Suomen hiilijalanjäljestä noin kolmannes tulee rakentamisesta ja asumisesta. Mitä väljemmin asumme, sitä enemmän kuluu energiaa. Onko niin, että ainakin osa meistä asuu liian väljästi, eli liian suurissa asunnoissa?
Useampi kuin joka neljäs suomalainen uskoo, että autoilu on suomalaisten kotitalouksien suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että suomalaisten kotitalouksien suurimmat päästöt aiheutuvat asumisesta. Yksityisajoneuvojen aiheuttamat päästöt ovat reilusti alle puolet asumisen päästöistä.
– Asumisesta johtuvia päästöjä Suomessa lisää kylmä talvi, jolloin lämmitys vie merkittävästi energiaa, jatkaa Vähänen. – Siksi se, miten omaa asuntoaan lämmittää ja millaisena asunnon sisälämpötilan pitää, vaikuttaa merkittävästi kotitalouden hiilijalanjälkeen.
Jostain syystä asumiseen liittyvät energia-asiat ovat olleet huomattavasti vähemmän esillä viime vuosina, kuin yksityisautoiluun liittyvät. Pidempi aikaisena tavoitteena on asumisen tiivistäminen, joka toteutuu ilman yrittämistäkin, koska työpaikat ja asuntojen rakentaminen on polarisoitunut muutamaan kasvukeskukseen. Rakentamisen energiatehokkuus on kyllä parantunut, mutta se ulosmitataan helposti runsaampana lämpöisen käyttöveden kulutuksena tai huonelämmön korkealla pitämisenä. Tämä viime mainittu toteutuu tällä hetkellä lähes itsestään, koska E-luvun/ energiatehokkuusvaatimusten myötä, yhä useampi Suomalainen uusi asunto on liian lämmin. Energiatehokkuutta olisi myös elinkaariteknisesti hyvien (kestävien) rakennusten tekeminen, mutta viime vuosikymmenien kokemukset osoittaa, että niin ei tapahdu. Ja tämä on iso asia hiilijalanjälkiämme ajatellen. Tässähän ei sinällään ole mitään uutta uusien autojen ostajille. Ennen oli vanhat MB:t ja Volvot (esimerkkinä) kuin paikallavaletut ja muuratut arvokiinteistöt reilun 100-vuoden takaa (ja vielä 50-luvullakin). Nykyiset aika arvokkaatkin "peruskerrostalot" ovat täynnä huonoja rakennusteknisiä ratkaisuja sekä erityisesti törkeän huonoa (eikä edes kotimaista) LVIS-tekniikkaa. On tehnyt useammankin kerran mieli mennä kyseisten firmojen osakkeet kainalossa kysymään, kuinka missioita ja arvoja on tullut noudatettua? Tuotot optimoidaan kaikin tavoin. Kauppakamarin tavarantarkastajat ovat asiasta hyvin perillä, mutta valitettavan moni asuja ja sijoittajakin.
Mitä noin muuten asumiseen tulee, se on lisäksi aivan auttamattomasti liian kallista, jotta työvoiman liikkuminen edes saman työssäkäynti alueen sisällä toteutuisi, puhumattakaan koko maan sisällä. Ja kuuluisaa ostovoimaa liian kallis asuminen syö todella paljon. Eikä tässä taida olla kovin suurta kiinnostusta sen enempää poliittisten liikkeiden oikealla tai vasemmalla laidalla tai jossain keskellä, koska meillä on tehty suuri puhallus etenkin tuleville sukupolville ja siirrytty tukemaan asuntoihin liittyvää sijoittamista, joka on hyödyntänyt varakkaampaa (iäkkäämpää) kansanosaa ja esimerkiksi Kojamon kautta Ay-liikettä. Parempi on tukea näköjään eläkeikäisiä hyvän toimeentulon asuntoisijoittajia verotuksellisesti, kuin omaa asuntoaa maksavia lapsiperheitä. Kuka poliittisista toimijoista tunnustaisi, että tämä kehitys on mennyt pahasti pieleen 2000-luvulla ? Ei oteta kaavoitusta ja niihin liittyviä intressejä näille palstoille.
Uudistus kai koskisi vain työttömyyden perusteella maksettavia etuuksia. Sosiaaliturvahan on syyperustaista eikä kai ole mitään tarvetta muuttaa koko sosiaaliturvaa. Olen vähän ihmetellyt julkista keskustelua sosiaaliturvasta ja sen muuttamisesta.
@Inspektori kirjoitti:
Nykyiset aika arvokkaatkin "peruskerrostalot" ovat täynnä huonoja rakennusteknisiä ratkaisuja sekä erityisesti törkeän huonoa (eikä edes kotimaista) LVIS-tekniikkaa.
Mielenkiintoinen näkökulma. Kaukana lataushybrideistä, mutta kuitenkin.
@▫️ kirjoitti:
"Toinen iso uudistustarve on sosiaaliturva."
Uudistus kai koskisi vain työttömyyden perusteella maksettavia etuuksia. Sosiaaliturvahan on syyperustaista eikä kai ole mitään tarvetta muuttaa koko sosiaaliturvaa. Olen vähän ihmetellyt julkista keskustelua sosiaaliturvasta ja sen muuttamisesta.
En tunne asiaa riittävän hyvin, mutta käsitykseni on että siellä on niitä paljon puhuttuja kannustinloukkuja jotka johtuvat erilaisista raja-arvoista/porrastuksista. Esimerkiksi toimeentulotuki ja asumistuki eivät suoranaisesti ole työperäisiä, mutta niidenkin kanssa voi käydä hassusti ansioiden kasvaessa. Lisäksi olen ymmärtänyt että ihmiset eivät osaa hakea kaikkea heille kuuluvaa tukea. Puhutaan paljon tukiviidakosta, oletan siihen olevan joku syy.
En ole ihan varma kannatanko suoranaisesti perustuloa, mutta kyllähän sosiaaliturvan yksinkeraistaminen on askel siihen suuntaan.
Ymmärrän toki että asia on vaikea, eikä siihen todennäköisesti ole helppoa ratkaisua. Lisäksi jokaisessa muutoksessa joku voittaa ja toinen häviää, ja kenelläkään häviäjällä ei varsinaisesti olisi varaa hävitä mitään. Siitäkin huolimatta, askeleita yksinkertaisempaan ja kannustavampaan suuntaan pitäisi pyrkiä ottamaan.
Toyota RAV4 2,5 Hybrid AWD-i Active Autoveroton hinta 41 300,00 + 4 841,79 autovero
Toyota RAV4 Plug-in Hybrid 2,5 AWD-i Active Autoveroton hinta 53 720,00 + 1 616,06 autovero
ns. verottomissa hinnoissa on 24 % ALV
Ladattava on + - kymppitonnin kalliimpi, lisähinta johtosulkeisista.
Yosemite J "Mielenkiintoinen näkökulma. Kaukana lataushybrideistä, mutta kuitenkin."
Otsikosta ollaan sivussa, mutta ei kaukana näistä hybrideistä . Aivan samalla tavalla;ympäristö asioihin/ energian säästöön liittyvää suunnittelua ja toteutusta, jossa kovan kilpailutuksen ja tulostavoittelun kautta päädytään todella huonolaatuisiin komponentteihin, jotka aiheuttaa lopputuotteen käyttäjälle jo elinkaaren alkupäässä ylimääräisiä menoja. Eikä kulutuskaan ole sitä, mitä pitäisi. Otetaan esimerkiksi pesuhuoneen sekoittajat (hana), jotka laukeaa jo takuuaikana tai juuri sen jälkeen. Tai ilmanvaihtokone, joka ei toimi kuten pitäisi- hukkaa vain energiaa, viimeistään, kun joudutaan ostamaan ilmalämpöpummpu viilentämään huoneistoa. Totean vain, että hybridiautot ja nyky asunnot sisältää liian halvalla suunniteltua ja valmistettua tekniikka, joka ei ole elinkaariteknisesti ympäristöä ja siten rahan käyttöä ajatellen järkevää.
Ladattava on + - kymppitonnin kalliimpi, lisähinta johtosulkeisista.
Taitaa kuitenkin tuo lisähinta tulla suuremmista tehoista isomman akun lisäksi. 300 hv tuntuu olevan se yhteistehon tavoite aika monen AWD lataushybridin osalta. Vähempikin riittäisi, jos akku, latausnopeus ja muut ovat ok ja vielä awd. Mutta lataushydridejä myydään vissiin parhaiten tehoilla, paremmin kuin muilla ominaisuuksilla.
Ilmalämpöpumppu on kyllä välttämätön kesällä. Itse olen viilentänyt vanhan omakotitalon alakerran 18 asteeseen kesällä.
2006 valmistunut kerrostalokämppäni on kesällä kuin helvetillinen pätsi. Viilentävää ilmastointia ei ole, mutta ilmeisesti uudemmissa kerrostaloissa on viilentävä ilmastointi. Rupea nyt sitten laittamaan lämpöpumppua vuosimallin 2006 kerrostaloon, vaikka periaatteessa tuo olisi sallittua jos ulkoyksikkö on parvekkeella. Millä ilveellä saa sisäyksikön asennettua sisälle vai onko sisäyksikkökin parvekkeella.!
@Inspektori kirjoitti:
Yosemite J "Mielenkiintoinen näkökulma. Kaukana lataushybrideistä, mutta kuitenkin."
Otsikosta ollaan sivussa, mutta ei kaukana näistä hybrideistä . Aivan samalla tavalla;ympäristö asioihin/ energian säästöön liittyvää suunnittelua ja toteutusta, jossa kovan kilpailutuksen ja tulostavoittelun kautta päädytään todella huonolaatuisiin komponentteihin, jotka aiheuttaa lopputuotteen käyttäjälle jo elinkaaren alkupäässä ylimääräisiä menoja. Eikä kulutuskaan ole sitä, mitä pitäisi. Otetaan esimerkiksi pesuhuoneen sekoittajat (hana), jotka laukeaa jo takuuaikana tai juuri sen jälkeen. Tai ilmanvaihtokone, joka ei toimi kuten pitäisi- hukkaa vain energiaa, viimeistään, kun joudutaan ostamaan ilmalämpöpummpu viilentämään huoneistoa. Totean vain, että hybridiautot ja nyky asunnot sisältää liian halvalla suunniteltua ja valmistettua tekniikka, joka ei ole elinkaariteknisesti ympäristöä ja siten rahan käyttöä ajatellen järkevää.
Huonoa rakentamista löytyy. Ei kuitenkaan kannata yleistää. Laadukastakin tehdään paljon. Tosin meilläkin kaupunkiasunnolla on ruotsalaisten tekemä IV-kone huonomman hyötysuhteen omaavalla ristikkäiskennolla. Kustannus- ja tilakysymys tietenkin. Muuten LVIS-tekniikka pääosin laadukasta kotimaista.
Kesällä massiivinen betonirakennus lämpiää. Sille ei mahda mitään, mutta muina aikoina pystyy lämmön pitämään kohtuullisena patteritermostaateilla. Yllättävän viileinä muuten pysyvät patterit kovemmillakin pakkasilla. Jotain hyötyä paremmasta energiatehokkuudesta.
Arkkitehtien mitoitukset ovat turhan niukat. Autotalliinikin on vaikea uuden E-mallin kokoista farmaria sovitella. Kallis lataushybridi varmaan mahtuisi ...
Asumisen kalleus on sitten toinen asia. Minustakin on järjetöntä laittaa vuositasolla asumistukiin yli 2 G€. Tulonsiirtoa sijoittajille ja verovapaita osinkoja ay-liikkeelle.
@▫️ kirjoitti:
Ilmalämpöpumppu on kyllä välttämätön kesällä. Itse olen viilentänyt vanhan omakotitalon alakerran 18 asteeseen kesällä.
2006 valmistunut kerrostalokämppäni on kesällä kuin helvetillinen pätsi. Viilentävää ilmastointia ei ole, mutta ilmeisesti uudemmissa kerrostaloissa on viilentävä ilmastointi. Rupea nyt sitten laittamaan lämpöpumppua vuosimallin 2006 kerrostaloon, vaikka periaatteessa tuo olisi sallittua jos ulkoyksikkö on parvekkeella. Millä ilveellä saa sisäyksikön asennettua sisälle vai onko sisäyksikkökin parvekkeella.!
Eikö ikkunan yläpuolelle mahdu? Luulisi 2006 rakennetussa talossa huonekorkeus riittävän. Monet ovat asennuttaneet ulko- ja sisäyksikön lähes samaan kohdalle parvekeseinää. Tarvitaan vain 60 mm reikä ja muutaman metrin kotelointi putkille. Jos on parvekepistorasia omalla ryhmällään, saa sähkösyötönkin edullisesti. Tietenkin ensimmäiseksi luvat kuntoon taloyhtiön puolelta. Ja valvonta. Tekijöiksi ao. luvat omaavat urakoitsijat.
Omalta kohdalta menee harkintaan vasta kun muutamme vakituisesti kaupunkiin asumaan. Nykyään kesät pääosin maalla nauttien ILP:n viilennyksestä.
*Tiedän asuntokohteita ympäri Suomea, jossa asunnossa ei lattilämmityksiä tai pattereita tarvitse lainkaan päälle laittaa, kun ilmanvaihto tuottaa kaiken lämmön- 23-25 asteinen tuloilma syksy-talvi-kevät. Kesä on vielä toimen juttu. Taloyhtiöitten edustajien tulisi herätä näihin takuuaikana ja tehdä kuluttariitalautakuntaan valitus. Silti tuon lehtijutun tapaan tuntuu asiat menevän valittaneissa kohteissa. Laadukasta tehdään todella vähän.
Yleinen oikeustaju on jokseenkin tiukilla asunnon ostajana (on se sitten asumista tai sijoitusta- vuokralaiset äänestää jaloillaan ylilämpöisten kämppien osalta), kun rakennusliikkeen (pörssiyhtiö) edustaja sanoo, että riitauttakaa vain, kyllä meillä rahat riittää paremmin tapella asiasta.
Yllä kerroin kehnosta laadusta LVIS osalta, joka on esim. ison taloyhtiön järjestelmällinen Wc-pyttyjen ja vesikalusteiden hajoaminen 2-3 vuoden iässä (merkkeinä ei ole ollut Oras tai IDo). Lyhyitä on monen muunkin elinkaari- kiinteästi asennettujen ledien pitäisi kestää 15 000 h. Todellisuus on alle puolet.
Esimerkkejä on jo rakennusvaiheesta, kun osakkaiden etuja valvova asuntokauppalain mukainen rakennustyön tarkkailija uhkaillaan tehtävistään pois grynderin palkkaaman asianajotoimiston osalta. Se on kuulkaa täysin merkityksetöntä, kuivuuko ne teidän ostamanne kalliiden neliöiden rakenteet (tästä riittäisi muutama sivu asiaa- PH laatoitukset irtoaa kutistumisen vaikutuksesta usein vasta takuuajan (2-v) jälkeen, jolloin puhutaan 10-v vastuista) vai ei tai onko paloteknisiä puutteita- puuttuu palopeltejä, aliosastoituja rakenteita tmv. Palokan tulipalon tutkinta saattaa tuoda mielenkiintoisia asioita esille.
Mitään viilentävää ilmastointia ei ole kuin poikkeuksellisen harvoissa kohteissa valmiina- sinne suunniteltuna.
Ja ilmanvaihto on eri asia kuin ilmastointi, joka sotketaan aika monessa uutisoinnissa. Nauran energian säästö puheille (ilmalämpöpumppujen osalta) , kun isoissa kerrostaloissa ilmestyy muihinkin kuin ylimpiin kerroksiin ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköitä (taloyhtiön luvalla) parvekkeille ja pyörivät aika paljon silloinkin, kun ei ole helteitä. Jos ilmanvaihto toimii kuten pitää, ei normaalikesänä ole montaa päivää tarvetta pumppua pyörittää*, mutta ehkä näistä puhutaan sitten oikein kunnolla, kun näitä asuntoja alkaa olemaan riittävän paljon.
Minä olen nyt "turpaani aukonut" näistä asioista riittävästi, palataan otsikkoon.
Useissa tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että suomalaisten kotitalouksien suurimmat päästöt aiheutuvat asumisesta. Yksityisajoneuvojen aiheuttamat päästöt ovat reilusti alle puolet asumisen päästöistä.
Tämä pitää huonosti paikkaansa ;
Asumisen koko elinkaaren koko energiankulutus on pienempi (eteläsuomi) kun huomioidaan rakentamisen aikaiset päästöt sekä elinkaaren, olkoon se tässä esimerkissä 50 vuotta ; vert ; 120-200m2=20 000kwh (puuverhoiltu pakettitalo energialuokka c) vaihtoehtoisesti 12-20Tkm keskikulutus 6,5-7,5L/100km = 20 000kwh (muutettu kilojouleista ja lataus 20-30% koko ajosyklistä esim, haja asutus). ja 50 vuoteen suuri osa lataushybridin ostajista ehtii ostamaan 8-14 UUTTA autoa (3,5-7 vuotta).
Suomen hiilijalanjäljestä noin kolmannes tulee rakentamisesta ja asumisesta. Mitä väljemmin asumme, sitä enemmän kuluu energiaa. Onko niin, että ainakin osa meistä asuu liian väljästi, eli liian suurissa asunnoissa?
Useampi kuin joka neljäs suomalainen uskoo, että autoilu on suomalaisten kotitalouksien suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että suomalaisten kotitalouksien suurimmat päästöt aiheutuvat asumisesta. Yksityisajoneuvojen aiheuttamat päästöt ovat reilusti alle puolet asumisen päästöistä.
– Asumisesta johtuvia päästöjä Suomessa lisää kylmä talvi, jolloin lämmitys vie merkittävästi energiaa, jatkaa Vähänen. – Siksi se, miten omaa asuntoaan lämmittää ja millaisena asunnon sisälämpötilan pitää, vaikuttaa merkittävästi kotitalouden hiilijalanjälkeen.
Jostain syystä asumiseen liittyvät energia-asiat ovat olleet huomattavasti vähemmän esillä viime vuosina, kuin yksityisautoiluun liittyvät. Pidempi aikaisena tavoitteena on asumisen tiivistäminen, joka toteutuu ilman yrittämistäkin, koska työpaikat ja asuntojen rakentaminen on polarisoitunut muutamaan kasvukeskukseen. Rakentamisen energiatehokkuus on kyllä parantunut, mutta se ulosmitataan helposti runsaampana lämpöisen käyttöveden kulutuksena tai huonelämmön korkealla pitämisenä. Tämä viime mainittu toteutuu tällä hetkellä lähes itsestään, koska E-luvun/ energiatehokkuusvaatimusten myötä, yhä useampi Suomalainen uusi asunto on liian lämmin. Energiatehokkuutta olisi myös elinkaariteknisesti hyvien (kestävien) rakennusten tekeminen, mutta viime vuosikymmenien kokemukset osoittaa, että niin ei tapahdu. Ja tämä on iso asia hiilijalanjälkiämme ajatellen. Tässähän ei sinällään ole mitään uutta uusien autojen ostajille. Ennen oli vanhat MB:t ja Volvot (esimerkkinä) kuin paikallavaletut ja muuratut arvokiinteistöt reilun 100-vuoden takaa (ja vielä 50-luvullakin). Nykyiset aika arvokkaatkin "peruskerrostalot" ovat täynnä huonoja rakennusteknisiä ratkaisuja sekä erityisesti törkeän huonoa (eikä edes kotimaista) LVIS-tekniikkaa. On tehnyt useammankin kerran mieli mennä kyseisten firmojen osakkeet kainalossa kysymään, kuinka missioita ja arvoja on tullut noudatettua? Tuotot optimoidaan kaikin tavoin. Kauppakamarin tavarantarkastajat ovat asiasta hyvin perillä, mutta valitettavan moni asuja ja sijoittajakin.
Mitä noin muuten asumiseen tulee, se on lisäksi aivan auttamattomasti liian kallista, jotta työvoiman liikkuminen edes saman työssäkäynti alueen sisällä toteutuisi, puhumattakaan koko maan sisällä. Ja kuuluisaa ostovoimaa liian kallis asuminen syö todella paljon. Eikä tässä taida olla kovin suurta kiinnostusta sen enempää poliittisten liikkeiden oikealla tai vasemmalla laidalla tai jossain keskellä, koska meillä on tehty suuri puhallus etenkin tuleville sukupolville ja siirrytty tukemaan asuntoihin liittyvää sijoittamista, joka on hyödyntänyt varakkaampaa (iäkkäämpää) kansanosaa ja esimerkiksi Kojamon kautta Ay-liikettä. Parempi on tukea näköjään eläkeikäisiä hyvän toimeentulon asuntoisijoittajia verotuksellisesti, kuin omaa asuntoaa maksavia lapsiperheitä. Kuka poliittisista toimijoista tunnustaisi, että tämä kehitys on mennyt pahasti pieleen 2000-luvulla ? Ei oteta kaavoitusta ja niihin liittyviä intressejä näille palstoille.
"Toinen iso uudistustarve on sosiaaliturva."
Uudistus kai koskisi vain työttömyyden perusteella maksettavia etuuksia. Sosiaaliturvahan on syyperustaista eikä kai ole mitään tarvetta muuttaa koko sosiaaliturvaa. Olen vähän ihmetellyt julkista keskustelua sosiaaliturvasta ja sen muuttamisesta.
Mielenkiintoinen näkökulma. Kaukana lataushybrideistä, mutta kuitenkin.
En tunne asiaa riittävän hyvin, mutta käsitykseni on että siellä on niitä paljon puhuttuja kannustinloukkuja jotka johtuvat erilaisista raja-arvoista/porrastuksista. Esimerkiksi toimeentulotuki ja asumistuki eivät suoranaisesti ole työperäisiä, mutta niidenkin kanssa voi käydä hassusti ansioiden kasvaessa. Lisäksi olen ymmärtänyt että ihmiset eivät osaa hakea kaikkea heille kuuluvaa tukea. Puhutaan paljon tukiviidakosta, oletan siihen olevan joku syy.
En ole ihan varma kannatanko suoranaisesti perustuloa, mutta kyllähän sosiaaliturvan yksinkeraistaminen on askel siihen suuntaan.
Ymmärrän toki että asia on vaikea, eikä siihen todennäköisesti ole helppoa ratkaisua. Lisäksi jokaisessa muutoksessa joku voittaa ja toinen häviää, ja kenelläkään häviäjällä ei varsinaisesti olisi varaa hävitä mitään. Siitäkin huolimatta, askeleita yksinkertaisempaan ja kannustavampaan suuntaan pitäisi pyrkiä ottamaan.
Toyota RAV4 2,5 Hybrid AWD-i Active Autoveroton hinta 41 300,00 + 4 841,79 autovero
Toyota RAV4 Plug-in Hybrid 2,5 AWD-i Active Autoveroton hinta 53 720,00 + 1 616,06 autovero
ns. verottomissa hinnoissa on 24 % ALV
Ladattava on + - kymppitonnin kalliimpi, lisähinta johtosulkeisista.
Yosemite J "Mielenkiintoinen näkökulma. Kaukana lataushybrideistä, mutta kuitenkin."
Otsikosta ollaan sivussa, mutta ei kaukana näistä hybrideistä . Aivan samalla tavalla;ympäristö asioihin/ energian säästöön liittyvää suunnittelua ja toteutusta, jossa kovan kilpailutuksen ja tulostavoittelun kautta päädytään todella huonolaatuisiin komponentteihin, jotka aiheuttaa lopputuotteen käyttäjälle jo elinkaaren alkupäässä ylimääräisiä menoja. Eikä kulutuskaan ole sitä, mitä pitäisi. Otetaan esimerkiksi pesuhuoneen sekoittajat (hana), jotka laukeaa jo takuuaikana tai juuri sen jälkeen. Tai ilmanvaihtokone, joka ei toimi kuten pitäisi- hukkaa vain energiaa, viimeistään, kun joudutaan ostamaan ilmalämpöpummpu viilentämään huoneistoa. Totean vain, että hybridiautot ja nyky asunnot sisältää liian halvalla suunniteltua ja valmistettua tekniikka, joka ei ole elinkaariteknisesti ympäristöä ja siten rahan käyttöä ajatellen järkevää.
Ladattava on + - kymppitonnin kalliimpi, lisähinta johtosulkeisista.
Taitaa kuitenkin tuo lisähinta tulla suuremmista tehoista isomman akun lisäksi. 300 hv tuntuu olevan se yhteistehon tavoite aika monen AWD lataushybridin osalta. Vähempikin riittäisi, jos akku, latausnopeus ja muut ovat ok ja vielä awd. Mutta lataushydridejä myydään vissiin parhaiten tehoilla, paremmin kuin muilla ominaisuuksilla.
Ilmalämpöpumppu on kyllä välttämätön kesällä. Itse olen viilentänyt vanhan omakotitalon alakerran 18 asteeseen kesällä.
2006 valmistunut kerrostalokämppäni on kesällä kuin helvetillinen pätsi. Viilentävää ilmastointia ei ole, mutta ilmeisesti uudemmissa kerrostaloissa on viilentävä ilmastointi. Rupea nyt sitten laittamaan lämpöpumppua vuosimallin 2006 kerrostaloon, vaikka periaatteessa tuo olisi sallittua jos ulkoyksikkö on parvekkeella. Millä ilveellä saa sisäyksikön asennettua sisälle vai onko sisäyksikkökin parvekkeella.!
TM Rakennusmaailma, löytyisikö sieltä asiantunteva vastaus.
Kai se sieltä löytyy, laitoin tuon viestini lähinnä sen kuulostelemiseksi että onko palstalla kuumuudesta kärsiviä kohtalotovereita.
Ai Suomessa, muutama päivä, nauttikaa
Huonoa rakentamista löytyy. Ei kuitenkaan kannata yleistää. Laadukastakin tehdään paljon. Tosin meilläkin kaupunkiasunnolla on ruotsalaisten tekemä IV-kone huonomman hyötysuhteen omaavalla ristikkäiskennolla. Kustannus- ja tilakysymys tietenkin. Muuten LVIS-tekniikka pääosin laadukasta kotimaista.
Kesällä massiivinen betonirakennus lämpiää. Sille ei mahda mitään, mutta muina aikoina pystyy lämmön pitämään kohtuullisena patteritermostaateilla. Yllättävän viileinä muuten pysyvät patterit kovemmillakin pakkasilla. Jotain hyötyä paremmasta energiatehokkuudesta.
Arkkitehtien mitoitukset ovat turhan niukat. Autotalliinikin on vaikea uuden E-mallin kokoista farmaria sovitella. Kallis lataushybridi varmaan mahtuisi ...
Asumisen kalleus on sitten toinen asia. Minustakin on järjetöntä laittaa vuositasolla asumistukiin yli 2 G€. Tulonsiirtoa sijoittajille ja verovapaita osinkoja ay-liikkeelle.
Eikö ikkunan yläpuolelle mahdu? Luulisi 2006 rakennetussa talossa huonekorkeus riittävän. Monet ovat asennuttaneet ulko- ja sisäyksikön lähes samaan kohdalle parvekeseinää. Tarvitaan vain 60 mm reikä ja muutaman metrin kotelointi putkille. Jos on parvekepistorasia omalla ryhmällään, saa sähkösyötönkin edullisesti. Tietenkin ensimmäiseksi luvat kuntoon taloyhtiön puolelta. Ja valvonta. Tekijöiksi ao. luvat omaavat urakoitsijat.
Omalta kohdalta menee harkintaan vasta kun muutamme vakituisesti kaupunkiin asumaan. Nykyään kesät pääosin maalla nauttien ILP:n viilennyksestä.
Näitä riittää valitettavasti:
https://www.rakennuslehti.fi/2020/07/kuusi-vuotta-karvistelya-liian-kuumassa-asunnossa-yitn-mukaan-koronavirus-on-hidastanut-korjaustoita/
*Tiedän asuntokohteita ympäri Suomea, jossa asunnossa ei lattilämmityksiä tai pattereita tarvitse lainkaan päälle laittaa, kun ilmanvaihto tuottaa kaiken lämmön- 23-25 asteinen tuloilma syksy-talvi-kevät. Kesä on vielä toimen juttu. Taloyhtiöitten edustajien tulisi herätä näihin takuuaikana ja tehdä kuluttariitalautakuntaan valitus. Silti tuon lehtijutun tapaan tuntuu asiat menevän valittaneissa kohteissa. Laadukasta tehdään todella vähän.
Yleinen oikeustaju on jokseenkin tiukilla asunnon ostajana (on se sitten asumista tai sijoitusta- vuokralaiset äänestää jaloillaan ylilämpöisten kämppien osalta), kun rakennusliikkeen (pörssiyhtiö) edustaja sanoo, että riitauttakaa vain, kyllä meillä rahat riittää paremmin tapella asiasta.
Yllä kerroin kehnosta laadusta LVIS osalta, joka on esim. ison taloyhtiön järjestelmällinen Wc-pyttyjen ja vesikalusteiden hajoaminen 2-3 vuoden iässä (merkkeinä ei ole ollut Oras tai IDo). Lyhyitä on monen muunkin elinkaari- kiinteästi asennettujen ledien pitäisi kestää 15 000 h. Todellisuus on alle puolet.
Esimerkkejä on jo rakennusvaiheesta, kun osakkaiden etuja valvova asuntokauppalain mukainen rakennustyön tarkkailija uhkaillaan tehtävistään pois grynderin palkkaaman asianajotoimiston osalta. Se on kuulkaa täysin merkityksetöntä, kuivuuko ne teidän ostamanne kalliiden neliöiden rakenteet (tästä riittäisi muutama sivu asiaa- PH laatoitukset irtoaa kutistumisen vaikutuksesta usein vasta takuuajan (2-v) jälkeen, jolloin puhutaan 10-v vastuista) vai ei tai onko paloteknisiä puutteita- puuttuu palopeltejä, aliosastoituja rakenteita tmv. Palokan tulipalon tutkinta saattaa tuoda mielenkiintoisia asioita esille.
Mitään viilentävää ilmastointia ei ole kuin poikkeuksellisen harvoissa kohteissa valmiina- sinne suunniteltuna.
Ja ilmanvaihto on eri asia kuin ilmastointi, joka sotketaan aika monessa uutisoinnissa. Nauran energian säästö puheille (ilmalämpöpumppujen osalta) , kun isoissa kerrostaloissa ilmestyy muihinkin kuin ylimpiin kerroksiin ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköitä (taloyhtiön luvalla) parvekkeille ja pyörivät aika paljon silloinkin, kun ei ole helteitä. Jos ilmanvaihto toimii kuten pitää, ei normaalikesänä ole montaa päivää tarvetta pumppua pyörittää*, mutta ehkä näistä puhutaan sitten oikein kunnolla, kun näitä asuntoja alkaa olemaan riittävän paljon.
Minä olen nyt "turpaani aukonut" näistä asioista riittävästi, palataan otsikkoon.
Useissa tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että suomalaisten kotitalouksien suurimmat päästöt aiheutuvat asumisesta. Yksityisajoneuvojen aiheuttamat päästöt ovat reilusti alle puolet asumisen päästöistä.
Tämä pitää huonosti paikkaansa ;
Asumisen koko elinkaaren koko energiankulutus on pienempi (eteläsuomi) kun huomioidaan rakentamisen aikaiset päästöt sekä elinkaaren, olkoon se tässä esimerkissä 50 vuotta ; vert ; 120-200m2=20 000kwh (puuverhoiltu pakettitalo energialuokka c) vaihtoehtoisesti 12-20Tkm keskikulutus 6,5-7,5L/100km = 20 000kwh (muutettu kilojouleista ja lataus 20-30% koko ajosyklistä esim, haja asutus). ja 50 vuoteen suuri osa lataushybridin ostajista ehtii ostamaan 8-14 UUTTA autoa (3,5-7 vuotta).
Kyllä se autovero haihtuu päästöjen mukana ajan kanssa.
Kerroin vaan mielipiteeni kieroon eu:n vastaiseen autoveroon.