliohjaatuvuus ovat olleet jo melkoisen harvinaisia ominaisuuksia. Testeissä ja vertailuissa suurin osa autoista arvostellaan neutraaleiksi joten niin sanottuja ääripäitä ei havaita tai tunnisteta. Renkaat ovat olennainen osa jos pito katoaa.
@Karrette kirjoitti:
Se ilmanvastuksen ero 0,2 litraa, niin se taisi olla verrattuna nykyiseen malliin? Ei autoon kuin autoon?
Ilmanvastus kaataa 30 m/s myrskyssä puita, joten voimakas vastus se on.
Ja se kulutus 4,7 litraa, siihen tulisi lisätä tietona myös ladattu sähkö. Kyseessä ei ole itse sähkönsä tuottava hybridi, eli itselataava.
Juu, se oli esimerkki jonkun tietyn auton kohdalla, että muotoilua kehittämällä saisi (vai saatiin) 2desiä kulutusta alas halvemmalla kuin muilla keinoilla. Ja koska kyse oli 140km/h nopeudesta, niin täytyyhän sen tarkoittaa hetkellistä kulutusta eikä keskikulutusta.
Koska heppu otti tavoitteeksi pudottaa kulutusta 140km/h vauhdista, niin tarjoaisin vaihtoehdoksi pudottaa nopeutta vaikka 120km/h nopeuteen. Se ei maksaisi valmistajalle mitään, mutta laskisi auton käyttäjän kuluja oletettavasti enemmän. Vai mitä ilmanvastusasiantuntijat ovat?
Eihän sille, kuinka paljon kulutusta voisi tipuutta muotoilulla, voi sanoa mitään rajaa. Veikkaan, että tässä on kyseessä jossakin mallissa saavutettu kulutuksen lasku. Tuollaiset prosenteissa olevat kehitysaskeleet ovat sieltä isoimmasta päästä. Uusi malli jos kulutaa 5-10 prosenttia vähemmän kuin edeltäjänsä, niin se on jo hyvä suoritus. Siihen vaaditaan kaikkien osa-alueiden optimoimista ja ilmanvastus ei ole todellakaan sieltä merkitykseltään vähäisimmästä päästä. Sinun argumenteillä millään osa-alueella ei ole mitään merkitystä.
Jos valmistaja tiputtaisi auton nopeuden 120:een, niin miten arvioisit tuon vaikuttavan auton myyntiin? Olisiko hyvä mainostaa, kuinka auton kulutusta tiputettiin rajoittamalla nopeus 120 km/h?
Minä tarkoitan päinvastoin, että millään yksittäisellä osa-alueella ei ole kummempaa merkitystä, ellei se vaikuta kokonaisuuteen erityisen dramaattisesti siis esim. bensaan kuluvan rahan määrään niin, että tuntuu. Kahdeksan-yhdeksän litran kantturoilla oleva kulutus lienee vielä siedettävä, jos kerran on varaa ostaa ja ylläpitää auto. Riippuu vielä ajomääristä, kuinka paljon rahaa menee bensaan. Ilmanvastus on siinä mielessä suppean merkityksen asia, että se vaikuttaa vain ajamisen kustannukseen. Kaikki osa-alueet yhdessä tekevät autosta hyvän tai huonon vaihtoehdon kullekin itselleen.
En ole koskaan oikein ymmärtänyt sen argumentoinnin logiikkaa että "jos sinulla on varaa tuohon, niin sitten sinulla on varaa tuohon toiseenkin". Jos johonkin menee paljon rahaa, niin millä logiikalla sitä rahaa on enemmän käytössä johonkin muuhun?
Auton polttoaineen kohdalla ei oikeastaan ole kyse siitä, että jos on varaa toiseen, niin on varaa toiseenkin. Käyttöenergia on osa autoilua ja siihen on oltava varaa, jos ostaa auton. Kaikilla ei ole varaa ostaa autoa eikä taida olla käytännön vaihtoehto, että ostaa auton mutta ei ole varaa ostaa käyttöenergiaa siihen. Niin tarkalle ei parane kenenkään kustannuksia päästää, että esim. kolme litraa suurempi tai pienempi bensan kulutus vaikuttaisi siihen, onko varaa ajaa autolla vai ei. Jos yksilö priorisoi auton käyttöenergian kustannuksen tärkeimmäksi auton valintakriteeriksi, niin hän valitsee auton sen mukaan. Yleisellä tasolla kuitenkin voi sanoa, että jos on varaa ostaa auto, on varaa ostaa siihen käyttöenergiakin. Jos ei ole, kannattaa ottaa yhteys kunnan velkaneuvontaan ja kysyä sieltä mikä meni pieleen, kun mulla on auto, mutta ei varaa ajaa sillä.🙂
@Karrette kirjoitti:
Se ilmanvastuksen ero 0,2 litraa, niin se taisi olla verrattuna nykyiseen malliin? Ei autoon kuin autoon?
Ilmanvastus kaataa 30 m/s myrskyssä puita, joten voimakas vastus se on.
Ja se kulutus 4,7 litraa, siihen tulisi lisätä tietona myös ladattu sähkö. Kyseessä ei ole itse sähkönsä tuottava hybridi, eli itselataava.
Juu, se oli esimerkki jonkun tietyn auton kohdalla, että muotoilua kehittämällä saisi (vai saatiin) 2desiä kulutusta alas halvemmalla kuin muilla keinoilla. Ja koska kyse oli 140km/h nopeudesta, niin täytyyhän sen tarkoittaa hetkellistä kulutusta eikä keskikulutusta.
Koska heppu otti tavoitteeksi pudottaa kulutusta 140km/h vauhdista, niin tarjoaisin vaihtoehdoksi pudottaa nopeutta vaikka 120km/h nopeuteen. Se ei maksaisi valmistajalle mitään, mutta laskisi auton käyttäjän kuluja oletettavasti enemmän. Vai mitä ilmanvastusasiantuntijat ovat?
Eihän sille, kuinka paljon kulutusta voisi tipuutta muotoilulla, voi sanoa mitään rajaa. Veikkaan, että tässä on kyseessä jossakin mallissa saavutettu kulutuksen lasku. Tuollaiset prosenteissa olevat kehitysaskeleet ovat sieltä isoimmasta päästä. Uusi malli jos kulutaa 5-10 prosenttia vähemmän kuin edeltäjänsä, niin se on jo hyvä suoritus. Siihen vaaditaan kaikkien osa-alueiden optimoimista ja ilmanvastus ei ole todellakaan sieltä merkitykseltään vähäisimmästä päästä. Sinun argumenteillä millään osa-alueella ei ole mitään merkitystä.
Jos valmistaja tiputtaisi auton nopeuden 120:een, niin miten arvioisit tuon vaikuttavan auton myyntiin? Olisiko hyvä mainostaa, kuinka auton kulutusta tiputettiin rajoittamalla nopeus 120 km/h?
Sinulla taitaa olla sisäänrakennettu besserwisseriys. Kun kirjoitin, että tuo 0.2 litraa oli esimerkki jonkun tietyn auton tapauksesta, niin sinä kirjoitat veikkaavasi, että kyseessä on jne... Juurihan olin kirjoittanut, että se oli niin.
Ei nopeutta tarvitsisi rajoittaa 120:een vaan hepun ei olisi tarvinnut tehdä mitään. Jokainenhan voi päättää haluaako ajaa 120 vai kuluttaa hiukan enemmän menovettä ja ajaa 140. Suomessa tietenkin vain hypoteettisesti tai joustavasti nimismieheltä piilossa.
@HybridRules kirjoitti:
Taitaa vain olla niin, että jos haluaa reilun tavaratilan, korkean maavaran ja nelivedon, niin täyssähköstä ei taida olla edes tulossa vaihtoehtoja.
Model X.
Kävin katsomassa Teslan sivuilta ja kyllä heti sivukuvasta näkee, että tavaratilaa ei juuri ole paitsi johonkin porrasperäiseen verrattuna. Kattolinja madaltuu niin voimakkaasti.
@Karrette kirjoitti:
Se ilmanvastuksen ero 0,2 litraa, niin se taisi olla verrattuna nykyiseen malliin? Ei autoon kuin autoon?
Ilmanvastus kaataa 30 m/s myrskyssä puita, joten voimakas vastus se on.
Ja se kulutus 4,7 litraa, siihen tulisi lisätä tietona myös ladattu sähkö. Kyseessä ei ole itse sähkönsä tuottava hybridi, eli itselataava.
Juu, se oli esimerkki jonkun tietyn auton kohdalla, että muotoilua kehittämällä saisi (vai saatiin) 2desiä kulutusta alas halvemmalla kuin muilla keinoilla. Ja koska kyse oli 140km/h nopeudesta, niin täytyyhän sen tarkoittaa hetkellistä kulutusta eikä keskikulutusta.
Koska heppu otti tavoitteeksi pudottaa kulutusta 140km/h vauhdista, niin tarjoaisin vaihtoehdoksi pudottaa nopeutta vaikka 120km/h nopeuteen. Se ei maksaisi valmistajalle mitään, mutta laskisi auton käyttäjän kuluja oletettavasti enemmän. Vai mitä ilmanvastusasiantuntijat ovat?
