Autolainojen marginaalit

133 kommenttia
124
  • @Kumppani kirjoitti:
    Sepä se! Täällä on helppo neuvoa sellaisten, joiden tulotaso (eri juttu kuin säästö/sijoitusomaisuus) mitä ilmeisimmin sallii taloustietojargonilla puhumisen. Eikä tarvitse miettiä niin tarkkaan hypotioita. Ja lisäksi työtehtävät ovat sellaisia, joissa liisaria tarjotaan optiona auton saamiseksi käyttöön.

    Sellaisten on tosiaan helppo neuvoa, jotka jo osaavat. Fiksuimmat heistä jotka eivät vielä osaa hakeutuvat kysymään juuri tämän kaltaisilta henkilöiltä oppiakseen.

    Sitten kun ehdit ketjuun 2.- 5.6.2020 kirjoitettuihin postauksiin saakka, löydät sieltä kyllä ohjeet sekä omien tarjousten hakemiselle että niiden vertaamiselle vallitsevaan hintatasoon. Nämä vertailut joutuu tekemään itse, koska eri henkilöt eri tulotasoilla ja etenkin eri vakuuksilla saavat eri pankeista erilaisia lainatarjouksia.

    Mikäs on herrojen kuvitelma aloittajan statuksesta tässä suhteessa?

    Jätän kuvittelemisen siitä kiinnostuneille enkä kuvittele aloittajan taloudellisesta tilanteesta yhtään mitään. Mutta avauksesta arvelen aloittajan tarvitsevan neuvoa rahoitusasioissa, koska sellaista kysyy. Siksi kerroin käytännössä toimivan tavan saada selville millä ehdoilla juuri hän itse pystyy saamaan rahoitusta.

    Jos kuvittelet, että pääoman tuotto olisi kaikille nuorille yhä edelleen tuntematon käsite, olet väärässä. Silmät ovat avautumassa myös Suomessa ja nuoret ovat keskimäärin paremmin kartalla maailman kahdeksannesta ihmeestä kuin vanhempansa olivat heidän ikäisenään. Koska Suomen koululaitos ei halua asiasta puhua, olen omaksunut sijoitusharrastuksen apostolin roolin. Kaikkia nuoria en saa käännytetyksi, enkä edes välitä vanhoista jääristä, joita pidän menetettynä kantana. Mutta jos saan edes muutaman nuoremman silmät avautumaan jo silloin kun elämä on vielä edessä ja päivittäisen tupakkiaskin hinnalla pääsee kohtuullisen pian tilanteeseen, jossa ei auton tai kesämökin tapaisiin juttuihin tarvitse rahoitusta kysellä, niin silloin saarnaamiseni on ollut vaivan arvoista.

    Minäkin tunnen ensimmäisellä tai toisella omalla autollaan ajavia nuoria, joiden sijoitusvarallisuus ylittää heidän autonsa arvon jopa moninkertaisesti, joten en missään tapauksessa halua halveksia aloittajaa olettamalla yhtään mitään vaikka hän rahoitusta kysyykin.

      1
  • muokattu 26.06.2020 10:30

    Jokainen voi miettiä miten hämmentynyt juuri kortin saanut nuori voi olla tästä keskustelusta.

    Ei ole syytä olla hämmentynyt. Tiedä sitten kuka tuon kysymyksen esitti, eli voi ihan hyvin olla jopa joku automyyjä.

    Joka tapauksessa on tarpeen ymmärtää että jos ajaa tarpeeksi ehjällä vanhalla autolla jää rahaa moneen tärkeämpään asiaan, ja vuosimallista 1999 on useimmissa autoissa tekniikka hyvinkin nykyaikaista. Sen aikaisessa suositussa Opel Astrassa on ilmastointi, kauko-ohjattu keskuslukitus, ABS-jarrut, polttoaineen suihkutus, 4 tähden kolariturvallisuus, hyvä ruosteensietokyky yms.. Toki hieno uusi auto on mukava juttu, mutta ei aina ole sen arvoista (maksukyvystä riippuen tietysti).

    Itsekin vielä maksan jonkinlaisia oppirahoja edellisestä autokaupasta, joka osoittautui turhan kalliiksi (käytännössä Suomi-autoveron takia) kun kaikkia auton käyttötarpeeseen liittyvää en osannut ennustaa oikein monen vuoden päähän. Toki nyt kun arvonalennus on tapahtunut (ei realisoitunut), ja katson mihin hintaan sellaisen voisi nyt ostaa, niin ei autoni ole enää liian kallis.

    Vaihtaminen johonkin toiseen autoon olisi kallista, eli muutamalla lisävuodella arvonalennus vuotta kohden laimenee kohtuulliselle tasolle. Kun möin yhden autoni pois 14 vuotta sitten, on sen hintapyyntö alentunut 6300 euroa sen jälkeen - arvonalennus olisi ollut 450 euroa (vähemmän kuin dieselauton vuotuisen ajoneuvoveron verran) vuotta kohden.

      1
  • muokattu 26.06.2020 10:40

    @Karrette kirjoitti:

    Jokainen voi miettiä miten hämmentynyt juuri kortin saanut nuori voi olla tästä keskustelusta.

    Ei ole syytä olla hämmentynyt. Tiedä sitten kuka tuon kysymyksen esitti, eli voi ihan hyvin olla jopa joku automyyjä.

    Joka tapauksessa on tarpeen ymmärtää että jos ajaa tarpeeksi ehjällä vanhalla autolla jää rahaa moneen tärkeämpään asiaan, ja vuosimallista 1999 on useimmissa autoissa tekniikka hyvinkin nykyaikaista. Sen aikaisessa suositussa Opel Astrassa on ilmastointi, kauko-ohjattu keskuslukitus, ABS-jarrut, polttoaineen suihkutus, 4 tähden kolariturvallisuus, hyvä ruosteensietokyky yms.. Toki hieno uusi auto on mukava juttu, mutta ei aina ole sen arvoista (maksukyvystä riippuen tietysti).

    Itsekin vielä maksan jonkinlaisia oppirahoja edellisestä autokaupasta, joka osoittautui turhan kalliiksi (käytännössä Suomi-autoveron takia) kun kaikkia auton käyttötarpeeseen liittyvää en osannut ennustaa oikein monen vuoden päähän. Toki nyt kun arvonalennus on tapahtunut (ei realisoitunut), ja katson mihin hintaan sellaisen voisi nyt ostaa, niin ei autoni ole enää liian kallis.

    Vaihtaminen johonkin toiseen autoon olisi kallista, eli muutamalla lisävuodella arvonalennus vuotta kohden laimenee kohtuulliselle tasolle. Kun möin yhden autoni pois 14 vuotta sitten, on sen hintapyyntö alentunut 6300 euroa sen jälkeen - arvonalennus olisi ollut 450 euroa (vähemmän kuin dieselauton vuotuisen ajoneuvoveron verran) vuotta kohden.

    Karrette no nyt oli aika epäluuloinen asenne aloittajan suhteen mutta sana on vapaa. Kirjoitat asiaa mutta hyppäsit itse tuon mainitsemasi automyyjän saappaisiin niin sujuvasti että kysyn oletko itse se automyyjä?

    Pieni lisäys vielä tai se entinen automyyjä.

      
  • Karrette no nyt oli aika epäluuloinen asenne aloittajan suhteen mutta sana on vapaa. Kirjoitat asiaa mutta hyppäsit itse tuon mainitsemasi automyyjän saappaisiin niin sujuvasti että kysyn oletko itse se automyyjä?

    Netissä voi kuka tahansa esittää ketä tahansa. Se on hyvä muistaa.
    https://www.ksml.fi/keski-suomi/Jyväskyläläisnainen-näpäytti-Huijari-lankesi-omaan-ansaansa/215535

    En ole autokauppias, mutta sen verran olen vaihtanut käyttämiäni ajoneuvoja vuosien varrella että tunnistan miten kallista se voi olla. "Kahdet renkaat" ilmoitus voi esimerkiksi tarkoittaa sitä että ne toiset renkaat eivät läpäisisi katsastusta, vaikka myyjänä olisi uusia autoja myyvä liike.

      
  • muokattu 26.06.2020 10:56

    @Yosemite J kirjoitti:
    Leasingiin täytyy sitoutua pitemmäksi ajaksi (9 ... 12 vuotta), että saa suuremmalla todennäköisyydellä tuottoa muualle (siis käytännössä pörssiin) sijoitetulle pääomalle.

    Juuri näin ja samasta syystä myös rahoituksen turvin omaksi ostettavaa kannattaa taloudellisesti ajatellen ajaa pidempään kuin kolme vuotta. Lyhyellä ajalla tuottojen vaihtelu on suurta ja vasta noin vuosikymmenen jälkeen osutaan erittäin hyvällä todennäköisyydellä kohtuullisen lähelle pitkän ajan keskiarvoja.

    Pörssin pitkän ajan keskiarvoilla osakeindeksiin sijoitettu rahamäärä tuplaantuu osingot takaisin sijoitettuna suunnilleen vuosikymmenessä. Siksi auton hinta tänään sijoitettuna pystyy hyvällä todennäköisyydellä ostamaan saman hintaisen auton vuonna 2030 pelkällä tuotolla alkuperäistä pääomaa menettämättä. Tällä ei ole suurta merkitystä, jos tarvitsee sen auton juuri nyt. Mutta sillä on merkitystä, jos arvelee mahdollisuutensa olla elossa vielä 2030 hyviksi.

    Kolmen vuoden OMXGI-tuotto taitaa tällä hetkellä olla nollan tienoilla.

    Koko maailman oltua kiinni koronan vuoksi vasta pari kuukautta sitten on suunnilleen vuosittaisen osinkotuoton suuruinen 3.6% vuosittainen keskituotto eli kolmen vuoden ajalla yhteensä 11.2 % tuotto mielestäni varsin kohtuullinen etenkin kun muualta on nollakorkomaailmassa vaikea löytää mitään tuottoja. Silläkin tuotolla voittaa useimpien autojen hintakehityksen samana ajanjaksona.

    Otit kolmen vuoden tuotolla koronakevään jälkeen hyvän esimerkin siitä, miksi kiireistä rahaa ei laiteta osakkeisiin ja pidemmälläkin ajalla vertailujaksolla on suuri merkitys. Vertailun prosentit viime helmikuussa laskettuna olisivat olleet aivan toiset, mutta kulunut kevätkausi osoitti, kuinka huono arvon säilyttäjä pörssi on lyhyellä ajalla, vaikka pitkällä ajalla se antaakin inflaatiosuojan lisäksi myös muita sijoitusinstrumentteja parempaa tuottoa.

      
  • Olet oikeassa netissä myynnissä olevassa autossa ilmoituksen oikeellisuus voi olla aivan toinen kun kauppaa tehdään ja juuri ne ilmoitetut toiset renkaat tai se toinen rengassarja voi puuttua kokonaan. Näitä myyjiä on niin moneen lähtöön siksi sanoin mene luotettavan autokaupan ovesta sisään näin vältyt isommalta kusetukselta. Se asiantuntija mukaan joka tietää autoista eikä ole edes luotettavan automyyjän armoilla kun joutavilla asioilla kehutaan autoa joka ei näitä sanoja ansaitse.

      
  • kun joutavilla asioilla kehutaan autoa joka ei näitä sanoja ansaitse.

    Viimeksi autokaupassa kun hankittiin kakkosautoa tämä kääntyi eduksi. Autossa oli kaukosäädettävä ajastettava webasto varusteena, eikä sitä ollut mainintaa ilmoituksessa, ja lohkolämmittimen sekä sisätilanlämmittimen puute haittasi autokuumetta tämän yksilön osalta.

    Jostakin hinnastosta katsoin että tuollainen webasto maksaa yli 2000 euroa. Renkaatkin olivat hyväkuntoiset kitkarenkaat, joten joskus voi jäädä autokaupasta oikein hyvä fiilis. Nastarenkailla (apupyörillä) se olisi jäänyt kokonaan katsomatta, koska autossa on hintava rengaskoko, eikä kiinalainen nastaton talvirengas-halpatuote olisi "minun kuppini teetä", vaikka monet ostavatkin Linglongit iloisin mielin tukien kiinalaista työtä (avainlipputuotteen vastakohta).

      
  • muokattu 26.06.2020 12:25

    @740GLE:

    Sitten kun ehdit ketjuun 2.- 5.6.2020 kirjoitettuihin postauksiin saakka, löydät sieltä kyllä ohjeet sekä omien tarjousten hakemiselle että niiden vertaamiselle vallitsevaan hintatasoon.

    Teet päätelmiä, etten olisi seurannut keskustelua alusta. Vaikka sinähän et niin omasta mielestäsi koskaan tee....

    Poimintani on huomattavasti myöhemmästä vaiheesta. Ja poimin sen juurikin siksi, että keskustelu oli edennyt jo tuollaiseen. Jos kerran ohjeesi olivat jo 5-6.6. hyvät, niin eihän täällä olisi sitten spekuloitu enää, eihän?

    Jätän kuvittelemisen siitä kiinnostuneille enkä kuvittele aloittajan taloudellisesta tilanteesta yhtään mitään. Mutta avauksesta arvelen aloittajan tarvitsevan neuvoa rahoitusasioissa, koska sellaista kysyy. Siksi kerroin käytännössä toimivan tavan saada selville millä ehdoilla juuri hän itse pystyy saamaan rahoitusta.

    Kuten sanottu, keskustelu oli siitä huolimatta edennyt.

    Jos kuvittelet, että pääoman tuotto olisi kaikille nuorille yhä edelleen tuntematon käsite, olet väärässä.

    Miksi minun pitäisi kuvitella tuollaista? Vedät johtopäätöksiä ja oiot mutkia. Et huomannut, että mukana keskustelussa oli tulotaso. Jos se ei sinusta vaikuta auton hankinnassa mitään, vaan oletuksena kaikilta jää saman verran vielä sivuun laitettavaksi, niin minusta se kertoo taas vain jonkin asteisesta ylimielisyydestä. Sellaisesta, jonka mahdollistaa vain oma, muistaakseni n. 60:n koko työhistoria hyvin palkatussa toimessa. Hyvähän siinä on sijoitella ja esitellä tuottoprosentteja.

    Silmät ovat avautumassa myös Suomessa ja nuoret ovat keskimäärin paremmin kartalla maailman kahdeksannesta ihmeestä kuin vanhempansa olivat heidän ikäisenään.

    Ihan miten vaan, mutta silti pitää monen asian toteutua: a) pitää olla tuloja b) niiden pitää riittää moneen asiaan peruselämisessä c) auto voi olla pakollinen d) voi toivoa että elämisen lisäksi jää sivuun sijoittamiseenkin.

    olen omaksunut sijoitusharrastuksen apostolin roolin... jos saan edes muutaman nuoremman silmät avautumaan jo silloin kun elämä on vielä edessä ja päivittäisen tupakkiaskin hinnalla pääsee kohtuullisen pian tilanteeseen, jossa ei auton tai kesämökin tapaisiin juttuihin tarvitse rahoitusta kysellä, niin silloin saarnaamiseni on ollut vaivan arvoista

    Mielenkiintoinen juttu että laitoit sanan "tai" siihen väliin. Auto on monelle pakollinen asia ja sen tarvitsee juuri nyt. Ei pysty säästämään pitkiä aikoja, joten laina on todennäköisin vaihtoehto.

    Vai että kesämökkiin kiinni tupakka-askin hinnalla? Minkä ikäisenä ja minkä hintaiseen tähdätään?

    Jos aski röökiä maksaa 7,60, se tekee kk:ssa 228. Onhan siinä rahaa, mutta pystyykö sellaista laittamaan vielä erikseen sivuun sijoittamiseen vaikka ei tupakoisikaan, se on eri juttu joskus. 10000€/kk:ssa (bto) tienaavalle pikku juttu, mutta 2000€/kk:ssa tienaavalle jo vanhan apostoligubben puolelta kiusaamista.

    Minäkin tunnen ensimmäisellä tai toisella omalla autollaan ajavia nuoria, joiden sijoitusvarallisuus ylittää heidän autonsa arvon jopa moninkertaisesti, joten en missään tapauksessa halua halveksia aloittajaa olettamalla yhtään mitään vaikka hän rahoitusta kysyykin.

    Mielenkiintoisinta näissä spekuloinneissasi on aina se, ettet juurikaan esitä konkreettisia arvoja. Asiat saa todella helposti kuulostamaan paremmilta, myyvemmiltä jos ei kerro ihan kaikkea. Jos nyt napataan noihin nuorten varallisuuksiin kiinni: saat tuon kuulostamaan siltä, että ajavat uusilla autoilla, mutta onko noin? Ja mitä tarkoittaa moninkertaisuus? Onko heillä minkälaiset säännölliset tulot? Millaiset ovat asumisen ja elämisen kulut?

    Tonnin autolla ajaminen ja 3000:n sijoitusomaisuus toteuttaa ajatuksesi kanssa, ei siinä mitään. Ja kaikki arvostus ko. nuorille joka tapauksessa!

      
  • muokattu 26.06.2020 13:31

    @Kumppani kirjoitti:
    Vai että kesämökkiin kiinni tupakka-askin hinnalla?

    Varmaa tuottoa en voi luvata, mutta mökistä riippuen vuosikymmenessä tai viimeistään kahdessa on jo ihan hyvät mahdollisuudet onnistua. Maailman kahdeksas ihme on vahva voima, kunhan sille annetaan aikaa.

    Jos aski röökiä maksaa 7,60, se tekee kk:ssa 228. Onhan siinä rahaa, mutta pystyykö sellaista laittamaan vielä erikseen sivuun sijoittamiseen vaikka ei tupakoisikaan, se on eri juttu joskus.

    228 € kuukaudessa tarkoittaa todennäköisesti
    10 vuodessa 30.000 €
    20 vuodessa 90.000 €
    30 vuodessa 210.000 €
    40 vuodessa 450.000 €

    On tietenkin valitettava tilanne, ellei pysty säästämään paria satasta kuukaudessa. Mutta sen ongelman ratkaiseminen autorahoituksella on joka tapauksessa vaikeaa, koska ongelman juurisyy on muualla.

    Mielenkiintoisinta näissä spekuloinneissasi on aina se, ettet koskaan esitä konkreettisia arvoja. Asiat saa todella helposti kuulostamaan paremmilta, myyvemmiltä jos ei kerro ihan kaikkea.

    Kas tässä:

    https://fi.investing.com/indices/omx-helsinki-gross-historical-data

    Pitkän ajan keskiarvoilla yllä laskemani esimerkki meni viime vuosikymmenellä sen verran pieleen, että kaksinkertaistumisen sijasta OMXHGI nousikin 11.189 pisteestä 26.074 pisteeseen. Tämä on tietenkin aloituspäivästä riippuen häilyvä tieto, joten viimeisten 10 vuoden ajalla tähän päivään mennessä korona ehti syödä pari tuhatta pistettä pois ja nyt rullaava 10 vuotisjakso onkin voitolla enää 11.515 - 24.798 pistettä.

    Tämä on reaalimaailman konkretiaa, jossa ainoana anomaliana on hieman keskimääräistä paremmin osunut mittausjakso. Jos katsotaan inhorealistinen jakso 2010 nousutunnelmista syvimpään koronasynkkyyteen viime maaliskuussa, joudutaan tyytymään huonompaan 12.418 - 20.587 pisteen kasvuun, mutta ei näilläkään numeroilla pitäisi olla vaikea päättää ostaako ne Marlborot vai osakeindeksiä, eikö niin?

