Mopon virittäminen on turvallisuusteko

15 kommenttia

TM 11/2020 Postilaatikko-palstalla Pasi Tuomi kauhisteli sähkömopon virittämisen helppoutta. Suurin osa mopoista on viritetty kulkemaan kovempaa kuin naurettavat 45 km/h. Mopoilijat tekevät sen oman turvallisuutensa takia. Kokeilin aikoinaan tyttäreni vakiokuntoisella nelitahtiskootterilla ajamista ja sen jälkeen halusin kieltää häntä menemästä liikenteeseen. Jatkuva ohitettavana olo stressaa kokeneenkin kuljettajan mopoteinistä puhumattakaan. Mopoilijan huomio kiinnittyy autojen väistelyyn liikenteen seuraamisen kustannuksella.

Myöhemmin poikani halusi saattaa moponsa tehtaan "vakiokuntoon". Sillä oli kiva ajaa. Moottori reagoi kaasuun terhakkaasti ja 60 km/h huippunopeudella pärjäsi hyvin kaupunkiliikenteessä.

Väitän, että kukkahattutädit ja yli-ihmisen ominaisuuksilla varustetut virkamiehet ovat väärässä. Heidät pitäisi laittaa kokeilemaan mopoilua liikenteessä. Kuudenkympin maksiminopeus mopoille poistaisi tarpeen parannella mopon turvallisuutta.

  
  • muokattu 03.06.2020 12:58

    Tuosta syystä en koskaan vuokraa ulkomailla moposkootteria vaan kevytmoottoripyörän paitsi perheellisenä nykyään auton. Ahtailla kaduilla ja teillä kun on todella hurjan tuntuista olla koko ajan ohitettavana. Ehkä kuitenkin mopon virittäminen on turvallisuusteko vain siinä mielessä että se huonontaa turvallisuutta. Varsinkin ennenmuinoin 80-luvulla pikkuiset Monkeyt ja Solifer-Suzukit kiihtyivät siihen malliin, etten pysynyt Honda CB 125 t:llä parhaimpien mukana. Ja tuo Honda sentään oli nyky-kevareita tehokkaampi.

      
  • @Lukija31722 kirjoitti:
    Tuosta syystä en koskaan vuokraa ulkomailla moposkootteria vaan kevytmoottoripyörän paitsi perheellisenä nykyään auton. Ahtailla kaduilla ja teillä kun on todella hurjan tuntuista olla koko ajan ohitettavana. Ehkä kuitenkin mopon virittäminen on turvallisuusteko vain siinä mielessä että se huonontaa turvallisuutta. Varsinkin ennenmuinoin 80-luvulla pikkuiset Monkeyt ja Solifer-Suzukit kiihtyivät siihen malliin, etten pysynyt Honda CB 125 t:llä parhaimpien mukana. Ja tuo Honda sentään oli nyky-kevareita tehokkaampi.

    Lypsykoneella (CB125) jäi kenen jalkoihin tahansa. Minullakin oli sellainen. Nykymopoa ja entisajan mopoja ei voi verrata toisiinsa ollenkaan. Tosin Monkey ja Suzuki PV olivat japanilaista laatutyötä ja niissä kaikki toimi. Jarrutkin! Nyt minulla on Tunturi Sport 1974. Sen ominaisuuksille tekisi mieli nauraa, mutta alkaa väkisin välillä itkettämään. Onneksi mopokerhossamme keskitytään vähemmän ajamiseen ja enemmän hauskanpitoon :-)

      
  • @Ari130 kirjoitti:

    @Lukija31722 kirjoitti:
    Tuosta syystä en koskaan vuokraa ulkomailla moposkootteria vaan kevytmoottoripyörän paitsi perheellisenä nykyään auton. Ahtailla kaduilla ja teillä kun on todella hurjan tuntuista olla koko ajan ohitettavana. Ehkä kuitenkin mopon virittäminen on turvallisuusteko vain siinä mielessä että se huonontaa turvallisuutta. Varsinkin ennenmuinoin 80-luvulla pikkuiset Monkeyt ja Solifer-Suzukit kiihtyivät siihen malliin, etten pysynyt Honda CB 125 t:llä parhaimpien mukana. Ja tuo Honda sentään oli nyky-kevareita tehokkaampi.

    Lypsykoneella (CB125) jäi kenen jalkoihin tahansa. Minullakin oli sellainen. Nykymopoa ja entisajan mopoja ei voi verrata toisiinsa ollenkaan. Tosin Monkey ja Suzuki PV olivat japanilaista laatutyötä ja niissä kaikki toimi. Jarrutkin! Nyt minulla on Tunturi Sport 1974. Sen ominaisuuksille tekisi mieli nauraa, mutta alkaa väkisin välillä itkettämään. Onneksi mopokerhossamme keskitytään vähemmän ajamiseen ja enemmän hauskanpitoon :-)

    Paitsi että CB 125 T oli ikäluokkansa muihin kevytmoottoripyöriin verrattuna erittäin kulkeva peli.

    https://vanha.tekniikanmaailma.fi/nakoislehti/lue/10-1979-nakoislehti/65-448?_ga=2.186546478.685214678.1588000677-313499164.1489769854

      
  • Tuo on aika kaksipiippuinen juttu. Ongelmahan on näillä kaikilla mopo, mönkijä ja mopoautoilla se, että niillä ajetaan rajoituksesta riippumatta se mitä ne kulkee. Ei ole ihan tavatonta, että mopoilijat ohittaa vaikka 40 tai 50 rajoituksella henkilöauton. Kun tähän asenteeseen ynnää keskimääräisen suhtautumisen suojateihin, pyöräteillä ajamisen, muiden ajoneuvojen perässä roikkumisen sekä valottomana ajamisen (kaksipyöräisellä itse liikkuvana ihmettelen, miten vanhemmat antaa näiden valottomien nuorten päästellä vapaasti), niin ei se rajoitettu nopeus ihan huono ajatus ole. Vaatii tietysti autoilijoilta älyä ja ymmärrystä toimia oikein samoilla väylillä kuljettaessa. Autoilijan perässä roikkuminen ja läheltä ohittaminen on vaarallista ja typerää toimintaa. Ehkäpä tuo kaikki mopoilijoista kirjoittamani ei olekaan pelkästään nuorten geeneihin kirjattuja ominaisuuksia?

    Ymmärrän kyllä pointin joissain paikoissa ja olosuhteissa, mutta pahasti luulen, että lähes jokainen nuori ulosmittaa sen huippunopeuden lähes joka tilanteessa.

      
  • Tämä menee suoraan 740 GLE:n tajuntaan, muistat aikaa kun ensin ajettiin tappiin viritetyllä mopolla ja siitä sitten kevarin sarviin. Autokortti käteen ja seuraava menopeli oli ysisatanen Kawasaki ja sitten tuli tonninen olihan ne aikoja. Elettiin 80-luvun nuoruusvuosia ja siellähän sattui ja tapahtui. Onneksi noista vuosista on meno rauhoittunut aika lailla ja hyvä niin, oppia ikä kaikki.

      
  • @Inspektori kirjoitti:
    Tuo on aika kaksipiippuinen juttu. Ongelmahan on näillä kaikilla mopo, mönkijä ja mopoautoilla se, että niillä ajetaan rajoituksesta riippumatta se mitä ne kulkee. Ei ole ihan tavatonta, että mopoilijat ohittaa vaikka 40 tai 50 rajoituksella henkilöauton. Kun tähän asenteeseen ynnää keskimääräisen suhtautumisen suojateihin, pyöräteillä ajamisen, muiden ajoneuvojen perässä roikkumisen sekä valottomana ajamisen (kaksipyöräisellä itse liikkuvana ihmettelen, miten vanhemmat antaa näiden valottomien nuorten päästellä vapaasti), niin ei se rajoitettu nopeus ihan huono ajatus ole. Vaatii tietysti autoilijoilta älyä ja ymmärrystä toimia oikein samoilla väylillä kuljettaessa. Autoilijan perässä roikkuminen ja läheltä ohittaminen on vaarallista ja typerää toimintaa. Ehkäpä tuo kaikki mopoilijoista kirjoittamani ei olekaan pelkästään nuorten geeneihin kirjattuja ominaisuuksia?

    Ymmärrän kyllä pointin joissain paikoissa ja olosuhteissa, mutta pahasti luulen, että lähes jokainen nuori ulosmittaa sen huippunopeuden lähes joka tilanteessa.

      
  • @Inspektori kirjoitti:
    Tuo on aika kaksipiippuinen juttu. Ongelmahan on näillä kaikilla mopo, mönkijä ja mopoautoilla se, että niillä ajetaan rajoituksesta riippumatta se mitä ne kulkee. Ei ole ihan tavatonta, että mopoilijat ohittaa vaikka 40 tai 50 rajoituksella henkilöauton. Kun tähän asenteeseen ynnää keskimääräisen suhtautumisen suojateihin, pyöräteillä ajamisen, muiden ajoneuvojen perässä roikkumisen sekä valottomana ajamisen (kaksipyöräisellä itse liikkuvana ihmettelen, miten vanhemmat antaa näiden valottomien nuorten päästellä vapaasti), niin ei se rajoitettu nopeus ihan huono ajatus ole. Vaatii tietysti autoilijoilta älyä ja ymmärrystä toimia oikein samoilla väylillä kuljettaessa. Autoilijan perässä roikkuminen ja läheltä ohittaminen on vaarallista ja typerää toimintaa. Ehkäpä tuo kaikki mopoilijoista kirjoittamani ei olekaan pelkästään nuorten geeneihin kirjattuja ominaisuuksia?

    Ymmärrän kyllä pointin joissain paikoissa ja olosuhteissa, mutta pahasti luulen, että lähes jokainen nuori ulosmittaa sen huippunopeuden lähes joka tilanteessa.

      
  • muokattu 05.06.2020 12:37

    @Ari130 kirjoitti:
    TM 11/2020 Postilaatikko-palstalla Pasi Tuomi kauhisteli sähkömopon virittämisen helppoutta. Suurin osa mopoista on viritetty kulkemaan kovempaa kuin naurettavat 45 km/h. Mopoilijat tekevät sen oman turvallisuutensa takia.

    Olen samaa mieltä periaatteesta nostaa mopon rakenteellinen nopeus 60 km/h. Olen muuten tuota ihan konkreettisesti perustellen myös ehdottanut liikenneministerillekin, jolle sain perustelluksi muutaman muun lakimuutoksen, mutta en tätä.

    Mopo on yksi vaikeimmista ajoneuvoista ajaa oikein. Syy on moporeittien sekavuus ja reittisuunnittelun vaikeus, johon ei riitä navi, koska "sallittu mopoille" lisäkilpien asennuksessakaan ei ole aina logiikka mukana, ja lisäksi ilmeisesti kukkahattutädit vandalisoivat osan niistä kylteistä oman kotikatunsa kohdalla. Lopputuloksena mopolla on ajettava jatkuvaa sik-sakkia kevyen liikenteen väylän, ajoradan ja pientareen välillä. Lisärasitteena on osalla autoilijoista asennevika ja puutteellinen ymmärrys pienipyöräisen mopon ajettavuudesta soralla tai hiekkaisella tai lumisella pientareella.

    Mutta sitä en silti hyväksy, että oikea tapa asian hoitamiseksi olisi oman käden oikeus. En tiedä, riittääkö ajokortin puute + ylinopeus + rekisteröimätön ajoneuvo vakuutusyhtiön takautumisoikeuden kynnyksen ylittämiseen, mutta minun lapseni tulevaisuutta ei riskeerata tätä kokeilemalla. Siksi koeajoin mopon ja kevarin ajoittain silloin kun meillä sellainen oli. Ehjä ajopeli palkittiin palauttamalla se tankattuna, viritettyyn olisi "natsiäiti" puuttunut tarvittavin toimenpitein, jos olisi ollut tarpeen. Tästä ei tarvi tehdä kyttäämistä, vaan "lainaatko avaimia, en viitsi pukea pattipolvinahkoja 2 km kauppareissulle" riittää oikein hyvin.

    Kokeilin aikoinaan tyttäreni vakiokuntoisella nelitahtiskootterilla ajamista ja sen jälkeen halusin kieltää häntä menemästä liikenteeseen. Jatkuva ohitettavana olo stressaa kokeneenkin kuljettajan mopoteinistä puhumattakaan. Mopoilijan huomio kiinnittyy autojen väistelyyn liikenteen seuraamisen kustannuksella.

    Aika moniakin stressaa ohituksen uhriksi joutuminen, mutta se ei ole mopon teknisten määräysten ongelma.

    Autojen väistely ON juuri sitä liikenteen seuraamista, johon kaksipyöräisen kuljettajan PITÄÄ sopeutua iskutilavuudesta riippumatta.

    Myöhemmin poikani halusi saattaa moponsa tehtaan "vakiokuntoon". Sillä oli kiva ajaa. Moottori reagoi kaasuun terhakkaasti ja 60 km/h huippunopeudella pärjäsi hyvin kaupunkiliikenteessä.

    Tästä syystä minustakin kevari on mopoa helpompi ajaa liikenteessä oikein. Pienikin moottoripyörä sopii nopeutensa vuoksi kaupunkiin ja etenkin kokoojakatujen 60 km/h rajoitukselle mopoa paremmin. Sitä myös ajetaan ajokaistalla eikä sen reunassa tai pientareella.

    Oma perusteeni liikenneministerille oli osin tässä, osin ajokokeessa. 60 km/h kulkeva mopo ei tarvitsisi omaa erillistä ajokoettaan lainkaan, kun M-luokan ajotutkinnon sekä ajo- että käsittelykoeosuuden voisi suorittaa samoilla periaatteilla ja myös samalla keilaradalla kuin ison moottoripyörän rajoittamattoman A-superlisenssinkin. Nykyisen nopeusrajoitetun mopon huippunopeus ei riitä hyväksyttyyn käsittelykokeen suorittamiseen, joten tarvitaan lapsille lyhennetty versio oikeasta käsittelykokeesta. Parempi ratkaisu olisi 60 rajoitus mopoille ja sen turvin ajokorttivaatimuksista ei yhtään alennusta raskaan moottoripyörän ajotutkinnosta.

    Tätä odotellessa jokainen voi toki tehdä omat valintansa itse. Meillä vanhemman pojan kanssa onnistui neuvotella mopo pois kokonaan ja vuotta myöhemmin kunnollinen kevari. Omien laskujeni mukaan 2 vuoden A1 ajelu kevarilla maksaa suunnilleen saman kuin kolmen vuoden mopon päristäminen. Näiden valintojen erona on se, että mopon päristäminen on kulutettua rahaa, mutta A1 kortti lasketaan B-kortin hankkijan eduksi. Jos kuski on kuulolla ne kaksi ensimmäistä ajovuottaan, pienikin moottoripyörä kasvattaa kuljettajia.

    Väitän, että kukkahattutädit ja yli-ihmisen ominaisuuksilla varustetut virkamiehet ovat väärässä. Heidät pitäisi laittaa kokeilemaan mopoilua liikenteessä. Kuudenkympin maksiminopeus mopoille poistaisi tarpeen parannella mopon turvallisuutta.

    Olen samaa mieltä mopon teknisten määräysten virheestä, mutta oma ehdotukseni on silti vaikuttaa päättäjiin sissimarkkinoinnilla ja oman perheen osalta optimoida pikemminkin niitä kuljettajia selviämään ehjänä epätäydellisessä liikenneympäristössä kuin lähteä tietoisesti rikkomaan lakia.

    Oman koulutusvatuuni katsoin päättyneeksi siinä vaiheessa, kun yhdessä harjoiteltujen mopo- ja kevarireissujen ja ammattilaisten pitämien ajokoulutusten jälkeen ratapäivillä pääsuoran lopussa minun jarrutusmerkilläni tuttu Thundercat painui ohitseni noin 200 km/h. Tuli rauhallinen olo, kun tiesin, ettei minun tarvitse yrittääkään lähteä perään.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Ari130 kirjoitti:
    TM 11/2020 Postilaatikko-palstalla Pasi Tuomi kauhisteli sähkömopon virittämisen helppoutta. Suurin osa mopoista on viritetty kulkemaan kovempaa kuin naurettavat 45 km/h. Mopoilijat tekevät sen oman turvallisuutensa takia.

    Olen samaa mieltä periaatteesta nostaa mopon rakenteellinen nopeus 60 km/h. Olen muuten tuota ihan konkreettisesti perustellen myös ehdottanut liikenneministerillekin, jolle sain perustelluksi muutaman muun lakimuutoksen, mutta en tätä.

    Mopo on yksi vaikeimmista ajoneuvoista ajaa oikein. Syy on moporeittien sekavuus ja reittisuunnittelun vaikeus, johon ei riitä navi, koska "sallittu mopoille" lisäkilpien asennuksessakaan ei ole aina logiikka mukana, ja lisäksi ilmeisesti kukkahattutädit vandalisoivat osan niistä kylteistä oman kotikatunsa kohdalla. Lopputuloksena mopolla on ajettava jatkuvaa sik-sakkia kevyen liikenteen väylän, ajoradan ja pientareen välillä. Lisärasitteena on osalla autoilijoista asennevika ja puutteellinen ymmärrys pienipyöräisen mopon ajettavuudesta soralla tai hiekkaisella tai lumisella pientareella.

    Mutta sitä en silti hyväksy, että oikea tapa asian hoitamiseksi olisi oman käden oikeus. En tiedä, riittääkö ajokortin puute + ylinopeus + rekisteröimätön ajoneuvo vakuutusyhtiön takautumisoikeuden kynnyksen ylittämiseen, mutta minun lapseni tulevaisuutta ei riskeerata tätä kokeilemalla. Siksi koeajoin mopon ja kevarin ajoittain silloin kun meillä sellainen oli. Ehjä ajopeli palkittiin palauttamalla se tankattuna, viritettyyn olisi "natsiäiti" puuttunut tarvittavin toimenpitein, jos olisi ollut tarpeen. Tästä ei tarvi tehdä kyttäämistä, vaan "lainaatko avaimia, en viitsi pukea pattipolvinahkoja 2 km kauppareissulle" riittää oikein hyvin.

    Kokeilin aikoinaan tyttäreni vakiokuntoisella nelitahtiskootterilla ajamista ja sen jälkeen halusin kieltää häntä menemästä liikenteeseen. Jatkuva ohitettavana olo stressaa kokeneenkin kuljettajan mopoteinistä puhumattakaan. Mopoilijan huomio kiinnittyy autojen väistelyyn liikenteen seuraamisen kustannuksella.

    Aika moniakin stressaa ohituksen uhriksi joutuminen, mutta se ei ole mopon teknisten määräysten ongelma.

    Autojen väistely ON juuri sitä liikenteen seuraamista, johon kaksipyöräisen kuljettajan PITÄÄ sopeutua iskutilavuudesta riippumatta.

    Myöhemmin poikani halusi saattaa moponsa tehtaan "vakiokuntoon". Sillä oli kiva ajaa. Moottori reagoi kaasuun terhakkaasti ja 60 km/h huippunopeudella pärjäsi hyvin kaupunkiliikenteessä.

    Tästä syystä minustakin kevari on mopoa helpompi ajaa liikenteessä oikein. Pienikin moottoripyörä sopii nopeutensa vuoksi kaupunkiin ja etenkin kokoojakatujen 60 km/h rajoitukselle mopoa paremmin. Sitä myös ajetaan ajokaistalla eikä sen reunassa tai pientareella.

    Oma perusteeni liikenneministerille oli osin tässä, osin ajokokeessa. 60 km/h kulkeva mopo ei tarvitsisi omaa erillistä ajokoettaan lainkaan, kun M-luokan ajotutkinnon sekä ajo- että käsittelykoeosuuden voisi suorittaa samoilla periaatteilla ja myös samalla keilaradalla kuin ison moottoripyörän rajoittamattoman A-superlisenssinkin. Nykyisen nopeusrajoitetun mopon huippunopeus ei riitä hyväksyttyyn käsittelykokeen suorittamiseen, joten tarvitaan lapsille lyhennetty versio oikeasta käsittelykokeesta. Parempi ratkaisu olisi 60 rajoitus mopoille ja sen turvin ajokorttivaatimuksista ei yhtään alennusta raskaan moottoripyörän ajotutkinnosta.

    Tätä odotellessa jokainen voi toki tehdä omat valintansa itse. Meillä vanhemman pojan kanssa onnistui neuvotella mopo pois kokonaan ja vuotta myöhemmin kunnollinen kevari. Omien laskujeni mukaan 2 vuoden A1 ajelu kevarilla maksaa suunnilleen saman kuin kolmen vuoden mopon päristäminen. Näiden valintojen erona on se, että mopon päristäminen on kulutettua rahaa, mutta A1 kortti lasketaan B-kortin hankkijan eduksi. Jos kuski on kuulolla ne kaksi ensimmäistä ajovuottaan, pienikin moottoripyörä kasvattaa kuljettajia.

    Väitän, että kukkahattutädit ja yli-ihmisen ominaisuuksilla varustetut virkamiehet ovat väärässä. Heidät pitäisi laittaa kokeilemaan mopoilua liikenteessä. Kuudenkympin maksiminopeus mopoille poistaisi tarpeen parannella mopon turvallisuutta.

    Olen samaa mieltä mopon teknisten määräysten virheestä, mutta oma ehdotukseni on silti vaikuttaa päättäjiin sissimarkkinoinnilla ja oman perheen osalta optimoida pikemminkin niitä kuljettajia selviämään ehjänä epätäydellisessä liikenneympäristössä kuin lähteä tietoisesti rikkomaan lakia.

    Oman koulutusvatuuni katsoin päättyneeksi siinä vaiheessa, kun yhdessä harjoiteltujen mopo- ja kevarireissujen ja ammattilaisten pitämien ajokoulutusten jälkeen ratapäivillä pääsuoran lopussa minun jarrutusmerkilläni tuttu Thundercat painui ohitseni noin 200 km/h. Tuli rauhallinen olo, kun tiesin, ettei minun tarvitse yrittääkään lähteä perään.

    Tämä siis oli kerrottu "miesnäkökulmasta". Jos jälkikasvusi olisikin ollut feminiinistä, niin muuttuisiko kertomuksesi? Poikieni osalta juttusi pitää pitkälti paikkansa, mutta tyttäreni osalta kerrontasi on melko absurdia. Mitä Rouvasi sanoo?

      
  • muokattu 06.06.2020 11:55

    Olen hämmästynyt ja niin ymmälläni, että avaatko kysymystäsi ymmärtääkseni mistä puhutaan?

    Rouva on kanssani täysin samaa mieltä. Epäröin käyttää termiä "natsiäiti", mutta se on Rouvan omaa sanastoa, joka kuvaa mielestäni hyvin sitä tinkimättömyyttä, jolla vastuullinen vanhempi ei suostu neuvottelemaan tärkeistä asioista. Ehdotus käyttää minun kokemustani motoristina lasten pyörien koeajoon ja hänen tuomiovaltaansa pelotteena väärinkäytösten varalta oli muuten hänen ideansa. Lähes 30 vuotta sitten Rva poltti kääminsä tenavan räplättyä turvavyön soljen auki parin kilometrin välein. Kun viimeisen varoituksen jälkeen kuului KLIK, hän pudotti turvavyöttömän tenavan 740 GLE:n takajalkatilaan renkaita savustavalla jarrutuksella (tarkistettuaan taustan ensin). Lapsen sukupuolesta riippumatta on asioita, joista vastuullinen vanhempi ei voi tinkiä. Turvavyön käytöstä tuli kerralla itsestäänselvyys.

    Mutta selitätkö, mikä niissä tytöissä on niin erilaista? Eikö tyttöjä ja tyttöjen vanhempia haittaa, jos kortittomana rekisteröimättömällä ja vakuuttamattomalla moottoripyörällään ylinopeutta ajaen kiilaa kuormineen miljoonan arvoisen täysperän metsään? Eikö tytön kallo halkea törmäyksessä kypärän hihna irti?

    Sen tiedän itsekin kokemuksesta, että tytön motoristen toimintojen oppimiskyvyssä ei ole mitään vikaa. Peugeot Elyseo saattaa olla isoin kevari, mitä kaupasta saa? Tytön vanhempien pyynnöstä juuri kortin saanutta suuren ja painavan kevariskootterinsa kanssa alkuun auttamani tyttö oli ainakin erittäin motivoitunut oppimaan ja harjoittelemaan. Firman parkkipaikalla viikonlopulla ajettujen harjoitusten jälkeen hän pystyi yllättämään monen lahja-A kortilla ajavan kokeneemman motoristin hallitusti pysähtyvällä renkaita savustavalla tehojarrutuksellaan.

    En oikeasti ymmärrä, miksi halveksit tyttöjä? Selitätkö?

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @Ari130 kirjoitti:
    TM 11/2020 Postilaatikko-palstalla Pasi Tuomi kauhisteli sähkömopon virittämisen helppoutta. Suurin osa mopoista on viritetty kulkemaan kovempaa kuin naurettavat 45 km/h. Mopoilijat tekevät sen oman turvallisuutensa takia.

    Olen samaa mieltä periaatteesta nostaa mopon rakenteellinen nopeus 60 km/h. Olen muuten tuota ihan konkreettisesti perustellen myös ehdottanut liikenneministerillekin, jolle sain perustelluksi muutaman muun lakimuutoksen, mutta en tätä.

    Mopo on yksi vaikeimmista ajoneuvoista ajaa oikein. Syy on moporeittien sekavuus ja reittisuunnittelun vaikeus, johon ei riitä navi, koska "sallittu mopoille" lisäkilpien asennuksessakaan ei ole aina logiikka mukana, ja lisäksi ilmeisesti kukkahattutädit vandalisoivat osan niistä kylteistä oman kotikatunsa kohdalla. Lopputuloksena mopolla on ajettava jatkuvaa sik-sakkia kevyen liikenteen väylän, ajoradan ja pientareen välillä. Lisärasitteena on osalla autoilijoista asennevika ja puutteellinen ymmärrys pienipyöräisen mopon ajettavuudesta soralla tai hiekkaisella tai lumisella pientareella.

    Mutta sitä en silti hyväksy, että oikea tapa asian hoitamiseksi olisi oman käden oikeus. En tiedä, riittääkö ajokortin puute + ylinopeus + rekisteröimätön ajoneuvo vakuutusyhtiön takautumisoikeuden kynnyksen ylittämiseen, mutta minun lapseni tulevaisuutta ei riskeerata tätä kokeilemalla. Siksi koeajoin mopon ja kevarin ajoittain silloin kun meillä sellainen oli. Ehjä ajopeli palkittiin palauttamalla se tankattuna, viritettyyn olisi "natsiäiti" puuttunut tarvittavin toimenpitein, jos olisi ollut tarpeen. Tästä ei tarvi tehdä kyttäämistä, vaan "lainaatko avaimia, en viitsi pukea pattipolvinahkoja 2 km kauppareissulle" riittää oikein hyvin.

    Kokeilin aikoinaan tyttäreni vakiokuntoisella nelitahtiskootterilla ajamista ja sen jälkeen halusin kieltää häntä menemästä liikenteeseen. Jatkuva ohitettavana olo stressaa kokeneenkin kuljettajan mopoteinistä puhumattakaan. Mopoilijan huomio kiinnittyy autojen väistelyyn liikenteen seuraamisen kustannuksella.

    Aika moniakin stressaa ohituksen uhriksi joutuminen, mutta se ei ole mopon teknisten määräysten ongelma.

    Autojen väistely ON juuri sitä liikenteen seuraamista, johon kaksipyöräisen kuljettajan PITÄÄ sopeutua iskutilavuudesta riippumatta.

    Myöhemmin poikani halusi saattaa moponsa tehtaan "vakiokuntoon". Sillä oli kiva ajaa. Moottori reagoi kaasuun terhakkaasti ja 60 km/h huippunopeudella pärjäsi hyvin kaupunkiliikenteessä.

    Tästä syystä minustakin kevari on mopoa helpompi ajaa liikenteessä oikein. Pienikin moottoripyörä sopii nopeutensa vuoksi kaupunkiin ja etenkin kokoojakatujen 60 km/h rajoitukselle mopoa paremmin. Sitä myös ajetaan ajokaistalla eikä sen reunassa tai pientareella.