Eihän sille, kuinka paljon kulutusta voisi tipuutta muotoilulla, voi sanoa mitään rajaa. Veikkaan, että tässä on kyseessä jossakin mallissa saavutettu kulutuksen lasku. Tuollaiset prosenteissa olevat kehitysaskeleet ovat sieltä isoimmasta päästä. Uusi malli jos kulutaa 5-10 prosenttia vähemmän kuin edeltäjänsä, niin se on jo hyvä suoritus. Siihen vaaditaan kaikkien osa-alueiden optimoimista ja ilmanvastus ei ole todellakaan sieltä merkitykseltään vähäisimmästä päästä. Sinun argumenteillä millään osa-alueella ei ole mitään merkitystä.
Jos valmistaja tiputtaisi auton nopeuden 120:een, niin miten arvioisit tuon vaikuttavan auton myyntiin? Olisiko hyvä mainostaa, kuinka auton kulutusta tiputettiin rajoittamalla nopeus 120 km/h?
Minä tarkoitan päinvastoin, että millään yksittäisellä osa-alueella ei ole kummempaa merkitystä, ellei se vaikuta kokonaisuuteen erityisen dramaattisesti siis esim. bensaan kuluvan rahan määrään niin, että tuntuu. Kahdeksan-yhdeksän litran kantturoilla oleva kulutus lienee vielä siedettävä, jos kerran on varaa ostaa ja ylläpitää auto. Riippuu vielä ajomääristä, kuinka paljon rahaa menee bensaan. Ilmanvastus on siinä mielessä suppean merkityksen asia, että se vaikuttaa vain ajamisen kustannukseen. Kaikki osa-alueet yhdessä tekevät autosta hyvän tai huonon vaihtoehdon kullekin itselleen.
En ole koskaan oikein ymmärtänyt sen argumentoinnin logiikkaa että "jos sinulla on varaa tuohon, niin sitten sinulla on varaa tuohon toiseenkin". Jos johonkin menee paljon rahaa, niin millä logiikalla sitä rahaa on enemmän käytössä johonkin muuhun?
Auton polttoaineen kohdalla ei oikeastaan ole kyse siitä, että jos on varaa toiseen, niin on varaa toiseenkin. Käyttöenergia on osa autoilua ja siihen on oltava varaa, jos ostaa auton. Kaikilla ei ole varaa ostaa autoa eikä taida olla käytännön vaihtoehto, että ostaa auton mutta ei ole varaa ostaa käyttöenergiaa siihen. Niin tarkalle ei parane kenenkään kustannuksia päästää, että esim. kolme litraa suurempi tai pienempi bensan kulutus vaikuttaisi siihen, onko varaa ajaa autolla vai ei. Jos yksilö priorisoi auton käyttöenergian kustannuksen tärkeimmäksi auton valintakriteeriksi, niin hän valitsee auton sen mukaan. Yleisellä tasolla kuitenkin voi sanoa, että jos on varaa ostaa auto, on varaa ostaa siihen käyttöenergiakin. Jos ei ole, kannattaa ottaa yhteys kunnan velkaneuvontaan ja kysyä sieltä mikä meni pieleen, kun mulla on auto, mutta ei varaa ajaa sillä.🙂
Elämä voi hyvinkin ajautua siihen pisteeseen että on auto mutta ei ole varaa ylläpitää sitä tai ajaa sillä. Ei ole vaikea ajatella tilanteita koronan aikana, maksut painaa päälle eikä ole töitä tai ei voi harjoittaa liiketoimintaa kieltojen takia. Joten jos on mahdollista auttaa hädässä olevaa lähimmäistä vaikka kyydin antamalla tai kaupassa käymällä nyt se on enemmän kuin suotavaa niin minulle kuin sinulle HR. Uskon että olet samaa mieltä kanssani ja olet ehkä auttanut jo jotakin lähimmäistäsi tai sukulaistasi kaiken hyvän keskiössä missä olet.
@Karrette kirjoitti:
Se ilmanvastuksen ero 0,2 litraa, niin se taisi olla verrattuna nykyiseen malliin? Ei autoon kuin autoon?
Ilmanvastus kaataa 30 m/s myrskyssä puita, joten voimakas vastus se on.
Ja se kulutus 4,7 litraa, siihen tulisi lisätä tietona myös ladattu sähkö. Kyseessä ei ole itse sähkönsä tuottava hybridi, eli itselataava.
Juu, se oli esimerkki jonkun tietyn auton kohdalla, että muotoilua kehittämällä saisi (vai saatiin) 2desiä kulutusta alas halvemmalla kuin muilla keinoilla. Ja koska kyse oli 140km/h nopeudesta, niin täytyyhän sen tarkoittaa hetkellistä kulutusta eikä keskikulutusta.
Koska heppu otti tavoitteeksi pudottaa kulutusta 140km/h vauhdista, niin tarjoaisin vaihtoehdoksi pudottaa nopeutta vaikka 120km/h nopeuteen. Se ei maksaisi valmistajalle mitään, mutta laskisi auton käyttäjän kuluja oletettavasti enemmän. Vai mitä ilmanvastusasiantuntijat ovat?
Eihän sille, kuinka paljon kulutusta voisi tipuutta muotoilulla, voi sanoa mitään rajaa. Veikkaan, että tässä on kyseessä jossakin mallissa saavutettu kulutuksen lasku. Tuollaiset prosenteissa olevat kehitysaskeleet ovat sieltä isoimmasta päästä. Uusi malli jos kulutaa 5-10 prosenttia vähemmän kuin edeltäjänsä, niin se on jo hyvä suoritus. Siihen vaaditaan kaikkien osa-alueiden optimoimista ja ilmanvastus ei ole todellakaan sieltä merkitykseltään vähäisimmästä päästä. Sinun argumenteillä millään osa-alueella ei ole mitään merkitystä.
Jos valmistaja tiputtaisi auton nopeuden 120:een, niin miten arvioisit tuon vaikuttavan auton myyntiin? Olisiko hyvä mainostaa, kuinka auton kulutusta tiputettiin rajoittamalla nopeus 120 km/h?
Sinulla taitaa olla sisäänrakennettu besserwisseriys. Kun kirjoitin, että tuo 0.2 litraa oli esimerkki jonkun tietyn auton tapauksesta, niin sinä kirjoitat veikkaavasi, että kyseessä on jne... Juurihan olin kirjoittanut, että se oli niin.
Ei nopeutta tarvitsisi rajoittaa 120:een vaan hepun ei olisi tarvinnut tehdä mitään. Jokainenhan voi päättää haluaako ajaa 120 vai kuluttaa hiukan enemmän menovettä ja ajaa 140. Suomessa tietenkin vain hypoteettisesti tai joustavasti nimismieheltä piilossa.
Nukuit sitten yön yli ja päätit vastata toiseen kertaan viestiini, vain päästäksesi soittamaan suutasi. Kaikki mitä olet kirjoittanut tuosta, on ollut hyvin epämääräistä. Olen ymmärtänyt nuo epämääräiset muistelusi niin, että esität 0,2 litraa jonain potentiaalisena tai teoreettisena rajana mahdolliselle kulutuksen pudotukselle. Jos olet tarkoittanut jotain muuta, niin se käy kyllä huonosti ilmi näistä viesteistäsi. Hyvin hanakala nuo on muyös tulkita niin, että tarkoititkin jonkin malliuudistuksen toteutunutta kulutuksen pudotusta. Mutta jos saat jotain tyydytystä, kun pääset soittamaan suutasi, niin anna mennä vain.
”Esimerkiksi sanoi, että auton muotoilulla voi pudottaa 140km/h nopeudella ajettaessa keskikulutusta jopa 0.2litraa/100km. ”
”että muotoilua kehittämällä saisi (vai saatiin) 2desiä kulutusta alas halvemmalla kuin muilla keinoilla”
Jos se tuotekehittäjä ei rajoita nopeutta, niin miten ajattelit homman toimivan? Auton kehittäminen taloudelliseksi ja taloudellisempi ajotyyli ovat kaksi eri asiaa, eivätkä nyt ole toistensa vaihtoehtoja. Ei tuotekehtys voi levätä laakereillaan ja malliuudistuksta toiseen vain sanoa, että ajakaa vähemmän ja hitaammin.
@HybridRules kirjoitti:
Taitaa vain olla niin, että jos haluaa reilun tavaratilan, korkean maavaran ja nelivedon, niin täyssähköstä ei taida olla edes tulossa vaihtoehtoja.
Model X.
Kävin katsomassa Teslan sivuilta ja kyllä heti sivukuvasta näkee, että tavaratilaa ei juuri ole paitsi johonkin porrasperäiseen verrattuna. Kattolinja madaltuu niin voimakkaasti.
Eipä tuohon voi sanoa, kuin että olet täysin väärässä. Tai no riippuu tietysti, mitä tarkoitat sillä että "tavaratilaa ei juuri ole"? Jos tarkoitat, että esimerkiksi Volvoasi suurempi kapasiteetti menee tuohon kategoriaan, niin sitten olet oikeassa.
Tällä videolla näet vähän paremmin, miten sitä tilaa on tarjolla.
Kannattaa muuten huomata, että etukontissa on erittäin näppärän muotoinen tavaratila, joka imaisee melkein 200 l ja toisaalta takapenkkien alla on myös runsaasti käyttökelpoista tilaa, toisin kuin useimmissa automalleissa.