    Jos nyt napataan noihin nuorten varallisuuksiin kiinni: saat tuon kuulostamaan siltä, että ajavat uusilla autoilla, mutta onko noin? Ja mitä tarkoittaa moninkertaisuus?

    Ei ollut tarkoitus kuulostaa siltä. Nyt puhutaan laskutaitoisista nuorista, jotka tietävät paitsi sen, että auto on huono sijoitus, myös sen, millaista tuottoa he ovat autostaan säästämälleen rahalle saavuttaneet. Eri vuosien toteutuneista tuottoprosenteista sekä jo takana olevista säästövuosista ja yksittäisten treidien osalta käymistäni keskusteluista rohkenen arvioida, että säästöä täytyy näiden yksittäisten tuntemieni numeroiden valossa olla enemmän kuin pihalla seisovan käytettynä ostetun auton edestä. Tarkkoja lukemia en anna, koska en puhu vain omista lapsistani, enkä pidä korrektina udella toisten varallisuudesta.

    Sijoituskeskusteluja käyn mielelläni myös IRL, mutta silloin puhutaan aina havainnoista markkinoilla ja eri yrityksissä. Näissä keskusteluissa pienituloinen nuori salkku ja suurituloinen vanha salkku ovat tasavertaisessa asemassa tuottoprosenttinsa suhteen ja kummankin havainnoista on yhtä suuri hyöty toiselle jaettuna, joten niistä keskustelu on molemmille antoisaa. Se on sitten jokaisen oma asia, millä pääomalla niitä prosentteja viime vuonna kukin ansaitsi.

    Onko heillä minkälaiset säännölliset tulot? Millaiset ovat asumisen ja elämisen kulut?

    Olivat oppitunneilla hereillä, valmistuivat ammattiin ja ovat käsittääkseni keskituloisia ja siitä ylöspäin nuoresta iästään huolimatta. Juorukalenterissa heistä ei ole käsittääkseni kukaan, eli karsiutuvat kuusinumeroiseen julkaisurajaan.

    Tonnin autolla ajaminen ja 3000:n sijoitusomaisuus toteuttaa ajatuksesi kanssa, ei siinä mitään. Ja kaikki arvostus ko. nuorille joka tapauksessa!

    Juuri näin. Nämä mittasuhteet on hyvä ymmärtää ajoissa, koska nämä kaksi lumipalloa lähtevät eri suuntiin. Toinen pienenee edetessään ja toinen kasvaa. Suhdeluku saattaa säilyä jonkin aikaa samana autojen kallistuessa varallisuuden myötä, mutta lumipallojen pyörittyä jo useita vuosia jossain vaiheessa ei ehkä enää tunnu järkevältä ostaa autoa, joka maksaisi kolmasosan edes tupakoista säästyneistä lanteista.

    Koska tähtään vain markkinatuottoon, muiden tuotot eivät ole minulta pois ja juuri siksi haluan rohkaista muitakin kokeilemaan, vaikka tämä koko tarina kieltämättä aika kauas ensimmäisen auton ostosta taas eksyikin.

      
  • muokattu 26.06.2020 20:59

    @tracktest kirjoitti: ota autoista tietävä henkilö mukaan

    Näiden "autoista tietävien" kanssa kannattaa olla varuillaan. Hyvin harvassa ovat ne joilla on 740:n tapaan kovaa faktaa autoista, tai vaihtoehtoisesti luotettavaa tilastotietoa. Toki jos oikeasti ymmärtää autojen päälle voi jotain sudenkuoppia välttääkin ja vikoja havaita. Vaarana näissä "autotietäjissä" on kuitenkin se että moni on jämähtänyt useamman vuosikymmenen taa "tietojensa" kanssa, ja ihan aikuiset ihmisetkin saattavat fanittaa jotain automerkkiä.

    Olen useasti ollut todistamassa tilannetta jossa asiantuntija kertoo että auton akku on tyhjä (ei käynnisty, ei pyöritä starttia edes laiskasti, ja kuuluu nakuttavaa/tikittävää ääntä). Sitten paikalle pelmahtaa naapurin Pena joka "tietää autoista", ja kertoo ettei voi olla akussa vika kun valotkin palavat kirkkaasti.

      
  • muokattu 27.06.2020 15:57

    Keskustelu halkesi kahteen näkökulmaan, tässä ensin auton valinta:

    Kiitos luottamuksesta, M880. Koska vaihdan autoa harvoin, myönnän joutuvani itsekin päivittämään tietoni ajan tasalle auton vaihtuessa tai tuttavan pyytäessä konsulttiapua autokauppaan. Muutama tällainen on onnistunut erittäinkin hyvin. Koko työikänsä pitkää työmatkaa ajanut on jälkeen päin kiittänyt kun vapautin hänet jatkuvasta autolainan maksun kierteestä ehdottamalla vaatimukset täyttävää automallia, jota hän ei olisi itse huomannut lainkaan. Siihen hän kuitenkin päätyi, ja se oli ensimmäinen auto, jota ei tarvinnut vaihtaa kalenterin mukaan. Konsultin pitää osata kuunnella ostajaa niin paljon, että ymmärtää mitä tämä on hakemassa eikä vain tarjota omaa suosikkiaan. Voi senkin lisätä listalle, mutta perustelut pitää nostaa ostajan toiveista eikä omista.

    Perustyön näihin valintoihin osaa kyllä nettiaikana tehdä ilman teknistä pätevyyttä. Mitat on helppo selvittää koepakkaamisella. Käytännössä toteutunut kulutus selviää Spritmonitorista ja muut kulut verottajalta ja vakuustusyhtiöstä. Teknistä riskiä voi arvioida kohtuullisella tarkkuudella katsastustilastojen ja ADACin tapaisten suurten tiepalveluiden vikasarjoilla. Niitä tilastoja pitää tosin lukea malli- ja vuosimallikohtaisesti, koska "(vähän ajettu) Toyota kestää" ja "(paljon ajetun) Mersun renkaat ja alustan nivelet kuluvat" on vain tilastollinen keskiarvo, joka ei kuvaa yhtään autoyksilöä millään tavoin. Sen sijaan ymmärrys pienten Toyotien varsin keskinkertaisesta kestosta ajomäärien suhteessa mutta vaikkapa Carinan ja Camryn erittäin lujista ja isoja ajomääriä kestävistä rakenteista on jo hyödyllisempää tietoa. Tämä ei ole kritiikkiä Toyotaa kohtaan, vaan esimerkkitapaus, jonka merkkikohtaiset tilastot peittävät.

    Tunnetaan useita esimerkkejä jonain vuosimallinaan erittäin haavoittuvista malleista, joiden tyyppivian tai tyyppivikojen korjaamisen jälkeen täysin saman näköinen auto eri vuosimallina loistaa luotettavuudellaan. Katsastustilastoja lukiessa kannattaa myös muistaa, että vikojen määrä ei korreloi hinnan kanssa ja katsastustilastot kertovat ainoastaan katsastuspäivänä käyntiin lähteneiden autojen sellaisista vioista, jotka vaikuttavat katsastukseen.

    Taustatöiden tekemisessä on sen verran hommaa, että kannattaa valita omaan käyttöön sopivat mallit ja rajata hakunsa mieluimmin vain yhteen tai enintään muutamaan automalliin, jonka eri vuosimallien riskit on selvittänyt itselleen ja osaa niiden kunnon myös vaihtaria katsoessaan tarkistaa. Valmistajat toimittavat usein hauraiksi havaituille komponenteille paremmin kestäviä korvaavia osia, joiden vaihto tietenkin tekee vanhemmastakin mallista hyväksyttävän.

    Tekemällä kotiläksyt huolella automallin ja vuosimallin valinnassa ja sen jälkeen vain käyttämällä järkeä ostettavan yksilön valinnassa pääsee jo pitkälle, vaikka tilastotappioilta ei tietenkään voi välttyä. Mutta täydellä huoltohistorialla oleva auto on todennäköisemmin kunnossa kuin lankomiehen kanssa öljyt vaihdettu kossupalkalla mökillä -tapaukset.

    Jos pystyy tyytymään klassisempaan ja vähemmän mediaseksikkääseen malliin, on täysin mahdollista löytää jopa 15 - 20 vuotta vanhoja täysin ehjiä autoja, joilla on kunnollinen huoltohistoria. Kun sellainen yksilö osuu kohdalle hyvin suunnitellussa korimallissa ja kestävällä tekniikkapaketilla, on jopa tuon ikäisillä autoilla mahdollista ajaa vielä vuosia ilman teknisiä varikkopysäkkejä. Etenkin vanhaa ostaessaan ja etenkin ENSIMMÄISTÄ AUTOAAN ostaessaan kannattaa käyttää aikaa valintaan. Käteisostaja on etulyöntiasemassa ja parhaat myydään nopeasti. Halvassa hintaluokassa ei kannata ostaa kuin parhaita yksilöitä, koska niiden hintaero keskinkertaisuuksiin ja huonosti kohdeltuihin on enää hyvin pieni. Sen huippuyksilön oikeutetulla lisähinnalla saa tulevaisuudessa paljon säästöä, kun ei tarvitse sovittaa muiden vanhoja syntejä vaan riittää kun korjaa itse rikkomansa.

      
  • Takaisin aloituksen aiheeseen:

    Sijoitustuotoista on keskusteltu tässä yhteydessä jo riittävästi. Jos sain jonkun asiaa joskus edes etäisesti harkinneen ottamaan ensimmäisen konkreettisen askeleen selvittääkseen minne alkaa sijoittaa kuukausierää, silloin tämä osuus keskustelusta on ollut hänelle arvokas. Mutta tämä puoli on jo puitu, joten ei siitä enempää tällä erää.

    Kun se itselle sopivin rahoitustapa on valittu, kannattaa rahamäärää vielä kerran verrata valittuun autoon. Onko realismia nähdä itsensä samassa autossa silloin kun laina on maksettu? Ellei itsekään pidä realistisena odottaa auton kestävän yhtä kauan kuin lainan, silloin jossain on mitoitusvirhe. Parasta olisi, jos voi uskoa pystyvänsä ajamaan autollaan ainakin jonkin aikaa senkin jälkeen kun se on kokonaan maksettu. Tämä antaa talouteen löysää, vaikka jossain vaiheessa myöhemmin seuraava auto tulisikin hankituksi.

    Rahoituksen takaisinmaksua mitoittaessaan kannattaa katsoa tarkasti takaisin maksun keston vaikutus kokonaiskustannuksiin. Liian lyhyen takaisinmaksujakson tunnistaa siitä, että lyhennykset alkavat vaikuttaa muuhun elämiseen kohtuuttomasti. Liian pitkän tunnistaa siitä, että kk-erien lisääminen pudottaa kk-erän kokoa enää minimaalisen vähän, vaikka jokainen lisäerä jakson lopussa nostaa kokonaiskustannusta. KK-erä ei vaikuta elämiseen, mutta ellei onnistu saamaan todella pientä korkoprosenttia, viimeiset erät ovat ihan turhaan rahoitusyhtiölle lahjoitettua rahaa. Optimi on jossain näiden välissä.

    Nyt kun me asiasta tietämättömät olemme arvailleet kaikkea mahdollista, olisipa mielenkiintoista kuulla, millaisella korolla aloittaja sai rahoituksen ja millaisen auton päätyi ostamaan?

      
  • Kahdesta edeltävästä GLE:n tekstistä kuulisin mielelläni vastauksen kahteen kysymykseen:

    • miten/mistä onnistut löytämään riittävän yksityiskohtaista tietoa eri autojen teknisistä riskitekijöistä?
    • paljonko on pieni rahoituskorko? Nykyäänhän rahoituslaskelmissa rahoituksen tarjoajan pitää ilmoittaa todellinen luottokustannus koko luoton ajalta. Minulla on ollut rahoituksen todellinen korko alle 1,5%, alle 2,5% ja joskus 6-7 vuotta sitten oli 4,5%. Olen aina verrannut rahoituksen kokonaiskustannusta koko rahoitusajalta auton kauppahintaan ja sitten miettinyt onko korko kallis vai ei. Raha tietysti ratkaisee eikä prosentit, koska prosenteilla ei voi ostaa mitään.

    Rahoituksen hinta on vähän saman kaltainen asia kuin se, kun täytyy aina joka tapauksessa budjetoida, minkä hintahaarukan sisään menopelin on mahduttava. Rahoituksella ostava joutuu maksamaan autosta kalliimman hinnan kuin saman auton käteisellä ostava, mutta toisaalta monessa tapauksessa rahoituksella ostava kuormittaa talouttaan vähemmän kun ei tarvitse kerralla kaivaa kuvettaan niin paljon ja pystyy siksi ostamaan uudemman ja kalliimman auton. Rahamiehet ovat tietysti asia erikseen, heidän ei tarvitse näitä pohtia ollenkaan.

      
  • @HybridRules kirjoitti:
    Kahdesta edeltävästä GLE:n tekstistä kuulisin mielelläni vastauksen kahteen kysymykseen:

    • miten/mistä onnistut löytämään riittävän yksityiskohtaista tietoa eri autojen teknisistä riskitekijöistä?

    Oma vastaukseni tähän on suomalaiset ja saksalaiset katsastustilastot ja ADAC tiepalvelun pannenstatistik ja nämä kaikki vuosimalli- ja tekniikkaversiokohtaisesti yleisimmin toistuvien vikojen eikä merkkikohtaisten kokonaisprosenttien mukaan luettuna. Näiden perusteella löydettyjen automallien osalta täydennän tilannetta merkkikerhojen keskustelufoorumeilla, joilta löytyy tietoa paitsi yleisimmin toistuvista vioista, myös merkkiliikkeelle vaihtoehtoisista korjaustavoista, jotka saattavat mitätöidä lasipalatsin marmoritiskillä kysyttäessä kalliin teknisen ongelman lähes täysin.

    Tämä kotiläksyjen teko on teettää jonkin verran hommaa, jos sen tekee kunnolla.

    • paljonko on pieni rahoituskorko? Nykyäänhän rahoituslaskelmissa rahoituksen tarjoajan pitää ilmoittaa todellinen luottokustannus koko luoton ajalta. Minulla on ollut rahoituksen todellinen korko alle 1,5%, alle 2,5% ja joskus 6-7 vuotta sitten oli 4,5%. Olen aina verrannut rahoituksen kokonaiskustannusta koko rahoitusajalta auton kauppahintaan ja sitten miettinyt onko korko kallis vai ei. Raha tietysti ratkaisee eikä prosentit, koska prosenteilla ei voi ostaa mitään.

    Tähän en osaa vastata muuta kuin että prosenttiluku ei ole yleispätevä, vaan riippuu rahoittajasta ja rahoituksen ostajasta ja vakuuksista. Siksi kannattaa kilpailuttaa itse.

    Rahoituksella ostava joutuu maksamaan autosta kalliimman hinnan kuin saman auton käteisellä ostava, mutta toisaalta monessa tapauksessa rahoituksella ostava kuormittaa talouttaan vähemmän kun ei tarvitse kerralla kaivaa kuvettaan niin paljon ja pystyy siksi ostamaan uudemman ja kalliimman auton.

    Aivan, nollakorkotililtään maksava saa autonsa halvimmalla. Tuottavia sijoituksiaan auton hankintaan purkavalle oman rahan vaihtoehtoiskustannus voi myös ilman lottovoittoa tai perintöäkin olla myös helposti kaksinumeroinen prosenttiluku, mikä tekee omasta rahoituksesta lainaamista kalliimpaa. Tällöin omalla rahalla maksaminen ei myöskään vaikuta päivittäiseen elämään muuten kuin vähentämällä tulevia valinnan mahdollisuuksia auton suuruisella määrällä + sen rahamäärän tuotolla.

    Juuri tätä sijoittajan näkökulmaa olen pyrkinyt tuomaan esiin sen vuoksi, että kuka tahansa, jolla jää vähintään 10 € kuukaudessa säästöön voi olla pääomatuloja ansaitseva sijoittaja. Rima on niin alhaalla, että meitä voisi olla helposti enemmänkin kuin nykyinen vähän vajaa miljoona suomalaista.

    Rahamiehet ovat tietysti asia erikseen, heidän ei tarvitse näitä pohtia ollenkaan.

    Vai ovatko rahamiehet rahamiehiä juuri siksi, että pohtivat tällaisia asioita?

      
  • muokattu 28.06.2020 12:02

    @740GLE:

    Tekemällä kotiläksyt huolella automallin ja vuosimallin valinnassa ja sen jälkeen vain käyttämällä järkeä ostettavan yksilön valinnassa pääsee jo pitkälle, vaikka tilastotappioilta ei tietenkään voi välttyä... Etenkin vanhaa ostaessaan ja etenkin ensimmäistä autoaan ostaessaan kannattaa käyttää aikaa valintaan.

    Siinäpä sitä on tekemistä, jos vielä malttaa unohtaa merkkiseksikkyydetkin. Nuorille ostajille tämä voi olla haastavaakin - ja tulkitaan täälläkin taatusti väärin.

    Taustatöiden tekemisessä on sen verran hommaa, että kannattaa valita omaan käyttöön sopivat mallit ja rajata hakunsa mieluimmin vain yhteen tai enintään muutamaan automalliin, jonka eri vuosimallien riskit on selvittänyt itselleen ja osaa niiden kunnon myös vaihtaria katsoessaan tarkistaa.

    Kyllä ja ilman ennakkoluuloja.

    Konsultin pitää osata kuunnella ostajaa niin paljon, että ymmärtää mitä tämä on hakemassa eikä vain tarjota omaa suosikkiaan. Voi senkin lisätä listalle, mutta perustelut pitää nostaa ostajan toiveista eikä omista.

    Konsultin (joita riittää) vaihtamistarpeen ymmärtäminen pitää olla tarvittaessa siksi plakkarissa myös.

    Pitkän sepustuksen päälle ei kannata unohtaa sellaisiakaan tekijöitä kuin huoltojen, varaosien ja vakuutuksien hinnat. Joutuuko teettämään työt ja missä määrin pystyy olemaan omatoiminen jne.

    ...täydellä huoltohistorialla oleva auto on todennäköisemmin kunnossa kuin lankomiehen kanssa öljyt vaihdettu kossupalkalla mökillä -tapaukset

    Niin, tuo on monipiippuinen juttu: öljynvaihto on monesti välihuolto ja jos se mökillä-öljynvaihto on huoltohistoriamerkintä huoltokirjassa ja jos uusi ostajakin sen pystyy tekemään niin onko tuo vanhalla autolla paha synti? Isoista huolloista oleva merkintä voi olla tärkeämpi tieto. Ja onko merkitystä sillä, tekeekö huollon merkkihuolto, vai "huollamme-kaikki-merkit-asiantuntemuksella" -liikkeet, siinäkin on vanhempien autojen, saati uudempien osalta yllättäviä koulukuntaeroja varmasti.

    Ostaminen on vasta lähtökohta muulle rahanmenolle, jota autoilusta syntyy. Kokonaismenojen arviointi on tärkeää ja "tilastotappioiden" ylimääräiseen rahaan pitää varautua henkisesti kuitenkin käytettyä ostaessaan, vaikka sitten helmenkin löytäessään.

    Nyt kun me asiasta tietämättömät olemme arvailleet kaikkea mahdollista, olisipa mielenkiintoista kuulla, millaisella korolla aloittaja sai rahoituksen ja millaisen auton päätyi ostamaan?

    Niin, täällä on nyt olleet viisastelemassa kaikki muut kuin ensiauton ostajat.

    Juuri tätä sijoittajan näkökulmaa olen pyrkinyt tuomaan esiin sen vuoksi, että kuka tahansa, jolla jää vähintään 10 € kuukaudessa säästöön voi olla pääomatuloja ansaitseva sijoittaja. Rima on niin alhaalla, että meitä voisi olla helposti enemmänkin kuin nykyinen vähän vajaa miljoona suomalaista.

    Tuo on hyvä ja kannustava neuvo pitkällä tähtäimellä tietysti ja muun talouden(turvaamisen) kannalta. Jossakin kohtaa on toivottavasti mahdollista laittaa jopa nollakin perään jne.

    Mutta jos sitten lasketaan, että auto tarvitaan nyt mutta rahoitus tapahtuisi sijoittamalla, tai säästämällä 10€/kk, niin kauanko se kestää jos pitäisi ostaa vain 1000 euron autokin? Äkkiä laskin, että jos aloittaja on nyt 18v, niin jo kymmenvuotiaana olisi pitänyt olla hereillä asian suhteen. Hyvällä lykyllä olisi rahaa vielä kunnon huoltoonkin, tai uusiin renkaisiinkin.

    Ehkä nyt puhutaan muunlaisesta realismista auton hankinnan suhteen kuitenkin, jonka voi aloituksestakin päätellä.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:
    Kahdesta edeltävästä GLE:n tekstistä kuulisin mielelläni vastauksen kahteen kysymykseen:

    • miten/mistä onnistut löytämään riittävän yksityiskohtaista tietoa eri autojen teknisistä riskitekijöistä?

    Oma vastaukseni tähän on suomalaiset ja saksalaiset katsastustilastot ja ADAC tiepalvelun pannenstatistik ja nämä kaikki vuosimalli- ja tekniikkaversiokohtaisesti yleisimmin toistuvien vikojen eikä merkkikohtaisten kokonaisprosenttien mukaan luettuna. Näiden perusteella löydettyjen automallien osalta täydennän tilannetta merkkikerhojen keskustelufoorumeilla, joilta löytyy tietoa paitsi yleisimmin toistuvista vioista, myös merkkiliikkeelle vaihtoehtoisista korjaustavoista, jotka saattavat mitätöidä lasipalatsin marmoritiskillä kysyttäessä kalliin teknisen ongelman lähes täysin.

    Tämä kotiläksyjen teko on teettää jonkin verran hommaa, jos sen tekee kunnolla.

    • paljonko on pieni rahoituskorko? Nykyäänhän rahoituslaskelmissa rahoituksen tarjoajan pitää ilmoittaa todellinen luottokustannus koko luoton ajalta. Minulla on ollut rahoituksen todellinen korko alle 1,5%, alle 2,5% ja joskus 6-7 vuotta sitten oli 4,5%. Olen aina verrannut rahoituksen kokonaiskustannusta koko rahoitusajalta auton kauppahintaan ja sitten miettinyt onko korko kallis vai ei. Raha tietysti ratkaisee eikä prosentit, koska prosenteilla ei voi ostaa mitään.

    Tähän en osaa vastata muuta kuin että prosenttiluku ei ole yleispätevä, vaan riippuu rahoittajasta ja rahoituksen ostajasta ja vakuuksista. Siksi kannattaa kilpailuttaa itse.

    Rahoituksella ostava joutuu maksamaan autosta kalliimman hinnan kuin saman auton käteisellä ostava, mutta toisaalta monessa tapauksessa rahoituksella ostava kuormittaa talouttaan vähemmän kun ei tarvitse kerralla kaivaa kuvettaan niin paljon ja pystyy siksi ostamaan uudemman ja kalliimman auton.

    Aivan, nollakorkotililtään maksava saa autonsa halvimmalla. Tuottavia sijoituksiaan auton hankintaan purkavalle oman rahan vaihtoehtoiskustannus voi myös ilman lottovoittoa tai perintöäkin olla myös helposti kaksinumeroinen prosenttiluku, mikä tekee omasta rahoituksesta lainaamista kalliimpaa. Tällöin omalla rahalla maksaminen ei myöskään vaikuta päivittäiseen elämään muuten kuin vähentämällä tulevia valinnan mahdollisuuksia auton suuruisella määrällä + sen rahamäärän tuotolla.

    Juuri tätä sijoittajan näkökulmaa olen pyrkinyt tuomaan esiin sen vuoksi, että kuka tahansa, jolla jää vähintään 10 € kuukaudessa säästöön voi olla pääomatuloja ansaitseva sijoittaja. Rima on niin alhaalla, että meitä voisi olla helposti enemmänkin kuin nykyinen vähän vajaa miljoona suomalaista.

    Rahamiehet ovat tietysti asia erikseen, heidän ei tarvitse näitä pohtia ollenkaan.

    Vai ovatko rahamiehet rahamiehiä juuri siksi, että pohtivat tällaisia asioita?

    Minä olen antanut pankin sijoittaa kuukausittain pienen summan johonkin koriin. Aloitin homman niin myöhään, etten enää voi kuvitella saavani juuri mitään kasaan sillä tavoin. Sijoitetun pääoman täytyy kasvaa melko suureksi ennen kuin vuosituotto on mitenkään merkittävä. Ja johonkin tesloihin, jos sijoittaa, niin ainoa tuotto tulee, jos osaa myydä pois oikeaan aikaan eli pitää olla aktiivisesti sjoittaja. Että ei kannata vanhan alkaa enää, ainut joka hyötyisi, on perikunta. "Ylimääräisellä" työpanoksella tienaa nopeammin ja enemmän, jos ei ole älynnyt alkaa osakesäästäjäksi jo nuorena.

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    Siinäpä sitä on tekemistä, jos vielä malttaa unohtaa merkkiseksikkyydetkin. Nuorille ostajille tämä voi olla haastavaakin - ja tulkitaan täälläkin taatusti väärin.

    Saman olen huomannut. Elämäni parhaimpiin lukeutunutta halvan auton kauppaa tehdessäni konsultoitava itse löysi vertailun parhaan korimallin vaihtamalla mediaseksikkyyden ja nuorekkaan suorituskyvyn vanhanaikaiseen hitauteen, kun halpoja Fordeja, Volkkareita ja Toyotia seuraillessamme löysimme lähinnä joskus aiemmin hyvien autojen raunioita. Jos mietit autoa suurille ajomäärille myös yli 500 km ajomatkoilla hiljaisilla teillä kelissä kuin kelissä, osin myöhään illalla, niin mikä 3000 € hintaluokan auto tulee mieleen ensimmäisenä. Aivan oikein, Mersu etukammiodieselillä tietenkin. Tuon hintaluokan ikäinen Mersu on myös yksi halvimmista ylläpidettävistä. Kevyesti pumppuruuvatunkin kulutus on vähän reilua viittä litraa sadalle. Suuttimia ja hehkuja saa suunnilleen bensa-auton sytytystulppien hinnalla eikä niitä vaihdeta kuin kerran ennen puolta miljoonaa kilometriä.

    Mutta selittelyähän siitäkin tuli, vaikka se kuljettajaansa vanhempi Mersu oli kyllä ihan oikeasti pojan oma valinta. Ja oikeassahan hän oli, ne saman hintaluokan "järkiautot" ovat nimittäin tuossa hintaluokassa jo niin romuja, ettei niistä ole uskottavasti pyörittämään keskimääräistä suurempaa ajomäärää vuosikausiksi. Mutta jos faktaperustein päätyy ostamaan lapselle Mersun opiskelija-autoksi, niin siihen pitää kyllä varautua, että muutaman kerran kuulee "helppoahan se teillä on kun on varaa tuollaiseen", vaikka se Mersu olikin valittu eurolla ajettavaa matkaa optimoiden. Opintojensa jälkeen valmistunut ja työllistynyt ei uskaltanut vaihtaa autoaan vuosiin, kun ei keksinyt, mihin aina hyvin hoidetun ikiliikkujan uskaltaa vaihtaa räjäyttämättä budjettiaan (ja eläkesalkkunsa kk-eriä) saman tien.

    Näille parhaille halvoille ja hyville käytetyille on yhteistä se, että ne ovat kaikkien muiden silmissä ikivanhoja korimalleja ja jos niissä jotain mediaseksikkyyttä on, se perustuu täysin automobiilihistoriallisiin näkökulmiin.

    Kyllä ja ilman ennakkoluuloja.

    Juuri tässä on itselläkin se sokea piste, kun vaatimusspeksiin sopiva datalehti saattaa löytyä joskus yllättävästä suunnasta. Hävettää, kun en itse tajunnut ehdottaa, että voitaisiinko etsiä vielä vanhempaa, mutta poikkeuksellisen hyvin pidettyä valioyksilöä jo suurimmalta osin raunioituneesta ikäluokasta.

    Niin, tuo on monipiippuinen juttu: öljynvaihto on monesti välihuolto ja jos se mökillä-öljynvaihto on huoltohistoriamerkintä huoltokirjassa ja jos uusi ostajakin sen pystyy tekemään niin onko tuo vanhalla autolla paha synti?

    Onko jonkin auton huolto-ohjelmassa oikeasti pelkkiä öljynvaihtoja? Nykyautojen suhteen en ole tarkasti kartalla, mutta minun tuntemieni autojen huolto-ohjelmassa pienikin huolto on myös muuta kuin öljynvaihtoa. Jos huolto-ohjelmaan kuuluu myös muuta, silloin pelkkä öljynvaihto on synti, joka näkyy pidemmän pelkillä öljynvaihdoilla laimilyödyssä autossa takertuvina ja narisevina ovien saranoina, sammuneina sisävalaistuksen ja kojetaulun valaistuksen valoina ja muina vikoina. Moni hyväksyy tällaiset asiat käytetylle autolle luonnollisena kulumana, mutta minun mielestäni ne ovat käyttömukavuutta heikentäviä asioita, jotka laitan kuntoon.

    Minusta vanha auto tarvitsee jopa uutta tarkempaa huoltoa toimiakseen kunnolla. Jos auto merkkaa paikkansa öljyläiskin, vaatii öljy- tai nestetäydennyksiä kesken huoltovälin tai ellei ihan kaikki toimi kojetaulun viimeistä merkkivalolamppua myöden, silloin se auto on rikki ja pitää korjata että sitä on mukavaa ja turvallista käyttää.

    Siksi täydennän itse tehtaan huolto-ohjelmaa kokemuksen hyviksi osoittamilla lisätöillä. Nimimerkkini auton ruiskutussuuttimet käytetään ulkona 100.000 km välein suuttimien o-rengastiivisteiden vaihtamiseksi. Tiivisteet kärventyvät kuumuudessa ja vuoto aihettaa käyntihäiriöitä, joita en jää odottamaan, vaan vaihdan kaikki ajoissa. Samalla voi vaihtaa virranajakajan akselin tiivisteet, ettei jakajan akselin vuoto sotke paikkoja. Alkuperäinen moottoriantenni toimii yhä yli 33 vuoden ja yli 430.000 km jälkeen, mutta se onkin säännöllisesti puhdistettu ja voidelty. Noilla kilometreillä ovet eivät edelleenkään roiku saranoillaan vaan sulkeutuvat täsmällisesti ja kevyesti, koska saranat on voideltu säännöllisesti. Ja niin edelleen.

    Isoista huolloista oleva merkintä voi olla tärkeämpi tieto. Ja onko merkitystä sillä, tekeekö huollon merkkihuolto, vai "huollamme-kaikki-merkit-asiantuntemuksella" -liikkeet, siinäkin on vanhempien autojen, saati uudempien osalta yllättäviä koulukuntaeroja varmasti.

    Eikös tärkeintä ole, että ne työt on oikeasti myös tehty, eikä yritetty vain potkutella eteenpäin pelkillä öljynvaihdoilla huolloista koko ajan tinkien?

    Ihan samahan se on kuka ne huollot tekee, kunhan vain tekee ainakin kaiken sen, mitä tehtaan ohjelmaa kuluu. Mieluummin tietenkin merkkikerhon lisäohjeistuksella täydennettynä. Nykyauton huoltaminen ilman yhteyttä tehtaalle ei ole uskottavaa. Miten voi pitää huoltoa uskottavana, ellei edes huoltokirjan täyttämiseen ole työkaluja?

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    Mutta jos sitten lasketaan, että auto tarvitaan nyt mutta rahoitus tapahtuisi sijoittamalla, tai säästämällä 10€/kk, niin kauanko se kestää jos pitäisi ostaa vain 1000 euron autokin? Äkkiä laskin, että jos aloittaja on nyt 18v, niin jo kymmenvuotiaana olisi pitänyt olla hereillä asian suhteen. Hyvällä lykyllä olisi rahaa vielä kunnon huoltoonkin, tai uusiin renkaisiinkin.

    Juurikin näin se menee 18-vuotiaalla, jolla ei käytännössä voi olla aiempia tuloja.

    Olet oikeasssa myös siinä, ettei juuri nyt yllättäneen auton tarpeen rahoitukseen ole mitään apua sijoittamisesta. Sen sijaan aika monelle auton ostajalle on realistinen mahdollisuus käyttää osa maksuvalmiudestaan autoon ja osa säästämiseen.

    Käytännön esimerkkinä jälkimmäisestä on lähes 10 vuotta sitten ostamani Cee. Minulla oli tarjous uudestakin, mutta ostin kuitenkin kolmevuotiaan käytetyn puolella uuden hinnasta. Rahoituksesta merkittävän osan nostin tuottavista sijoituksistani. Siksi on täysin realistista verrata jo vuosia sitten myydyn Ceen ja omiin resursseihin nähden halvemman käytetyn auton ostamalla säästetyn rahan kehitystä. En tiedä, missä selvästi alle 10.000 € Cee vaeltaa nyt, mutta sen yhä tallessa oleva puolikas on minun viime vuosikymmenellä toteutuneella vuosittaisella keskituotolla nyt suunnilleen uuden GLC plugarin kokoinen.

    Ehkä nyt puhutaan muunlaisesta realismista auton hankinnan suhteen kuitenkin, jonka voi aloituksestakin päätellä.

    Realismeja on monenlaisia ostajan iästä riippuen. Otantani on toki pieni, mutta parinkin enintään 25-vuotiaan kanssa olen käynyt itselleni opettavaista keskustelua, jossa toinen oli bongannut edullisen sijoituskohteen jota en ollut itse huomannut. Hän oli määrätietoisesti lähtenyt ostamaan sitä mukaa kun pystyi pienistä tuloistaan säästämään. Toinen kertoi joutuvansa maksamaan tuhansien eurojen veromätkyt arvopaperikauppojensa pääomatulosta (joka ulkomailta ansaittuna lankesi Suomessa verotettavaksi vasta jälkeenpäin ilmoitusvuoden jälkeen).

    Nuoren ihmisen säästäminen siis ihan selvästi on mahdollista ilman mitään ennakko- tai muita perintöjä ja lottovoittoja. Ammattiin valmistuminen ja säännöllinen palkka riittää.

      
  • @HybridRules kirjoitti:
    Minä olen antanut pankin sijoittaa kuukausittain pienen summan johonkin koriin. Aloitin homman niin myöhään, etten enää voi kuvitella saavani juuri mitään kasaan sillä tavoin.

    Näin se valitettavasti menee, että ellei ole lähtiessä paljon rahaa, sitten tarvitaan paljon aikaa. Tärkeintä on, että aloittaa. Siitä eteenpäin voi tehdä kaikenlaista säätöä tarpeen mukaan. Ja vakiokokoinen kuukausierä on hieno malli, joka vetää puhtaasti matemaattisella mallilla ostojen keskihinnan ostojakson aikana alle markkinan keskihinnan. Tässä ajallisessa hajautuksessa on yksi harvoista piensijoittajan ilmaisista lounaista.

    Arvaanko oikein, että säästät pankkisi rahastoihin? Jos kyllä, niin agitointini on onnistunut, jos saan sinut tarkistamaan millaiset ovat sijoituksesi todelliset vuosikustannukset? Osinko on maasta ja yrityksestä riippuen keskimäärin noin 30 - 60% tuotosta, eli merkittävä osuus tuottoa. Se on lisäksi se konkreettinen osuus, joka ei katoa osakkeen arvon muutokseen. Helsingin pörssin tyypillinen osinkotuotto on keskimäärin noin 4% luokkaa.

    Jos pankkisi velottaa vaikkapa rahastojen + muiden kulujen osalta sinulta yhteensä vaikkapa jotain 1.5 - 2.0 %, se ei kuulosta paljosta varainhoidon työstä, eikö niin? Mutta se on oikeasti noin puolet sinun osinkotulostasti, mikä on karmean paljon!

    Tarkistapa, millaisiin hintoihin pystyisit ostamaan vastaavan sisältöisiä rahastoja vaikkapa Nordnetistä tai Seligsonilta. Hyviä on paljon muitakin, mutta laitan vinkin suomenkielisiin yrityksiin.

    Toinen asia on sisältö. Pankit myyvät mielellään yhdistelmärahastoja, joissa hetkellisenkään pääoman menetyksen vaara on pienempi. Tämä on oikea valinta lyhyelle parkkipaikkarahastolle, mutta pidemmälle vuosikymmenen päähän tai kauemmas katsovalle se vain syö tuottoa nollakorkomaailmassa.

    Sijoitetun pääoman täytyy kasvaa melko suureksi ennen kuin vuosituotto on mitenkään merkittävä. Ja johonkin tesloihin, jos sijoittaa, niin ainoa tuotto tulee, jos osaa myydä pois oikeaan aikaan eli pitää olla aktiivisesti sjoittaja.

    Noin 10 vuoden kuluessa vakiokuukausierää sijoittava huomaa, että sijoitus tuottaa yhtä paljon kuin lisättävät kuukausierät.

    Myöhäisherännäisyys on omakin rasitteeni. Minulla jäi ottamatta kiinni ensimmäisestä ohikiitävästä hetkestä elämässä, jolloin rahaa tuntuu hetken ajan olevan sopivasti, eli ensimmäisen työllistymiseni jälkeen. Havahduin todellisuuteen vasta asuntolainan loppuessa vuosituhannen vaihteesta.

      
  • @740 GLE kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:
    Minä olen antanut pankin sijoittaa kuukausittain pienen summan johonkin koriin. Aloitin homman niin myöhään, etten enää voi kuvitella saavani juuri mitään kasaan sillä tavoin.

    Näin se valitettavasti menee, että ellei ole lähtiessä paljon rahaa, sitten tarvitaan paljon aikaa. Tärkeintä on, että aloittaa. Siitä eteenpäin voi tehdä kaikenlaista säätöä tarpeen mukaan. Ja vakiokokoinen kuukausierä on hieno malli, joka vetää puhtaasti matemaattisella mallilla ostojen keskihinnan ostojakson aikana alle markkinan keskihinnan. Tässä ajallisessa hajautuksessa on yksi harvoista piensijoittajan ilmaisista lounaista.

    Arvaanko oikein, että säästät pankkisi rahastoihin? Jos kyllä, niin agitointini on onnistunut, jos saan sinut tarkistamaan millaiset ovat sijoituksesi todelliset vuosikustannukset? Osinko on maasta ja yrityksestä riippuen keskimäärin noin 30 - 60% tuotosta, eli merkittävä osuus tuottoa. Se on lisäksi se konkreettinen osuus, joka ei katoa osakkeen arvon muutokseen. Helsingin pörssin tyypillinen osinkotuotto on keskimäärin noin 4% luokkaa.

    Jos pankkisi velottaa vaikkapa rahastojen + muiden kulujen osalta sinulta yhteensä vaikkapa jotain 1.5 - 2.0 %, se ei kuulosta paljosta varainhoidon työstä, eikö niin? Mutta se on oikeasti noin puolet sinun osinkotulostasti, mikä on karmean paljon!

    Tarkistapa, millaisiin hintoihin pystyisit ostamaan vastaavan sisältöisiä rahastoja vaikkapa Nordnetistä tai Seligsonilta. Hyviä on paljon muitakin, mutta laitan vinkin suomenkielisiin yrityksiin.

    Toinen asia on sisältö. Pankit myyvät mielellään yhdistelmärahastoja, joissa hetkellisenkään pääoman menetyksen vaara on pienempi. Tämä on oikea valinta lyhyelle parkkipaikkarahastolle, mutta pidemmälle vuosikymmenen päähän tai kauemmas katsovalle se vain syö tuottoa nollakorkomaailmassa.

    Sijoitetun pääoman täytyy kasvaa melko suureksi ennen kuin vuosituotto on mitenkään merkittävä. Ja johonkin tesloihin, jos sijoittaa, niin ainoa tuotto tulee, jos osaa myydä pois oikeaan aikaan eli pitää olla aktiivisesti sjoittaja.

    Noin 10 vuoden kuluessa vakiokuukausierää sijoittava huomaa, että sijoitus tuottaa yhtä paljon kuin lisättävät kuukausierät.

    Myöhäisherännäisyys on omakin rasitteeni. Minulla jäi ottamatta kiinni ensimmäisestä ohikiitävästä hetkestä elämässä, jolloin rahaa tuntuu hetken ajan olevan sopivasti, eli ensimmäisen työllistymiseni jälkeen. Havahduin todellisuuteen vasta asuntolainan loppuessa vuosituhannen vaihteesta.

    Ei oikein liity autoaiheisiin, mutta mitä sanoisit osakesäästäjän kokemuksellasi, että jos sijoittaa nyt 5.000,- niin paljonko odotusarvo summan kasvulle olisi viiden vuoden aikajanalla. Siis kertasijoituksena 5.000,- ja kaikki korkotuotot uusiin sijoituksiin eikä mitään ulos ennen kuin viisi vuotta on kulunut. Mikä odotusarvo minimi ja mikä maksimi. Ja mihin kannattaa sijoittaa, jotta riski olisi mitätön, kohtuullinen tai korkea. Tuotto on kai sitä parempi, mitä suurempi riski, mutta kaikki pelimerkit voi tietysti menettääkin sitten.

    Minun käsitys on, että noin pieni summa ei kasva noin lyhyessä ajassa niin paljoa, että siitä juuri mitään hyötyisi. Jos taas sijoittaa 50.000,- niin voi sitten menettääkin reilusti, jos arvaa väärin.

    Vuosikymmeniä kestävä osakesäästäminen olisi eri asia.

      
  • muokattu 03.07.2020 00:52

    Isot amerikkalaisen markkinan osakeindeksit ovat tuottaneet pitkän ajan keskiarvoina 8 - 10 % vuositrain ja inflaatiokorjattuna 6.7%. Credit Suisse vahvisti vuoden 2019 aikana tämän vanhan tutkimustuloksen toteutuneen myös viime vuosikymmeninä. Viiden vuoden odotusarvo on siis 7300 - 8000 € haarukassa.

    Ongelma on vain 5 vuoden periodissa, joka on lyhyenlainen markkinatuottoon tähtäävään osakesijoittamiseen. Jotkut pankkiirit suositravat vähintään 7 vuoden periodia pelkille osakesijoituksille. Pörssi on lyhyellä ajalla äänestyskone ja muuttuu arvon punnitsevaksi vaa'aksi vasta pidemmällä ajalla. Vuosikymmen on hyvä "pidemmän ajan" lähtökohta. Pörssin yli 200 vuotisen historian aikana ei löydy yhtään 20 vuoden jaksoa, jolla S&P500 olisi päätynyt tappiolle, vaikka matkan varrella on ennen koronaakin eletty maailmansotien, öljykriisien, dot-com kuplien ja sub-primekriisien masennuskaudet. Mutta 5 vuotra on sen verran lyhyt aika, että tappionkin riski on aivan todellinen.

    Voiton ja tappion riski ei sinänsä riipu sijoitetusta summasta vaan sijoituskohteesta ja ajanjaksosta.

    Riskit minimoidaan ostamalla systemaattisesti vakiokuukausierinä edullisia laajasti hajautettuja osakerahastoja ns. Indeksirahastoina, jotka eivät edes yritä voittaa markkinoita, vaan tyytyvät tuohon 6.7 % inflaatiokorjattuun tuottoon. Kuukausierät vetävät oman keskihinnan väkisin alle ostoperiodin keskihinnan ja kustannustehokkaiden indeksirahastojen hajautus turvaa yksittäisen yrityksen riskiltä. Vain koko markkinan romahtamiselta ei tällä tavoin saa suojaa vaikkapa koronan lentäessä turbiiniin.

    Indeksirahastolla on kaksi vahvaa etua. Niitä ei ohjaa kallispalkkainen salkunhoitaja, joka yrittää ovelasti pelata muiden samanlaisten manageeraamien rahastojen varoja itselleen, vaan tavoite on seurata kohdemarkkinaa niin tarkasti, että lopulta päädytään markkinan tuottoon. Kun indeksirahastoa ohjaa excelin laskukaava, ovat sijoittajan kustannukset minimissään. Toisena etuna se kylmä laskukaava suojaa yksittäisten yritysten katastrofeilta. OMXH25 indeksiin sijoittava rahasto sisältää Helsingin pörssin 25 eniten vaihdettua osaketta. Rahaston sisältö päivitetään säännöllisesti rahastoa hallinnoivan Seligsonin pankkiiriliikkeen toimesta. Kun yritys lakkaa kuulumasta kaavan määräämään indeksiin, se korvataan automaattisesti uudella ehdot täyttävällä yrityksellä. Näin indeksi kuvaa aina 25 kiinnostavinta suomalaisyritystä. Pysyvää sijoituksen menetystä merkitsevä konkurssi on pahinta mitä voi tapahtua ja harjoitustehtävänä voi OMXH25 kurssikäyrältä yrittää tunnistaa kohtaa, jossa Talvivaara meni nurin ja korvattiin uudella indeksin mitat täyttävällä yrityksellä. Kaiken tämän saa automaatilla hallinnoidun rahaston 0.18% vuosimaksulla, joka saattaa olla vain kymmenesosa pankin rahaston kustannuksesta:

    https://www.seligson.fi/suomi/rahastot/rahes_etf.htm

    Rahasto on myös ns. Fyysinen, eli se oikeasti omistaa indeksiin kuuluvat osakkeet. Pankkiiriliikkeen varoista erotetun rahaston omistavat sijoittajat täysimääräisesti, joten edes pankkiiriliikkeen konkurssi ei aiheuta sijoittajille vastapuoliriskiä.

    Rahastoa voi ostaa pikkusummillakin, mutta sen arvoa ei käytännössä voi primäärimerkintäsääntöjen vuoksi manipuloida. Jos joku yrittää romauttaa rahaston arvon dumppaamalla sitä alehintaan, jostain kimpoaa esiin massimies, joka ostaa alehintaan valtavan position, jonka saa vaihtaa isoina köntteinä indeksin sisältämiksi osakkeiksi. Jos siis joku tonttu myy tuon primäärimodulin alle käyvän hinnan 300.000 eurolla, iso ostaja vie koko erän, purkaa sen 25 eri osakkeeksi, jotka voi myydä saman tien 400.000 eurolla hyvällä voitolla. Hinnan vedätys ylöspäin ylihintaisella 500.000 € ostotarjouksella tuo esiin saman massimiehen, joka haalii markkinoilta tarvittavat 25 osaketta oikeassa suhteessa 400.000 eurolla ja myy koko kasan 500.000 ylihintaa tarjoavalle. Siksi indeksi myös oikeasti menee hyvin tarkasti sinne mihin Suomen talouden 25 suurta kulloinkin menevät. Osingoilla rahasto ostaa lisää samoja osakkeita sijoittajille jyvitettynä ja siirretyn verotuksen periaatteella, jonka verovelka maksetaan tuottoa realisoitaessa. Siihen saakka myös vielä maksamattomat verotkin tienaavat lisää osinkoja.

      
  • Tutkielman tulokset osoittivat, että uuden auton arvo tippuu ensimmäisen vuoden aikana peräti 10 prosenttia. Viiden ensimmäisen vuoden aikana autojen arvo tippuu keskimäärin seitsemän prosentin vuosivauhtia.

    Jos saa nykytyylin korotonta autolainaa, lopputulos on sama käteisostajan kanssa, ei saa kuin rupia perseeseen.

      
  • Tuohan tarkoittaa sitä, että 2 - 3-vuotiaan takuuauton ostaminen puolella uuden hinnasta on siedettävän edullinen ostos. Se selittää myös negatiivisen arvon "aleneman" ensimmäisenä vuonna.

      1
  • muokattu 03.07.2020 11:40

    @740 GLE kirjoitti:
    Vuosikymmen on hyvä "pidemmän ajan" lähtökohta. Pörssin yli 200 vuotisen historian aikana ei löydy yhtään 20 vuoden jaksoa, jolla S&P500 olisi päätynyt tappiolle, vaikka matkan varrella on ennen koronaakin eletty maailmansotien, öljykriisien, dot-com kuplien ja sub-primekriisien masennuskaudet. Mutta 5 vuotra on sen verran lyhyt aika, että tappionkin riski on aivan todellinen.

    Mulla on ns eläkekassa muhimassa tuolla. Olen ajatellut asian niin, että jos S&P500 kyykkää oikein urakalla ja ns pysyvästi (vähintään kymmeniä vuosia), niin siinä vaiheessa on suurempia ongelmia kuin sijoitussalkku, ja on aivan sama, vaikka olisi sijoittanut rahansa jonnekin muualle.

      
  • @740 GLE kirjoitti:
    Isot amerikkalaisen markkinan osakeindeksit ovat tuottaneet pitkän ajan keskiarvoina 8 - 10 % vuositrain ja inflaatiokorjattuna 6.7%. Credit Suisse vahvisti vuoden 2019 aikana tämän vanhan tutkimustuloksen toteutuneen myös viime vuosikymmeninä. Viiden vuoden odotusarvo on siis 7300 - 8000 € haarukassa.

    Ongelma on vain 5 vuoden periodissa, joka on lyhyenlainen markkinatuottoon tähtäävään osakesijoittamiseen. Jotkut pankkiirit suositravat vähintään 7 vuoden periodia pelkille osakesijoituksille. Pörssi on lyhyellä ajalla äänestyskone ja muuttuu arvon punnitsevaksi vaa'aksi vasta pidemmällä ajalla. Vuosikymmen on hyvä "pidemmän ajan" lähtökohta. Pörssin yli 200 vuotisen historian aikana ei löydy yhtään 20 vuoden jaksoa, jolla S&P500 olisi päätynyt tappiolle, vaikka matkan varrella on ennen koronaakin eletty maailmansotien, öljykriisien, dot-com kuplien ja sub-primekriisien masennuskaudet. Mutta 5 vuotra on sen verran lyhyt aika, että tappionkin riski on aivan todellinen.

    Voiton ja tappion riski ei sinänsä riipu sijoitetusta summasta vaan sijoituskohteesta ja ajanjaksosta.

    Riskit minimoidaan ostamalla systemaattisesti vakiokuukausierinä edullisia laajasti hajautettuja osakerahastoja ns. Indeksirahastoina, jotka eivät edes yritä voittaa markkinoita, vaan tyytyvät tuohon 6.7 % inflaatiokorjattuun tuottoon. Kuukausierät vetävät oman keskihinnan väkisin alle ostoperiodin keskihinnan ja kustannustehokkaiden indeksirahastojen hajautus turvaa yksittäisen yrityksen riskiltä. Vain koko markkinan romahtamiselta ei tällä tavoin saa suojaa vaikkapa koronan lentäessä turbiiniin.

    Indeksirahastolla on kaksi vahvaa etua. Niitä ei ohjaa kallispalkkainen salkunhoitaja, joka yrittää ovelasti pelata muiden samanlaisten manageeraamien rahastojen varoja itselleen, vaan tavoite on seurata kohdemarkkinaa niin tarkasti, että lopulta päädytään markkinan tuottoon. Kun indeksirahastoa ohjaa excelin laskukaava, ovat sijoittajan kustannukset minimissään. Toisena etuna se kylmä laskukaava suojaa yksittäisten yritysten katastrofeilta. OMXH25 indeksiin sijoittava rahasto sisältää Helsingin pörssin 25 eniten vaihdettua osaketta. Rahaston sisältö päivitetään säännöllisesti rahastoa hallinnoivan Seligsonin pankkiiriliikkeen toimesta. Kun yritys lakkaa kuulumasta kaavan määräämään indeksiin, se korvataan automaattisesti uudella ehdot täyttävällä yrityksellä. Näin indeksi kuvaa aina 25 kiinnostavinta suomalaisyritystä. Pysyvää sijoituksen menetystä merkitsevä konkurssi on pahinta mitä voi tapahtua ja harjoitustehtävänä voi OMXH25 kurssikäyrältä yrittää tunnistaa kohtaa, jossa Talvivaara meni nurin ja korvattiin uudella indeksin mitat täyttävällä yrityksellä. Kaiken tämän saa automaatilla hallinnoidun rahaston 0.18% vuosimaksulla, joka saattaa olla vain kymmenesosa pankin rahaston kustannuksesta:

    https://www.seligson.fi/suomi/rahastot/rahes_etf.htm

    Rahasto on myös ns. Fyysinen, eli se oikeasti omistaa indeksiin kuuluvat osakkeet. Pankkiiriliikkeen varoista erotetun rahaston omistavat sijoittajat täysimääräisesti, joten edes pankkiiriliikkeen konkurssi ei aiheuta sijoittajille vastapuoliriskiä.

    Rahastoa voi ostaa pikkusummillakin, mutta sen arvoa ei käytännössä voi primäärimerkintäsääntöjen vuoksi manipuloida. Jos joku yrittää romauttaa rahaston arvon dumppaamalla sitä alehintaan, jostain kimpoaa esiin massimies, joka ostaa alehintaan valtavan position, jonka saa vaihtaa isoina köntteinä indeksin sisältämiksi osakkeiksi. Jos siis joku tonttu myy tuon primäärimodulin alle käyvän hinnan 300.000 eurolla, iso ostaja vie koko erän, purkaa sen 25 eri osakkeeksi, jotka voi myydä saman tien 400.000 eurolla hyvällä voitolla. Hinnan vedätys ylöspäin ylihintaisella 500.000 € ostotarjouksella tuo esiin saman massimiehen, joka haalii markkinoilta tarvittavat 25 osaketta oikeassa suhteessa 400.000 eurolla ja myy koko kasan 500.000 ylihintaa tarjoavalle. Siksi indeksi myös oikeasti menee hyvin tarkasti sinne mihin Suomen talouden 25 suurta kulloinkin menevät. Osingoilla rahasto ostaa lisää samoja osakkeita sijoittajille jyvitettynä ja siirretyn verotuksen periaatteella, jonka verovelka maksetaan tuottoa realisoitaessa. Siihen saakka myös vielä maksamattomat verotkin tienaavat lisää osinkoja.

    Voiton ja tappion riski ei sinänsä riipu sijoitetusta summasta vaan sijoituskohteesta ja ajanjaksosta.

    Mielenkiintoinen näkökulma "riski vs sijoitettu summa", sanoisinko, että rahamiesnäkökulma. Minulle riski voi olle mitätön, jos panos on mitätön ja suorastaan kestämätön, jos panos on suuri. Täytyy lukea tuo teksti muilta osin paremmalla ajalla.

      
  • Samoin askelmerkein mennään. Työvuosina säännöllistä sijoittamista, jonka turvin on tavoite maksaa lisäeläkettä kestävällä tavalla loppuikä.

    SePen pysyvä syväkyykky olisi tosiaan ensimmäinen yli 200 vuoteen. Sen voi aiheuttaa jonkinlainen yhteiskuntajärjestyksen muutos, vaikka Napoleonin tappio Waterloossa ja Saksan kaksi peräkkäistä tappiota maailmansodissa eivät S&P indeksituottoa pysyvästi tuhonneetkaan. Nämä tapahtumat antavat perspektiiviä arvioida kuinka hurjia muutoksia S&P indeksin rakenne on kestänyt, vaikka yhtiöt ovat matkalla vaihtuneet.

    Tekniikan murroksen en usko rikkovan indeksiä, joka on selvinnyt uuden teknologian maailmaa mullistavasta vaikutuksesta höyrykoneen noustessa kiskoille, lentokoneen, suihkukoneen, avaruusraketin ja ballistisen ohjuksen noustessa lentoon. On nähty uraanin halkeaminen reaktorissa ja silmin nähtävän ferriittirengasbitin sulautumisen piisirulle ja lentävän radioteitse ympäri maailman. Jossain välissä on myös totuttu kytkemään valo päälle seinäkatkaisimesta.

    SePen idea on juuri siinä, ettei ole mitään väliä kuka voittaa. Savun hälvettyä SePe on aina sen puolella joka voitti, koska se on ohjelmoitu toimimaan niin.

    Oma maailmanlaajuinen hajautukseni Dow Jones Sustainability Indeksien kautta kaikilla mantereilla on todennäköisesti overkill, koska kävi miten kävi, S&P todennäköisesti kuvastaa lopputulosta jokaisen vuosikymmenen jälkeen.

    Yksittäiset osakkeet avaavat omien yritysten seurannan kautta aivan uuden maailman. Mutta tämä ei ole säästämisen kannalta välttämätöntä, vaan harrastusta, josta ei edes kannata aloittaa säästämistä. Tämä vaihe seuraa myöhemmin, jos kiinnostusta riittää.

      
  • @Sami476 kirjoitti:
    Moi,

    Uusi autonostaja täällä, juuri saanut ajokortin. Mietin että millaiset marginaalit ovat nykyisin kohtuullisia kun ostaa käytetyn auton? Mikä on maksimi mitä kannattaa maksaa?

    740 GLE Antoikin sinulle selkeät sijoitusohjeet ennen autolainaa.

      
  • muokattu 03.07.2020 17:43

    Joskun 90-luvulla kehoitin kavereita laittaamaan hiukan syrjään eläkeaikojen varalle. Ihan yleisluontoisesti. Lopetin neuvojen antamisen sitten IT-kuplan puhkeamisen jälkeen, kun sain palautetta, että kaverin vuosikymmenen lopun nousuun tekemät rahastosijoitukset kyntävät muutaman vuoden jälkeen tappiolla. Jokainen huolehtikoon omistaan.
    Mutta Seppo Saarion kirjaa suosittelen. Jos osakesäästäminen jotakuta kiinnostaa.

      
  • En kiistä Saarion pörssiraamattua, mutta tarjoan vielä helpomman ja kompaktimman indeksisijoittamisen perusteet Marko Erolan kirjassa Paras Sijoitus.

      
  • @740 GLE kirjoitti:
    En kiistä Saarion pörssiraamattua, mutta tarjoan vielä helpomman ja kompaktimman indeksisijoittamisen perusteet Marko Erolan kirjassa Paras Sijoitus.

    En Erolan kirjaa ole lukenut. Kovat ovat ainakin lupaukset:
    Paras sijoitus kertoo, miten voitat ammattilaiset osakemarkkinoilla ilman mitään erikoisosaamista, erityistietoa tai edes vaivannäköä.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit