«1234567»
16.07.2020 11:50
muokattu 16.07.2020 11:55
Mitä järkeä on siinä että ostaa 50.000 - 60.000 euroa maksavan lataushybridiauton ja sen jälkeen kehuu julkisesti sitä että auton kulutus on litran tai kaksi alempi kuin aiemmalla autolla. Tällaisessa tapauksessa auton kulutuksella on lähinnä akateemista mielenkiintoa jos oletetaan että vastaava pelkkä polttomoottoriauto on vaikkapa 10.000 euroa halvempi kuin mainittu lataushybridi, jolloin tuolla hintaerotuksella 10.000 euroa pystyy ostamaan moneksi vuodeksi sen polttoaineen joka aiheuttaa tuon 1 - 2 litran lisäkulutuksen pelkällä polttomoottoriautolla ajettaessa.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Hankinnan perustelu olisi kokonaisuutena arvioiden helpompaa jos hankintaa perustellaan paremmilla ominaisuuksilla (parempi kiihtyvyys, kenties neliveto) plus jonkin verran alentuneella kulutuksella.
No kaikki eivät vaan olen noin sivistymättömiä
Aihetta on kyllä käsitelty jo paljon, mutta lataushybridin idea on se että tavanomaiset ajot voi ladata kotitaloussähköllä, eli ei tarvitse tankata bensaa välttämättä joka kuukausi ollenkaan.
Joku voi silmät kirkkaana kertoa että autosta ei tule lähipäästöjä ollenkaan, ja nastat* parkkihallin lattiaa naarmuttaen huristaa taas kotiinpäin.
*´ Ensimmäiset nastat tulevat taas liikenteeseen n. 75-80 päivän päästä.
Pari vuotta sitten VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto tutkivat asiaa.
"Varsinkin vähän ajavan ei kannata ostaa ladattavaa hybiridiautoa menopelikseen. Liikenteen turvallisuusviraston Trafin selvityksessä hybridiauto pärjäsi huonosti muille voimanlähteille.
Trafi tilasi kahdelta tutkimuslaitokselta laskelmat eri voimanlähteitä käyttävien autojen kustannuksista. VTT ja Tampereen teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Verne selvittivät, miten kalliiksi autoilu eri polttoaineilla tulee viiden ja kymmenen vuoden aikajänteellä. Hinnat laskettiin 15 000 ja 30 000 kilometrin vuosittaisilla ajomäärillä.
Laskelmat osoittivat, että täyssähköautolla ajaminen on edullista etenkin verokohtelun ja valtion myöntämän sähköauton hankintatuen ansiosta. Valtio tukee uuden sähköauton ostoa 2 000 eurolla.
Esimerkiksi Vernen laskelmissa 30 000 kilometriä vuodessa ajava sähköautoilija pääsee kaikkein halvimmalla. Viiden vuoden aikajänteellä sähköauton vuosikustannukset ovat noin 7 000 euroa. Bensiiniautoilija maksaa suhailustaan vuodessa yli 9 000 euroa ja diesel-köröttelijä yli 8 000 euroa. Ladattavalla hybridillä ajaminen on kalliimpaa kuin dieselillä, mutta halvempaa kuin bensiinillä."
" Ladattava hybiridi tulee kalleimmaksi, jos vuodessa ajaa vain 15 000 kilometriä. Silloin Vernen mukaan viiden vuoden ajanjaksolla hybridin vuosikulut ylittävät 7 000 euroa muiden menopelien jäädessä rajan alle. Halvinta on ajaa täyssähköautolla, joka rokottaa omistajansa kukkaroa noin 6 200 euroa vuodessa.
Vähän ajavalle bensiini ja diesel olivat seuraavaksi halvimmat vaihtoehdot. Biokaasu oli toiseksi kallein vaihtoehto. Kymmenen vuoden aikajänteellä voimasuhteet suunnilleen säilyivät samana.
Myös VTT:n arviossa ladattava hybridi erottuu muista huonolla tavalla. Sekä vähän että paljon ajavalle hybiridi osoittautui viiden vuoden mittauksella kaikkein kalleimmaksi.
VTT:n laskelmissa maakaasulla kulkeva auto osoittautui halvimmaksi vaihtoehdoksi.