Penkit alhaalla XC90 mitattu tavaratilan määrä on 1899 l vs Teslan 2 486 l.
@HybridRules kirjoitti:
Taitaa vain olla niin, että jos haluaa reilun tavaratilan, korkean maavaran ja nelivedon, niin täyssähköstä ei taida olla edes tulossa vaihtoehtoja.
Model X.
Kävin katsomassa Teslan sivuilta ja kyllä heti sivukuvasta näkee, että tavaratilaa ei juuri ole paitsi johonkin porrasperäiseen verrattuna. Kattolinja madaltuu niin voimakkaasti.
Miten tulet sitten toimeen XC90:n tavaratilojen kanssa, jos MX:n tilat ovat riittämättömät? XC90:n tavaratilat ovat sitten varmaan pikkuautoluokassa. Tässä AMS:n ilmoittamat litrat (VDA):
XC90 - 721/1886
MX - 745/2487
@▫️ kirjoitti:
Itse en jätä peräkärryllisiä kaatopaikkareissuja tekemättä jonkin ilmanvastuksen takia, uusi kuorma on taas odottamassa kaatikselle vientiä.
Eihän tässä siitä olekaan kyse arjen kuljetustarpeiden väistelystä, vaan ymmärtää kuinka paljon vuosikulutuksessa näkyvät merkityksettömän lyhyiden kaatopaikkareissujen lisäksi tonnin halkokuorma tai maastopyörät vetokuulassa satojen kilometrien mökkimatkalla joita tulee vuodessa useita.
Aika moni meistä pystyisi pudottamaan kulutustaan jättämällä käyttämättä autoaan siihen tarkoitukseen johon sen osti.
Itse olen ihan uteliaisuuttani ajanut yhden kesän lähes vetokoukuttomana nähdäkseni mitä vetotehtävät vaikuttavat omaan kulutukseeni. Vaikka perheessä on useampia autoja, siinäkin oli oma järjestelynsä, joten koko kesä ei mennyt ihan puhtaasti, eikä mousta kikkailua ole sen jälkeen toistettu.
@Karrette kirjoitti:
Se ilmanvastuksen ero 0,2 litraa, niin se taisi olla verrattuna nykyiseen malliin? Ei autoon kuin autoon?
Ilmanvastus kaataa 30 m/s myrskyssä puita, joten voimakas vastus se on.
Ja se kulutus 4,7 litraa, siihen tulisi lisätä tietona myös ladattu sähkö. Kyseessä ei ole itse sähkönsä tuottava hybridi, eli itselataava.
Juu, se oli esimerkki jonkun tietyn auton kohdalla, että muotoilua kehittämällä saisi (vai saatiin) 2desiä kulutusta alas halvemmalla kuin muilla keinoilla. Ja koska kyse oli 140km/h nopeudesta, niin täytyyhän sen tarkoittaa hetkellistä kulutusta eikä keskikulutusta.
Koska heppu otti tavoitteeksi pudottaa kulutusta 140km/h vauhdista, niin tarjoaisin vaihtoehdoksi pudottaa nopeutta vaikka 120km/h nopeuteen. Se ei maksaisi valmistajalle mitään, mutta laskisi auton käyttäjän kuluja oletettavasti enemmän. Vai mitä ilmanvastusasiantuntijat ovat?
Eihän sille, kuinka paljon kulutusta voisi tipuutta muotoilulla, voi sanoa mitään rajaa. Veikkaan, että tässä on kyseessä jossakin mallissa saavutettu kulutuksen lasku. Tuollaiset prosenteissa olevat kehitysaskeleet ovat sieltä isoimmasta päästä. Uusi malli jos kulutaa 5-10 prosenttia vähemmän kuin edeltäjänsä, niin se on jo hyvä suoritus. Siihen vaaditaan kaikkien osa-alueiden optimoimista ja ilmanvastus ei ole todellakaan sieltä merkitykseltään vähäisimmästä päästä. Sinun argumenteillä millään osa-alueella ei ole mitään merkitystä.
Jos valmistaja tiputtaisi auton nopeuden 120:een, niin miten arvioisit tuon vaikuttavan auton myyntiin? Olisiko hyvä mainostaa, kuinka auton kulutusta tiputettiin rajoittamalla nopeus 120 km/h?
Minä tarkoitan päinvastoin, että millään yksittäisellä osa-alueella ei ole kummempaa merkitystä, ellei se vaikuta kokonaisuuteen erityisen dramaattisesti siis esim. bensaan kuluvan rahan määrään niin, että tuntuu. Kahdeksan-yhdeksän litran kantturoilla oleva kulutus lienee vielä siedettävä, jos kerran on varaa ostaa ja ylläpitää auto. Riippuu vielä ajomääristä, kuinka paljon rahaa menee bensaan. Ilmanvastus on siinä mielessä suppean merkityksen asia, että se vaikuttaa vain ajamisen kustannukseen. Kaikki osa-alueet yhdessä tekevät autosta hyvän tai huonon vaihtoehdon kullekin itselleen.
En ole koskaan oikein ymmärtänyt sen argumentoinnin logiikkaa että "jos sinulla on varaa tuohon, niin sitten sinulla on varaa tuohon toiseenkin". Jos johonkin menee paljon rahaa, niin millä logiikalla sitä rahaa on enemmän käytössä johonkin muuhun?
Periaatteessa näin. Hyvätuloisella on enemmän valinnan vapauksia, mutta ei niitäkään valintoja voi kaikkia käyttää. Pikemminkin niin, että jos panostaa johonkin "paljon", se kaventaa valinnanvapautta muualla.
Mutta näen kyllä myös HR:n kannan, koska käytännön valintatilanteissa eri valintakriteerit menevät hyvin usein jotenkin ristiin. Kun keskimääräisiä ajokilometrejä ajava vertaa kulutuksen desilitran tarkkuudella, mutta unohtaa puolesta litrasta litraan kulutuseroa vastaavan vakuutusmaksun tai huoltokustankuksen eron, on kyse osaoptimoinnista. Usein kuulee, kuinka auton vaihtanut kehuu normikulutusta, mutta ei edes tiedä vakuutusmaksuaan tai ajoneuvoveroaan.
HR ei tainnut tarkoittaa aivan tätä, vaan että jos pieni lisä autokuluihin kaataa budjetin, silloin mitoitus oli jo alun perinkin pielessä. Jos 105% suunnitellusta autokulusta aiheuttaa ongelman, silloin jo suunniteltu 100% oli liikaa.
Mitä jos palattaisiin vanhaan suositukseen, ettei kannata laittaa kaikkia rahoja autoon?
740 GLE säästöstä voi lapata mihin huvittaa mutta velkarahalla ostetut kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Ja onko maksukykyä myös pahan päivän varalle. Aika usein kuulee sanonnan eletään yli varojen kun ei osata laskea mihin tulotaso oikeasti riittää.
@Topi27 kirjoitti:
Hauska fakta on Trabant joka sai 1990-luvun lopussa kuuluisuutta läpäisemällä ”hirvitestin” hyvin tuloksin. Samassa testissä Mercedes-Benzin A-sarjan auto kaatui, mikä oli Mercedes-Benzille erittäin noloa ja johti muutoksiin mallisarjassa. Nykyisin ostalgia-ilmiö on tehnyt Trabantista Saksassa kulttiesineen.
Tämä on valitettavasti hyvin tyypillistä Mercedestä. "Das Beste oder nichts" on valitettavan rehellinen mainoslause sillä pyöristyksellä luettuna, ettei jäädä aivan ääripäiden tavoitteluun kummassakaan päässä. Luetaan siis suomeksi "kunnollinen tai susi jo syntyissään".
Esimerkkejä sutena syntyneistä, mutta uudelleen tehtynä mainioista rakenteista tulee mieleen vaikka kuinka paljon.
W124 nelivedon irti kytkeminen ABS jarrutuksen mahdollistamiseksi oli teknisessä kompleksisuudessaan liikaa, eikä kovin luotettava. Seuraavan 4Maticin periaatteet tulivat rautaa rajalle periaatteella itävallasta militäärimaasturin periaatteilla alihankittuna. Väyrysen räjähtävällä nopeudella ruostuvaa korityötä seurasi sinkkifosfatoidut korit alumiiniosin. W211 alkusarjan tietokonejarruja takuukorjattiin vuosikymmen jo satoja tuhansia ajettuihin autoihin. Seuraajassa on kaikki samat toiminnallisuudet hill-holderia myöden ja paljon yksinkertaisimmen. Nykyään Mersun jarrupalat voi taas vaihtaa ilman tietokonettakin. Oman autoni dieselin suuttimet kestivät ensimmäisessä vuosimallissa vain kahdestatoista puoleen päivään ja jakoketju meni sitten seuraavana päivänä. Korvaavin osin se on toimiva ja taloudellinen kone, jota on kaksoisahdettuna erittäin miellyttävä ajaa. Aakkonenkin lakkasi kaatuilemasta, kun siihen lisättiin ajonhallinta ensimmäisenä pikkuautona (ja päivitettiin jousivakiot ja muistaakseni vanteiden offset).
Lopputuloksena on, että Johtotähti nokalla ei takaa mitään. Ostipa uuden tai käytetyn, on syytä valita VIN koodin 10 ensimmäistä merkkiä huolella!
@HybridRules kirjoitti:
Taitaa vain olla niin, että jos haluaa reilun tavaratilan, korkean maavaran ja nelivedon, niin täyssähköstä ei taida olla edes tulossa vaihtoehtoja.
Model X.
Kävin katsomassa Teslan sivuilta ja kyllä heti sivukuvasta näkee, että tavaratilaa ei juuri ole paitsi johonkin porrasperäiseen verrattuna. Kattolinja madaltuu niin voimakkaasti.
Eipä tuohon voi sanoa, kuin että olet täysin väärässä. Tai no riippuu tietysti, mitä tarkoitat sillä että "tavaratilaa ei juuri ole"? Jos tarkoitat, että esimerkiksi Volvoasi suurempi kapasiteetti menee tuohon kategoriaan, niin sitten olet oikeassa.
Tällä videolla näet vähän paremmin, miten sitä tilaa on tarjolla.
Kannattaa muuten huomata, että etukontissa on erittäin näppärän muotoinen tavaratila, joka imaisee melkein 200 l ja toisaalta takapenkkien alla on myös runsaasti käyttökelpoista tilaa, toisin kuin useimmissa automalleissa.
Penkit alhaalla XC90 mitattu tavaratilan määrä on 1899 l vs Teslan 2 486 l.
No joo, sivukuva hämää. Onhan siinä litroja, mutta perä on niin viisto, että se heikentää tavaratilan hyötykäyttöä ja koiran elämän laatua ainakin noin paperilla. Pitäisi käydä livenä katsomassa.
Tärkeitä mittoja ovat syvyys, joka XC90:ssä on n. 200cm (pohjalta mitattu) minun normaalilla etuistuimien etäisyyssäädöllä ja toinen tärkeä on korkeus peräpeiliin saakka. Matalin korkeus XC90:llä on 80cm ja viisto osa on vain 45cmx35cm. 5-paikkaisena syvyys on n. 104cm.
Teslassa näytti olevan pituutta 40cm enemmän, se olisi etu. Mutta tavaratilan takaosan muoto on epäedullinen.
Litrat sinänsä ei ole niin oleellisia kuin minkä muotoinen tila on. Tietysti litrojakin pitää olla riittävästi, että hyvän muotoinen tila on käyttökelpoinen.
@HybridRules kirjoitti:
Taitaa vain olla niin, että jos haluaa reilun tavaratilan, korkean maavaran ja nelivedon, niin täyssähköstä ei taida olla edes tulossa vaihtoehtoja.
Model X.
Kävin katsomassa Teslan sivuilta ja kyllä heti sivukuvasta näkee, että tavaratilaa ei juuri ole paitsi johonkin porrasperäiseen verrattuna. Kattolinja madaltuu niin voimakkaasti.
Miten tulet sitten toimeen XC90:n tavaratilojen kanssa, jos MX:n tilat ovat riittämättömät? XC90:n tavaratilat ovat sitten varmaan pikkuautoluokassa. Tässä AMS:n ilmoittamat litrat (VDA):
XC90 - 721/1886
MX - 745/2487
Kun mittasin äsken oman auton mittoja, niin en päässyt noin isoon tilavuuteen. Kuormatilavuus on vähän eri asia kuin esim. paljonko siihen tilaan mahtuisi vettä, joka pystyisi asettumaan paikoilleen auton muotoja mukaillen.
Vaikka en tiedä, miten AMS on määrittänyt tilavuuden? Tärkein tilavuus on se kuinka suuri suorakulmainen arkku mahtuu kyytiin. Toinen tärkeä mitta on se, kuinka korkea tavaratila on takaluukun vieressä ja kuinka pitkältä matkalta viisto-osa syö korkeutta ennen kuin päästään täyteen sisäkorkeuteen.
Minä katsoin vain MX:n sivuprofiilikuvan, joka taisi auetea heti ensimmäisenä sivulle mennessäni, ja minusta näytti, että katto mataloituu niin loivasti ja pitkältä matkalta, että se tarkoittaa pientä tilaa. Litroja näyttää olevan reilusti ja 2-paikkaisena pituutta tavaratilan pohjalta mitattuna reilusti. Ei huono. Mutta se katon muoto sortaa asian.
@Karrette kirjoitti:
Se ilmanvastuksen ero 0,2 litraa, niin se taisi olla verrattuna nykyiseen malliin? Ei autoon kuin autoon?
Ilmanvastus kaataa 30 m/s myrskyssä puita, joten voimakas vastus se on.
Ja se kulutus 4,7 litraa, siihen tulisi lisätä tietona myös ladattu sähkö. Kyseessä ei ole itse sähkönsä tuottava hybridi, eli itselataava.
Juu, se oli esimerkki jonkun tietyn auton kohdalla, että muotoilua kehittämällä saisi (vai saatiin) 2desiä kulutusta alas halvemmalla kuin muilla keinoilla. Ja koska kyse oli 140km/h nopeudesta, niin täytyyhän sen tarkoittaa hetkellistä kulutusta eikä keskikulutusta.
Koska heppu otti tavoitteeksi pudottaa kulutusta 140km/h vauhdista, niin tarjoaisin vaihtoehdoksi pudottaa nopeutta vaikka 120km/h nopeuteen. Se ei maksaisi valmistajalle mitään, mutta laskisi auton käyttäjän kuluja oletettavasti enemmän. Vai mitä ilmanvastusasiantuntijat ovat?
Eihän sille, kuinka paljon kulutusta voisi tipuutta muotoilulla, voi sanoa mitään rajaa. Veikkaan, että tässä on kyseessä jossakin mallissa saavutettu kulutuksen lasku. Tuollaiset prosenteissa olevat kehitysaskeleet ovat sieltä isoimmasta päästä. Uusi malli jos kulutaa 5-10 prosenttia vähemmän kuin edeltäjänsä, niin se on jo hyvä suoritus. Siihen vaaditaan kaikkien osa-alueiden optimoimista ja ilmanvastus ei ole todellakaan sieltä merkitykseltään vähäisimmästä päästä. Sinun argumenteillä millään osa-alueella ei ole mitään merkitystä.
Jos valmistaja tiputtaisi auton nopeuden 120:een, niin miten arvioisit tuon vaikuttavan auton myyntiin? Olisiko hyvä mainostaa, kuinka auton kulutusta tiputettiin rajoittamalla nopeus 120 km/h?
Minä tarkoitan päinvastoin, että millään yksittäisellä osa-alueella ei ole kummempaa merkitystä, ellei se vaikuta kokonaisuuteen erityisen dramaattisesti siis esim. bensaan kuluvan rahan määrään niin, että tuntuu. Kahdeksan-yhdeksän litran kantturoilla oleva kulutus lienee vielä siedettävä, jos kerran on varaa ostaa ja ylläpitää auto. Riippuu vielä ajomääristä, kuinka paljon rahaa menee bensaan. Ilmanvastus on siinä mielessä suppean merkityksen asia, että se vaikuttaa vain ajamisen kustannukseen. Kaikki osa-alueet yhdessä tekevät autosta hyvän tai huonon vaihtoehdon kullekin itselleen.
En ole koskaan oikein ymmärtänyt sen argumentoinnin logiikkaa että "jos sinulla on varaa tuohon, niin sitten sinulla on varaa tuohon toiseenkin". Jos johonkin menee paljon rahaa, niin millä logiikalla sitä rahaa on enemmän käytössä johonkin muuhun?
Auton polttoaineen kohdalla ei oikeastaan ole kyse siitä, että jos on varaa toiseen, niin on varaa toiseenkin. Käyttöenergia on osa autoilua ja siihen on oltava varaa, jos ostaa auton. Kaikilla ei ole varaa ostaa autoa eikä taida olla käytännön vaihtoehto, että ostaa auton mutta ei ole varaa ostaa käyttöenergiaa siihen. Niin tarkalle ei parane kenenkään kustannuksia päästää, että esim. kolme litraa suurempi tai pienempi bensan kulutus vaikuttaisi siihen, onko varaa ajaa autolla vai ei. Jos yksilö priorisoi auton käyttöenergian kustannuksen tärkeimmäksi auton valintakriteeriksi, niin hän valitsee auton sen mukaan. Yleisellä tasolla kuitenkin voi sanoa, että jos on varaa ostaa auto, on varaa ostaa siihen käyttöenergiakin. Jos ei ole, kannattaa ottaa yhteys kunnan velkaneuvontaan ja kysyä sieltä mikä meni pieleen, kun mulla on auto, mutta ei varaa ajaa sillä.🙂
Elämä voi hyvinkin ajautua siihen pisteeseen että on auto mutta ei ole varaa ylläpitää sitä tai ajaa sillä. Ei ole vaikea ajatella tilanteita koronan aikana, maksut painaa päälle eikä ole töitä tai ei voi harjoittaa liiketoimintaa kieltojen takia. Joten jos on mahdollista auttaa hädässä olevaa lähimmäistä vaikka kyydin antamalla tai kaupassa käymällä nyt se on enemmän kuin suotavaa niin minulle kuin sinulle HR. Uskon että olet samaa mieltä kanssani ja olet ehkä auttanut jo jotakin lähimmäistäsi tai sukulaistasi kaiken hyvän keskiössä missä olet.
Olen samaa mieltä.
Minusta tuntuu, että jo nyt kirjoitan välillä ihan liian pitkästi ja jos alan joka tekstiin etsimään kaikki mahdolliset näkökulmat, niin varsinainen pointti katoaa kokonaan.
740 GLE MB A-sarjan kehitys harppasi askeleen eteenpäin ruotsalaisten hirvitestissä suorittaman taidokkaan kaadon jälkeen, ajonvakautushallintajärjestelmä tuli kyseiseen malliin vakiovarusteeksi joka oli hyvä asia.
@tracktest kirjoitti:
Nykyisin sekä ali/yliohjaatuvuus ovat olleet jo melkoisen harvinaisia ominaisuuksia. Testeissä ja vertailuissa suurin osa autoista arvostellaan neutraaleiksi
Tämä on pelkästään hyvä asia. Entisaikojen Irtoperä -Carinoiden ja voimalinjaansa suurelta osin etuakselin etupuolella roikottavien talvella vain aivan väkisin pakotettuna kääntyvien raskasnokkaisten Citroenien ja Saabien sijaan etu-, taka- ja nelivetoiset ovat lähentyneet neutraalimpaa keskiarvoa niiden välissä ja aivan omanlaista erikoista ajotapaa vaativia autoja on nykyisin enää vaikea löytää.
Saab on siitä hauska esimerkki, että paljon samantyylinen arkkitehtuuri eri vuosina käyttäytyy aivan eri tavoin, kun uudemmista tehtiin raskaasti aliohjaavia edeltäjiään neutraalimpia.
Quu: "Olenko pahasti väärässä jos sanon a:n kaadon seurauksensa oli ajonvakautushallintajärjestelmän yleistymisen."
Et ole väärässä. MB:n lisättyä ESP:n A-sarjaan, alkoi se yleistymään pienemmän pään autoissa nopeasti- luultavasti paljon nopeammin, kuin ilman tätä tapausta. Ruotsalaisten kaato ja MB:n korjaus oli "yhteenlaskettuna" turvallisuusteko.
@Inspektori kirjoitti:
Quu: "Olenko pahasti väärässä jos sanon a:n kaadon seurauksensa oli ajonvakautushallintajärjestelmän yleistymisen."
Et ole väärässä. MB:n lisättyä ESP:n A-sarjaan, alkoi se yleistymään pienemmän pään autoissa nopeasti- luultavasti paljon nopeammin, kuin ilman tätä tapausta. Ruotsalaisten kaato ja MB:n korjaus oli "yhteenlaskettuna" turvallisuusteko.
Mercedes reagoi tosiaan asiaan kuuluvalla vakavuudella tuohon. Toyotalla on ollut samassa testissä muistaakseni 2 tai 3 kertaa samanlaisia ongelmia, mutta Japaniassa on vain hyssytelty ongelmat hiljaisiksi.
@HybridRules kirjoitti:
Taitaa vain olla niin, että jos haluaa reilun tavaratilan, korkean maavaran ja nelivedon, niin täyssähköstä ei taida olla edes tulossa vaihtoehtoja.
Model X.
Kävin katsomassa Teslan sivuilta ja kyllä heti sivukuvasta näkee, että tavaratilaa ei juuri ole paitsi johonkin porrasperäiseen verrattuna. Kattolinja madaltuu niin voimakkaasti.
Miten tulet sitten toimeen XC90:n tavaratilojen kanssa, jos MX:n tilat ovat riittämättömät? XC90:n tavaratilat ovat sitten varmaan pikkuautoluokassa. Tässä AMS:n ilmoittamat litrat (VDA):
XC90 - 721/1886
MX - 745/2487
Kun mittasin äsken oman auton mittoja, niin en päässyt noin isoon tilavuuteen. Kuormatilavuus on vähän eri asia kuin esim. paljonko siihen tilaan mahtuisi vettä, joka pystyisi asettumaan paikoilleen auton muotoja mukaillen.
Vaikka en tiedä, miten AMS on määrittänyt tilavuuden? Tärkein tilavuus on se kuinka suuri suorakulmainen arkku mahtuu kyytiin. Toinen tärkeä mitta on se, kuinka korkea tavaratila on takaluukun vieressä ja kuinka pitkältä matkalta viisto-osa syö korkeutta ennen kuin päästään täyteen sisäkorkeuteen.
Minä katsoin vain MX:n sivuprofiilikuvan, joka taisi auetea heti ensimmäisenä sivulle mennessäni, ja minusta näytti, että katto mataloituu niin loivasti ja pitkältä matkalta, että se tarkoittaa pientä tilaa. Litroja näyttää olevan reilusti ja 2-paikkaisena pituutta tavaratilan pohjalta mitattuna reilusti. Ei huono. Mutta se katon muoto sortaa asian.
Kirjoitin jo, että tavaratila on määritetty VDA-standardilla. AMS arvosti kaikissa kolmessa tavaratilaa koskevassa osa-alueessa MX:n XC90:stä paremmaksi.
Pisteet MX/XC90
Tavaratila (max 15): 13/12
Lastaus (max 10): 8/6
Muunneltavuus/käytännölisyys (max 10): 9/8
Mutta joo, etköhän pyörittele luvut jotenkin niin, että MX:n tavaratila on täysin käyttökelvoton, eikä koirakaan siellä viihdy sitten yhtään.
@Inspektori kirjoitti:
Quu: "Olenko pahasti väärässä jos sanon a:n kaadon seurauksensa oli ajonvakautushallintajärjestelmän yleistymisen."
Et ole väärässä. MB:n lisättyä ESP:n A-sarjaan, alkoi se yleistymään pienemmän pään autoissa nopeasti- luultavasti paljon nopeammin, kuin ilman tätä tapausta. Ruotsalaisten kaato ja MB:n korjaus oli "yhteenlaskettuna" turvallisuusteko.
Mercedes reagoi tosiaan asiaan kuuluvalla vakavuudella tuohon. Toyotalla on ollut samassa testissä muistaakseni 2 tai 3 kertaa samanlaisia ongelmia, mutta Japaniassa on vain hyssytelty ongelmat hiljaisiksi.
Mitä se "Japanialaisten" hyssyttely auttaa, jos Eurooppalainen lehti kaataa auton "hirvitestissä" ja uutisoi tuloksen Eurooppalaisissa tiedotusvälineissä?
@Inspektori kirjoitti:
Quu: "Olenko pahasti väärässä jos sanon a:n kaadon seurauksensa oli ajonvakautushallintajärjestelmän yleistymisen."
Et ole väärässä. MB:n lisättyä ESP:n A-sarjaan, alkoi se yleistymään pienemmän pään autoissa nopeasti- luultavasti paljon nopeammin, kuin ilman tätä tapausta. Ruotsalaisten kaato ja MB:n korjaus oli "yhteenlaskettuna" turvallisuusteko.
Mercedes reagoi tosiaan asiaan kuuluvalla vakavuudella tuohon. Toyotalla on ollut samassa testissä muistaakseni 2 tai 3 kertaa samanlaisia ongelmia, mutta Japaniassa on vain hyssytelty ongelmat hiljaisiksi.
Mitä se "Japanialaisten" hyssyttely auttaa, jos Eurooppalainen lehti kaataa auton "hirvitestissä" ja uutisoi tuloksen Eurooppalaisissa tiedotusvälineissä?
@HybridRules kirjoitti:
Taitaa vain olla niin, että jos haluaa reilun tavaratilan, korkean maavaran ja nelivedon, niin täyssähköstä ei taida olla edes tulossa vaihtoehtoja.
Model X.
Kävin katsomassa Teslan sivuilta ja kyllä heti sivukuvasta näkee, että tavaratilaa ei juuri ole paitsi johonkin porrasperäiseen verrattuna. Kattolinja madaltuu niin voimakkaasti.
Miten tulet sitten toimeen XC90:n tavaratilojen kanssa, jos MX:n tilat ovat riittämättömät? XC90:n tavaratilat ovat sitten varmaan pikkuautoluokassa. Tässä AMS:n ilmoittamat litrat (VDA):
XC90 - 721/1886
MX - 745/2487
Kun mittasin äsken oman auton mittoja, niin en päässyt noin isoon tilavuuteen. Kuormatilavuus on vähän eri asia kuin esim. paljonko siihen tilaan mahtuisi vettä, joka pystyisi asettumaan paikoilleen auton muotoja mukaillen.
Vaikka en tiedä, miten AMS on määrittänyt tilavuuden? Tärkein tilavuus on se kuinka suuri suorakulmainen arkku mahtuu kyytiin. Toinen tärkeä mitta on se, kuinka korkea tavaratila on takaluukun vieressä ja kuinka pitkältä matkalta viisto-osa syö korkeutta ennen kuin päästään täyteen sisäkorkeuteen.
Minä katsoin vain MX:n sivuprofiilikuvan, joka taisi auetea heti ensimmäisenä sivulle mennessäni, ja minusta näytti, että katto mataloituu niin loivasti ja pitkältä matkalta, että se tarkoittaa pientä tilaa. Litroja näyttää olevan reilusti ja 2-paikkaisena pituutta tavaratilan pohjalta mitattuna reilusti. Ei huono. Mutta se katon muoto sortaa asian.
Kirjoitin jo, että tavaratila on määritetty VDA-standardilla. AMS arvosti kaikissa kolmessa tavaratilaa koskevassa osa-alueessa MX:n XC90:stä paremmaksi.
Pisteet MX/XC90
Tavaratila (max 15): 13/12
Lastaus (max 10): 8/6
Muunneltavuus/käytännölisyys (max 10): 9/8
Mutta joo, etköhän pyörittele luvut jotenkin niin, että MX:n tavaratila on täysin käyttökelvoton, eikä koirakaan siellä viihdy sitten yhtään.
En pyörittele lukuja. Sen sijaan ihmettelen, miksi tuollainen vertailu yleensä on tehty? Miksi juuri XC90 on vertailtu MX:n kanssa? Voimakkaasti aleneva kattolinjaus kuitenkin on tosiasia ainakin Teslan sivuston kuvan mukaan ja se ei ole tavaratilalle hyvä muoto. Olisiko sinulla lähettää linkki tuohon vertailuun?
@HybridRules kirjoitti:
Taitaa vain olla niin, että jos haluaa reilun tavaratilan, korkean maavaran ja nelivedon, niin täyssähköstä ei taida olla edes tulossa vaihtoehtoja.
Model X.
Kävin katsomassa Teslan sivuilta ja kyllä heti sivukuvasta näkee, että tavaratilaa ei juuri ole paitsi johonkin porrasperäiseen verrattuna. Kattolinja madaltuu niin voimakkaasti.
Miten tulet sitten toimeen XC90:n tavaratilojen kanssa, jos MX:n tilat ovat riittämättömät? XC90:n tavaratilat ovat sitten varmaan pikkuautoluokassa. Tässä AMS:n ilmoittamat litrat (VDA):
XC90 - 721/1886
MX - 745/2487
Kun mittasin äsken oman auton mittoja, niin en päässyt noin isoon tilavuuteen. Kuormatilavuus on vähän eri asia kuin esim. paljonko siihen tilaan mahtuisi vettä, joka pystyisi asettumaan paikoilleen auton muotoja mukaillen.
Vaikka en tiedä, miten AMS on määrittänyt tilavuuden? Tärkein tilavuus on se kuinka suuri suorakulmainen arkku mahtuu kyytiin. Toinen tärkeä mitta on se, kuinka korkea tavaratila on takaluukun vieressä ja kuinka pitkältä matkalta viisto-osa syö korkeutta ennen kuin päästään täyteen sisäkorkeuteen.
Minä katsoin vain MX:n sivuprofiilikuvan, joka taisi auetea heti ensimmäisenä sivulle mennessäni, ja minusta näytti, että katto mataloituu niin loivasti ja pitkältä matkalta, että se tarkoittaa pientä tilaa. Litroja näyttää olevan reilusti ja 2-paikkaisena pituutta tavaratilan pohjalta mitattuna reilusti. Ei huono. Mutta se katon muoto sortaa asian.
Kirjoitin jo, että tavaratila on määritetty VDA-standardilla. AMS arvosti kaikissa kolmessa tavaratilaa koskevassa osa-alueessa MX:n XC90:stä paremmaksi.
Pisteet MX/XC90
Tavaratila (max 15): 13/12
Lastaus (max 10): 8/6
Muunneltavuus/käytännölisyys (max 10): 9/8
Mutta joo, etköhän pyörittele luvut jotenkin niin, että MX:n tavaratila on täysin käyttökelvoton, eikä koirakaan siellä viihdy sitten yhtään.
En pyörittele lukuja. Sen sijaan ihmettelen, miksi tuollainen vertailu yleensä on tehty? Miksi juuri XC90 on vertailtu MX:n kanssa? Voimakkaasti aleneva kattolinjaus kuitenkin on tosiasia ainakin Teslan sivuston kuvan mukaan ja se ei ole tavaratilalle hyvä muoto. Olisiko sinulla lähettää linkki tuohon vertailuun?
Tiedot on koostettu kahdesta eri AMS:n vertailusta. XC90 1/19 ja MX 26/19.
@HybridRules kirjoitti:
Taitaa vain olla niin, että jos haluaa reilun tavaratilan, korkean maavaran ja nelivedon, niin täyssähköstä ei taida olla edes tulossa vaihtoehtoja.
Model X.
Kävin katsomassa Teslan sivuilta ja kyllä heti sivukuvasta näkee, että tavaratilaa ei juuri ole paitsi johonkin porrasperäiseen verrattuna. Kattolinja madaltuu niin voimakkaasti.
Miten tulet sitten toimeen XC90:n tavaratilojen kanssa, jos MX:n tilat ovat riittämättömät? XC90:n tavaratilat ovat sitten varmaan pikkuautoluokassa. Tässä AMS:n ilmoittamat litrat (VDA):
XC90 - 721/1886
MX - 745/2487
Kun mittasin äsken oman auton mittoja, niin en päässyt noin isoon tilavuuteen. Kuormatilavuus on vähän eri asia kuin esim. paljonko siihen tilaan mahtuisi vettä, joka pystyisi asettumaan paikoilleen auton muotoja mukaillen.
Vaikka en tiedä, miten AMS on määrittänyt tilavuuden? Tärkein tilavuus on se kuinka suuri suorakulmainen arkku mahtuu kyytiin. Toinen tärkeä mitta on se, kuinka korkea tavaratila on takaluukun vieressä ja kuinka pitkältä matkalta viisto-osa syö korkeutta ennen kuin päästään täyteen sisäkorkeuteen.
Minä katsoin vain MX:n sivuprofiilikuvan, joka taisi auetea heti ensimmäisenä sivulle mennessäni, ja minusta näytti, että katto mataloituu niin loivasti ja pitkältä matkalta, että se tarkoittaa pientä tilaa. Litroja näyttää olevan reilusti ja 2-paikkaisena pituutta tavaratilan pohjalta mitattuna reilusti. Ei huono. Mutta se katon muoto sortaa asian.
Kirjoitin jo, että tavaratila on määritetty VDA-standardilla. AMS arvosti kaikissa kolmessa tavaratilaa koskevassa osa-alueessa MX:n XC90:stä paremmaksi.
Pisteet MX/XC90
Tavaratila (max 15): 13/12
Lastaus (max 10): 8/6
Muunneltavuus/käytännölisyys (max 10): 9/8
Mutta joo, etköhän pyörittele luvut jotenkin niin, että MX:n tavaratila on täysin käyttökelvoton, eikä koirakaan siellä viihdy sitten yhtään.
En pyörittele lukuja. Sen sijaan ihmettelen, miksi tuollainen vertailu yleensä on tehty? Miksi juuri XC90 on vertailtu MX:n kanssa? Voimakkaasti aleneva kattolinjaus kuitenkin on tosiasia ainakin Teslan sivuston kuvan mukaan ja se ei ole tavaratilalle hyvä muoto. Olisiko sinulla lähettää linkki tuohon vertailuun?
Tiedot on koostettu kahdesta eri AMS:n vertailusta. XC90 1/19 ja MX 26/19.
Tiedä sitten, ovatko vertailukelpoisia pisteytyksiä, kun ovat yhteydestään irrotettuja eli eri vertailusta.
Teslan sivuilta en löytänyt MX:n mittoja, mutta kyllähän auton muoto on joku coupe tai hatchback tms. eikä varsinainen katumaasturi. Taas on todettava, että näyttää tulevan tällaisia mukakatumaastureita eli mukamukamaastureita vähän joka lähtöön. 7-paikkaisena MX:ään näyttää tungetun se viimeinen istuinrivi tavaratilan perukoille. En tidä, kun en ole autoa nähnyt livenä, mutta vaikuttaa samanlaiselta kuin LR Discovery, johon ei enää tavaraa mahdu ollenkaan, jos se on 7-paikkainen. Ei XC90:ssäkään kummoinen tavaratila ole 7-paikkaisena, mutta on sentään jonkinlainen. Tesla ei esittelyssään tarkemmin kerro mitään mittoja, vain litramäärän.
Teslan ilmoittamassa tavaratilan litroissa on varmaan etukontti mukana, koska siitä ei erikseen puhuta mitään. Litrat on isot, mutta tavaran käyttökelpoisuuden kannalta tavaratilan korkeus loppuun saakka on tärkeämpi asia kuin tilavuus.
Keskustelussa sivuutettiin videollakin nähty ikävä ilmiö takapainoinen auto käyttäytyy kuin heittäisi vasaraa varsi edellä. Tämä ominaisuus oli tuttu Porschen vanhoissa malleissa nyt näyttää siltä että tuo ominaisuus vaivaa (Teknikens Världs) jutun mukaan VW:n ja Skodan ladattavia hybridejä. Sama ongelmaa näkyy myös Passat Variantin videolla 77 km/h nopeudessa ja plugareissa jo 72 km/h nopeudessa. NHB saattaa löytää takapainoisuuden oireille toisenlaisen selityksen mutta jää nähtäväksi löytääkö. Mielestäni tuota ominaisuutta ei pidä sivuuttaa olankohautuksella sillä tämä ominaisuus on erittäin vaarallinen noinkin alhaisissa nopeuksissa kuin 72 km/h.
Kysymys meni monimutkaiseksi, enkä usko että vastaus kiinnostaa ketään. Energian verotus on poliittinen kysymys, ja se on laskukaavassa suurin kerroin.
Ja parempi niin että asuntojen lämmitystä ei veroteta nykyistä kireämmin (siirtomaksussa on sähköveron osuus). Suomi ei ole vielä sähkön suhteen omavarainen, joten sähkönkulutuksen kuristaminen verottajalle olisi voinut jonkun mielestä olla "hyvä juttu". Eikä öljylämmityskään ole vielä saanut käyttövoimaveroa tai dieselveroa maksettavaksi.
Odotan milloin sähköä aletaan verottamaan liikennekäytössä. Liikenteen polttoaineverotus on Suomessa kriittisen tärkeä osa valtion tuloja (tuloja joita ei ole menoihin nähden tarpeeksi).
Nykyisin sekä ali/yliohjaatuvuus ovat olleet jo melkoisen harvinaisia ominaisuuksia. Testeissä ja vertailuissa suurin osa autoista arvostellaan neutraaleiksi joten niin sanottuja ääripäitä ei havaita tai tunnisteta. Renkaat ovat olennainen osa jos pito katoaa.
Auton polttoaineen kohdalla ei oikeastaan ole kyse siitä, että jos on varaa toiseen, niin on varaa toiseenkin. Käyttöenergia on osa autoilua ja siihen on oltava varaa, jos ostaa auton. Kaikilla ei ole varaa ostaa autoa eikä taida olla käytännön vaihtoehto, että ostaa auton mutta ei ole varaa ostaa käyttöenergiaa siihen. Niin tarkalle ei parane kenenkään kustannuksia päästää, että esim. kolme litraa suurempi tai pienempi bensan kulutus vaikuttaisi siihen, onko varaa ajaa autolla vai ei. Jos yksilö priorisoi auton käyttöenergian kustannuksen tärkeimmäksi auton valintakriteeriksi, niin hän valitsee auton sen mukaan. Yleisellä tasolla kuitenkin voi sanoa, että jos on varaa ostaa auto, on varaa ostaa siihen käyttöenergiakin. Jos ei ole, kannattaa ottaa yhteys kunnan velkaneuvontaan ja kysyä sieltä mikä meni pieleen, kun mulla on auto, mutta ei varaa ajaa sillä.🙂
Sinulla taitaa olla sisäänrakennettu besserwisseriys. Kun kirjoitin, että tuo 0.2 litraa oli esimerkki jonkun tietyn auton tapauksesta, niin sinä kirjoitat veikkaavasi, että kyseessä on jne... Juurihan olin kirjoittanut, että se oli niin.
Ei nopeutta tarvitsisi rajoittaa 120:een vaan hepun ei olisi tarvinnut tehdä mitään. Jokainenhan voi päättää haluaako ajaa 120 vai kuluttaa hiukan enemmän menovettä ja ajaa 140. Suomessa tietenkin vain hypoteettisesti tai joustavasti nimismieheltä piilossa.
Kävin katsomassa Teslan sivuilta ja kyllä heti sivukuvasta näkee, että tavaratilaa ei juuri ole paitsi johonkin porrasperäiseen verrattuna. Kattolinja madaltuu niin voimakkaasti.
Elämä voi hyvinkin ajautua siihen pisteeseen että on auto mutta ei ole varaa ylläpitää sitä tai ajaa sillä. Ei ole vaikea ajatella tilanteita koronan aikana, maksut painaa päälle eikä ole töitä tai ei voi harjoittaa liiketoimintaa kieltojen takia. Joten jos on mahdollista auttaa hädässä olevaa lähimmäistä vaikka kyydin antamalla tai kaupassa käymällä nyt se on enemmän kuin suotavaa niin minulle kuin sinulle HR. Uskon että olet samaa mieltä kanssani ja olet ehkä auttanut jo jotakin lähimmäistäsi tai sukulaistasi kaiken hyvän keskiössä missä olet.
Nukuit sitten yön yli ja päätit vastata toiseen kertaan viestiini, vain päästäksesi soittamaan suutasi. Kaikki mitä olet kirjoittanut tuosta, on ollut hyvin epämääräistä. Olen ymmärtänyt nuo epämääräiset muistelusi niin, että esität 0,2 litraa jonain potentiaalisena tai teoreettisena rajana mahdolliselle kulutuksen pudotukselle. Jos olet tarkoittanut jotain muuta, niin se käy kyllä huonosti ilmi näistä viesteistäsi. Hyvin hanakala nuo on muyös tulkita niin, että tarkoititkin jonkin malliuudistuksen toteutunutta kulutuksen pudotusta. Mutta jos saat jotain tyydytystä, kun pääset soittamaan suutasi, niin anna mennä vain.
”Esimerkiksi sanoi, että auton muotoilulla voi pudottaa 140km/h nopeudella ajettaessa keskikulutusta jopa 0.2litraa/100km. ”
”että muotoilua kehittämällä saisi (vai saatiin) 2desiä kulutusta alas halvemmalla kuin muilla keinoilla”
Jos se tuotekehittäjä ei rajoita nopeutta, niin miten ajattelit homman toimivan? Auton kehittäminen taloudelliseksi ja taloudellisempi ajotyyli ovat kaksi eri asiaa, eivätkä nyt ole toistensa vaihtoehtoja. Ei tuotekehtys voi levätä laakereillaan ja malliuudistuksta toiseen vain sanoa, että ajakaa vähemmän ja hitaammin.
Eipä tuohon voi sanoa, kuin että olet täysin väärässä. Tai no riippuu tietysti, mitä tarkoitat sillä että "tavaratilaa ei juuri ole"? Jos tarkoitat, että esimerkiksi Volvoasi suurempi kapasiteetti menee tuohon kategoriaan, niin sitten olet oikeassa.
Tällä videolla näet vähän paremmin, miten sitä tilaa on tarjolla.
Voit verrata noita epävirallisia lukuja vaikka näihin: https://www.volvocars.com/fi/mallisto/mallit/xc90/yksityiskohdat/mitat
Kannattaa muuten huomata, että etukontissa on erittäin näppärän muotoinen tavaratila, joka imaisee melkein 200 l ja toisaalta takapenkkien alla on myös runsaasti käyttökelpoista tilaa, toisin kuin useimmissa automalleissa.
Penkit alhaalla XC90 mitattu tavaratilan määrä on 1899 l vs Teslan 2 486 l.
Miten tulet sitten toimeen XC90:n tavaratilojen kanssa, jos MX:n tilat ovat riittämättömät? XC90:n tavaratilat ovat sitten varmaan pikkuautoluokassa. Tässä AMS:n ilmoittamat litrat (VDA):
XC90 - 721/1886
MX - 745/2487
Teslassa on etuosassa ns. frunk mutta se tuskin vaikutti mittaustulokseen.
Eihän tässä siitä olekaan kyse arjen kuljetustarpeiden väistelystä, vaan ymmärtää kuinka paljon vuosikulutuksessa näkyvät merkityksettömän lyhyiden kaatopaikkareissujen lisäksi tonnin halkokuorma tai maastopyörät vetokuulassa satojen kilometrien mökkimatkalla joita tulee vuodessa useita.
Aika moni meistä pystyisi pudottamaan kulutustaan jättämällä käyttämättä autoaan siihen tarkoitukseen johon sen osti.
Itse olen ihan uteliaisuuttani ajanut yhden kesän lähes vetokoukuttomana nähdäkseni mitä vetotehtävät vaikuttavat omaan kulutukseeni. Vaikka perheessä on useampia autoja, siinäkin oli oma järjestelynsä, joten koko kesä ei mennyt ihan puhtaasti, eikä mousta kikkailua ole sen jälkeen toistettu.
Periaatteessa näin. Hyvätuloisella on enemmän valinnan vapauksia, mutta ei niitäkään valintoja voi kaikkia käyttää. Pikemminkin niin, että jos panostaa johonkin "paljon", se kaventaa valinnanvapautta muualla.
Mutta näen kyllä myös HR:n kannan, koska käytännön valintatilanteissa eri valintakriteerit menevät hyvin usein jotenkin ristiin. Kun keskimääräisiä ajokilometrejä ajava vertaa kulutuksen desilitran tarkkuudella, mutta unohtaa puolesta litrasta litraan kulutuseroa vastaavan vakuutusmaksun tai huoltokustankuksen eron, on kyse osaoptimoinnista. Usein kuulee, kuinka auton vaihtanut kehuu normikulutusta, mutta ei edes tiedä vakuutusmaksuaan tai ajoneuvoveroaan.
HR ei tainnut tarkoittaa aivan tätä, vaan että jos pieni lisä autokuluihin kaataa budjetin, silloin mitoitus oli jo alun perinkin pielessä. Jos 105% suunnitellusta autokulusta aiheuttaa ongelman, silloin jo suunniteltu 100% oli liikaa.
Mitä jos palattaisiin vanhaan suositukseen, ettei kannata laittaa kaikkia rahoja autoon?
740 GLE säästöstä voi lapata mihin huvittaa mutta velkarahalla ostetut kannattaa miettiä hyvin tarkkaan. Ja onko maksukykyä myös pahan päivän varalle. Aika usein kuulee sanonnan eletään yli varojen kun ei osata laskea mihin tulotaso oikeasti riittää.
Tämä on valitettavasti hyvin tyypillistä Mercedestä. "Das Beste oder nichts" on valitettavan rehellinen mainoslause sillä pyöristyksellä luettuna, ettei jäädä aivan ääripäiden tavoitteluun kummassakaan päässä. Luetaan siis suomeksi "kunnollinen tai susi jo syntyissään".
Esimerkkejä sutena syntyneistä, mutta uudelleen tehtynä mainioista rakenteista tulee mieleen vaikka kuinka paljon.
W124 nelivedon irti kytkeminen ABS jarrutuksen mahdollistamiseksi oli teknisessä kompleksisuudessaan liikaa, eikä kovin luotettava. Seuraavan 4Maticin periaatteet tulivat rautaa rajalle periaatteella itävallasta militäärimaasturin periaatteilla alihankittuna. Väyrysen räjähtävällä nopeudella ruostuvaa korityötä seurasi sinkkifosfatoidut korit alumiiniosin. W211 alkusarjan tietokonejarruja takuukorjattiin vuosikymmen jo satoja tuhansia ajettuihin autoihin. Seuraajassa on kaikki samat toiminnallisuudet hill-holderia myöden ja paljon yksinkertaisimmen. Nykyään Mersun jarrupalat voi taas vaihtaa ilman tietokonettakin. Oman autoni dieselin suuttimet kestivät ensimmäisessä vuosimallissa vain kahdestatoista puoleen päivään ja jakoketju meni sitten seuraavana päivänä. Korvaavin osin se on toimiva ja taloudellinen kone, jota on kaksoisahdettuna erittäin miellyttävä ajaa. Aakkonenkin lakkasi kaatuilemasta, kun siihen lisättiin ajonhallinta ensimmäisenä pikkuautona (ja päivitettiin jousivakiot ja muistaakseni vanteiden offset).
Lopputuloksena on, että Johtotähti nokalla ei takaa mitään. Ostipa uuden tai käytetyn, on syytä valita VIN koodin 10 ensimmäistä merkkiä huolella!
No joo, sivukuva hämää. Onhan siinä litroja, mutta perä on niin viisto, että se heikentää tavaratilan hyötykäyttöä ja koiran elämän laatua ainakin noin paperilla. Pitäisi käydä livenä katsomassa.
Tärkeitä mittoja ovat syvyys, joka XC90:ssä on n. 200cm (pohjalta mitattu) minun normaalilla etuistuimien etäisyyssäädöllä ja toinen tärkeä on korkeus peräpeiliin saakka. Matalin korkeus XC90:llä on 80cm ja viisto osa on vain 45cmx35cm. 5-paikkaisena syvyys on n. 104cm.
Teslassa näytti olevan pituutta 40cm enemmän, se olisi etu. Mutta tavaratilan takaosan muoto on epäedullinen.
Litrat sinänsä ei ole niin oleellisia kuin minkä muotoinen tila on. Tietysti litrojakin pitää olla riittävästi, että hyvän muotoinen tila on käyttökelpoinen.
Kun mittasin äsken oman auton mittoja, niin en päässyt noin isoon tilavuuteen. Kuormatilavuus on vähän eri asia kuin esim. paljonko siihen tilaan mahtuisi vettä, joka pystyisi asettumaan paikoilleen auton muotoja mukaillen.
Vaikka en tiedä, miten AMS on määrittänyt tilavuuden? Tärkein tilavuus on se kuinka suuri suorakulmainen arkku mahtuu kyytiin. Toinen tärkeä mitta on se, kuinka korkea tavaratila on takaluukun vieressä ja kuinka pitkältä matkalta viisto-osa syö korkeutta ennen kuin päästään täyteen sisäkorkeuteen.
Minä katsoin vain MX:n sivuprofiilikuvan, joka taisi auetea heti ensimmäisenä sivulle mennessäni, ja minusta näytti, että katto mataloituu niin loivasti ja pitkältä matkalta, että se tarkoittaa pientä tilaa. Litroja näyttää olevan reilusti ja 2-paikkaisena pituutta tavaratilan pohjalta mitattuna reilusti. Ei huono. Mutta se katon muoto sortaa asian.
Olen samaa mieltä.
Minusta tuntuu, että jo nyt kirjoitan välillä ihan liian pitkästi ja jos alan joka tekstiin etsimään kaikki mahdolliset näkökulmat, niin varsinainen pointti katoaa kokonaan.
740 GLE MB A-sarjan kehitys harppasi askeleen eteenpäin ruotsalaisten hirvitestissä suorittaman taidokkaan kaadon jälkeen, ajonvakautushallintajärjestelmä tuli kyseiseen malliin vakiovarusteeksi joka oli hyvä asia.
Olenko pahasti väärässä jos sanon a:n kaadon seurauksensa oli ajonvakautushallintajärjestelmän yleistymisen.
Tämä on pelkästään hyvä asia. Entisaikojen Irtoperä -Carinoiden ja voimalinjaansa suurelta osin etuakselin etupuolella roikottavien talvella vain aivan väkisin pakotettuna kääntyvien raskasnokkaisten Citroenien ja Saabien sijaan etu-, taka- ja nelivetoiset ovat lähentyneet neutraalimpaa keskiarvoa niiden välissä ja aivan omanlaista erikoista ajotapaa vaativia autoja on nykyisin enää vaikea löytää.
Saab on siitä hauska esimerkki, että paljon samantyylinen arkkitehtuuri eri vuosina käyttäytyy aivan eri tavoin, kun uudemmista tehtiin raskaasti aliohjaavia edeltäjiään neutraalimpia.
Quu: "Olenko pahasti väärässä jos sanon a:n kaadon seurauksensa oli ajonvakautushallintajärjestelmän yleistymisen."
Et ole väärässä. MB:n lisättyä ESP:n A-sarjaan, alkoi se yleistymään pienemmän pään autoissa nopeasti- luultavasti paljon nopeammin, kuin ilman tätä tapausta. Ruotsalaisten kaato ja MB:n korjaus oli "yhteenlaskettuna" turvallisuusteko.
Mercedes reagoi tosiaan asiaan kuuluvalla vakavuudella tuohon. Toyotalla on ollut samassa testissä muistaakseni 2 tai 3 kertaa samanlaisia ongelmia, mutta Japaniassa on vain hyssytelty ongelmat hiljaisiksi.
Kirjoitin jo, että tavaratila on määritetty VDA-standardilla. AMS arvosti kaikissa kolmessa tavaratilaa koskevassa osa-alueessa MX:n XC90:stä paremmaksi.
Pisteet MX/XC90
Tavaratila (max 15): 13/12
Lastaus (max 10): 8/6
Muunneltavuus/käytännölisyys (max 10): 9/8
Mutta joo, etköhän pyörittele luvut jotenkin niin, että MX:n tavaratila on täysin käyttökelvoton, eikä koirakaan siellä viihdy sitten yhtään.
Mitä se "Japanialaisten" hyssyttely auttaa, jos Eurooppalainen lehti kaataa auton "hirvitestissä" ja uutisoi tuloksen Eurooppalaisissa tiedotusvälineissä?
Korjauksia on tehty softaan testattaviin autoihin. Ehkä tulevat jopa tuotanto-autoihin.
https://teknikensvarld.se/toyota-rav4-klarar-nu-algtestet/
Kun ei tee mitään, niin pääsee vähemmällä.
En pyörittele lukuja. Sen sijaan ihmettelen, miksi tuollainen vertailu yleensä on tehty? Miksi juuri XC90 on vertailtu MX:n kanssa? Voimakkaasti aleneva kattolinjaus kuitenkin on tosiasia ainakin Teslan sivuston kuvan mukaan ja se ei ole tavaratilalle hyvä muoto. Olisiko sinulla lähettää linkki tuohon vertailuun?
Tiedot on koostettu kahdesta eri AMS:n vertailusta. XC90 1/19 ja MX 26/19.
Tiedä sitten, ovatko vertailukelpoisia pisteytyksiä, kun ovat yhteydestään irrotettuja eli eri vertailusta.
Teslan sivuilta en löytänyt MX:n mittoja, mutta kyllähän auton muoto on joku coupe tai hatchback tms. eikä varsinainen katumaasturi. Taas on todettava, että näyttää tulevan tällaisia mukakatumaastureita eli mukamukamaastureita vähän joka lähtöön. 7-paikkaisena MX:ään näyttää tungetun se viimeinen istuinrivi tavaratilan perukoille. En tidä, kun en ole autoa nähnyt livenä, mutta vaikuttaa samanlaiselta kuin LR Discovery, johon ei enää tavaraa mahdu ollenkaan, jos se on 7-paikkainen. Ei XC90:ssäkään kummoinen tavaratila ole 7-paikkaisena, mutta on sentään jonkinlainen. Tesla ei esittelyssään tarkemmin kerro mitään mittoja, vain litramäärän.
Teslan ilmoittamassa tavaratilan litroissa on varmaan etukontti mukana, koska siitä ei erikseen puhuta mitään. Litrat on isot, mutta tavaran käyttökelpoisuuden kannalta tavaratilan korkeus loppuun saakka on tärkeämpi asia kuin tilavuus.