    Oma perusteeni liikenneministerille oli osin tässä, osin ajokokeessa. 60 km/h kulkeva mopo ei tarvitsisi omaa erillistä ajokoettaan lainkaan, kun M-luokan ajotutkinnon sekä ajo- että käsittelykoeosuuden voisi suorittaa samoilla periaatteilla ja myös samalla keilaradalla kuin ison moottoripyörän rajoittamattoman A-superlisenssinkin. Nykyisen nopeusrajoitetun mopon huippunopeus ei riitä hyväksyttyyn käsittelykokeen suorittamiseen, joten tarvitaan lapsille lyhennetty versio oikeasta käsittelykokeesta. Parempi ratkaisu olisi 60 rajoitus mopoille ja sen turvin ajokorttivaatimuksista ei yhtään alennusta raskaan moottoripyörän ajotutkinnosta.

    Tätä odotellessa jokainen voi toki tehdä omat valintansa itse. Meillä vanhemman pojan kanssa onnistui neuvotella mopo pois kokonaan ja vuotta myöhemmin kunnollinen kevari. Omien laskujeni mukaan 2 vuoden A1 ajelu kevarilla maksaa suunnilleen saman kuin kolmen vuoden mopon päristäminen. Näiden valintojen erona on se, että mopon päristäminen on kulutettua rahaa, mutta A1 kortti lasketaan B-kortin hankkijan eduksi. Jos kuski on kuulolla ne kaksi ensimmäistä ajovuottaan, pienikin moottoripyörä kasvattaa kuljettajia.

    Väitän, että kukkahattutädit ja yli-ihmisen ominaisuuksilla varustetut virkamiehet ovat väärässä. Heidät pitäisi laittaa kokeilemaan mopoilua liikenteessä. Kuudenkympin maksiminopeus mopoille poistaisi tarpeen parannella mopon turvallisuutta.

    Olen samaa mieltä mopon teknisten määräysten virheestä, mutta oma ehdotukseni on silti vaikuttaa päättäjiin sissimarkkinoinnilla ja oman perheen osalta optimoida pikemminkin niitä kuljettajia selviämään ehjänä epätäydellisessä liikenneympäristössä kuin lähteä tietoisesti rikkomaan lakia.

    Oman koulutusvatuuni katsoin päättyneeksi siinä vaiheessa, kun yhdessä harjoiteltujen mopo- ja kevarireissujen ja ammattilaisten pitämien ajokoulutusten jälkeen ratapäivillä pääsuoran lopussa minun jarrutusmerkilläni tuttu Thundercat painui ohitseni noin 200 km/h. Tuli rauhallinen olo, kun tiesin, ettei minun tarvitse yrittääkään lähteä perään.

      
  • Tunnen useita ihmisiä, joille ajokäyttäytymisen ja/tai -taitojen takia ei saisi antaa mitään ajoneuvoa joka yleensä liikkuu millään nopeudella. Ennen vanhaan oli yleistä (sallittua) harjoitella autolla ajamista jääradoilla. Oli hyvin opettavaista kokea miltä tuntuu kun auto lähtee käsistä.

    Nykyisin kaikkien ajokorttien saamisessa ajokin hallinta on täysin sivuseikka kunhan osaa päntätä ulkoa liikennesäännöt. Myös mopon hallinnan osaaminen on tiukassa paikassa paljon hyödyllisempää kuin se, että kumpi sääntöjen mukaan on oikeassa. Ajoharjoittelua lisää, mutta pitää säännötkin osata.

      
  • muokattu 08.06.2020 13:05

    Edelleen Arin kanssa samaa mieltä.

    Siltikään en isänä uskaltanut antaa lapseni ottaa riskiä rikkomalla näitä määräyksiä:

    • ajokortiton
    • rekisteröimätön ajoneuvo
    • vakuuttamaton ajoneuvo
    • ylinopeus

    Kaikki tämä johtuu mopon virittämisestä, kun tekniset ennakkovalmistelut lain rikkomiseksi on tehty tietoisesti jo ennen ajoon lähtöä. En tiedä, löytääkö vakuutusyhtiön lakimies tuosta riittävää näyttöä vakuutusyhtiön takautumisoikeuden käynnistämiseksi, mutta en uskalla antaa omille lapsilleni mahdollisuutta edes kokeilla näitä rajoja sen jälkeen kun virimopoa väistänyt täysperä on romuna metsässä.

    Omituisinta minusta suomalaisessa mopolainsäädännössä on juuri se, että moposta tehdään Suomessa aivan väkisin lailla tarpeettoman hankala. Ajokokemus osoittaa suurimman osan mopon ajamisen vaikeudesta johtuvan sen erilaisuudesta. Ainakin vanhan lain aikaan mopon kuljettajan vaatimukset vaihtelivat hankalasti, kun tilanteesta riippuen välillä mopo rinnastettiin polkupyöriin ja välillä moottoriajoneuvoihin, mutta silloinkin niiden rinnasteisten moottoriajoneuvojenkin vaatimuksista poiketen. Myös todellisen elämän kolaritilastot kiistatta osoittavat tiukempien ajokorttivaatimusten ja asteittain kasvavan tehon vähentävän kaksipyöräisille sattuvia vakavia onnettomuuksia. Esitän tästä väitteestäni evidenssinäni kevarien tehorajoituksen ja vaiheittaisen MP-ajokorttikäytännön edut, jotka nähdäkseni korreloivat varsin nätisti vakavien MP-kolarien vähenemisen kanssa. Silti mopokortti halutaan antaa kevennetyllä ajotutkinnolla jonkinlaisena perinteisenä kansalaisoikeutena. Tämä ei astu minun järkeeni ollenkaan?

    Nopeuden nosto on tietenkin ristiriidassa turvallisuusajattelun kanssa, mutta nykyisellään mopo on niin hidas, ettei sillä voi edes suorittaa MP-ajotutkintoa, koska alkuvauhti ei riitä hätätilanteita kuvaavien käsittelykokeiden hyväksyttyyn suoritukseen. 60 km/h kulkevalla mopolla sen sijaan voisi ajaa moottoripyörän täyden kuljettajatutkinnon vaatimuksista tinkimättä, eikä sellaisen mopon sarviin tarvitsisi muita päästääkään. Ongelma saattaa olla ajokorttiluokkien ja ajoneuvoluokkien yleiseurooppalaisuudessa, mutta jos poikkeuksia kerran pystytään tekemään ajotutkinnoissa, ei pitäisi olla mahdotonta tehdä sitä myös riman nostamiseksi selvästi vaaralliseksi osoittautuneen ajoneuvon kuljettajalle.

    Oma ratkaisuni olisi edelleen nostaa sekä mopon ajoneuvokohtainen rajoitus 60 että kuskin ajokorttivaatimuksia vielä sitäkin tiukemmin. Ainoa helpotus, jonka antaisin mopokorttia ajavalle 300 km/h kulkevan ison moottoripyörän täydestä ajotutkinnosta olisi se sama kuin A1-kevarikortin hankkijallakin, eli lupa ajaa rajoittamattoman MP-ajokoe tavoitteena olevaa ajokorttia vastaavan ajoneuvoluokan pyörällä. Hätäjarrutuksen metreistä ja nopean väistön leveydestä ei saa tinkiä yhtään, mutta kevarikortti ajetaan kevarilla (kuten nytkin) ja mopokortti ajettaisiin nopealla mopolla. Mutta tutkinto olisi kaikille sama, mikä sekin helpottaa tutkinnon järjestelyn logistiikkaa, kun keiloja ja nopeuksia ei tarvitse järjestää uudelleen.

    Jääratojen lisäksi hyvää olisi osaava kouluttaja. Jäällä omin päin koheltamallakin huomaa milloin on tehnyt raskaan virheen, mutta oikeat suoritustavat on helpompi oppia kun on joku osaavampi näyttmässä.

      1
  • @koreileva kirjoitti:
    Tämä siis oli kerrottu "miesnäkökulmasta". Jos jälkikasvusi olisikin ollut feminiinistä, niin muuttuisiko kertomuksesi? Poikieni osalta juttusi pitää pitkälti paikkansa, mutta tyttäreni osalta kerrontasi on melko absurdia. Mitä Rouvasi sanoo?

    Tämä jäi vaivaamaan mieltäni sen verran, että näytin keskustelun Rouvallekin. Hänen spontaani reaktionsa oli (minulle) täysin odotettu: EI MITÄÄN VÄLIÄ! Niin tytöt kuin pojat pitää laittaa kuriin ja nuhteeseen, jos aikovat ajaa ollenkaan.

    En edelleenkään valitettavasti ymmärrä, mitä koreileva halusi sanoa? Mikä tässä on absurdia?

      
  • muokattu 08.06.2020 14:15

    Mopon ongelmallisuus poistuu hyvin jos kulkupuoli nostetaan 60 km/h, kaupungeissa nopeusrajoitukset ovat tätä nykyä 30 km/h tai 40 km/h niitähän on noudatettava. Silloin pysyy hyvin liikennevirrassa jossa nopeusrajoitukset ovat esimerkiksi 50-60 km/h. Poliisilta jäisi tämä mopojen kyttäys vähemmälle ja olisi enemmän aikaa hoitaa tärkeämpiä liikenteeseen liittyviä asioita kuten rattijuopot ja muissa aineissa kulkevat.

    Rouvalla on oikeat teesit ei meilläkään olisi viritettyjä mopoja sallittu tosin meidän jälkikasvumme ovat urheilullisia nuoria ja kulkivat menonsa pyörillä ja sitä harrastavat edelleen. Käyttävät autojaan tarpeen mukaan liikunnallisuutta unohtamatta. Sopiva kuri on siunaus nuorelle, elämää opitaan elämään alusta alkaen kuten pitää.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit