@Jokeri kirjoitti:
Kuitenkaan et vielä ole oppinut että vertailu on hyvä tehdä edes lähelle samaa teholuokkaa olevilla esimerkeillä.
Kyllä, jos suorituskyky on valintakriteeri.
Jos valintaperuste on muualla, sitten verrataan sen mukaisesti.
Toki, mutta jos verrataan saman mallisarjan välillä autoja joiden ainut ero on voimalinja, on ehkä ihan perusteltua ajatella ettei vertailu ole kovin antoisa.
Montako vuotta olet näitä esimerkkejä tänne postannut?
Kuitenkaan et vielä ole oppinut että vertailu on hyvä tehdä edes lähelle samaa teholuokkaa olevilla esimerkeillä.
Vertailuhan on vapaa, tuo saman teholuokan polttomoottori Volvo 40 ja ladattava Volvo verotus vertailuun.
Minun lähtökohta oli että verottaja Karreten mukaan suosii kalliita autoja.
Bentley Continental GT Convertible V8
Autoveroton hinta 240 502,65 €
Autovero 164 397,41 €
Mikä mahtaa olla CO2-päästö jos autovero on 164 397,41 € ?
Varmasti useita kilogrammoja per kilometri.
(oikea vastaus taitaa olla SDP, eli naapuri ei saa ostaa hienoa autoa maksamatta siitä todella kovaa hintaa. Itse voi sitten ajaa vaikka Ladalla, jos tietää että itse ei pärjää elämä -nimisessä kisassa)
Volvo on vain esimerkkinä Karretelle veron ohjaavasta vaikutuksesta.
Ja sitten se että autoveron alkuperäinen tarkoitus on heittänyt kuperkeikan, eikä kyse ole satasista, vaan monelle kyse on ½ vuoden nettopalkasta.
Autovero, jonka oli tarkoitus hillitä markka-valuutan poistumista Suomesta suosiikin nykyään lähtötasoltaan kalliimpien autojen ostamista. Sinänsä ihan jalo ajatus, mutta Suomi lilliputtimaana (asukkaita koko valtiossa on reilusti vähemmän kuin Lontoon kaupungissa) olettaa että sillä olisi globaalisti hyvinkin merkittävä vaikutus.
"Valtion maksutaseongelmien vuoksi veroa korotettiin useaan kertaan 1960- ja 1970-luvulla ja vuonna 1967 vero muutettiin lainsäädännöllisesti pysyväksi."
Mikä mahtaa olla CO2-päästö jos autovero on 164 397,41 € ?
Varmasti useita kilogrammoja per kilometri.
CO2 (g/km)275
Autoveron määrä ja kokonaishinta voi muuttua, mikäli autoyksilön CO2-arvo muuttuu. Autovero on laskettu maahantuojan ilmoittamalla CO2-päästöllä.
Erikoinen tuo laskukaava. Mikä on 3 kpl 120 g/km tuottavan auton vero? Tekeekö se CO2-verona noin 55 000 €/auto, vai onko laskukaavassa mukana sitä kateutta roima annos? Eikä saa unohtaa että alv 24 % kerryttää jo sekin ison summan veroa + vuotuinen ajoneuvovero.
Kun ajatellaan veron varsinaista nykytarkoitusta, niin kolmen auton 120 g on yhteenlaskettuna 360 g/km, mikä on enemmän kuin 275 g. Laskelma ei ota minkäänlaista kantaa ajomäärään, eli paljonko tuollaisella Bentelyllä ajetaan, eli tankataan polttoainetta poltettavaksi verrattuna kolmen perusauton ajomääriin. Ei myöskään tarkisteta mikä on autojen käytännön kulutus, - niissä ilmoituksissa on huijattu kuluttajia, kuten NEDC-syklin muutokseen johtaneen uudistuksen perusteella on voitu huomata.
Autoja ei valmisteta erityisesti Suomen markkinoille (tai sen enempää vaikkapa Bulgarian* markkinoille), mutta sitä voi myydä täällä ihan kuten muuallakin maailmassa.
Bulgaria on YK:n, EU:n ja NATOn jäsenvaltio, asukasmäärä 6,9 miljoonaa
Autoveroa vain reipas 30k€. Suomen autoverotushan onkin siis oikeudenmukainen, ei tarvitse olla ökyrikas, vaan ihan hyvätuloinenkin siis voi ostaa uuden isopäästöisen auton.
@Karrette kirjoitti: olettaa että sillä olisi globaalisti hyvinkin merkittävä vaikutus.
Minkä tahansa populaation tai maantieteellisen alueen voi pilkkoa niin pieniin osiin että voi väittää ettei tekemisillä ole vaikutusta. Ihan sama mitä me Chelseassa tehdään, kun muu Lontoon kuitenkin päästää niin paljon.
@Karrette kirjoitti: olettaa että sillä olisi globaalisti hyvinkin merkittävä vaikutus.
Minkä tahansa populaation tai maantieteellisen alueen voi pilkkoa niin pieniin osiin että voi väittää ettei tekemisillä ole vaikutusta. Ihan sama mitä me Chelseassa tehdään, kun muu Lontoon kuitenkin päästää niin paljon.
Kyllä, se on totta. Jokainen on yksilö, ja yksilöistä koostuu kansakunnat. Pienistä puroista iso virrat jne.
Onko Chelseassa erilainen verotus kuin Lontoossa, eli pyrkiikö jompikumpi osapuolista olemaan kokoaan merkittävämmässä roolissa? Hakeeko jompikumpi kaupungeista ulkomailta käytettyjä autoja / edullisempaa alkoholia ja ylläpitää siten useita edestakaisin seilaavia CO2:ta tuottavia risteilyaluksia / ostaa nuuskaa myydäkseen pimeästi eteenpäin tästä syystä?
Autoveroa vain reipas 30k€. Suomen autoverotushan onkin siis oikeudenmukainen, ei tarvitse olla ökyrikas, vaan ihan hyvätuloinenkin siis voi ostaa uuden isopäästöisen auton.
Ja lisäksi arvonlisävero 24 %.
Tuo 30 k€ on monelle enemmän kuin vuoden nettopalkka, eli 2500 €/kk vuoden ajan. Vuosi palkatonta työtä, se on aikamoista politiikkaa se.
Kun huomioidaan että kyseessä on vain amerikkalainen auto siinä missä amerikkalaisten eniten myyty auto, eli avolava Ford F-sarja. Kakkosena USAssa on myös avolava; Chevrolet Silverado, sekä kolmosena RAM pick-up.
Nelosena tulee suomalaisillekin tuttu Toyota RAV4, ja Nissan X-trail on 5. sijalla nimellä Nissan Rogue. Listalta löytyy lopulta myös Toyota Corolla, mutta pikkuautoja sieltä ei löydy.
Tallinnassa (EU-maa, eurovaluutta) tuon saman Mustangin saa rekisteriin hintaan 46 200 €.
Ruotsissa se maksaa 468 500 kruunua, eli vastaako se suunnilleen 46 850 euroa?
Ymmärrän pointtisi, ja olin jossakin vaiheessa ylpeä veronmaksaja, mutta on syytä huomioida että verovaroja on viime vuosina käytetty enemmän kuin mitä niitä on saatu kireästä verotuksesta huolimatta kerättyä.
Vuonna 2010 Suomen arvonlisäveroprosentti oli 22 %, nyt se on 24%.
Asia ei ole minulle enää iso ongelma, koska en ole hankkimassa enää lapsia, joten lähiaikoina tuleva DINK-elämänvaihe (double income, no kids) saa huomioni pian kiinnittymään ihan toisiin asioihin.
@Karrette kirjoitti: olettaa että sillä olisi globaalisti hyvinkin merkittävä vaikutus.
Minkä tahansa populaation tai maantieteellisen alueen voi pilkkoa niin pieniin osiin että voi väittää ettei tekemisillä ole vaikutusta. Ihan sama mitä me Chelseassa tehdään, kun muu Lontoon kuitenkin päästää niin paljon.
Kyllä, se on totta. Jokainen on yksilö, ja yksilöistä koostuu kansakunnat. Pienistä puroista iso virrat jne.
Onko Chelseassa erilainen verotus kuin Lontoossa, eli pyrkiikö jompikumpi osapuolista olemaan kokoaan merkittävämmässä roolissa? Hakeeko jompikumpi kaupungeista ulkomailta käytettyjä autoja / edullisempaa alkoholia ja ylläpitää siten useita edestakaisin seilaavia CO2:ta tuottavia risteilyaluksia / ostaa nuuskaa myydäkseen pimeästi eteenpäin tästä syystä?
No ei, mutta Chelseassa ajetaan muuta Lontoota enemmän katumaastureilla ja isommilla autoilla. Todennäköisesti ajatellen ettei sillä ole niin väliä kun heitä on niin vähän
@Karrette kirjoitti: olettaa että sillä olisi globaalisti hyvinkin merkittävä vaikutus.
Minkä tahansa populaation tai maantieteellisen alueen voi pilkkoa niin pieniin osiin että voi väittää ettei tekemisillä ole vaikutusta. Ihan sama mitä me Chelseassa tehdään, kun muu Lontoon kuitenkin päästää niin paljon.
Kyllä, se on totta. Jokainen on yksilö, ja yksilöistä koostuu kansakunnat. Pienistä puroista iso virrat jne.
Onko Chelseassa erilainen verotus kuin Lontoossa, eli pyrkiikö jompikumpi osapuolista olemaan kokoaan merkittävämmässä roolissa? Hakeeko jompikumpi kaupungeista ulkomailta käytettyjä autoja / edullisempaa alkoholia ja ylläpitää siten useita edestakaisin seilaavia CO2:ta tuottavia risteilyaluksia / ostaa nuuskaa myydäkseen pimeästi eteenpäin tästä syystä?
No ei, mutta Chelseassa ajetaan muuta Lontoota enemmän katumaastureilla ja isommilla autoilla. Todennäköisesti ajatellen ettei sillä ole niin väliä kun heitä on niin vähän
Niin. Sama tulotaso ja tarve, mutta erottavana tekijänä että asukkaita on yhtä vähän kuin Tuupovaarassa? Ja onko niin että Suomessa taas tykätään ajaa vanhemmilla autoilla, ja mieluusti haetaan Ruotsista käytettyjä koska uudella olisi niin noloa ajella?
Hauskoja nämä loogiset ajatteluleikit. Korrelaatiosta on se hauska esimerkki että jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia, koska molempia tehdään kesällä. Kausaliteetti puuttuu toisin kuin viinanjuonnin suhteen (hukkuneet ovat joskus päihtyneitä), mutta mitä siitä.
Parempi vertaus olisi siihen miten esimerkiksi Ranskassa tms. ostetaan autoja, ostaisivatko kaikki siellä Toyota Land Cruiserin jos sen hinta olisi vain 40-70 tuhatta?
On Suomi maailmanparantaja muissakin asioissa. "Alkoholi maksoi Suomessa 91 prosenttia enemmän kuin EU:ssa keskimäärin" "Suomi on EU:n kalleimman alkoholin maa"
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006270528.html
Silti kartelli kiinnostaa:
"Viinarallin hillitsemiseksi valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) on yrittänyt puuttua ´epäterveeseen verokilpailuun´. Tällä viikolla hän istui alas Viron ja Latvian kollegojensa kanssa Luxemburgissa euroryhmän kokouksen yhteydessä."
@_Quu kirjoitti:
Ajossa BMW 530e:n suurin murhe on BMW:n nykytyylin ohjaus: tunto puuttuu ja matka-ajossa vaivaa epämääräinen keskialue. Koeajoyksilön ohjauksen palautus ei myöskään ollut aivan loogista
Tämä ei ole BMW:n vaan Mersun vika. Tämän tyylilajin autoja verrataan E-sarjalaiseen, jonka missio ei ole olla the ultimate driving machine, vaan viedä kuljettaja ja matkustajat miellyttävästi perille ketään rasittamatta.
Siihen ideologiaan kuuluu, että jos kuljettaja haluaa istua ratin takana ihan rauhassa muutaman tunnin, häntä saa häiritä ainoastaan mission critical infolla. Siksi kerran kaarteeseen käännetty ohjaus ei saa vääntää kuljettajalle vastaan, vaan hyvän moottoripyörän tavoin kaartaminen jatkuu kunnes komentosillalta toisin määrätään. Ellei pidä tästä, kannattaa ostaa jotain muuta.
Tästä rauhallisuudesta pitävän on vaikea tykätä ohjauksesta, joka tappelee vastaan jokaisessa kaarteessa, joihin vastahakoinen auto pitää pakottaa koko kaarteen läpi mutkasta suoraan pyrkivää tangenttia läpi kaarteen väkisin vääntäen.
En edes yritä ehdottaa mikä on paras tai oikea tapa, mutta on hyvä että tekevät erilaisia, niin jokainen saa mieleisensä.
Kyllähän Mersu on saanut rakennettua nykyisen E-Klassen ohjaukseen tunnon ja keskityksen. Mahtaako joku oikeasti pitää tunnottomasta ja keskittämättömästä ohjauksesta?
@M880 kirjoitti:
No ei, mutta Chelseassa ajetaan muuta Lontoota enemmän katumaastureilla ja isommilla autoilla. Todennäköisesti ajatellen ettei sillä ole niin väliä kun heitä on niin vähän
Asiallisesti ajatellen, uskotko että se on se varsinainen syy ajaa luksusajoneuvoilla?
Autot eivät ole ainoa CO2-tuottaja, vaan myöskin asuntojen lämmitys ja jäähdytys, ja myös käyttöveden lämmitys.
Kauppakeskuksia lämmitetään ja jäähdytetään, urheilutapahtumia ja konsertteja järjestetään jne.
Kauppojen ulkovet ovat usein auki kadulle myös talviaikana, ja silloin tuotetaan lämpöä (tai ulkomailla viilennystä) joka puhalletaan ulos. Aika paljon voisi ihan arjen taidosta muistuttaa ihmisiä. Nyt viimeksi on muistutettu siitä että kädet pitää pestä aina ajoittain, ja myös vessakäynnin jälkeen.
@HybridRules kirjoitti:
Testissä oli kerrottu myös huoltovälit. Olen itsekseni miettynyt jo aikaisemminkin, että miten lataushybridien huoltoväli tulisi määrittää. Pääasiassahan huoltotoimenpiteet autossa tehdään polttomoottorille eli öljyn- ja suodattimien vaihdot yms. Vaihteiston oljynvaihto tapahtuu tosi harvoin ja jakopään huolto vasta pitkästi 100.000km jälkeen ja kilometreissä saattaa olla valtaosa ajettuna sähkömoottorilla.
Normihuoltoväli on vuoden tai tietyn kilometrimäärän jälkeen. Mistä tuo vuoden aikaraja tulee?
Lataushybridillä voi polttomoottorilla ajettuja kilometrejä olla kovin vähän kokonaiskilometreistä. Pitäisikö niillä olla selvästi erilainen huolto-ohjelma kuin saman auton polttisversiolla?
Tuo on moniulotteinen kysymys. Lataushybridin kanssa käyttäjällä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen. Polttomoottorin käytön vähentämisen lisäksi ladattavalla hybridillä voidaan myös vähentää kylmäkäynnistyksiä talvella ja karsia kokonaan polttomoottorilla pätkäajo, jossa moottori ei kunnolla ehdi edes lämmitä. Myös vaihteisto pääsee helpommalla, kun ei tarvitse luistattaa kytkimiä tai vaihdella niin usein vaihdetta kovan kuorman alla. Toisessa vaakakupissa on taas mahdollisuus hapettaa öljyä, jos ei käytä polttomoottoria kunnolla lämpimäksi riittävän usein.
Mittasin eilen Helsinki-Tampere moottoritieosuudelle karvan verran alle kuuden litran kulutuksen ssataselle. Ajoin vakionopeudensäätimellä tarkkaa rajoitusnopeutta koko matkan ja keskinopeudeksi tuli 109 km/h. Tarkan nopeuden katsoin AA:n navista. Ero TM:n mittaamaan 7,2 l/100km keskinopeudella 113 km/h. Toki farmarikorin huono aerodynamiikka vähän nostaa tuota TM:n mittaamaa kulutusta, mutta toinen tekijä lienee mittauksen tekeminen mahdollisimman tyhjällä ajoakulla. Tuossa tilanteessa autoni pyrkii lataamaan hybritilassa akkuun 6 kilometrin verran rangea. Tuo tietenkin nostaa kulutusta.
TM:n vertailun kulutusmittauksissa minua häiritsee myös pakotetun lataustilan mittaukset. Ensinnäkään noiden vertailun merkitystä en oikein ymmärrä. Tuo on kaikkein kalleinta sähköä, eikä sitä kannata käyttää kuin jossain hyvin erikoisessa tilanteessa. Tarpeettomuuden lisäksi tuossa on myös selkeä virhe. Vertailussa mitattiin vain pakotetun latauksen kulutusta ilman, että verrattiin sitä akkuun saatuun sähköön tai saavutettuihin sähköajon kilometreihin. Tuo on vähän sama kuin verrattaisiin tasaisen nopeuden kulutuksia, mutta verrokeilla ajettaisiin kaikilla omaa mittaamatonta tasaista nopeutta. Toinen auto kulutti 7 l/100 km tasaisella nopeudella X tja toinen 8 l/100km tasaisella nopeudella Y. Kummalle ansaitsee paremmat pisteet?
Autovero
BMW 330e Sedan Charged Edition M Sport 1694,84 €
MERCEDES-BENZ C 300 e T A Business Avantgarde 1745,02 €
VOLKSWAGEN Passat sedan GTE Premium 1295,33 €
VOLVO V60 T6 TwE AWD Business A 1882,23 €
Ei minusta vertailun autoissa autoverolla suurta virkaa ole.
Autoveron määrä ja kokonaishinta voi muuttua, mikäli autoyksilön CO2-arvo muuttuu. Autovero on laskettu maahantuojan ilmoittamalla CO2-päästöllä.
Tulla veronmäärän perintäperusteen muutoksella saatiin huijattua vihreät ja kommunistit hyväksymään autoveron sulaminen päästöjen mukana.
Heille tuli takuulla yllätyksenä että CO2-arvot alenee näin nopeasti ja paljon.
@_Quu kirjoitti:
Autovero
BMW 330e Sedan Charged Edition M Sport 1694,84 €
MERCEDES-BENZ C 300 e T A Business Avantgarde 1745,02 €
VOLKSWAGEN Passat sedan GTE Premium 1295,33 €
VOLVO V60 T6 TwE AWD Business A 1882,23 €
Ei minusta vertailun autoissa autoverolla suurta virkaa ole.
Ei ole kovin suurta merkistystä kokonaisuudessa.
1. Se kuitenkin sotkee kaupankäyntiä koska Tulli on vastassa rajalla, toisin kuin silloin jos ruotsalainen ostaa autonsa Saksasta tai Virosta.
2. Volvon ostaja joutuu maksamaan kuukauden nettopalkan autoveroa, toki tuolla nettopalkalla ei pidä ostaa tuon tason uutta autoa. Arvonlisäverosta tulee jo ihan "mukava" summa maksettavaksi.
3. Tuon hintaluokan autot moni joutuu ostamaan Ruotsista käytettynä, koska oman hintaluokan autot on kireästi verotettu. Autokaupassa Valtio periaatteessa sosialisoi vaihtoauton jos tyytyy halvemman tekniikan (Euro6-päästö) autoon.
Omassa autossani kulutus jäi ajotietokoneen lukeman mukaan alle 5,5 litran juhannusreissulla, mutta tarkkaa tarkistettua lukemaa en ole vielä tankannut. Kyseessä on ihan pirteällä bensakoneella oleva farmari, tosin ei yhtä sporttinen kulkine kuin nämä ekoautot.
Myös Renaultilta tulee Captur ja Megane plug-in mallina, mutta sen yhteydessä on ilmeisesti 1.6 -kierroskone. Onko se tavallaan paluu vanhaan jollei hybridisähkö avusta ylämäessä tai muutoin mahdollisteta matalia vääntäviä kierroksia moottoritienopeuksissa?
Aasialaisiakin autoja on, mutta jotenkin tuntuisi vieraalta ostaa ulkomaisia tuotteita kun kotimaistakin on tarjolla.
Pienistä puroista kasvaa ne suuret virrat, eli kauppa- ja vaihtotaseet, sekä eläkekertymät työeläkkeistä että työttömyysturvakustannukset.
@_Quu kirjoitti:
Ei minusta vertailun autoissa autoverolla suurta virkaa ole.
Autoveron määrä ja kokonaishinta voi muuttua, mikäli autoyksilön CO2-arvo muuttuu. Autovero on laskettu maahantuojan ilmoittamalla CO2-päästöllä.
Ei tosiaan näissä vertailun kohteissa autoverolla ole juurikaan mitäään merkitystä.
Edelleen sylettää tuo bemarille vertailussa mitattu kulutuslukema, ei sillä ettei se olisi oikein mitattu, mutta helposti tuo yleistetään kaikkiin bemarin 330e malleihin.
Yritin etsiä koejoja tai vertailuja jossa tuo 330e olisi ollut mukana vähän järkevämmällä rengastuksella, mutta tuloksetta. Näyttää tuo sama yksilö (rekisterinumero FOC-777) olevan ollut koeajokäytössä TM/Moottori/Teknavi/Iltalehti/Autotoday jne. - talvikeleillä alla näyttää olleen 18" kitkat, jolla kulutus on ollut hieman kohtuullisempi. Ulkomaan koeajoissa/vertailuissakin näyttää olevan poikkeuksetta M-Sport paketilla oleva auto, jossa siis vähintään tuo 18" rengastus ja kulutuslukemat sen mukaisia.
Moottorilehden artikkelissa sentään ilmoitettiin CO2 päästöksi kyseiselle yksilölle 41g/100km (valmistajan sivujen mukaan hajonta varusteista riippuen on 31-42g/100km).
Piti oikein tarkastaa oman kulkineen autoveropäätös (330e sedan charged edition business sport peräkoukulla varustettuna) ja sen mukaan oman yksilön CO2 päästöt jonka mukaan verot on maksettu on 32g/100km, eli lähes 25% pienemmät kuin vertailussa olleen yksilön. Tämä ei nyt suoraan toki heijastu kulutuslukemiin, mutta talvikuukausien (tammikuu-huhtikuu) sähkönkulutuksen keskiarvo oli 25.8kWh/100km josta lämmitys haukkaa aimoannoksen, nyttemmin tuo keskikulutus käyttöönottohetkestä on laskenut jo alle 23kWh (mittarissa nyt hieman vajaa 8500km).
Viimeksi juhannuksen aatonaattona ajoin hybriditilassa 54.7km ennen polttomoottorin käynnistymistä (sekalaista kaupunki/maantie, josta kaupunkiajoa ehkä n. 20%) ilman mitään ekoiluja, eli ilmastointi 19.5 asteessa ja aktiivivakkarin asetus +8km/h yli sallitun (yli 60kmh nopeusrajoitusalueilla). Alla on ensiasennus 17" Hankookit, painetta 3.0bar ja ilman lämpötila oli n. 21 astetta. Viimeaikaisten pitempien yhtäjaksoisten matkojen (150-200km) seurauksena keskikulutus on kylläkin noussut jo 2.3l/100km tuolla vajaalla 8500km matkalla.
@M880 kirjoitti:
Toki, mutta jos verrataan saman mallisarjan välillä autoja joiden ainut ero on voimalinja, on ehkä ihan perusteltua ajatella ettei vertailu ole kovin antoisa.
Miksi ei? Eikö tämä vertailu ole juuri se tapa, jolla jokainen ostaja saa selville, mistä on itse valmis maksamaan?
@M880 kirjoitti:
Toki, mutta jos verrataan saman mallisarjan välillä autoja joiden ainut ero on voimalinja, on ehkä ihan perusteltua ajatella ettei vertailu ole kovin antoisa.
Miksi ei? Eikö tämä vertailu ole juuri se tapa, jolla jokainen ostaja saa selville, mistä on itse valmis maksamaan?
Olen ehkä lukenut tai vastannut huolimattomasti, todennäköisesti molempia.
Tottakai yleisesti ottaen on järkevää vertailla saman auton eri voimalinjoja.
Mutta alkuperäisestä tähän liittyvästä postauksesta minulle jäi ensinnäkin sellainen mielikuva että autojen eroksi oletettiin lähinnä se että toinen on hybridi ja toinen ei, huomioimatta sitä että toinen on selvästi tehokkaampi. Toisin sanoen, lisähinta tulee myös tehoista, ei hybridiyydestä. Toinen havainto oli että muuten samanlaisista autoista tehokkaampi on kalliimpi, mikä ei varmaan yllätä juuri ketään (tämä ei toki verotuksen ja PHEVien myötä ole enää niin itsestäänselvää). Jossain taisit myös kommentoida että teho ei välttämättä ole valintakriteeri, niinkuin ei monessakaan tapauksessa taida olla. Tällaisessa parivertailussa "jos teho ei ole valintakriteeri" ei minusta oikein ole mieltä, jos autojen ainut ero on teho jolla ei kuitenkaan ole merkitystä.
@M880 kirjoitti:
Tällaisessa parivertailussa "jos teho ei ole valintakriteeri" ei minusta oikein ole mieltä, jos autojen ainut ero on teho jolla ei kuitenkaan ole merkitystä.
Tuomassani vertaillussa on kyse ainoastaan autoverosta, ja kun toit tehon mukaan niin vielä pahemmalle näyttää veronmäärä pienitehoisessa Volvossa jos katsot sanantehoista bensa Volvoa niin näyttää vielä hurjemmalle.
Jos vertaa XC40 pelkällä polttiksella ja plug-in hybridiä niin Inscription-mallien perushinnassa on vain n. 4.000,- euroa eroa ja plug-in on siis sen verran kalliimpi. XC40 Inscription 44.512,- ja XC40 Recharge Inscription 48.179,-.
XC40 Momentum on reilusti halvempi kuin XC40 Recharge Inscription, mutta kai se johtuu siitä, että plug-in malliin kuuluu jo oletusarvoisesti parempi varustelutaso eli autoveron tilalle on jo "tehtaan toimesta" pantu enemmän varusteita. Tietenkin tuplamoottori tekee auton kalliimaksi myös, mutta on muistettava, että täyssähkötkin varmaan tullaan useinkin tekemään tuplamoottoreilla. Kardaani jää historiaan, niin kuin on jo nyt jäänyt Volvo-hybridien ja Land Roverin Disco Sportin voimalinjoissa. Jos kardaaniveto olisi yliveto, niin kaipa neliveto-Teslassakin olisi kaksi moottoria edessä ja kardaanin kautta pyöritettäisiin takapyöriä
XC40 Rechargea ei edes saa Momentum-varustetasolla.
Sitten, kun pelkällä polttomoottorilla varustettuja autoja ei enää myydä uutena, niin tuokin spekulaatio poistuu.
Autojen hinnan on oltava jossain suhteessa ihmisten ostokykyyn, joten voi hyvin olla, että autoliikkeet subventoivat autoveroa jonkin verran ja jos vero poistuisi, niin autojen hinnat jäisivät ylemmäksi kuin nyt on autoveroton hinta.
@_Quu kirjoitti:
Ajossa BMW 530e:n suurin murhe on BMW:n nykytyylin ohjaus: tunto puuttuu ja matka-ajossa vaivaa epämääräinen keskialue. Koeajoyksilön ohjauksen palautus ei myöskään ollut aivan loogista
Tämä ei ole BMW:n vaan Mersun vika. Tämän tyylilajin autoja verrataan E-sarjalaiseen, jonka missio ei ole olla the ultimate driving machine, vaan viedä kuljettaja ja matkustajat miellyttävästi perille ketään rasittamatta.
Siihen ideologiaan kuuluu, että jos kuljettaja haluaa istua ratin takana ihan rauhassa muutaman tunnin, häntä saa häiritä ainoastaan mission critical infolla. Siksi kerran kaarteeseen käännetty ohjaus ei saa vääntää kuljettajalle vastaan, vaan hyvän moottoripyörän tavoin kaartaminen jatkuu kunnes komentosillalta toisin määrätään. Ellei pidä tästä, kannattaa ostaa jotain muuta.
Tästä rauhallisuudesta pitävän on vaikea tykätä ohjauksesta, joka tappelee vastaan jokaisessa kaarteessa, joihin vastahakoinen auto pitää pakottaa koko kaarteen läpi mutkasta suoraan pyrkivää tangenttia läpi kaarteen väkisin vääntäen.
En edes yritä ehdottaa mikä on paras tai oikea tapa, mutta on hyvä että tekevät erilaisia, niin jokainen saa mieleisensä.
Kyllähän Mersu on saanut rakennettua nykyisen E-Klassen ohjaukseen tunnon ja keskityksen. Mahtaako joku oikeasti pitää tunnottomasta ja keskittämättömästä ohjauksesta?
Kokemuksia BMW:n 5-sarjasta. Sähköinen ohjaustehostin toimii vain silloin kun kuljettaja kääntää ohjauspyörää, suoraan ajettaessa tai jos kuljettaja kääntää kaarteessa ohjauspyörää sähkötoiminen ohjaustehostin ei ole toiminnassa. Voimakkaasti tehostetussa ohjaustehostimessa kääntely paikallaan ja risteyksissä erityisen kevyttä. Kääntely on todella vaivatonta ja liukkaalla pinnalla ratti tuntuu kevyeltä pyöritellä mutta asfaltilla tuntuma jämäköityy satasen vauhdista ylöspäin myös selvä jämäköityminen. Ei ole kokemusta tunnottomasta ohjauksesta enkä ole sellaista havainnut 5-sarjassa.
"Mahtaako joku oikeasti pitää tunnottomasta ja keskittämättömästä ohjauksesta?"
Tuskimpa vain, ohjausta muutetaan palautteiden mukaisesti siihen suuntaan mitä asiakkaat haluavat. Jos joku ei miellytä aina voi valita toisin, ei kai siinä sen kummempaa probleemaa ole.
Toki, mutta jos verrataan saman mallisarjan välillä autoja joiden ainut ero on voimalinja, on ehkä ihan perusteltua ajatella ettei vertailu ole kovin antoisa.
Vertailu koski verotusta pensa vastaan hybridi samassa mallissa. Hybridi on lähtöhinnaltaan korkeampi, vero kuitenkin paljon pienempi.
Volvo XC40 P8 AWD
Autoveroton hinta 61 000,00 €
Autovero 1 592,66 €
Kokonaishinta 62 592,66 €
Volvo XC40 B4 AWD MHEV
Autoveroton hinta 39 700,00 €
Autovero 12 158,40 €
Kokonaishinta 51 858,40 €
Volvo on vain esimerkkinä Karretelle veron ohjaavasta vaikutuksesta.
Mikä mahtaa olla CO2-päästö jos autovero on 164 397,41 € ?
Varmasti useita kilogrammoja per kilometri.
(oikea vastaus taitaa olla SDP, eli naapuri ei saa ostaa hienoa autoa maksamatta siitä todella kovaa hintaa. Itse voi sitten ajaa vaikka Ladalla, jos tietää että itse ei pärjää elämä -nimisessä kisassa)
Ja sitten se että autoveron alkuperäinen tarkoitus on heittänyt kuperkeikan, eikä kyse ole satasista, vaan monelle kyse on ½ vuoden nettopalkasta.
Autovero, jonka oli tarkoitus hillitä markka-valuutan poistumista Suomesta suosiikin nykyään lähtötasoltaan kalliimpien autojen ostamista. Sinänsä ihan jalo ajatus, mutta Suomi lilliputtimaana (asukkaita koko valtiossa on reilusti vähemmän kuin Lontoon kaupungissa) olettaa että sillä olisi globaalisti hyvinkin merkittävä vaikutus.
http://www.aut.fi/tieliikenne/autoilun_verotus/autovero/autoveron_historiaa
CO2 (g/km)275
Autoveron määrä ja kokonaishinta voi muuttua, mikäli autoyksilön CO2-arvo muuttuu. Autovero on laskettu maahantuojan ilmoittamalla CO2-päästöllä.
Erikoinen tuo laskukaava. Mikä on 3 kpl 120 g/km tuottavan auton vero? Tekeekö se CO2-verona noin 55 000 €/auto, vai onko laskukaavassa mukana sitä kateutta roima annos? Eikä saa unohtaa että alv 24 % kerryttää jo sekin ison summan veroa + vuotuinen ajoneuvovero.
Kun ajatellaan veron varsinaista nykytarkoitusta, niin kolmen auton 120 g on yhteenlaskettuna 360 g/km, mikä on enemmän kuin 275 g. Laskelma ei ota minkäänlaista kantaa ajomäärään, eli paljonko tuollaisella Bentelyllä ajetaan, eli tankataan polttoainetta poltettavaksi verrattuna kolmen perusauton ajomääriin. Ei myöskään tarkisteta mikä on autojen käytännön kulutus, - niissä ilmoituksissa on huijattu kuluttajia, kuten NEDC-syklin muutokseen johtaneen uudistuksen perusteella on voitu huomata.
Autoja ei valmisteta erityisesti Suomen markkinoille (tai sen enempää vaikkapa Bulgarian* markkinoille), mutta sitä voi myydä täällä ihan kuten muuallakin maailmassa.
Huomattavasti halvemmallakin onneksi voi ostaa itselleen isot päästöt!
https://www.autotalli.com/uusi-auto/150211/Ford/Mustang/5,0 V8 GT 449hv M6 Fastback?pos=4&page=1&searchType=newCar
Autoveroa vain reipas 30k€. Suomen autoverotushan onkin siis oikeudenmukainen, ei tarvitse olla ökyrikas, vaan ihan hyvätuloinenkin siis voi ostaa uuden isopäästöisen auton.
Minkä tahansa populaation tai maantieteellisen alueen voi pilkkoa niin pieniin osiin että voi väittää ettei tekemisillä ole vaikutusta. Ihan sama mitä me Chelseassa tehdään, kun muu Lontoon kuitenkin päästää niin paljon.
Kyllä, se on totta. Jokainen on yksilö, ja yksilöistä koostuu kansakunnat. Pienistä puroista iso virrat jne.
Onko Chelseassa erilainen verotus kuin Lontoossa, eli pyrkiikö jompikumpi osapuolista olemaan kokoaan merkittävämmässä roolissa? Hakeeko jompikumpi kaupungeista ulkomailta käytettyjä autoja / edullisempaa alkoholia ja ylläpitää siten useita edestakaisin seilaavia CO2:ta tuottavia risteilyaluksia / ostaa nuuskaa myydäkseen pimeästi eteenpäin tästä syystä?
Ja lisäksi arvonlisävero 24 %.
Tuo 30 k€ on monelle enemmän kuin vuoden nettopalkka, eli 2500 €/kk vuoden ajan. Vuosi palkatonta työtä, se on aikamoista politiikkaa se.
Kun huomioidaan että kyseessä on vain amerikkalainen auto siinä missä amerikkalaisten eniten myyty auto, eli avolava Ford F-sarja. Kakkosena USAssa on myös avolava; Chevrolet Silverado, sekä kolmosena RAM pick-up.
Nelosena tulee suomalaisillekin tuttu Toyota RAV4, ja Nissan X-trail on 5. sijalla nimellä Nissan Rogue. Listalta löytyy lopulta myös Toyota Corolla, mutta pikkuautoja sieltä ei löydy.
https://www.caranddriver.com/news/g25558401/best-selling-cars-suv-trucks-2018/?slide=25
Tallinnassa (EU-maa, eurovaluutta) tuon saman Mustangin saa rekisteriin hintaan 46 200 €.
Ruotsissa se maksaa 468 500 kruunua, eli vastaako se suunnilleen 46 850 euroa?
Mieti välillä mitä vastiketta veroilla saat Karrette
https://yle.fi/uutiset/3-10484490
Vai tarkoititko sittenkin
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d3aed73e-995f-43dc-a7e8-1bf238817fcb
Ymmärrän pointtisi, ja olin jossakin vaiheessa ylpeä veronmaksaja, mutta on syytä huomioida että verovaroja on viime vuosina käytetty enemmän kuin mitä niitä on saatu kireästä verotuksesta huolimatta kerättyä.
Vuonna 2010 Suomen arvonlisäveroprosentti oli 22 %, nyt se on 24%.
Asia ei ole minulle enää iso ongelma, koska en ole hankkimassa enää lapsia, joten lähiaikoina tuleva DINK-elämänvaihe (double income, no kids) saa huomioni pian kiinnittymään ihan toisiin asioihin.
No ei, mutta Chelseassa ajetaan muuta Lontoota enemmän katumaastureilla ja isommilla autoilla. Todennäköisesti ajatellen ettei sillä ole niin väliä kun heitä on niin vähän
Niin. Sama tulotaso ja tarve, mutta erottavana tekijänä että asukkaita on yhtä vähän kuin Tuupovaarassa? Ja onko niin että Suomessa taas tykätään ajaa vanhemmilla autoilla, ja mieluusti haetaan Ruotsista käytettyjä koska uudella olisi niin noloa ajella?
Hauskoja nämä loogiset ajatteluleikit. Korrelaatiosta on se hauska esimerkki että jäätelönsyönti lisää hukkumiskuolemia, koska molempia tehdään kesällä. Kausaliteetti puuttuu toisin kuin viinanjuonnin suhteen (hukkuneet ovat joskus päihtyneitä), mutta mitä siitä.
Parempi vertaus olisi siihen miten esimerkiksi Ranskassa tms. ostetaan autoja, ostaisivatko kaikki siellä Toyota Land Cruiserin jos sen hinta olisi vain 40-70 tuhatta?
On Suomi maailmanparantaja muissakin asioissa. "Alkoholi maksoi Suomessa 91 prosenttia enemmän kuin EU:ssa keskimäärin" "Suomi on EU:n kalleimman alkoholin maa"
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006548470.html
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006270528.html
Silti kartelli kiinnostaa:
"Viinarallin hillitsemiseksi valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) on yrittänyt puuttua ´epäterveeseen verokilpailuun´. Tällä viikolla hän istui alas Viron ja Latvian kollegojensa kanssa Luxemburgissa euroryhmän kokouksen yhteydessä."
Kyllähän Mersu on saanut rakennettua nykyisen E-Klassen ohjaukseen tunnon ja keskityksen. Mahtaako joku oikeasti pitää tunnottomasta ja keskittämättömästä ohjauksesta?
Asiallisesti ajatellen, uskotko että se on se varsinainen syy ajaa luksusajoneuvoilla?
Autot eivät ole ainoa CO2-tuottaja, vaan myöskin asuntojen lämmitys ja jäähdytys, ja myös käyttöveden lämmitys.
Kauppakeskuksia lämmitetään ja jäähdytetään, urheilutapahtumia ja konsertteja järjestetään jne.
Kauppojen ulkovet ovat usein auki kadulle myös talviaikana, ja silloin tuotetaan lämpöä (tai ulkomailla viilennystä) joka puhalletaan ulos. Aika paljon voisi ihan arjen taidosta muistuttaa ihmisiä. Nyt viimeksi on muistutettu siitä että kädet pitää pestä aina ajoittain, ja myös vessakäynnin jälkeen.
Tuo on moniulotteinen kysymys. Lataushybridin kanssa käyttäjällä on enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen. Polttomoottorin käytön vähentämisen lisäksi ladattavalla hybridillä voidaan myös vähentää kylmäkäynnistyksiä talvella ja karsia kokonaan polttomoottorilla pätkäajo, jossa moottori ei kunnolla ehdi edes lämmitä. Myös vaihteisto pääsee helpommalla, kun ei tarvitse luistattaa kytkimiä tai vaihdella niin usein vaihdetta kovan kuorman alla. Toisessa vaakakupissa on taas mahdollisuus hapettaa öljyä, jos ei käytä polttomoottoria kunnolla lämpimäksi riittävän usein.
Mittasin eilen Helsinki-Tampere moottoritieosuudelle karvan verran alle kuuden litran kulutuksen ssataselle. Ajoin vakionopeudensäätimellä tarkkaa rajoitusnopeutta koko matkan ja keskinopeudeksi tuli 109 km/h. Tarkan nopeuden katsoin AA:n navista. Ero TM:n mittaamaan 7,2 l/100km keskinopeudella 113 km/h. Toki farmarikorin huono aerodynamiikka vähän nostaa tuota TM:n mittaamaa kulutusta, mutta toinen tekijä lienee mittauksen tekeminen mahdollisimman tyhjällä ajoakulla. Tuossa tilanteessa autoni pyrkii lataamaan hybritilassa akkuun 6 kilometrin verran rangea. Tuo tietenkin nostaa kulutusta.
TM:n vertailun kulutusmittauksissa minua häiritsee myös pakotetun lataustilan mittaukset. Ensinnäkään noiden vertailun merkitystä en oikein ymmärrä. Tuo on kaikkein kalleinta sähköä, eikä sitä kannata käyttää kuin jossain hyvin erikoisessa tilanteessa. Tarpeettomuuden lisäksi tuossa on myös selkeä virhe. Vertailussa mitattiin vain pakotetun latauksen kulutusta ilman, että verrattiin sitä akkuun saatuun sähköön tai saavutettuihin sähköajon kilometreihin. Tuo on vähän sama kuin verrattaisiin tasaisen nopeuden kulutuksia, mutta verrokeilla ajettaisiin kaikilla omaa mittaamatonta tasaista nopeutta. Toinen auto kulutti 7 l/100 km tasaisella nopeudella X tja toinen 8 l/100km tasaisella nopeudella Y. Kummalle ansaitsee paremmat pisteet?
Autovero
BMW 330e Sedan Charged Edition M Sport 1694,84 €
MERCEDES-BENZ C 300 e T A Business Avantgarde 1745,02 €
VOLKSWAGEN Passat sedan GTE Premium 1295,33 €
VOLVO V60 T6 TwE AWD Business A 1882,23 €
Ei minusta vertailun autoissa autoverolla suurta virkaa ole.
Autoveron määrä ja kokonaishinta voi muuttua, mikäli autoyksilön CO2-arvo muuttuu. Autovero on laskettu maahantuojan ilmoittamalla CO2-päästöllä.
Tulla veronmäärän perintäperusteen muutoksella saatiin huijattua vihreät ja kommunistit hyväksymään autoveron sulaminen päästöjen mukana.
Heille tuli takuulla yllätyksenä että CO2-arvot alenee näin nopeasti ja paljon.
Ei ole kovin suurta merkistystä kokonaisuudessa.
1. Se kuitenkin sotkee kaupankäyntiä koska Tulli on vastassa rajalla, toisin kuin silloin jos ruotsalainen ostaa autonsa Saksasta tai Virosta.
2. Volvon ostaja joutuu maksamaan kuukauden nettopalkan autoveroa, toki tuolla nettopalkalla ei pidä ostaa tuon tason uutta autoa. Arvonlisäverosta tulee jo ihan "mukava" summa maksettavaksi.
3. Tuon hintaluokan autot moni joutuu ostamaan Ruotsista käytettynä, koska oman hintaluokan autot on kireästi verotettu. Autokaupassa Valtio periaatteessa sosialisoi vaihtoauton jos tyytyy halvemman tekniikan (Euro6-päästö) autoon.
Omassa autossani kulutus jäi ajotietokoneen lukeman mukaan alle 5,5 litran juhannusreissulla, mutta tarkkaa tarkistettua lukemaa en ole vielä tankannut. Kyseessä on ihan pirteällä bensakoneella oleva farmari, tosin ei yhtä sporttinen kulkine kuin nämä ekoautot.
Ehkä jossakin vaiheessa plug-in yleistyy myös kansanautoihin, ja huomasin että Seat julkistaa yhden kiinnostavan mallin. Siinä on myös 5 vuoden takuu, eli sen uskaltaa ostaa myös rahoituksella.
https://www.seat.fi/mallisto/uusi-leon-sportstourer-2020/ehybrid.html
Myös Renaultilta tulee Captur ja Megane plug-in mallina, mutta sen yhteydessä on ilmeisesti 1.6 -kierroskone. Onko se tavallaan paluu vanhaan jollei hybridisähkö avusta ylämäessä tai muutoin mahdollisteta matalia vääntäviä kierroksia moottoritienopeuksissa?
Aasialaisiakin autoja on, mutta jotenkin tuntuisi vieraalta ostaa ulkomaisia tuotteita kun kotimaistakin on tarjolla.
Pienistä puroista kasvaa ne suuret virrat, eli kauppa- ja vaihtotaseet, sekä eläkekertymät työeläkkeistä että työttömyysturvakustannukset.
Ei tosiaan näissä vertailun kohteissa autoverolla ole juurikaan mitäään merkitystä.
Edelleen sylettää tuo bemarille vertailussa mitattu kulutuslukema, ei sillä ettei se olisi oikein mitattu, mutta helposti tuo yleistetään kaikkiin bemarin 330e malleihin.
Yritin etsiä koejoja tai vertailuja jossa tuo 330e olisi ollut mukana vähän järkevämmällä rengastuksella, mutta tuloksetta. Näyttää tuo sama yksilö (rekisterinumero FOC-777) olevan ollut koeajokäytössä TM/Moottori/Teknavi/Iltalehti/Autotoday jne. - talvikeleillä alla näyttää olleen 18" kitkat, jolla kulutus on ollut hieman kohtuullisempi. Ulkomaan koeajoissa/vertailuissakin näyttää olevan poikkeuksetta M-Sport paketilla oleva auto, jossa siis vähintään tuo 18" rengastus ja kulutuslukemat sen mukaisia.
Moottorilehden artikkelissa sentään ilmoitettiin CO2 päästöksi kyseiselle yksilölle 41g/100km (valmistajan sivujen mukaan hajonta varusteista riippuen on 31-42g/100km).
Piti oikein tarkastaa oman kulkineen autoveropäätös (330e sedan charged edition business sport peräkoukulla varustettuna) ja sen mukaan oman yksilön CO2 päästöt jonka mukaan verot on maksettu on 32g/100km, eli lähes 25% pienemmät kuin vertailussa olleen yksilön. Tämä ei nyt suoraan toki heijastu kulutuslukemiin, mutta talvikuukausien (tammikuu-huhtikuu) sähkönkulutuksen keskiarvo oli 25.8kWh/100km josta lämmitys haukkaa aimoannoksen, nyttemmin tuo keskikulutus käyttöönottohetkestä on laskenut jo alle 23kWh (mittarissa nyt hieman vajaa 8500km).
Viimeksi juhannuksen aatonaattona ajoin hybriditilassa 54.7km ennen polttomoottorin käynnistymistä (sekalaista kaupunki/maantie, josta kaupunkiajoa ehkä n. 20%) ilman mitään ekoiluja, eli ilmastointi 19.5 asteessa ja aktiivivakkarin asetus +8km/h yli sallitun (yli 60kmh nopeusrajoitusalueilla). Alla on ensiasennus 17" Hankookit, painetta 3.0bar ja ilman lämpötila oli n. 21 astetta. Viimeaikaisten pitempien yhtäjaksoisten matkojen (150-200km) seurauksena keskikulutus on kylläkin noussut jo 2.3l/100km tuolla vajaalla 8500km matkalla.
Miksi ei? Eikö tämä vertailu ole juuri se tapa, jolla jokainen ostaja saa selville, mistä on itse valmis maksamaan?
Olen ehkä lukenut tai vastannut huolimattomasti, todennäköisesti molempia.
Tottakai yleisesti ottaen on järkevää vertailla saman auton eri voimalinjoja.
Mutta alkuperäisestä tähän liittyvästä postauksesta minulle jäi ensinnäkin sellainen mielikuva että autojen eroksi oletettiin lähinnä se että toinen on hybridi ja toinen ei, huomioimatta sitä että toinen on selvästi tehokkaampi. Toisin sanoen, lisähinta tulee myös tehoista, ei hybridiyydestä. Toinen havainto oli että muuten samanlaisista autoista tehokkaampi on kalliimpi, mikä ei varmaan yllätä juuri ketään (tämä ei toki verotuksen ja PHEVien myötä ole enää niin itsestäänselvää). Jossain taisit myös kommentoida että teho ei välttämättä ole valintakriteeri, niinkuin ei monessakaan tapauksessa taida olla. Tällaisessa parivertailussa "jos teho ei ole valintakriteeri" ei minusta oikein ole mieltä, jos autojen ainut ero on teho jolla ei kuitenkaan ole merkitystä.
Tuomassani vertaillussa on kyse ainoastaan autoverosta, ja kun toit tehon mukaan niin vielä pahemmalle näyttää veronmäärä pienitehoisessa Volvossa jos katsot sanantehoista bensa Volvoa niin näyttää vielä hurjemmalle.
Jos vertaa XC40 pelkällä polttiksella ja plug-in hybridiä niin Inscription-mallien perushinnassa on vain n. 4.000,- euroa eroa ja plug-in on siis sen verran kalliimpi. XC40 Inscription 44.512,- ja XC40 Recharge Inscription 48.179,-.
XC40 Momentum on reilusti halvempi kuin XC40 Recharge Inscription, mutta kai se johtuu siitä, että plug-in malliin kuuluu jo oletusarvoisesti parempi varustelutaso eli autoveron tilalle on jo "tehtaan toimesta" pantu enemmän varusteita. Tietenkin tuplamoottori tekee auton kalliimaksi myös, mutta on muistettava, että täyssähkötkin varmaan tullaan useinkin tekemään tuplamoottoreilla. Kardaani jää historiaan, niin kuin on jo nyt jäänyt Volvo-hybridien ja Land Roverin Disco Sportin voimalinjoissa. Jos kardaaniveto olisi yliveto, niin kaipa neliveto-Teslassakin olisi kaksi moottoria edessä ja kardaanin kautta pyöritettäisiin takapyöriä
XC40 Rechargea ei edes saa Momentum-varustetasolla.
Sitten, kun pelkällä polttomoottorilla varustettuja autoja ei enää myydä uutena, niin tuokin spekulaatio poistuu.
Autojen hinnan on oltava jossain suhteessa ihmisten ostokykyyn, joten voi hyvin olla, että autoliikkeet subventoivat autoveroa jonkin verran ja jos vero poistuisi, niin autojen hinnat jäisivät ylemmäksi kuin nyt on autoveroton hinta.
Eikö tuolle autoverokeskustelulle ole omakin otsikko?
Kokemuksia BMW:n 5-sarjasta. Sähköinen ohjaustehostin toimii vain silloin kun kuljettaja kääntää ohjauspyörää, suoraan ajettaessa tai jos kuljettaja kääntää kaarteessa ohjauspyörää sähkötoiminen ohjaustehostin ei ole toiminnassa. Voimakkaasti tehostetussa ohjaustehostimessa kääntely paikallaan ja risteyksissä erityisen kevyttä. Kääntely on todella vaivatonta ja liukkaalla pinnalla ratti tuntuu kevyeltä pyöritellä mutta asfaltilla tuntuma jämäköityy satasen vauhdista ylöspäin myös selvä jämäköityminen. Ei ole kokemusta tunnottomasta ohjauksesta enkä ole sellaista havainnut 5-sarjassa.
"Mahtaako joku oikeasti pitää tunnottomasta ja keskittämättömästä ohjauksesta?"
Tuskimpa vain, ohjausta muutetaan palautteiden mukaisesti siihen suuntaan mitä asiakkaat haluavat. Jos joku ei miellytä aina voi valita toisin, ei kai siinä sen kummempaa probleemaa ole.
Autoveropolitiikka on aika näkyvästi esillä ladattavissa hybrideissä, joita tämä säie koskee. suom.huom.
Niin onkiin, ja minä olen mukisematta maksanut autoveron itse tai välillisesti työsuhdeautoina 55 vuotta 2-3 vuoden välein.