@Ruuhkamies kirjoitti:
Hienoa, että saivat tuon vihdoin ulos! 11 kW AC-laturi on hieno juttu, samoin lupailtu range. Vähemmän hyvää on tuo pelkkä takavetoisuus ja brändin kannalta kehnohko suorituskyky. Hinta on myös mielestäni korkea, mutta toki sitä vastaan saa varmasti huolellisesti asemoidut ja kunnolla maalatut koripanelit, sekä ostajakuntaa miellyttävän sisustuksen. Huiput kuulemma rajattu 180 km/h, mikä on ainakin Suomessa enemmän kuin riittävä.
Pelkällä sähköllä ajettaessa ladattavat Volvon Twin Engine-mallit ovat takavetoisia ja bensiinillä ajettaessa etuvetoisia. Mikä ongelma on ajaa takavetoisella sähköautolla jossa sähkömoottori on taka-akselilla? Jos sähköllä ajaminen takavetoisella Volvolla onnistuu miksei se onnistu jollain toisella merkillä? Etuvetoisuus pelkällä bensiinillä ajettaessa ei ole ongelma niin herää kysymys mistä se ongelma muodostuu? Mielestäni tämä osoittaa sen että te kiemurtelette tämän saman asian kanssa vuodesta toiseen ilman mitään järjellistä selitystä. Tähän päivään en ole tarvinnut nelivetoa muuta kuin mielikuvissa en missään ajo-olosuhteissa. Käytännössä tuosta ominaisuudesta on pelkkää haittaa se tuudittaa kuljettajan liialliseen pidon tunteeseen ja liiallisella vauhdilla ulosmitataan kaikki se mitä mielikuvissa saavutetaan.
Minä pidän nelivetoa hyödyllisenä liukkaalla tai vaikeakulkuisella alustalla ja maantieajosssa ja kaupunkipyörittelyssä se on merkityksetön.
Twin Engine-mallit ovat nelivetoisia. Niissä voi valita ajotilaksi Constant AWD, jolloin auto on kokoajan nelivetoinen ja polttomoottorin yhteydessä oleva moottori/generaattori tuottaa sähköä taka-akselille, jos ajoakku on tyhjä.
Hybridi- ja EV-ajotilassa T8 on nelivetoinen tilanteen mukaan.
T8 ei siis koskaan ole pelkästään taka- tai etuvetoinen vaan se on joko jatkuvalla nelivedolla tai kytkeytyvällä nelivedolla etenevä menopeli.
Hienoa Twin Engine-konseptissa on, että ei tarvita keskitasauspyörästöä eikä siis sen lukkoa. Momentti ei karkaa etu- tai taka-akselin kautta, koska etu- ja takavedon synkronointi on sähköinen. Ihan kuin täyssähköautoissa, joissa niissäkään ei ole kardaanin avulla tehtyä nelivetoa.
Kiitos vastauksesta, tarvitsette siis nelivetoa liukkaalla ja vaikeakulkuisella alustalla. Tuosta voi tulkita niin että ette selviä ilman nelivetoa haastavissa olosuhteissa. Tarkoitatko sitä että takavetoisena ( sähköllä ajettaessa) Volvo ei lähde liikkeelle liukkaalla alustalla vaan neliveto tulee aina avuksi? Annat ymmärtää että Volvo ei ole sähköllä ajettaessa takavetoinen vaikka Volvon virallisilla sivuilla näin väitetään.
Minä "tarvitsen" sitä kerran pari vuodessa. Asun jyrkähkön mäen puolessa välissä, ja jos se sattuu olemaan auraamaton niin ylöspääsy voi olla hankalaa. Aina olen ylös päässyt, mutta naapureiden autoja on jäänyt alarinteeseen.
Muilta osin neliveto on mukavuusvaruste siinä missä ilmastointi tai ohjaustehostin. Ilmankin pärjää, mutta kivempi ne on olla.
@M880 kirjoitti:
Saattoi se olla mersukin jossa keyless entryn ruksaaminen maksoi muine muutoksineen 6keur
GLC Hybridi? Keyless-Go lisävarusteena n. 750e, saa myös ilman mitään pakettia.
Tein MBn ja/tai BMWn sivuilla "rakenna oma"-henkisen ihmettelyn. Mersulta juu GLC hybridi, ja Bemarilla taisi olla 5-sarjan sedan plugari (vaikken sedanilla pärjääkään), saattoi olla X3kin. Jompi kumpi ruksutti laskuria jonkun suht harmittoman varusteen (muistaakseni avaimettomuus) lisäämisen jälkeen varsin pitkään, ja seurauksena oli tuhansien eurojen hinnanmuutos, koska seurannaisvaikutuksia oli niin paljon. Turhauduin, ja lopetin siihen. Voi olla että hinnasto tai myyjä olisi saanut hoidettua asian paremmin, mutta juuri tällaista vertailua varten ne "rakenna oma" kai siellä ovat.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Hienoa, että saivat tuon vihdoin ulos! 11 kW AC-laturi on hieno juttu, samoin lupailtu range. Vähemmän hyvää on tuo pelkkä takavetoisuus ja brändin kannalta kehnohko suorituskyky. Hinta on myös mielestäni korkea, mutta toki sitä vastaan saa varmasti huolellisesti asemoidut ja kunnolla maalatut koripanelit, sekä ostajakuntaa miellyttävän sisustuksen. Huiput kuulemma rajattu 180 km/h, mikä on ainakin Suomessa enemmän kuin riittävä.
Pelkällä sähköllä ajettaessa ladattavat Volvon Twin Engine-mallit ovat takavetoisia ja bensiinillä ajettaessa etuvetoisia. Mikä ongelma on ajaa takavetoisella sähköautolla jossa sähkömoottori on taka-akselilla? Jos sähköllä ajaminen takavetoisella Volvolla onnistuu miksei se onnistu jollain toisella merkillä? Etuvetoisuus pelkällä bensiinillä ajettaessa ei ole ongelma niin herää kysymys mistä se ongelma muodostuu? Mielestäni tämä osoittaa sen että te kiemurtelette tämän saman asian kanssa vuodesta toiseen ilman mitään järjellistä selitystä. Tähän päivään en ole tarvinnut nelivetoa muuta kuin mielikuvissa en missään ajo-olosuhteissa. Käytännössä tuosta ominaisuudesta on pelkkää haittaa se tuudittaa kuljettajan liialliseen pidon tunteeseen ja liiallisella vauhdilla ulosmitataan kaikki se mitä mielikuvissa saavutetaan.
Minä pidän nelivetoa hyödyllisenä liukkaalla tai vaikeakulkuisella alustalla ja maantieajosssa ja kaupunkipyörittelyssä se on merkityksetön.
Twin Engine-mallit ovat nelivetoisia. Niissä voi valita ajotilaksi Constant AWD, jolloin auto on kokoajan nelivetoinen ja polttomoottorin yhteydessä oleva moottori/generaattori tuottaa sähköä taka-akselille, jos ajoakku on tyhjä.
Hybridi- ja EV-ajotilassa T8 on nelivetoinen tilanteen mukaan.
T8 ei siis koskaan ole pelkästään taka- tai etuvetoinen vaan se on joko jatkuvalla nelivedolla tai kytkeytyvällä nelivedolla etenevä menopeli.
Hienoa Twin Engine-konseptissa on, että ei tarvita keskitasauspyörästöä eikä siis sen lukkoa. Momentti ei karkaa etu- tai taka-akselin kautta, koska etu- ja takavedon synkronointi on sähköinen. Ihan kuin täyssähköautoissa, joissa niissäkään ei ole kardaanin avulla tehtyä nelivetoa.
Kiitos vastauksesta, tarvitsette siis nelivetoa liukkaalla ja vaikeakulkuisella alustalla. Tuosta voi tulkita niin että ette selviä ilman nelivetoa haastavissa olosuhteissa. Tarkoitatko sitä että takavetoisena ( sähköllä ajettaessa) Volvo ei lähde liikkeelle liukkaalla alustalla vaan neliveto tulee aina avuksi? Annat ymmärtää että Volvo ei ole sähköllä ajettaessa takavetoinen vaikka Volvon virallisilla sivuilla näin väitetään.
Minä "tarvitsen" sitä kerran pari vuodessa. Asun jyrkähkön mäen puolessa välissä, ja jos se sattuu olemaan auraamaton niin ylöspääsy voi olla hankalaa. Aina olen ylös päässyt, mutta naapureiden autoja on jäänyt alarinteeseen.
Muilta osin neliveto on mukavuusvaruste siinä missä ilmastointi tai ohjaustehostin. Ilmankin pärjää, mutta kivempi ne on olla.
Sähköautoissa nelivedon voi nähdä myös epämukavuusvarusteena, koska se lyhentää rangea, hidastaa latausnopeutta ja monesti kasvattaa kääntösädettä. Liikkeelle sähköautolla pääsee oikein mukavasti vetotavasta riippumatta.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Hienoa, että saivat tuon vihdoin ulos! 11 kW AC-laturi on hieno juttu, samoin lupailtu range. Vähemmän hyvää on tuo pelkkä takavetoisuus ja brändin kannalta kehnohko suorituskyky. Hinta on myös mielestäni korkea, mutta toki sitä vastaan saa varmasti huolellisesti asemoidut ja kunnolla maalatut koripanelit, sekä ostajakuntaa miellyttävän sisustuksen. Huiput kuulemma rajattu 180 km/h, mikä on ainakin Suomessa enemmän kuin riittävä.
Pelkällä sähköllä ajettaessa ladattavat Volvon Twin Engine-mallit ovat takavetoisia ja bensiinillä ajettaessa etuvetoisia. Mikä ongelma on ajaa takavetoisella sähköautolla jossa sähkömoottori on taka-akselilla? Jos sähköllä ajaminen takavetoisella Volvolla onnistuu miksei se onnistu jollain toisella merkillä? Etuvetoisuus pelkällä bensiinillä ajettaessa ei ole ongelma niin herää kysymys mistä se ongelma muodostuu? Mielestäni tämä osoittaa sen että te kiemurtelette tämän saman asian kanssa vuodesta toiseen ilman mitään järjellistä selitystä. Tähän päivään en ole tarvinnut nelivetoa muuta kuin mielikuvissa en missään ajo-olosuhteissa. Käytännössä tuosta ominaisuudesta on pelkkää haittaa se tuudittaa kuljettajan liialliseen pidon tunteeseen ja liiallisella vauhdilla ulosmitataan kaikki se mitä mielikuvissa saavutetaan.
Minä pidän nelivetoa hyödyllisenä liukkaalla tai vaikeakulkuisella alustalla ja maantieajosssa ja kaupunkipyörittelyssä se on merkityksetön.
Twin Engine-mallit ovat nelivetoisia. Niissä voi valita ajotilaksi Constant AWD, jolloin auto on kokoajan nelivetoinen ja polttomoottorin yhteydessä oleva moottori/generaattori tuottaa sähköä taka-akselille, jos ajoakku on tyhjä.
Hybridi- ja EV-ajotilassa T8 on nelivetoinen tilanteen mukaan.
T8 ei siis koskaan ole pelkästään taka- tai etuvetoinen vaan se on joko jatkuvalla nelivedolla tai kytkeytyvällä nelivedolla etenevä menopeli.
Hienoa Twin Engine-konseptissa on, että ei tarvita keskitasauspyörästöä eikä siis sen lukkoa. Momentti ei karkaa etu- tai taka-akselin kautta, koska etu- ja takavedon synkronointi on sähköinen. Ihan kuin täyssähköautoissa, joissa niissäkään ei ole kardaanin avulla tehtyä nelivetoa.
Kiitos vastauksesta, tarvitsette siis nelivetoa liukkaalla ja vaikeakulkuisella alustalla. Tuosta voi tulkita niin että ette selviä ilman nelivetoa haastavissa olosuhteissa. Tarkoitatko sitä että takavetoisena ( sähköllä ajettaessa) Volvo ei lähde liikkeelle liukkaalla alustalla vaan neliveto tulee aina avuksi? Annat ymmärtää että Volvo ei ole sähköllä ajettaessa takavetoinen vaikka Volvon virallisilla sivuilla näin väitetään.
Minä "tarvitsen" sitä kerran pari vuodessa. Asun jyrkähkön mäen puolessa välissä, ja jos se sattuu olemaan auraamaton niin ylöspääsy voi olla hankalaa. Aina olen ylös päässyt, mutta naapureiden autoja on jäänyt alarinteeseen.
Muilta osin neliveto on mukavuusvaruste siinä missä ilmastointi tai ohjaustehostin. Ilmankin pärjää, mutta kivempi ne on olla.
Sähköautoissa nelivedon voi nähdä myös epämukavuusvarusteena, koska se lyhentää rangea, hidastaa latausnopeutta ja monesti kasvattaa kääntösädettä. Liikkeelle sähköautolla pääsee oikein mukavasti vetotavasta riippumatta.
Jos katumaasturia halutaan myydä USA:ssa niin kyllä siinä täytyy olla neliveto. Koska asiakkaat vaativat nelivetoa.
Nimenomaan nelivedon puute aiheuttaa sen ettei BMW iX3:a laiteta lainkaan myyntiin USA:ssa. Koska auto ei kävisi kaupaksi. Toisena syynä mainitaan että EPA-rangen tulisi olla 240 - 250. Tuohon minulla ei ole näkemystä.
"According to a report, BMW has put on hold its plans to offer the all-electric iX3 in the USA from the first half of 2021. In a market where long-range and all-wheel-drives are preferred, the sales environment for the electric car looks difficult.
“At present we have no plans to bring the iX3 to the US market,” a spokesperson told Automotive News. BMW is said to have told US dealers about the decision at a meeting in Boca Raton at the end of January. The spokesperson did not give the reasons for the decision.
According to an anonymous BMW dealer who spoke to Automotive News, the German company is concerned that the electric car will not be able to compete with a smaller battery and lower range than its competitors. Not only that, but BMW is planning the iX3 with rear-wheel drive only, while US customers prefer four-wheel drive. "
@Ruuhkamies kirjoitti:
Hienoa, että saivat tuon vihdoin ulos! 11 kW AC-laturi on hieno juttu, samoin lupailtu range. Vähemmän hyvää on tuo pelkkä takavetoisuus ja brändin kannalta kehnohko suorituskyky. Hinta on myös mielestäni korkea, mutta toki sitä vastaan saa varmasti huolellisesti asemoidut ja kunnolla maalatut koripanelit, sekä ostajakuntaa miellyttävän sisustuksen. Huiput kuulemma rajattu 180 km/h, mikä on ainakin Suomessa enemmän kuin riittävä.
Pelkällä sähköllä ajettaessa ladattavat Volvon Twin Engine-mallit ovat takavetoisia ja bensiinillä ajettaessa etuvetoisia. Mikä ongelma on ajaa takavetoisella sähköautolla jossa sähkömoottori on taka-akselilla? Jos sähköllä ajaminen takavetoisella Volvolla onnistuu miksei se onnistu jollain toisella merkillä? Etuvetoisuus pelkällä bensiinillä ajettaessa ei ole ongelma niin herää kysymys mistä se ongelma muodostuu? Mielestäni tämä osoittaa sen että te kiemurtelette tämän saman asian kanssa vuodesta toiseen ilman mitään järjellistä selitystä. Tähän päivään en ole tarvinnut nelivetoa muuta kuin mielikuvissa en missään ajo-olosuhteissa. Käytännössä tuosta ominaisuudesta on pelkkää haittaa se tuudittaa kuljettajan liialliseen pidon tunteeseen ja liiallisella vauhdilla ulosmitataan kaikki se mitä mielikuvissa saavutetaan.
Minä pidän nelivetoa hyödyllisenä liukkaalla tai vaikeakulkuisella alustalla ja maantieajosssa ja kaupunkipyörittelyssä se on merkityksetön.
Twin Engine-mallit ovat nelivetoisia. Niissä voi valita ajotilaksi Constant AWD, jolloin auto on kokoajan nelivetoinen ja polttomoottorin yhteydessä oleva moottori/generaattori tuottaa sähköä taka-akselille, jos ajoakku on tyhjä.
Hybridi- ja EV-ajotilassa T8 on nelivetoinen tilanteen mukaan.
T8 ei siis koskaan ole pelkästään taka- tai etuvetoinen vaan se on joko jatkuvalla nelivedolla tai kytkeytyvällä nelivedolla etenevä menopeli.
Hienoa Twin Engine-konseptissa on, että ei tarvita keskitasauspyörästöä eikä siis sen lukkoa. Momentti ei karkaa etu- tai taka-akselin kautta, koska etu- ja takavedon synkronointi on sähköinen. Ihan kuin täyssähköautoissa, joissa niissäkään ei ole kardaanin avulla tehtyä nelivetoa.
Kiitos vastauksesta, tarvitsette siis nelivetoa liukkaalla ja vaikeakulkuisella alustalla. Tuosta voi tulkita niin että ette selviä ilman nelivetoa haastavissa olosuhteissa. Tarkoitatko sitä että takavetoisena ( sähköllä ajettaessa) Volvo ei lähde liikkeelle liukkaalla alustalla vaan neliveto tulee aina avuksi? Annat ymmärtää että Volvo ei ole sähköllä ajettaessa takavetoinen vaikka Volvon virallisilla sivuilla näin väitetään.
Minä "tarvitsen" sitä kerran pari vuodessa. Asun jyrkähkön mäen puolessa välissä, ja jos se sattuu olemaan auraamaton niin ylöspääsy voi olla hankalaa. Aina olen ylös päässyt, mutta naapureiden autoja on jäänyt alarinteeseen.
Muilta osin neliveto on mukavuusvaruste siinä missä ilmastointi tai ohjaustehostin. Ilmankin pärjää, mutta kivempi ne on olla.
Sähköautoissa nelivedon voi nähdä myös epämukavuusvarusteena, koska se lyhentää rangea, hidastaa latausnopeutta ja monesti kasvattaa kääntösädettä. Liikkeelle sähköautolla pääsee oikein mukavasti vetotavasta riippumatta.
Voi toki nähdä niinkin, makuasioita lienevät.
Paljon riippuu siitäkin, miten käyttää autoaan. Jos ei aja pitkiä päivämatkoja, niin rangella ja latausajoilla ei ole mitään väliä. Jos ei ajele tiukkoja käännöksiä vaativissa paikoissa, niin kääntösäteellä ei ole merkitystä. Jos ei tarvitse erityisen paljon vetopitoa, niin nelivedosta on lähes yksinomaan haittaa.
@▫️ kirjoitti:
Jos katumaasturia halutaan myydä USA:ssa niin kyllä siinä täytyy olla neliveto. Nimenomaan nelivedon puute aiheuttaa sen ettei BMW iX3:a laiteta lainkaan myyntiin USA:ssa. Koska auto ei kävisi kaupaksi.
"According to a report, BMW has put on hold its plans to offer the all-electric iX3 in the USA from the first half of 2021. In a market where long-range and all-wheel-drives are preferred, the sales environment for the electric car looks difficult.
“At present we have no plans to bring the iX3 to the US market,” a spokesperson told Automotive News. BMW is said to have told US dealers about the decision at a meeting in Boca Raton at the end of January. The spokesperson did not give the reasons for the decision.
According to an anonymous BMW dealer who spoke to Automotive News, the German company is concerned that the electric car will not be able to compete with a smaller battery and lower range than its competitors. Not only that, but BMW is planning the iX3 with rear-wheel drive only, while US customers prefer four-wheel drive. "
BMW:n X-sarja on ollut todellinen menestystarina. Se on jatkunut jo 20 vuotta, joten kyse ei ole enää pelkästä trendistä. Jos katumaasturit olisivat vain muoti-ilmiö, suosiota olisi kestänyt ehkä viisi vuotta mutta ei 20 vuotta.
"BMW Spartanburg
Mikä: Vuonna 1994 avattu autotehdas Greerissä, Etelä-Carolinassa
Työntekijöitä: Noin 10 000
Tuotannossa olevat mallit: X3, X4, X5 ja X6
Tuotanto: Kapasiteetti 450 000 autoa vuodessa
Sähköautojen todelliset markkinat taitavat olla ihan toisaalla.
BMW:n X-mallisto on vuodesta 1999 lähtien myynyt kokonaisuutena huimat 5,6 miljoonaa autoa."
Ei kai tuosta BMW:n tehtaasta voi johtua se ettei Amerikassa ole sähköautojen markkinoita. Siellä varmaan sähköistetään isot lava-autotkin. Cybertruckillekin on ilmaantunut kilpailijoita.
@▫️ kirjoitti:
"BMW Spartanburg
Mikä: Vuonna 1994 avattu autotehdas Greerissä, Etelä-Carolinassa
Työntekijöitä: Noin 10 000
Tuotannossa olevat mallit: X3, X4, X5 ja X6
Tuotanto: Kapasiteetti 450 000 autoa vuodessa
Sähköautojen todelliset markkinat taitavat olla ihan toisaalla.
BMW:n X-mallisto on vuodesta 1999 lähtien myynyt kokonaisuutena huimat 5,6 miljoonaa autoa."
Ei kai tuosta BMW:n tehtaasta voi johtua se ettei Amerikassa ole sähköautojen markkinoita. Siellä varmaan sähköistetään isot lava-autotkin. Cybertruckillekin on ilmaantunut kilpailijoita.
Tulevaisuudessa varmasti sähköistyy useampi malli mutta muutosvauhti on edelleen kovin verkkaista.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Hienoa, että saivat tuon vihdoin ulos! 11 kW AC-laturi on hieno juttu, samoin lupailtu range. Vähemmän hyvää on tuo pelkkä takavetoisuus ja brändin kannalta kehnohko suorituskyky. Hinta on myös mielestäni korkea, mutta toki sitä vastaan saa varmasti huolellisesti asemoidut ja kunnolla maalatut koripanelit, sekä ostajakuntaa miellyttävän sisustuksen. Huiput kuulemma rajattu 180 km/h, mikä on ainakin Suomessa enemmän kuin riittävä.
Pelkällä sähköllä ajettaessa ladattavat Volvon Twin Engine-mallit ovat takavetoisia ja bensiinillä ajettaessa etuvetoisia. Mikä ongelma on ajaa takavetoisella sähköautolla jossa sähkömoottori on taka-akselilla? Jos sähköllä ajaminen takavetoisella Volvolla onnistuu miksei se onnistu jollain toisella merkillä? Etuvetoisuus pelkällä bensiinillä ajettaessa ei ole ongelma niin herää kysymys mistä se ongelma muodostuu? Mielestäni tämä osoittaa sen että te kiemurtelette tämän saman asian kanssa vuodesta toiseen ilman mitään järjellistä selitystä. Tähän päivään en ole tarvinnut nelivetoa muuta kuin mielikuvissa en missään ajo-olosuhteissa. Käytännössä tuosta ominaisuudesta on pelkkää haittaa se tuudittaa kuljettajan liialliseen pidon tunteeseen ja liiallisella vauhdilla ulosmitataan kaikki se mitä mielikuvissa saavutetaan.
Minä pidän nelivetoa hyödyllisenä liukkaalla tai vaikeakulkuisella alustalla ja maantieajosssa ja kaupunkipyörittelyssä se on merkityksetön.
Twin Engine-mallit ovat nelivetoisia. Niissä voi valita ajotilaksi Constant AWD, jolloin auto on kokoajan nelivetoinen ja polttomoottorin yhteydessä oleva moottori/generaattori tuottaa sähköä taka-akselille, jos ajoakku on tyhjä.
Hybridi- ja EV-ajotilassa T8 on nelivetoinen tilanteen mukaan.
T8 ei siis koskaan ole pelkästään taka- tai etuvetoinen vaan se on joko jatkuvalla nelivedolla tai kytkeytyvällä nelivedolla etenevä menopeli.
Hienoa Twin Engine-konseptissa on, että ei tarvita keskitasauspyörästöä eikä siis sen lukkoa. Momentti ei karkaa etu- tai taka-akselin kautta, koska etu- ja takavedon synkronointi on sähköinen. Ihan kuin täyssähköautoissa, joissa niissäkään ei ole kardaanin avulla tehtyä nelivetoa.
Kiitos vastauksesta, tarvitsette siis nelivetoa liukkaalla ja vaikeakulkuisella alustalla. Tuosta voi tulkita niin että ette selviä ilman nelivetoa haastavissa olosuhteissa. Tarkoitatko sitä että takavetoisena ( sähköllä ajettaessa) Volvo ei lähde liikkeelle liukkaalla alustalla vaan neliveto tulee aina avuksi? Annat ymmärtää että Volvo ei ole sähköllä ajettaessa takavetoinen vaikka Volvon virallisilla sivuilla näin väitetään.
Minä "tarvitsen" sitä kerran pari vuodessa. Asun jyrkähkön mäen puolessa välissä, ja jos se sattuu olemaan auraamaton niin ylöspääsy voi olla hankalaa. Aina olen ylös päässyt, mutta naapureiden autoja on jäänyt alarinteeseen.
Muilta osin neliveto on mukavuusvaruste siinä missä ilmastointi tai ohjaustehostin. Ilmankin pärjää, mutta kivempi ne on olla.
Sähköautoissa nelivedon voi nähdä myös epämukavuusvarusteena, koska se lyhentää rangea, hidastaa latausnopeutta ja monesti kasvattaa kääntösädettä. Liikkeelle sähköautolla pääsee oikein mukavasti vetotavasta riippumatta.
Voi toki nähdä niinkin, makuasioita lienevät.
Paljon riippuu siitäkin, miten käyttää autoaan. Jos ei aja pitkiä päivämatkoja, niin rangella ja latausajoilla ei ole mitään väliä. Jos ei ajele tiukkoja käännöksiä vaativissa paikoissa, niin kääntösäteellä ei ole merkitystä. Jos ei tarvitse erityisen paljon vetopitoa, niin nelivedosta on lähes yksinomaan haittaa.
Kaksi sähkömoottoria on tehokkaampi ratkaisu kuin vain yksi sähkömoottori joka on aina taka-akseliilla. Skodalla saavutetaan 1.200 kilon vetokyky kahdella sähkömoottorilla.
"Perusmalleissa on taakse asennettu moottori ja takaveto. Tämä rakenneratkaisu luo tekniikan sillan Škodan automallien historiaan. Tehokkaimmissa malleissa on eteen asennetulla toisella sähkömoottorilla toteutuva neliveto. Tehokkaimmalla ŠKODA ENYAQ iV -mallilla voidaan vetää jopa 1200 kilon perävaunua. Ympäristövastuulliseen ja hauskaan ajamiseen on tarjolla kaikkiaan viisi tehoversiota ja kolme akkukokoa. Valitusta tehoversiosta riippuu, onko autossa takaveto vai neliveto. Tehokkaiden akkujen, pienen vierinvastuksen renkaiden ja katumaasturimalliksi erinomaisen aerodynamiikan (cd alkaen 0,27) ansiosta ŠKODA ENYAQ iV:n toimintamatka on WLTP-kulutusmittauksen perusteella jopa 500* kilometriä."
@▫️ kirjoitti:
Jos katumaasturia halutaan myydä USA:ssa niin kyllä siinä täytyy olla neliveto. Koska asiakkaat vaativat nelivetoa.
Päinvastoin, USA:n markkinoille tehdään monestikin SUVista vain takavetoversiota (mm BMW X-sarja -mallinimi sDrive- mutta paljon muitakin on), koska asiakkaat eivät halua maksaa nelivedon lisähintaa. Nelivetoa vaaditaan korostuneesti euroopan markkinoilla.
Jon aikoihin eletty, kun Saksalaista bmw:tä aletaan kiinassa valmistamaan European markkinoille.
No ehkä ne ovien ja sovitukset osuu paremmin kohdalleen, nykyisissä ne irvistää, kun sivulinjaa takaapäin katsoo.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Hienoa, että saivat tuon vihdoin ulos! 11 kW AC-laturi on hieno juttu, samoin lupailtu range. Vähemmän hyvää on tuo pelkkä takavetoisuus ja brändin kannalta kehnohko suorituskyky. Hinta on myös mielestäni korkea, mutta toki sitä vastaan saa varmasti huolellisesti asemoidut ja kunnolla maalatut koripanelit, sekä ostajakuntaa miellyttävän sisustuksen. Huiput kuulemma rajattu 180 km/h, mikä on ainakin Suomessa enemmän kuin riittävä.
Pelkällä sähköllä ajettaessa ladattavat Volvon Twin Engine-mallit ovat takavetoisia ja bensiinillä ajettaessa etuvetoisia. Mikä ongelma on ajaa takavetoisella sähköautolla jossa sähkömoottori on taka-akselilla? Jos sähköllä ajaminen takavetoisella Volvolla onnistuu miksei se onnistu jollain toisella merkillä? Etuvetoisuus pelkällä bensiinillä ajettaessa ei ole ongelma niin herää kysymys mistä se ongelma muodostuu? Mielestäni tämä osoittaa sen että te kiemurtelette tämän saman asian kanssa vuodesta toiseen ilman mitään järjellistä selitystä.
Ei tarvitse teititellä.
Takavetoisella sähköautolla ajaminen on varmasti ihan toimiva ratkaisu ja toki parempi kuin takavetoisella polttomoottoriautolla, koska vedon säätö on tarkempaa. Etuvetoisellakin jotkut ajelevat ihan sujuvasti. Minulla on ollut polttomoottoripuolella nuo kaikki kolme eri kombinaatiota ja lopulta päädyin nelikkoon. Takavetoisella en päässyt talvella aina kotipihaan asti, vaan kerrankin jouduin soittamaan quattro-miehen apuun, että saatiin vedettyä auto ajoväylälle sen valuttua tien sivuun. Ja toisaalta kerran mökkireissulta kotiin lähdettäessä seurueen kolme etuvetoista jäivät kaikki jumiin auraamattomalle pikkutielle ja jouduin vetämään ne nelikolla yksitellen tien läpi.
Oma valintani on siis neliveto. Ajaminen on mukavan vaivatonta, kun liikkeelle pääsee suhteellisen rivakasti kelissä kuin kelissä. Ei vaadita kuin kunnollinen vesisade, niin vajaavetoisella liikkeellelähtöä rajoittaa vetopito. Kärryjen yms vetäminen on hiekallakin helppoa.
Miksi tässä tapauksessa ihmettelin nelikon puutetta on se, että sähkäripuolella nelikon lisääminen on varsin kustannustehokasta, koska yksinkertaistettuna riittää toisen motin lisääminen toiselle akselille. Tästä syystä monet valmistajat ovat lisänneet tuon option valikoimiinsa ja tätä olisin odottanut myös Bemarilta. Halukkaat voivat ajaa vajaavetoisella ja toiset ruksivat nelikon.
Tähän päivään en ole tarvinnut nelivetoa muuta kuin mielikuvissa en missään ajo-olosuhteissa. Käytännössä tuosta ominaisuudesta on pelkkää haittaa se tuudittaa kuljettajan liialliseen pidon tunteeseen ja liiallisella vauhdilla ulosmitataan kaikki se mitä mielikuvissa saavutetaan.
Samalla selityksellä yli 100 hv autotkin ovat turhakkeita, joilla vaan pääsee hengestään kun auto vie kuskia. Kyllä se on kuskin tehtävä huolehtia turvallisesta etenemisestä. Väittäisin nelikon pikemminkin lisäävän turvallisuutta, kun esim sohjoiselta/jäiseltä sivutieltä pääsee liittymään sujuvasti päätielle ilman, että lähestyvä auto kasvaa pelottavaa tahtia kuskin polkiessa liukkaalla alustalla sutivaa autoaan eteenpäin.
Tarpeita on erilaisia ja melkeinpä jokaiselle löytyy kaupoista haluamiaan kombiaatioita.
@_Quu kirjoitti:
Jos ajaa pääsääntöisesti lyhyttä makaa, niin miksi maksaa isosta ladattavasta euroakaan.
Olisiko sillä isolla ladattavalla mukavampi ajaa ne pienetkin matkat? Ja eikös lyhyet ajomatkat puhu sähkärin puolesta varmistamalla rangen riittävyyden?
Ymmärrän täysin kantasi, että jonkun mielestä vähiin ajoihin ei kannata laittaa kovin hienoa autoa. Itse näen silti asian niin, että pääsääntöisesti vähän ajavalla kulutus menettää merkityksensä ja on turha edes harkita mitään presidentin virka-autoa pienempää kippoa.
Väittäisin nelikon pikemminkin lisäävän turvallisuutta, kun esim sohjoiselta/jäiseltä sivutieltä pääsee liittymään sujuvasti päätielle ilman, että lähestyvä auto kasvaa pelottavaa tahtia kuskin polkiessa liukkaalla alustalla sutivaa autoaan eteenpäin.
Oletko kokenut tuollaisen tilanteen joskus tai useammankin kerran vai onko tuo puhdasta fantasiaa? Itse en vielä tuollaiseen tilanteeseen ole päätynyt.
Folksam päätyi tutkimuksessaan sellaiseen tulokseen, että nelivetoautoilla on 20-30 prosenttia korkeampi riski joutua luikkailla onnettomuuteen. Ilmeisesti tarinasi kaltaiset sutimiset eivät ole ainakaan Ruotsissa kovin yleisiä.
Väittäisin nelikon pikemminkin lisäävän turvallisuutta, kun esim sohjoiselta/jäiseltä sivutieltä pääsee liittymään sujuvasti päätielle ilman, että lähestyvä auto kasvaa pelottavaa tahtia kuskin polkiessa liukkaalla alustalla sutivaa autoaan eteenpäin.
Oletko kokenut tuollaisen tilanteen joskus tai useammankin kerran vai onko tuo puhdasta fantasiaa? Itse en vielä tuollaiseen tilanteeseen ole päätynyt.
Folksam päätyi tutkimuksessaan sellaiseen tulokseen, että nelivetoautoilla on 20-30 prosenttia korkeampi riski joutua luikkailla onnettomuuteen. Ilmeisesti tarinasi kaltaiset sutimiset eivät ole ainakaan Ruotsissa kovin yleisiä.
Ruuhkamiehestä en tiedä, mutta minä olen, usein. Tai en tietenkään kovin usein varsinaisesti joutunut kyseiseen vaaratilanteeseen, koska tottakai aina pitää odottaa riittävän isoa rakoa, mutta sivutieltä vilkkaalle väylälle liityttäessä liikkellelähdön sujuvuus on kyllä iso plussa. Neliveto lyhentää sieltä päätien jonosta tarvittavan raon pituutta.
Väittäisin nelikon pikemminkin lisäävän turvallisuutta, kun esim sohjoiselta/jäiseltä sivutieltä pääsee liittymään sujuvasti päätielle ilman, että lähestyvä auto kasvaa pelottavaa tahtia kuskin polkiessa liukkaalla alustalla sutivaa autoaan eteenpäin.
Oletko kokenut tuollaisen tilanteen joskus tai useammankin kerran vai onko tuo puhdasta fantasiaa? Itse en vielä tuollaiseen tilanteeseen ole päätynyt.
Kun lähden kotoa ajamaan ylipäätään minnekään, joudun tulemaan sivutieltä kolmion takaa päätielle. Toinen reitti mahdollistaa kääntymisen oikealle ja toisessa joutuu kääntymään vasemmalle, jolloin liikennettä tulee molemmista suunnista. Reittivalinta riippuu siitä, minne olen matkalla. Vaikkapa töihin mennessä aamuruuhkassa päätiellä on lähes jatkuva liikennevirta noin 40-70 km/h. Kiihdytys on tehtävä loivahkoon ylämäkeen. Siellä on vain harvakseltaan sellaisia välejä, joihin sopii ilman reipasta kiihdytystä. Jos tämä ei onnistu, kääntyvä auto joutuu käytännössä työntämään väliin ja pakottamaan päätiellä ajavan letkan jarruttamaan. Toinen vaihtoehto on odottaa ja odottaa ja odottaa ja odottaa..
Näissä tilanteissa nelikko on erittäin kätevä erityisesti liukkailla keleillä (lumi/pakkanen tai runsas sade), kun sen letkasta odotettavan välin ei tarvitse olla kovin suuri, jotta liittymisen voi tehdä turvallisesti ja päätien virtaa häiritsemättä. Tilannetta pahentaa vielä se, että mm kitkarenkaiden kiillotuksen vuoksi risteysalueen tienpinnan pito voi olla huomattavasti sivutietä alhaisempi, jolloin kiihdytystä tehdessä saattaa tulla yllätyksiä.
@▫️ kirjoitti:
Kummallista että nelivedon parempaa etenemiskykyä joutuu vielä erikseen todistelemaan.
Juu, jos valintana on enemmän/vähemmän etenemiskykyä, niin valinta on helppo. Se on sitten jokaisen tarpeista kiinni, kuinka paljon painoarvoa tuolle laittaa.
Minulla on ollut nelivetoauto jo 14 vuotta enkä ihan helpolla vajaavetoiseen enää vaihda. Ilman muuta neliveto tuo etenemiskyvyn lisäksi (eli sen johdosta) turvallisuutta sanoopa tilastonikkarit mitä hyvänsä. Kuski voi tietysti tupeksia nelivedollakin, mutta auton vika se ei ole.
@▫️ kirjoitti:
Kummallista että nelivedon parempaa etenemiskykyä joutuu vielä erikseen todistelemaan.
Juu, jos valintana on enemmän/vähemmän etenemiskykyä, niin valinta on helppo. Se on sitten jokaisen tarpeista kiinni, kuinka paljon painoarvoa tuolle laittaa.
Samaan valintaan kytkeytyy paljon muutakin kuten range, latausaika ja raha. Toki jos asuu jonkin tosi hankalan risteyksen takana, niin silloin tietenkin on helppo perustella kompromissit noiden ominaisuuksien kustannulla.
Tuli tähän sähköautojen nelikkoasiaan vielä yksi juttu mieleen. Tesla toi Raven-päivityksen yhteydessä S&X-mallien etuakselille Model 3:n takamoottorin, koska se on energiatehokkaampi ja säästi vanhan takamoottorin, koska se antaa enemmän potkua kiihdytyksissä. Näin saatiin kombinaatio, jossa tasaisessa maantieajossa käytetään enemmän etumoottoria ja kiihdytyksissä otetaan takamoottorista lisää jerkkua. En osaa sanoa, missä suhteessa voimanjako menee eri tilanteissa.
Kahden moottorin (eli nelivedon) ratkaisu mahdollistaa siten best of both worlds -ratkaisun ilman kompromisseja.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Tuli tähän sähköautojen nelikkoasiaan vielä yksi juttu mieleen. Tesla toi Raven-päivityksen yhteydessä S&X-mallien etuakselille Model 3:n takamoottorin, koska se on energiatehokkaampi ja säästi vanhan takamoottorin, koska se antaa enemmän potkua kiihdytyksissä. Näin saatiin kombinaatio, jossa tasaisessa maantieajossa käytetään enemmän etumoottoria ja kiihdytyksissä otetaan takamoottorista lisää jerkkua. En osaa sanoa, missä suhteessa voimanjako menee eri tilanteissa.
Kahden moottorin (eli nelivedon) ratkaisu mahdollistaa siten best of both worlds -ratkaisun ilman kompromisseja.
Kyllä siitä toisesta moottorista tulee monenlaisia häviöitä ja massaa, vaikkei siihen sähköä syötettäisikään. M3:ssa oli jopa yllättävänkin suuri ero rangessa kaksi- ja nelivetoisen LR:n välillä.
GLC Hybridi? Keyless-Go lisävarusteena n. 750e, saa myös ilman mitään pakettia.
Minä "tarvitsen" sitä kerran pari vuodessa. Asun jyrkähkön mäen puolessa välissä, ja jos se sattuu olemaan auraamaton niin ylöspääsy voi olla hankalaa. Aina olen ylös päässyt, mutta naapureiden autoja on jäänyt alarinteeseen.
Muilta osin neliveto on mukavuusvaruste siinä missä ilmastointi tai ohjaustehostin. Ilmankin pärjää, mutta kivempi ne on olla.
Tein MBn ja/tai BMWn sivuilla "rakenna oma"-henkisen ihmettelyn. Mersulta juu GLC hybridi, ja Bemarilla taisi olla 5-sarjan sedan plugari (vaikken sedanilla pärjääkään), saattoi olla X3kin. Jompi kumpi ruksutti laskuria jonkun suht harmittoman varusteen (muistaakseni avaimettomuus) lisäämisen jälkeen varsin pitkään, ja seurauksena oli tuhansien eurojen hinnanmuutos, koska seurannaisvaikutuksia oli niin paljon. Turhauduin, ja lopetin siihen. Voi olla että hinnasto tai myyjä olisi saanut hoidettua asian paremmin, mutta juuri tällaista vertailua varten ne "rakenna oma" kai siellä ovat.
Sähköautoissa nelivedon voi nähdä myös epämukavuusvarusteena, koska se lyhentää rangea, hidastaa latausnopeutta ja monesti kasvattaa kääntösädettä. Liikkeelle sähköautolla pääsee oikein mukavasti vetotavasta riippumatta.
Voi toki nähdä niinkin, makuasioita lienevät.
Jos katumaasturia halutaan myydä USA:ssa niin kyllä siinä täytyy olla neliveto. Koska asiakkaat vaativat nelivetoa.
Nimenomaan nelivedon puute aiheuttaa sen ettei BMW iX3:a laiteta lainkaan myyntiin USA:ssa. Koska auto ei kävisi kaupaksi. Toisena syynä mainitaan että EPA-rangen tulisi olla 240 - 250. Tuohon minulla ei ole näkemystä.
"According to a report, BMW has put on hold its plans to offer the all-electric iX3 in the USA from the first half of 2021. In a market where long-range and all-wheel-drives are preferred, the sales environment for the electric car looks difficult.
“At present we have no plans to bring the iX3 to the US market,” a spokesperson told Automotive News. BMW is said to have told US dealers about the decision at a meeting in Boca Raton at the end of January. The spokesperson did not give the reasons for the decision.
According to an anonymous BMW dealer who spoke to Automotive News, the German company is concerned that the electric car will not be able to compete with a smaller battery and lower range than its competitors. Not only that, but BMW is planning the iX3 with rear-wheel drive only, while US customers prefer four-wheel drive. "
https://www.electrive.com/2020/03/10/bmw-will-not-be-selling-the-ix3-in-the-usa/
Paljon riippuu siitäkin, miten käyttää autoaan. Jos ei aja pitkiä päivämatkoja, niin rangella ja latausajoilla ei ole mitään väliä. Jos ei ajele tiukkoja käännöksiä vaativissa paikoissa, niin kääntösäteellä ei ole merkitystä. Jos ei tarvitse erityisen paljon vetopitoa, niin nelivedosta on lähes yksinomaan haittaa.
Jos ajaa pääsääntöisesti lyhyttä makaa, niin miksi maksaa isosta ladattavasta euroakaan.
BMW Spartanburg
Mikä: Vuonna 1994 avattu autotehdas Greerissä, Etelä-Carolinassa
Työntekijöitä: Noin 10 000
Tuotannossa olevat mallit: X3, X4, X5 ja X6
Tuotanto: Kapasiteetti 450 000 autoa vuodessa
Sähköautojen todelliset markkinat taitavat olla ihan toisaalla.
BMW:n X-mallisto on vuodesta 1999 lähtien myynyt kokonaisuutena huimat 5,6 miljoonaa autoa.
BMW:n X-sarja on ollut todellinen menestystarina. Se on jatkunut jo 20 vuotta, joten kyse ei ole enää pelkästä trendistä. Jos katumaasturit olisivat vain muoti-ilmiö, suosiota olisi kestänyt ehkä viisi vuotta mutta ei 20 vuotta.
"BMW Spartanburg
Mikä: Vuonna 1994 avattu autotehdas Greerissä, Etelä-Carolinassa
Työntekijöitä: Noin 10 000
Tuotannossa olevat mallit: X3, X4, X5 ja X6
Tuotanto: Kapasiteetti 450 000 autoa vuodessa
Sähköautojen todelliset markkinat taitavat olla ihan toisaalla.
BMW:n X-mallisto on vuodesta 1999 lähtien myynyt kokonaisuutena huimat 5,6 miljoonaa autoa."
Ei kai tuosta BMW:n tehtaasta voi johtua se ettei Amerikassa ole sähköautojen markkinoita. Siellä varmaan sähköistetään isot lava-autotkin. Cybertruckillekin on ilmaantunut kilpailijoita.
Tulevaisuudessa varmasti sähköistyy useampi malli mutta muutosvauhti on edelleen kovin verkkaista.
Saanko mä silti tykätä nelivedosta?
Kaksi sähkömoottoria on tehokkaampi ratkaisu kuin vain yksi sähkömoottori joka on aina taka-akseliilla. Skodalla saavutetaan 1.200 kilon vetokyky kahdella sähkömoottorilla.
"Perusmalleissa on taakse asennettu moottori ja takaveto. Tämä rakenneratkaisu luo tekniikan sillan Škodan automallien historiaan. Tehokkaimmissa malleissa on eteen asennetulla toisella sähkömoottorilla toteutuva neliveto. Tehokkaimmalla ŠKODA ENYAQ iV -mallilla voidaan vetää jopa 1200 kilon perävaunua. Ympäristövastuulliseen ja hauskaan ajamiseen on tarjolla kaikkiaan viisi tehoversiota ja kolme akkukokoa. Valitusta tehoversiosta riippuu, onko autossa takaveto vai neliveto. Tehokkaiden akkujen, pienen vierinvastuksen renkaiden ja katumaasturimalliksi erinomaisen aerodynamiikan (cd alkaen 0,27) ansiosta ŠKODA ENYAQ iV:n toimintamatka on WLTP-kulutusmittauksen perusteella jopa 500* kilometriä."
Päinvastoin, USA:n markkinoille tehdään monestikin SUVista vain takavetoversiota (mm BMW X-sarja -mallinimi sDrive- mutta paljon muitakin on), koska asiakkaat eivät halua maksaa nelivedon lisähintaa. Nelivetoa vaaditaan korostuneesti euroopan markkinoilla.
Joka tapauksessa nelivetoisten myynti on yli 50 % Amerikassa mutta tuo saattaa johtua lava-autojen suuresta määrästä.
Jon aikoihin eletty, kun Saksalaista bmw:tä aletaan kiinassa valmistamaan European markkinoille.
No ehkä ne ovien ja sovitukset osuu paremmin kohdalleen, nykyisissä ne irvistää, kun sivulinjaa takaapäin katsoo.
Ei tarvitse teititellä.
Takavetoisella sähköautolla ajaminen on varmasti ihan toimiva ratkaisu ja toki parempi kuin takavetoisella polttomoottoriautolla, koska vedon säätö on tarkempaa. Etuvetoisellakin jotkut ajelevat ihan sujuvasti. Minulla on ollut polttomoottoripuolella nuo kaikki kolme eri kombinaatiota ja lopulta päädyin nelikkoon. Takavetoisella en päässyt talvella aina kotipihaan asti, vaan kerrankin jouduin soittamaan quattro-miehen apuun, että saatiin vedettyä auto ajoväylälle sen valuttua tien sivuun. Ja toisaalta kerran mökkireissulta kotiin lähdettäessä seurueen kolme etuvetoista jäivät kaikki jumiin auraamattomalle pikkutielle ja jouduin vetämään ne nelikolla yksitellen tien läpi.
Oma valintani on siis neliveto. Ajaminen on mukavan vaivatonta, kun liikkeelle pääsee suhteellisen rivakasti kelissä kuin kelissä. Ei vaadita kuin kunnollinen vesisade, niin vajaavetoisella liikkeellelähtöä rajoittaa vetopito. Kärryjen yms vetäminen on hiekallakin helppoa.
Miksi tässä tapauksessa ihmettelin nelikon puutetta on se, että sähkäripuolella nelikon lisääminen on varsin kustannustehokasta, koska yksinkertaistettuna riittää toisen motin lisääminen toiselle akselille. Tästä syystä monet valmistajat ovat lisänneet tuon option valikoimiinsa ja tätä olisin odottanut myös Bemarilta. Halukkaat voivat ajaa vajaavetoisella ja toiset ruksivat nelikon.
Samalla selityksellä yli 100 hv autotkin ovat turhakkeita, joilla vaan pääsee hengestään kun auto vie kuskia. Kyllä se on kuskin tehtävä huolehtia turvallisesta etenemisestä. Väittäisin nelikon pikemminkin lisäävän turvallisuutta, kun esim sohjoiselta/jäiseltä sivutieltä pääsee liittymään sujuvasti päätielle ilman, että lähestyvä auto kasvaa pelottavaa tahtia kuskin polkiessa liukkaalla alustalla sutivaa autoaan eteenpäin.
Tarpeita on erilaisia ja melkeinpä jokaiselle löytyy kaupoista haluamiaan kombiaatioita.
Jospa se on suunniteltu houkuttelemaan korvikeautoilla ajavat volvokuskit koeajolle
Ei nelivedostakaan toki mitään haittaa ole, kunhan on kunnolla tehty.
Olisiko sillä isolla ladattavalla mukavampi ajaa ne pienetkin matkat? Ja eikös lyhyet ajomatkat puhu sähkärin puolesta varmistamalla rangen riittävyyden?
Ymmärrän täysin kantasi, että jonkun mielestä vähiin ajoihin ei kannata laittaa kovin hienoa autoa. Itse näen silti asian niin, että pääsääntöisesti vähän ajavalla kulutus menettää merkityksensä ja on turha edes harkita mitään presidentin virka-autoa pienempää kippoa.
Niin se lyhytmatkakäsite on varmaan eri lapissa kuin kehäykkösen eteläpuolella.
Oletko kokenut tuollaisen tilanteen joskus tai useammankin kerran vai onko tuo puhdasta fantasiaa? Itse en vielä tuollaiseen tilanteeseen ole päätynyt.
Folksam päätyi tutkimuksessaan sellaiseen tulokseen, että nelivetoautoilla on 20-30 prosenttia korkeampi riski joutua luikkailla onnettomuuteen. Ilmeisesti tarinasi kaltaiset sutimiset eivät ole ainakaan Ruotsissa kovin yleisiä.
Ruuhkamiehestä en tiedä, mutta minä olen, usein. Tai en tietenkään kovin usein varsinaisesti joutunut kyseiseen vaaratilanteeseen, koska tottakai aina pitää odottaa riittävän isoa rakoa, mutta sivutieltä vilkkaalle väylälle liityttäessä liikkellelähdön sujuvuus on kyllä iso plussa. Neliveto lyhentää sieltä päätien jonosta tarvittavan raon pituutta.
Kummallista että nelivedon parempaa etenemiskykyä joutuu vielä erikseen todistelemaan.
Kun lähden kotoa ajamaan ylipäätään minnekään, joudun tulemaan sivutieltä kolmion takaa päätielle. Toinen reitti mahdollistaa kääntymisen oikealle ja toisessa joutuu kääntymään vasemmalle, jolloin liikennettä tulee molemmista suunnista. Reittivalinta riippuu siitä, minne olen matkalla. Vaikkapa töihin mennessä aamuruuhkassa päätiellä on lähes jatkuva liikennevirta noin 40-70 km/h. Kiihdytys on tehtävä loivahkoon ylämäkeen. Siellä on vain harvakseltaan sellaisia välejä, joihin sopii ilman reipasta kiihdytystä. Jos tämä ei onnistu, kääntyvä auto joutuu käytännössä työntämään väliin ja pakottamaan päätiellä ajavan letkan jarruttamaan. Toinen vaihtoehto on odottaa ja odottaa ja odottaa ja odottaa..
Näissä tilanteissa nelikko on erittäin kätevä erityisesti liukkailla keleillä (lumi/pakkanen tai runsas sade), kun sen letkasta odotettavan välin ei tarvitse olla kovin suuri, jotta liittymisen voi tehdä turvallisesti ja päätien virtaa häiritsemättä. Tilannetta pahentaa vielä se, että mm kitkarenkaiden kiillotuksen vuoksi risteysalueen tienpinnan pito voi olla huomattavasti sivutietä alhaisempi, jolloin kiihdytystä tehdessä saattaa tulla yllätyksiä.
Juu, jos valintana on enemmän/vähemmän etenemiskykyä, niin valinta on helppo. Se on sitten jokaisen tarpeista kiinni, kuinka paljon painoarvoa tuolle laittaa.
Minulla on ollut nelivetoauto jo 14 vuotta enkä ihan helpolla vajaavetoiseen enää vaihda. Ilman muuta neliveto tuo etenemiskyvyn lisäksi (eli sen johdosta) turvallisuutta sanoopa tilastonikkarit mitä hyvänsä. Kuski voi tietysti tupeksia nelivedollakin, mutta auton vika se ei ole.
Samaan valintaan kytkeytyy paljon muutakin kuten range, latausaika ja raha. Toki jos asuu jonkin tosi hankalan risteyksen takana, niin silloin tietenkin on helppo perustella kompromissit noiden ominaisuuksien kustannulla.
Tuli tähän sähköautojen nelikkoasiaan vielä yksi juttu mieleen. Tesla toi Raven-päivityksen yhteydessä S&X-mallien etuakselille Model 3:n takamoottorin, koska se on energiatehokkaampi ja säästi vanhan takamoottorin, koska se antaa enemmän potkua kiihdytyksissä. Näin saatiin kombinaatio, jossa tasaisessa maantieajossa käytetään enemmän etumoottoria ja kiihdytyksissä otetaan takamoottorista lisää jerkkua. En osaa sanoa, missä suhteessa voimanjako menee eri tilanteissa.
Kahden moottorin (eli nelivedon) ratkaisu mahdollistaa siten best of both worlds -ratkaisun ilman kompromisseja.
Kyllä siitä toisesta moottorista tulee monenlaisia häviöitä ja massaa, vaikkei siihen sähköä syötettäisikään. M3:ssa oli jopa yllättävänkin suuri ero rangessa kaksi- ja nelivetoisen LR:n välillä.