Johtava asiantuntija Outi Ampuja Trafista selittää, että hybridiautojen kalleus painaa vertailussa.
– Nähdäkseni suurin syy tuloksiin on ladattavien hybridien hinta. Niiden hankintahinta on kalliimpi kuin esimerkiksi täyssähköauton. Jonkin verran näyttää siltä, että niiden jälleenmyyntiarvokaan ei ole niin edullinen.
Vertailussa otettiin huomioon polttoaineen hinnan lisäksi muun muassa arvio auton arvon säilymisestä.
– Toki kannattaa muistaa, että tulokset ovat suuntaa antavia. Kukaanhan ei varmasti tiedä miten jälleenmyyntiarvo kehittyy, mutta sitä on yritetty tässä arvioida, Ampuja kertoo.
Hän huomauttaa, että vaikka hybridiauto käy kalliiksi, ympäristön kannalta se on bensiiniä tai dieseliä parempi vaihtoehto."
No kaiken tuon jälkeen, niin miten aiheeseen liittyy se, että auto maksaa 50-60k€? Onhan niitä pikkuhiljaa eri hintaluokissa. Eikä sitä ihmettele sen kummemmin VTT, Tampereen teknillinen korkeakoulu, tai Trafikaan nähdäkseni.
Monet auton ostajat vertaavat myös esim. pelkän polttiksen ja plugarin hintaa samasta autosta ja totetavat, että plugari on edullisempi ja ostavat sen siksi. Tuo ei koske kaikkia vaihtoehtovertailuja tietenkään, mutta saattaa näkyä työsuhdeautoilussa etenkin juuri noin.
Tutkimus oli kahden vuoden takaa, joten onhan niitä halvempia malleja kai tullut. Vastikään tuli Seatin lataushybridi, hinta vähän päälle 30.000 e.
Autovero on mitätön ladattavassa, ja polttoine veroa ei tarvitse maksaa ollenkaan.
Minullakin on dieselauto (meillä on siis kaksi autoa), ja halvimmaksi tulee ajaa mahdollisimman vähän. Vuotuinen dieselvero 370 euroa on tietty asia mitä voi miettiä kannattavuuden kannalta, mutta se on vain bruttosumma. Diesel valittiin siksi että siinä on turbodiesel moottorina.
Kakkosautossa on turbobensa moottorina, eikä sekään huono ole. Vääntömomentit ovat melkein samat, mutta bensakoneessa se on korkeammilla kierroksilla, ja yläkierroksilla on tehoa jota ei käytännössä voi hyödyntää Suomessa.
Sähköautoa jossa on mielenkiintoista tekniikkaa ja verotuksellista etua en ole voinut vielä hankkia, koska ne ovat olleet kovin kalliita kokoluokkaansa verrattuna.
Valtion tuki 2000 euroa on bruttolukema. Autovero, jota on sähköautossakin on Suomi-veroa, ja jos sitä on 1500 euroa, jää tuen osuudeksi 500 euroa. "Tuki" kuulostaa avustamiselta, tässä tapauksessa oikeampi sana on "etu" tai alennus verosta" koska tuen antaja jää voiton puolelle, eli se ei ole valtiolle kustannus, vaan vain pienempi tulo.
Hyundai IONIQ electric MY20 38 kWh 136 hv
Autovero 999,74 €
Yksinkertaista. 50-70k hintaluokassa saa plugarina paremman auton kuin pelkällä polttomoottorilla hankittuna. Lisäksi se kuluttaa käyttöprofiilista liittyen vähän vähemmän tai huomattavasti vähemmän kuin vastaava bensa-auto.
Onko mielessä jokin tietty automalli jossa hinnoittelu toimii noin?
(Menee yli minun budjettini, mutta mielenkiintoinen ajatus)
Eli veroetu nappaa 1000 euroa pois arvonlisäverosta, tai jos saisi alvit vähennettyä pois, niin sitten auton hinnasta.
Tässä esimerkissä olisi parempi ilmoittaa tehoksi 100 kW, ja jättää hevosvoimat pois. Silloin on helpompi mieltää tuo 38 kWh:n akun merkitys sille miksi ajotapa vaikuttaa toimintamatkaan.
Eli haista huilu.
esim. BMW 5-sarjan (sedan) business hinnastosta (verollinen kokonaishinta):
530e xDrive : 59713,67€
530i xDrive : 64319,36€
530d xDrive: 69689,33€
plugari halvempi, tehokkaampi ja perusversiossa enemmän varusteita vakiona - ja lisävarusteet kasvattavat hintaeroa johtuen korkeammasta autoverosta benda/dieselmalleissa.
"Yksinkertaista. 50-70k hintaluokassa saa plugarina paremman auton kuin pelkällä polttomoottorilla hankittuna. Lisäksi se kuluttaa käyttöprofiilista liittyen vähän vähemmän tai huomattavasti vähemmän kuin vastaava bensa-auto."
Tällainen kokonaisarviointi on ihan perusteltu. Jossa siis otetaan huomioon muutkin seikat kuin pelkkä kulutus.
Och samma på svenska, eli Volvolla. Plugari ei ole absoluuttisesti halvin, mutta hintaero dieseliin/bensaan on varsin pieni, ainakin vapaan autoedun verotusarvossa mitattuna. Leasingvuokra on plugarissa jopa halvempi.
Ymmärrän molemmat näkökulmat hyvin ja omakohtaisesti. Työsuhdeautosta on jotkut raamit, ja sen puitteissa otan parhaan (=minulle sopivimman) mikä niissä raameissa irtoaa. Ympäristöä huomioin mieluusti.
Ns. kakkosauton osalta tehdään sitten selkeästi enemmän "talousohjattua" valintaa. Kilometrejä tulee normaalivuonnakin 5-7tkm, tänä vuonna vähemmän, joten lopputulos on että "ihan sama mikä se on". Ja se on nyt 10v vanha bensa-auto, aliarvostetulta merkiltä jolloin ostohintakin oli halpa. Kuvitellessani että kilsoja tulee 15tkm, harkitsin vakaasti sähköistä Seat Niitä, mutta ei noilla kilsoilla kannata vaihtaa mihinkään.
Jos rahaa haluaa säästää, niin uuden auton ostaminen on tosi harvoin perusteltua. Vaikka itse maksoin muutama vuosi sitten listahinnaltaan tuon aloituksen sektorin yli menevästä autosta alle kyseisen hintaikkunan, niin silti nyt halvimmaksi olisi tullut ajaa mahdollisimman kurjalla toimintakuntoisella käytetyllä autolla. Uuden auton oataminen tarvitsee perustella jollakin muulla kuin säästämisellä itselleen.
Tykkään sähköisen voimalinjan ominaisuuksista ja arvostan hyvin toteutetun ladattavan tavishybridin korkeammalle kuin minkään polttomoottorin. Mukavuuden, kulutuksen ja suorituskyvyn kompromississa polttomoottoreilla ei ole asiaa palkintosijoille
Saavutin tänään lämpimän ja pörröisen fiiliksen. Kilometrien karttuessa ylihintaisen plugarini kulutus tippuu ja yllätyin itsekin, kuinka vähällä kohtuulisen tilava ja suorituskykyinen auto menee matka-ajoa. Hatereiden ruikutuksen eivät tuota fiilistä latista.
Omistus auto on aina iso kulu, jos käyttäessä joutuu miettimään lämmitys ja polttoainekulutusta on joko liian pihi autonomistamiseen, tai kulut on viety tulojen marginaaliin, tai harrastuksena pyrkii mahdollisimman pieneen kulutukseen. Minä maksaisin Toyotan hybridilinjasta vaikka sen kulutus olisi suurempi kuin perinteisen polttomoottorin. Päästöille minä viittaan kintaalla.
Juuri tuo suorituskyky ja varustelu tarvitaan perusteluksi, että voidaan unohtaa se kymppitonnin halvempi vaihtoehto samassa korihylsyssä:
520d A xDrive: 49522 €
Tässä vertailussa 520d unohtaen taikka se mukaan ottaen ei sinänsä ole mitään väärää. Kyse on vain siitä, että koska eri ostajien vaatimukset ovat erilaisia, myös eri ostajille "vastaavat" mallit ovat heidän vaatimustensa suhteessa erilaisia.
Vaikka suorituskyky ei olisikaan valintakriteerinä, tuo bensahybridi saattaa siltikin olla ihan rahallisesti perusteltavissa oleva ostos. Pieni rahoituskulu ja suuri akulla ajettava osuus ajosyklissä riittää hybridin perusteluksi maltillisemminkin kiihdyttävälle.
Tietoisesti jätin tuon 520d pois, että saadaan suhtkoht samantehoisia malleja. 520d on kuitenkin satakunta hevosvoimaa laiskempi kuin nuo muut valitut - en toki väitä etteikö silläkin ehtisi.
Budjettimalli 518d näyttää faceliftin myötä jääneen pois valmistuksesta. Laakkonen taisi tässä taannoin kaupata erää noita 518d "3":sella alkavalla viisinumeroisella summalla, mutta toki se oli ilman nelivetoa - samat kuoret tosin.
Jos auto on muutoin samanlainen, niin voisi olettaa että 190 hv ja vääntö 400 Nm on hyvä lähtökohta, ja sen jälkeen kaikki sen päälle on "preemiota" (urheiluauto perheauton sijaan?). Tosin dieselvero (käyttövoimavero) jää pois bensa-plug-inistä, tai se jää siis tosi paljon pienemmäksi.
Tosin niin kuin aiemmin kerroin, niin 60 k€ on minulle aivan liikaa, ja tuo dieselin 49 k€ vaatisi rajun autokuumeen. Toisaalta, autoja tuodaan käytettynä Ruotsista, joten parin-kolmen vuoden päästä tuollaiset ovat mahdolliset hankkia, jos olisi tarve edustustasoon.
menee kyllä vähän sivuraiteille otsikosta, mutta hämmästyttävää, että tuollaisen kevythybridi (8kW) järjestelmän lisääminen ja WLTP mittaustapaan siirtyminen on tiputtanut noita 5 sarjan bemarin hintoja lähes 10% ja tuo näyttää olevan lähes suoraan autoveron osuutta. Esim. tuon juuri mainitun 520d xDriven autovero on pudonnut (9238€->5622€) ja näkyy suoraan kokonaishinnassa 4 tonnin hinnanpudotuksena. vielä hurjempaa on tuon 530d xDriven autoveron pudotus (17830€->9589€). Luulisi että verottomat hinnat olisivat nousseet kun lisäpalikoita on autoon asennettu, mutta verottomatkin hinnat ovat pudonneet jonkin verran. (vertailussa käytetty 1.1.2019 ja 15.6.2020 voimaan tulleita hinnastoja).
Asiasta toiseen niin Saksassa saa liisattua Seat Arona 1.6 TDI:n 82,11 eurolla kuukaudessa. Tällä summalla saa jo hyviä ominaisuuksia. Jos leasingmaksut olisivat Suomessa yhtä edullisia niin kansalaisten ei pahemmin kannattaisi enää autoja ostella. En tosin tiedä mitä kaikkea tuohon 82,11 euroon kuúkaudessa sisältyy, mutta olettaisin ainakin että tuo 82,11 e/kk selvästi alittaa tuommoisen Aronan arvon alentumisen tilanteessa jossa joku tuommoisen auton ostaisi. Manuaalivaihteinen auto pienellä dieselmoottorilla ei tietenkään sovellu kaikkein vaativimmille kuskeille.
Vaihdoin aihetta polttoainekuluista auton arvonlaskuun, koska olen laskeskellut että oman Seat Atecani (ostohinta noin 32.000 e) arvonlasku on huomattava, kyse voi olla jopa 420 eurosta per kuukausi. Kolme vuotta vanha auto, arvonlasku varmaankin noin 15.000 euroa (hyvityshinta 17.000 euroa jos vaihtaa uuteen). 15.000 e/36 kk = 420 e/kk.
https://www.sparneuwagen.de/hot-seat-arona-style-1-6-tdi-leasing-fuer-69-euro-im-monat-netto-bestellfahrzeug/
Saksassa saa sähköautojakin halvalla jopa ilmaiseksi.
Saksassa saa nyt sähköauton käsittämättömän halvalla, autoja on saanut jopa ilmaiseksi. Taustalla on Saksan ja Ranskan valtiontuki, joka mahdollistaa sähköautojen halvat hinnat.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nyt-alkoi-sahkoautojen-hullut-paivat-saksassa-auton-saa-uskomattoman-halvalla-osa-onnekkaista-jopa-ilmaiseksi/7873418#gs.b0z4lb
Suomi varmaankin sijoittuisi "hyvin" jos tutkittaisiin sitä missä maassa auton omistamiseen ja käyttöön kuluu eniten rahaa.
Voi olla. Toisaalta voi olla ettei juurikaan poikkeiasi eurooppalaisesta massasta jos vertailu tehtäisiin suhteessa keskiansioon. Saksalaiset ja ruotsalaiset selvinnevät halvalla, Tanskalaiset ja Norjalaiset eivät. Etelä- ja Itä-Euroopassa matalamman keskiansion vuoksi eivät välttämättä.
Faktatietoa minulla ei näistä ole, pohdiskelin vain.
Tämän säikeen aloittajan kysymys: "Mitä järkeä on siinä että ostaa 50.000 - 60.000 euroa maksavan lataushybridiauton ja sen jälkeen kehuu julkisesti sitä että auton kulutus on litran tai kaksi alempi kuin aiemmalla autolla."
Minusta auton hankinnan/vaihtamisen syyt ovat hyvin tapaus-ja henkilökohtaiset. Tokkopa kukaan huijaa itseään ostamaan auton, jotta voisi säästää rahaa halvempina käyttökuluina. Eihän se onnistu, halvemmaksi tulisi pitää olemassa oleva auto ja ajaa sillä kunnes se pitää viedä paaliin.
Kun on, kukin omista syistään, päättänyt vaihtaa auton, onhan se mukava bonus, jos sen käyttökulut ovat edulliset.
Pitääkö/kannattaako "kehua julkisesti" auton kulutuksen olevan litran tai pari alempi kuin aiemmalla autolla? No, jos vaihtaa ison ja painavan auton selvästi pienempään, ei ole järkeä hehkuttaa, että kulutus aleni.
Mutta jos on ajanut dieselkoneisella Disco 4:lla ja vaihdettuaan suunnilleen saman kokoiseen XC90:een ja huomaa entisen 8-9litraa per 100km dieseliä pudonneen n. 6 litraan bensaa per 100km, niin kai sen voi mainita tällaisella autoaiheisella palstalla. Ei kehuna vaan esimerkkinä, mitä ladattava hybridi voi merkitä kulutukselle.
Ihmisiä on (Suomessa) houkuteltu ostamaan lataushybridejä veroedun avulla. Joko on pumpattu autoon varusteita veron sijasta tai on annettu alemman ensirekisteröintiveron näkyä suoraan auton ostohinnassa.
Aika laaja skaala uusista autoista maksaa 50.000,- hinnasta ylös päin. Kallis hinta, mutta niinhän Suomessa on.
Lisäisin tähän vielä että polttoaineen säästäminen ja rahan säästäminen ovat kaksi eri asiaa, vaikka niillä usein yhteys onkin. Minulle polttoaineen, eli luonnon, säästämisellä on ihan itseisarvo. Toki sen asian eteen voisi tehdä vielä paljon enemmänkin.
Työsuhdeautoilijana polttoaineenkulutuksen rahallinen säästö on välillinen, käytännössä lähes olematon (näkyyhän se toki firman tuloksessa, ja tulosvastuullisena sillä voi sitten ajatella olevan jotain heijastevaikutuksia omaan talouteen. Käytännössä kuitenkaan ei).
Suomen autoverotus suosii PHEV ja EV malleja, varsinkin kun niitä alkaa varustelemaan kunnolla. Pieni veroprosetti tasoittaa hintoja varsinkin isoissa ja kalliimmissa malleissa. Esim aikoinaan XC90 T8 hankkiessa se tuli halvemmaksi mitä dieselmalli varustettuna samalle tasolle. Nykyinen I-Pace taas tuli halvemmaksi kuin alunperin harkinnassa ollut Velar jonka autoveron osuus oli 20 kertainen. Ilamna autoveron tasaavaa vaikutusta olisi minulla jäänyt siirtymättä sähköiseen autoiluun.