@HybridRules kirjoitti:
TeeCee vähän yrittää GLE:tä haastaa, mutta GLE ei oikein innostu.
minulta loppui motivaatio jatkaa hyödyttömäksi kokemaani keskustelua. En vaan enää jaksa korjata syytöksiä väitetyistä sanomisistani, joita en sanonut.
Liikenneturvallisuusasiat sen sijaan kiinnostavat edelleen, koska näen oppimismahdollisuuden.
Ihan simppeliä ihmismielen toimintaa! Etkä sinä ole sen kummempi: samoja asioita vatvot muiden mukana.
Vielä kerran:
Turun yliopiston liikennepsykologian emeritusprofessori Esko Keskinen ei miettimisen jälkeenkään löydä hyvää sanottavaa sisäministeriön ehdotuksesta,
Sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) puolustaa esitystä liikkuvan poliisin lakkauttamisesta.
30 miljoonan euron säästö ei ole leikkaus poliisitoimesta pois, vaan se on uudelleen kohdennus poliisimiesten palkkaukseen.
Räsänen korostaa, että uudistus ei saa heikentää liikennevalvonnan tasoa.
Nyt kun katsotaan toteutunutta liikenteenvalvonnan tasoa isojentaajamien ulkopuolella, ja pieniä ilman vakituista poliisia olevia kuntia missä LP:ee kävi kierroksillaan rasioita pitämässä, LP:n lopetus oli todella typerä päätös meidän turvallisuudentunteenkin huomioiden.
Ei tähän keskusteluun käsittääkseni kaivattu professoria sanomaan, oliko päätös hyvä vai huono. Päätöksen jälkeen on keskusteltu muista asioista, kuten vaikkapa siitä, mistä syistä kukin kaipaa LP:a takaisin ja kuka on ollut vain tyytyväinen kun eivät pyöri maanteillä. Ja usko pois, se on loputonta mielipiteen vaihtoa - noin loivasti ilmaistuna. Ei ole sinun totuuttasi.
Ja sinulla kun tuo muisti pätkii vähintään valikoivasti välillä, niin kertaan vielä kerran: olen ilmaissut useissa yhteyksissä, että minua ei haittaisi jos LP tulisi takaisin. Mutta kun se ei vaan ratkaise kaikkea liikenteen asioita taikaiskulla, kuten monet antavat ymmärtää. Eikä se pitänyt autoilijoita kurissa 100% edes silloin kun oli olemassa, kuten monet antavat ymmärtää.
@Kumppani kirjoitti:
Mutta kun se ei vaan ratkaise kaikkea liikenteen asioita taikaiskulla, kuten monet antavat ymmärtää. Eikä se pitänyt autoilijoita kurissa 100% edes silloin kun oli olemassa, kuten monet antavat ymmärtää.
Olet väärässä seurassa, jos sillä monet on noin pois kartalta.
Liikkuvalla poliisilla oli rauhoittava vaikutus liikenteeseen. Tietoisuus siitä että voi kohdata liikkuvan poliisin partion matkallaan oli juuri tämä vaikuttava tekijä. Nyt kameratolppien välillä kaahaavat kuljettajat ovat ikävää arkea päivittäin. LP:n lakkauttaminen oli kerrassaan huono päätös.
740 GLE: ”Siitä seuraa, että vaikka motiivit meitä ohjaavatkin, motiivien manipulointi on liian pitkän ja epävarman säätöluupin päässä käsien ja jalkojen motoristesta toiminnasta.”
Minusta taas pysyvää muutosta omiin tekemisiin on turha edes yrittää muuten kuin vaikuttamalla ne teot synnyttäviin motiiveihin. Itsensä voi pakottaa johonkin käyttäytymismalliin vastoin motiivejaan, mutta vain väliaikaisesti. Jos alitajunnassa on joku tekojemme vastainen motiivi, se lopulta voittaa. Näin olen ainakin lukemani ymmärtänyt.
Näyttä siltä, että erimielisyytemme tästä aiheesta johtuu siitä, että puhumme eri aiheista. Minä puhun motiiveista, sinä reflekseistä.
Eli sinun kaveripiirissä monet antaa ymmärtää LP:n poistavan ongelmat 100 %
Ei ensimmäinenkään, mikäli tulkkaan oikein. Täällä LP:in perään kirjoitellaan kuin messiasta odoteltaisiin ja "ennen oli aivan kaikki paremmin, nyt on vain tolpat"
Aluksi: en siis vastusta, tai ole vastustanut LP:n paluuta, jos päättävät tahot sitä mieltä olisivat. Ei ole näkyvissä.
Tottahan tuollainen lista vaikuttaa hienolta. Mutta joku voisi tulkita, että Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomesta olisi poistettu poliisi tykkänään. Sehän ei pidä paikkansa ja liikenteessä on valvontaa edelleen. LP lopettiin, mutta toimintoja siirrettiin ja yhdistettiin. Tuloksesta saa olla mielipiteitä.
Muistetaan kuitenkin, ettei LP:n aikanakaan joka mutkaan autopartioita riittänyt valvomaan (ja silloinkin oli kameratolppia), niin minkä verran todellinen tilanne on muuttunut? Vaikkapa yllätyksellisyyden suhteen? Valvonnan painopisteen suhteen myös? Puhallusratsioita pidetään, ja teemavalvontaa on nytkin: kännyn käyttö, turvavyöt, koulut alkavat kohta jne.
Minulla on muistikuva, että LP:n aikana rutistiin ihan yhtä lailla siitä, että "vain ylinopeuksia valvotaan" - ihan samaa rutina jatkuu tänä päivänä.
Ja sitten se ikuisuusaihe: jos kaikkea sitä mitä esitetään valvottavaksi, tehtäisiin niin mistä resurssit ja kustannukset. Rahan niukkuudella LP-lakkautus perusteltiin. Ja kuka jaksaisi kuunnella sitä, että "Suomi on poliisivaltio, jossa autoilua vahditaan liikaa" -valitusta?
@Kumppani kirjoitti:
Aluksi: en siis vastusta, tai ole vastustanut LP:n paluuta, jos päättävät tahot sitä mieltä olisivat. Ei ole näkyvissä.
Tottahan tuollainen lista vaikuttaa hienolta. Mutta joku voisi tulkita, että Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomesta olisi poistettu poliisi tykkänään. Sehän ei pidä paikkansa ja liikenteessä on valvontaa edelleen. LP lopettiin, mutta toimintoja siirrettiin ja yhdistettiin. Tuloksesta saa olla mielipiteitä.
Muistetaan kuitenkin, ettei LP:n aikanakaan joka mutkaan autopartioita riittänyt valvomaan (ja silloinkin oli kameratolppia), niin minkä verran todellinen tilanne on muuttunut? Vaikkapa yllätyksellisyyden suhteen? Valvonnan painopisteen suhteen myös? Puhallusratsioita pidetään, ja teemavalvontaa on nytkin: kännyn käyttö, turvavyöt, koulut alkavat kohta jne.
Minulla on muistikuva, että LP:n aikana rutistiin ihan yhtä lailla siitä, että "vain ylinopeuksia valvotaan" - ihan samaa rutina jatkuu tänä päivänä.
Ja sitten se ikuisuusaihe: jos kaikkea sitä mitä esitetään valvottavaksi, tehtäisiin niin mistä resurssit ja kustannukset. Rahan niukkuudella LP-lakkautus perusteltiin. Ja kuka jaksaisi kuunnella sitä, että "Suomi on poliisivaltio, jossa autoilua vahditaan liikaa" -valitusta?
Yksi tärkeä osa-alue LP:n työssä oli raskaan liikenteen valvonta. Siihen olivat huippuammattilaisia. Paikallispoliisilla ei välttämättä resurssit ja ammattitaito ole riittävää.
Yksi tärkeä osa-alue LP:n työssä oli raskaan liikenteen valvonta. Siihen olivat huippuammattilaisia. Paikallispoliisilla ei välttämättä resurssit ja ammattitaito ole riittävää.
Hyvä näkökulma. Ja siihen tuo Quu:n poimima parin vuoden takainen oikein hyvä artikkeli myös viittasi: ennen erikoistuttiin, nyt "siirrytään ja jämähdetään, eikä kehitytä".
Onkohan asiassa edistytty tuon kirjoituksen jälkeen....?
@TeeCee kirjoitti:
740 GLE: ”Siitä seuraa, että vaikka motiivit meitä ohjaavatkin, motiivien manipulointi on liian pitkän ja epävarman säätöluupin päässä käsien ja jalkojen motoristesta toiminnasta.”
Minusta taas pysyvää muutosta omiin tekemisiin on turha edes yrittää muuten kuin vaikuttamalla ne teot synnyttäviin motiiveihin. Itsensä voi pakottaa johonkin käyttäytymismalliin vastoin motiivejaan, mutta vain väliaikaisesti. Jos alitajunnassa on joku tekojemme vastainen motiivi, se lopulta voittaa. Näin olen ainakin lukemani ymmärtänyt.
OIen ymmärtänyt samoin. Siksi tarvitaan JOKU motiivi oikeiden käyttäytymismallien opettelemiseen, koska valitettavasti niitä malleja ei saa omaan toimintaansa kuin raa'alla työllä ja toistoilla. Olet ilman muuta oikeassa siinä, että muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan motiivi muuttaa nykytilaa. Ilman MITÄÄN motiivia status quo jatkuu.
Mutta se katalyyttina toimiva motiivi on eri ihmisille eri. Lienemme samaa mieltä siitä, että päätöksentekoprosessimme ovat suurelta osin irrationaalisia. Näistä lähtöoletuksista seuraa, että mistä tahansa motiivista saattaa seurata melkein mikä tahansa toiminta riipuen siitä, miten itse kukin kyseisen motivaattorin ajaman toiminnan lähtee ratkaisemaan. Liikenteen optimoinnissa tavoitellaan tiettyjä ennalta arvattavia toimintoja ja silloin ne toimintaprosessit pitää yhdenmukaistaa, olipa siihen johtavat motiivit eri kuljettajilla mitä tahansa.
Näyttä siltä, että erimielisyytemme tästä aiheesta johtuu siitä, että puhumme eri aiheista. Minä puhun motiiveista, sinä reflekseistä.
Erimielisyyttä ei ole tällä periaatteen tasolla. Erimielisyys alkaa siitä, kun alat tavoitella oikeita refleksejä motiivien kautta. Kun sama motiivi aiheuttaa eri ihmisillä eri toiminnan, se ei tarjoa riittävän ennustettavaa pohjaa liikenteessä käyttäytymiselle.
On aivan yksi lysti motivoiko väistämisvelvollisuutta noudattamaan turvallisuushakuisuus, itsekkyys, ahneus, pelko vai epäitsekkyys. Pääasia, että valittu toteutus on toimiva.
Kaikesta päätellen autoilu koronanjälkeen tulee kiihtyvällä vauhdilla kustannuksiltaan nousemaan, edellyttäen että hallitus pysyy nykyisessäkokoonpanossa.
Ja miksei pysyisi kärkipuolueen kannatus vain nousee ???
Kustannukset yksityisautoilussa nousevat aivan varmasti, mutta kulmakertoimeen vaikuttaa niin kotimaassa kuin ulkomailla tehtävät poliittiset päätökset monella tapaa. Kotimaan tilanteeseen, eli rahojen (verojen) keräämisen tarpeeseen liittyy muutama avainsana; kestävyysvaje, sote-ratkaisut, sosiaaliturvan uudistus, eläkeputki, työttömyysturva, työvoiman liikkuvuus, korona... Minusta kaikille poliittisille toimijoille jää valtaan astuessaan musta-pekka käteen (anteeksi terminologia) seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Mutta osataanko muutoin pelata saaduilla korteilla, eli optimoida eri osa-alueita ja nähdä samalla vuosia eteenpäin ( etenkin tulevat veronmaksajat huomioiden?).Suomen korjausvelka ja investoimattomuus liikenneinfraan tulee vaikuttamaan meidän pääleipälajiin eli vientiin, jos näitä kortteja ei aleta pelaamaan oikein myös sille puolelle. Ja siltarumpupolitiikka pitää olla pois kaukonäköisyyttä haittaamasta.
Muut entiset itäblokinmaat (paitsi suomi) on ymmärtäneet, auto ei ole verotettavaa tuloa, vaan tulon hankintaan siirtymiseen tarvittava väline, etenkin haja-asutusalueiden olemattoman joukkoliikenteen takia.
@_Quu kirjoitti:
Muut entiset itäblokinmaat (paitsi suomi) on ymmärtäneet, auto ei ole verotettavaa tuloa, vaan tulon hankintaan siirtymiseen tarvittava väline, etenkin haja-asutusalueiden olemattoman joukkoliikenteen takia.
Onko meillä poistettu kodin ja työpaikan väliset työmatkakorvaukset verotuksessa?
Voit vähentää matkakulut oman auton käytön mukaan laskettuna vain, jos auton käyttöön on jokin seuraavista perusteista:
Julkista kulkuneuvoa ei ole lainkaan käytettävissä.
Kävelymatka on yhdensuuntaisella matkalla yhteensä vähintään 3 kilometriä. Esimerkiksi jos kävelymatkasi kotoa pysäkille on kaksi kilometriä ja matkan määränpäässä kävely pysäkiltä työpaikallesi on myös kaksi kilometriä, on kävelymatka yhdensuuntaisella matkalla yhteensä neljä kilometriä.
Odotusaika (ei siis matkustusaika) meno-paluumatkalla on yhteensä vähintään 2 tuntia.
Matkasi alkaa tai päättyy klo 00.00 - 05.00 välisenä aikana.
Huomaathan, että verotuksessa ei hyväksytä matkoja oman auton kustannusten mukaan esimerkiksi näillä perusteilla:
Oma auto on nopeampi kuin julkinen kulkuneuvo.
Tarvitset työssäsi autoa.
Viet lapsen päivähoitoon tai kouluun työmatkalla.
Matkakuluvähennys omalla autolla on 0,25 e/km vuosina 2019 ja 2020
Muistaakseni ammattiyhdistysliikkeet aikoinaan vastustivat työssäkäyntialueiden laajentamista. Tällöin liitettiin mukaan myös työmatka-aikojen pidennyksiä.
Itäblokin maat eivät olisi suostuneet porvareiden vaatimuksiin.
740 GLE: ”Siksi et pysty opettamaan ihmisiä ajamaan oikein heidän motiiveihinsa vaikuttamalla.”
Koko tässä minun motiivi-aiheisessa paasauksessani on ollut kaksi pointtia. Yksi on, että kukaan muu kuin ihminen itse ei voi muuttaa hänen motiivejaan, siksi tähän asiaan olisi hyvä jossain vaiheessa herätä. Ja toinen on ollut, että ihmisen itsensä pitäisi itse tunnistaa ne motiivit, jotka hänelle itselleen tuottavat mielipiteitä, ajotapoja tai jotain muuta, jota hän harkintansa perusteella ei pidä suotavana.
Joten jos sinulle on jäänyt kuva, että minä pyrin opettamaan ihmisiä ajamaan heidän motiivejaan muuttelemalla, niin viestintämme on epäonnistunut täydellisesti. Minä haluan kertoa, että tieteellisen tiedon mukaan ihmisen ei ole pakko hyppiä alitajuisten motiiviensa sätkynukkena. On olemassa keinoja, joilla ainakin osan niistä voi tunnistaa, ja on keinoja, joilla niitä voi vaihtaa sellaisiin motiiveihin, jotka vastaavat paremmin ihmisen rationaalisesti harkitsemia päämääriä.
740 GLE: ” Oletko koskaan miettinyt, mitkä motiivit ajavat sinua etsimään perusteluja välttää ajokoulutus ajamaan oppimisen menetelmänä?”
En ole tunnistanut vältteleväni ajokoulutusta, joten en ole myöskään miettinyt syitä välttelylleni. Mutta sitä olen miettinyt, mitkä tekijät saavat minut pitämään enemmän omin päin opettelusta kuin koulutuksesta. Tällaisen pohtiminen on minusta hedelmällisempää jo senkin vuoksi, että nyt harkinnan alle joutuu kaikki oppiminen, ei vain ajotaidon oppiminen.
TeeCee: ”Ajattelutapaasi kuuluu olla välittämättä mielipiteittesi vaikutuksista koko liikenteen mittakaavassa”
740 GLE: ”Tuo on sinun arviosi.”
Aivan, tuo on minun arvioni, ja se perustuu sinun puheisiisi. Viimeisin tähän liittyvä kommenttisi oli tämä: ”…minä vastustan edelleen kameravalvontaa siksi että en voi parantaa omaa ajamistani kameroilla, koska ne eivät vaikuta ajamiseeni”. Tiedät hyvin, miten kameravalvonta on vaikuttanut liikenteen mittakaavassa. Ne ovat vähentäneet liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia. Tämä ei kuitenkaan paina vaakakupissasi, koska luulet että ne eivät ole vaikuttaneet sinun ajamistasi.
740 GLE: ”Mutta jos palataan liikenteeseen, miten arvelisit parantavasi minun ajotapaani parhaiten?”
Ai sekö on sinusta liikenteeseen palaamista, että aletaan puhua, miten parantaisin SINUN ajotapaasi. Sanoin juuri, että tapoihisi kuuluu olla välittämättä, miten mielipiteesi vaikuttaisivat koko liikenteen mittakaavassa. Kommentoit tätä sanomalla, että tuo on minun arvioni. Tarkoitit varmaan, että arvioni on väärä? Ja heti perään näytät, että arvioni oli aika nappiin. Et kykene ottamaan muuta näkökulmaa kuin sinä itse. Välillä et edes kiistä sitä, ainakin kerran olet selittänyt miksi teet niin. Sanoit, että teoreettinen malli ilman soveltamismahdollisuutta on hyödytön, ja siksi peilaat kaikkea käytännön kautta. Eli itsesi kautta. Jonka taas kohta kiellät. Päätä jo.
Kysymyksesi siitä kuinka parantaisin ajoasi on outo myös siksi, että olen monta kertaa jo ilmaissut miten vähän minua kiinnostaa kuinka sinä ajat: ”..en minä puhu sinun ajamisestasi vaan ajamisesi ja puheittesi ristiriidasta ..minua ei kiinnosta kuinka sinä ajat…sinun ajamisesi on vain sivujuoni, minua ei kiinnosta miten sinä ajat… minä en ole kiinnostunut ajatko laillista vai laitonta nopeutta, minua kiinnostaa mitä kerrot mielipiteesi syiksi (tämän minä pyysin sinua tallentamaan vastaisen varalle, mutta sama touhu vain jatkui)…En välitä siitä miten ajat, mutta välitän siitä että keskusteluissa puhut itsesi kanssa ristiin…olen toistellut ensimmäisistä kommenteistasi asti, että minua ei kiinnosta kuinka sinä ajat…”
TeeCee: ”Miksi esimerkiksi tällainen tapahtumaketju ei voisi olla parempi selitys tapahtumille: koska nopeudella on ratkaiseva vaikutus onnettomuuskustannuksiin, piti nopeusvalvontaan löytää joku uusi ratkaisu, kun budjetti ei enää riittänyt uskovan pelotteen antavan nopeusvalvontaan vanhoilla keinoilla."
HybridRules: ”Kameravalvonta ei muodosta pelotetta ehkä muutamaa sijoituspaikkaa lukuunottamatta eikä niissäkään, jos toistuvasti ajaa sitä reittiä eli oppii tietämään kameran sijoituspaikan. Valvonnasta tiedotetaan autoilijalle etukäteen ja siksi onkin outoa, että kameravalvonta kuitenkin tuottaa paljon maksuja valtiolle.”
Jos kameravalvonta ei muodosta pelotetta kuin muutamassa sijoituspaikassa, niin miksi ajonopeudet ovat seurantojen nukaan laskeneet melkein jokaisen kamerapöntön kohdalla?
Pönttöjen sijoituspaikat tietysti opitaan, mutta silti pudotus liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten määrissä on tutkimusten mukaan ollut pysyvä. En keksi tälle muuta selitystä, kuin että pelote on aiempaa isompi, eikä katoa ajan myötä.
HybridRules: ”Muun liikenteen seassa ajavat poliisien siviiliautot muodostaisivat pelotteen, jos ihmiset tietäisivät sellaisia liikkuvan. Samoin manuaalitutkavalvonnat olivat pelote.”
Tietysti kaikki valvonta on pelote, myös manuaalitutkavalvonta, mutta nyt puhutaan siitä, paljonko mikäkin pelote vaikuttaa liikenneturvallisuuteen, ja paljonko aikaansaatu vaikutus maksaa. Jos kerran ajonopeudet laskevat siellä missä otetaan käyttöön automaattinen nopeusvalvonta manuaalitutkavalvonnan sijaan, niin minusta se kertoo aika selkeästi, kumpi on isompi pelote kuskien mielestä. Ajonopeuden muutoksesta voidaan laskea paljonko onnettomuuskustannukset laskevat ja kirjanpidosta nähdään paljonko tämän kustannusten laskun aikaansaaminen tuli maksamaan. Tässä tarkastelussa manualitutkavalvonta pärjää aika huonosti verrattuna automaattiseen kameravalvontaan.
Tuosta, mitä sanoit Poliisin siviiliautoista, olen samaa mieltä. Muistaisin kuulleeni hiljattain, että niissä alkaa olla jo kaikissa nopeuskamerat. Jos niiden käyttö on yhtä automatisoitu kuin tolppakameroiden, niin potentiaalia pelotevaikutuksen suhteen on varmaan melkoisesti. Etenkin kun nykyisellä värityksellä ja hälytysvalojen sijoittelulla poliisin pakettiautoakaan ei enää erota edestäpäin yhtä selvästi kuin ennen.
HybridRules: ”Tarkistin asian, koska ajoin auton perässä, joka koko kameravalvotun 100km/h-pätkän ajoi niin, että minun auton mittari näytti 99km/h ja aina tolpan kohdalla pudotti nopeuden 95km/h eli todellisen nopeuden 94km/h. Tuo ilmiö on kameravalvonnasta johtuva ärsyttävä asia. Moni kuski pelkää valvontakameroita aivan liikaa ja jarruttaa sen takia liikennettä.”
Jos kaksi autoa ajaa tuolla kertomallasi 99/94 km/h nopeuseroilla, niin neljän sekunnin turvavälistä on kulunut puolet, kun olette ajaneet vähän yli kilometrin matkan. Tämä siis siinä tapauksessa, että takimmaiselle ei ole tuohon kuluneen melkein 40 sekunnin aika pälkähtänyt päähän nostaa vähän kaasua.
minulta loppui motivaatio jatkaa hyödyttömäksi kokemaani keskustelua. En vaan enää jaksa korjata syytöksiä väitetyistä sanomisistani, joita en sanonut.
Liikenneturvallisuusasiat sen sijaan kiinnostavat edelleen, koska näen oppimismahdollisuuden.
Vielä kerran:
Nyt kun katsotaan toteutunutta liikenteenvalvonnan tasoa isojentaajamien ulkopuolella, ja pieniä ilman vakituista poliisia olevia kuntia missä LP:ee kävi kierroksillaan rasioita pitämässä, LP:n lopetus oli todella typerä päätös meidän turvallisuudentunteenkin huomioiden.
Ei tähän keskusteluun käsittääkseni kaivattu professoria sanomaan, oliko päätös hyvä vai huono. Päätöksen jälkeen on keskusteltu muista asioista, kuten vaikkapa siitä, mistä syistä kukin kaipaa LP:a takaisin ja kuka on ollut vain tyytyväinen kun eivät pyöri maanteillä. Ja usko pois, se on loputonta mielipiteen vaihtoa - noin loivasti ilmaistuna. Ei ole sinun totuuttasi.
Ja sinulla kun tuo muisti pätkii vähintään valikoivasti välillä, niin kertaan vielä kerran: olen ilmaissut useissa yhteyksissä, että minua ei haittaisi jos LP tulisi takaisin. Mutta kun se ei vaan ratkaise kaikkea liikenteen asioita taikaiskulla, kuten monet antavat ymmärtää. Eikä se pitänyt autoilijoita kurissa 100% edes silloin kun oli olemassa, kuten monet antavat ymmärtää.
Olet väärässä seurassa, jos sillä monet on noin pois kartalta.
Eli suomeksi?
Eli sinun kaveripiirissä monet antaa ymmärtää LP:n poistavan ongelmat 100 %
Liikkuvalla poliisilla oli rauhoittava vaikutus liikenteeseen. Tietoisuus siitä että voi kohdata liikkuvan poliisin partion matkallaan oli juuri tämä vaikuttava tekijä. Nyt kameratolppien välillä kaahaavat kuljettajat ovat ikävää arkea päivittäin. LP:n lakkauttaminen oli kerrassaan huono päätös.
740 GLE: ”Siitä seuraa, että vaikka motiivit meitä ohjaavatkin, motiivien manipulointi on liian pitkän ja epävarman säätöluupin päässä käsien ja jalkojen motoristesta toiminnasta.”
Minusta taas pysyvää muutosta omiin tekemisiin on turha edes yrittää muuten kuin vaikuttamalla ne teot synnyttäviin motiiveihin. Itsensä voi pakottaa johonkin käyttäytymismalliin vastoin motiivejaan, mutta vain väliaikaisesti. Jos alitajunnassa on joku tekojemme vastainen motiivi, se lopulta voittaa. Näin olen ainakin lukemani ymmärtänyt.
Näyttä siltä, että erimielisyytemme tästä aiheesta johtuu siitä, että puhumme eri aiheista. Minä puhun motiiveista, sinä reflekseistä.
@_Quu kirjoitti:
Ei ensimmäinenkään, mikäli tulkkaan oikein. Täällä LP:in perään kirjoitellaan kuin messiasta odoteltaisiin ja "ennen oli aivan kaikki paremmin, nyt on vain tolpat"
Niin olikin, täällä ei kuitenkaan kukaan väitä että oli 100% paremmin, ehkä kuitenkin 87,5 %
Ihan yhtä oikealla hehtaarilla on tuokin %
Heidän valvota kattoi todellakin laajan alueen.
Etelä-Suomen osaston johtopaikka sijaitsi Helsingissä ja osastoon kuuluivat Helsingin, Hämeenlinnan, Lahden, Kouvolan ja Imatran yksiköt.
Länsi-Suomen osaston johtopaikka sijaitsi Turussa ja osastoon kuuluivat Turun, Tampereen, Porin, Jyväskylän, Kokkolan, Seinäjoen ja Vaasan yksiköt.
Itä-Suomen osaston johtopaikka sijaitsi Mikkelissä ja osastoon kuuluivat Mikkelin,Kuopion ja Joensuun yksiköt.
Pohjois-Suomen osaston johtopaikka sijaitsi Oulussa ja osastoon kuuluivat Oulun, Kajaanin, Kemin ja Rovaniemen yksiköt.
Aluksi: en siis vastusta, tai ole vastustanut LP:n paluuta, jos päättävät tahot sitä mieltä olisivat. Ei ole näkyvissä.
Tottahan tuollainen lista vaikuttaa hienolta. Mutta joku voisi tulkita, että Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomesta olisi poistettu poliisi tykkänään. Sehän ei pidä paikkansa ja liikenteessä on valvontaa edelleen. LP lopettiin, mutta toimintoja siirrettiin ja yhdistettiin. Tuloksesta saa olla mielipiteitä.
Muistetaan kuitenkin, ettei LP:n aikanakaan joka mutkaan autopartioita riittänyt valvomaan (ja silloinkin oli kameratolppia), niin minkä verran todellinen tilanne on muuttunut? Vaikkapa yllätyksellisyyden suhteen? Valvonnan painopisteen suhteen myös? Puhallusratsioita pidetään, ja teemavalvontaa on nytkin: kännyn käyttö, turvavyöt, koulut alkavat kohta jne.
Minulla on muistikuva, että LP:n aikana rutistiin ihan yhtä lailla siitä, että "vain ylinopeuksia valvotaan" - ihan samaa rutina jatkuu tänä päivänä.
Ja sitten se ikuisuusaihe: jos kaikkea sitä mitä esitetään valvottavaksi, tehtäisiin niin mistä resurssit ja kustannukset. Rahan niukkuudella LP-lakkautus perusteltiin. Ja kuka jaksaisi kuunnella sitä, että "Suomi on poliisivaltio, jossa autoilua vahditaan liikaa" -valitusta?
https://www.spjl.fi/viestinta/julkaisut/blogit/turvaamme_selustasi_-blogi/yllatys_-_liikkuvan_poliisin_lakkauttaminen_olikin_huono_toimi.4422.blog
Yksi tärkeä osa-alue LP:n työssä oli raskaan liikenteen valvonta. Siihen olivat huippuammattilaisia. Paikallispoliisilla ei välttämättä resurssit ja ammattitaito ole riittävää.
@Yosemite J kirjoitti:
Hyvä näkökulma. Ja siihen tuo Quu:n poimima parin vuoden takainen oikein hyvä artikkeli myös viittasi: ennen erikoistuttiin, nyt "siirrytään ja jämähdetään, eikä kehitytä".
Onkohan asiassa edistytty tuon kirjoituksen jälkeen....?
OIen ymmärtänyt samoin. Siksi tarvitaan JOKU motiivi oikeiden käyttäytymismallien opettelemiseen, koska valitettavasti niitä malleja ei saa omaan toimintaansa kuin raa'alla työllä ja toistoilla. Olet ilman muuta oikeassa siinä, että muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan motiivi muuttaa nykytilaa. Ilman MITÄÄN motiivia status quo jatkuu.
Mutta se katalyyttina toimiva motiivi on eri ihmisille eri. Lienemme samaa mieltä siitä, että päätöksentekoprosessimme ovat suurelta osin irrationaalisia. Näistä lähtöoletuksista seuraa, että mistä tahansa motiivista saattaa seurata melkein mikä tahansa toiminta riipuen siitä, miten itse kukin kyseisen motivaattorin ajaman toiminnan lähtee ratkaisemaan. Liikenteen optimoinnissa tavoitellaan tiettyjä ennalta arvattavia toimintoja ja silloin ne toimintaprosessit pitää yhdenmukaistaa, olipa siihen johtavat motiivit eri kuljettajilla mitä tahansa.
Erimielisyyttä ei ole tällä periaatteen tasolla. Erimielisyys alkaa siitä, kun alat tavoitella oikeita refleksejä motiivien kautta. Kun sama motiivi aiheuttaa eri ihmisillä eri toiminnan, se ei tarjoa riittävän ennustettavaa pohjaa liikenteessä käyttäytymiselle.
On aivan yksi lysti motivoiko väistämisvelvollisuutta noudattamaan turvallisuushakuisuus, itsekkyys, ahneus, pelko vai epäitsekkyys. Pääasia, että valittu toteutus on toimiva.
Kaikesta päätellen autoilu koronanjälkeen tulee kiihtyvällä vauhdilla kustannuksiltaan nousemaan, edellyttäen että hallitus pysyy nykyisessäkokoonpanossa.
Ja miksei pysyisi kärkipuolueen kannatus vain nousee ???
Kustannukset yksityisautoilussa nousevat aivan varmasti, mutta kulmakertoimeen vaikuttaa niin kotimaassa kuin ulkomailla tehtävät poliittiset päätökset monella tapaa. Kotimaan tilanteeseen, eli rahojen (verojen) keräämisen tarpeeseen liittyy muutama avainsana; kestävyysvaje, sote-ratkaisut, sosiaaliturvan uudistus, eläkeputki, työttömyysturva, työvoiman liikkuvuus, korona... Minusta kaikille poliittisille toimijoille jää valtaan astuessaan musta-pekka käteen (anteeksi terminologia) seuraavan parin vuosikymmenen aikana. Mutta osataanko muutoin pelata saaduilla korteilla, eli optimoida eri osa-alueita ja nähdä samalla vuosia eteenpäin ( etenkin tulevat veronmaksajat huomioiden?).Suomen korjausvelka ja investoimattomuus liikenneinfraan tulee vaikuttamaan meidän pääleipälajiin eli vientiin, jos näitä kortteja ei aleta pelaamaan oikein myös sille puolelle. Ja siltarumpupolitiikka pitää olla pois kaukonäköisyyttä haittaamasta.
Muut entiset itäblokinmaat (paitsi suomi) on ymmärtäneet, auto ei ole verotettavaa tuloa, vaan tulon hankintaan siirtymiseen tarvittava väline, etenkin haja-asutusalueiden olemattoman joukkoliikenteen takia.
Onko meillä poistettu kodin ja työpaikan väliset työmatkakorvaukset verotuksessa?
Voit vähentää matkakulut oman auton käytön mukaan laskettuna vain, jos auton käyttöön on jokin seuraavista perusteista:
Julkista kulkuneuvoa ei ole lainkaan käytettävissä.
Kävelymatka on yhdensuuntaisella matkalla yhteensä vähintään 3 kilometriä. Esimerkiksi jos kävelymatkasi kotoa pysäkille on kaksi kilometriä ja matkan määränpäässä kävely pysäkiltä työpaikallesi on myös kaksi kilometriä, on kävelymatka yhdensuuntaisella matkalla yhteensä neljä kilometriä.
Odotusaika (ei siis matkustusaika) meno-paluumatkalla on yhteensä vähintään 2 tuntia.
Matkasi alkaa tai päättyy klo 00.00 - 05.00 välisenä aikana.
Huomaathan, että verotuksessa ei hyväksytä matkoja oman auton kustannusten mukaan esimerkiksi näillä perusteilla:
Oma auto on nopeampi kuin julkinen kulkuneuvo.
Tarvitset työssäsi autoa.
Viet lapsen päivähoitoon tai kouluun työmatkalla.
Matkakuluvähennys omalla autolla on 0,25 e/km vuosina 2019 ja 2020
Muistaakseni ammattiyhdistysliikkeet aikoinaan vastustivat työssäkäyntialueiden laajentamista. Tällöin liitettiin mukaan myös työmatka-aikojen pidennyksiä.
Itäblokin maat eivät olisi suostuneet porvareiden vaatimuksiin.
740 GLE: ”Siksi et pysty opettamaan ihmisiä ajamaan oikein heidän motiiveihinsa vaikuttamalla.”
Koko tässä minun motiivi-aiheisessa paasauksessani on ollut kaksi pointtia. Yksi on, että kukaan muu kuin ihminen itse ei voi muuttaa hänen motiivejaan, siksi tähän asiaan olisi hyvä jossain vaiheessa herätä. Ja toinen on ollut, että ihmisen itsensä pitäisi itse tunnistaa ne motiivit, jotka hänelle itselleen tuottavat mielipiteitä, ajotapoja tai jotain muuta, jota hän harkintansa perusteella ei pidä suotavana.
Joten jos sinulle on jäänyt kuva, että minä pyrin opettamaan ihmisiä ajamaan heidän motiivejaan muuttelemalla, niin viestintämme on epäonnistunut täydellisesti. Minä haluan kertoa, että tieteellisen tiedon mukaan ihmisen ei ole pakko hyppiä alitajuisten motiiviensa sätkynukkena. On olemassa keinoja, joilla ainakin osan niistä voi tunnistaa, ja on keinoja, joilla niitä voi vaihtaa sellaisiin motiiveihin, jotka vastaavat paremmin ihmisen rationaalisesti harkitsemia päämääriä.
740 GLE: ” Oletko koskaan miettinyt, mitkä motiivit ajavat sinua etsimään perusteluja välttää ajokoulutus ajamaan oppimisen menetelmänä?”
En ole tunnistanut vältteleväni ajokoulutusta, joten en ole myöskään miettinyt syitä välttelylleni. Mutta sitä olen miettinyt, mitkä tekijät saavat minut pitämään enemmän omin päin opettelusta kuin koulutuksesta. Tällaisen pohtiminen on minusta hedelmällisempää jo senkin vuoksi, että nyt harkinnan alle joutuu kaikki oppiminen, ei vain ajotaidon oppiminen.
TeeCee: ”Ajattelutapaasi kuuluu olla välittämättä mielipiteittesi vaikutuksista koko liikenteen mittakaavassa”
740 GLE: ”Tuo on sinun arviosi.”
Aivan, tuo on minun arvioni, ja se perustuu sinun puheisiisi. Viimeisin tähän liittyvä kommenttisi oli tämä: ”…minä vastustan edelleen kameravalvontaa siksi että en voi parantaa omaa ajamistani kameroilla, koska ne eivät vaikuta ajamiseeni”. Tiedät hyvin, miten kameravalvonta on vaikuttanut liikenteen mittakaavassa. Ne ovat vähentäneet liikennekuolemia ja vakavia loukkaantumisia. Tämä ei kuitenkaan paina vaakakupissasi, koska luulet että ne eivät ole vaikuttaneet sinun ajamistasi.
740 GLE: ”Mutta jos palataan liikenteeseen, miten arvelisit parantavasi minun ajotapaani parhaiten?”
Ai sekö on sinusta liikenteeseen palaamista, että aletaan puhua, miten parantaisin SINUN ajotapaasi. Sanoin juuri, että tapoihisi kuuluu olla välittämättä, miten mielipiteesi vaikuttaisivat koko liikenteen mittakaavassa. Kommentoit tätä sanomalla, että tuo on minun arvioni. Tarkoitit varmaan, että arvioni on väärä? Ja heti perään näytät, että arvioni oli aika nappiin. Et kykene ottamaan muuta näkökulmaa kuin sinä itse. Välillä et edes kiistä sitä, ainakin kerran olet selittänyt miksi teet niin. Sanoit, että teoreettinen malli ilman soveltamismahdollisuutta on hyödytön, ja siksi peilaat kaikkea käytännön kautta. Eli itsesi kautta. Jonka taas kohta kiellät. Päätä jo.
Kysymyksesi siitä kuinka parantaisin ajoasi on outo myös siksi, että olen monta kertaa jo ilmaissut miten vähän minua kiinnostaa kuinka sinä ajat: ”..en minä puhu sinun ajamisestasi vaan ajamisesi ja puheittesi ristiriidasta ..minua ei kiinnosta kuinka sinä ajat…sinun ajamisesi on vain sivujuoni, minua ei kiinnosta miten sinä ajat… minä en ole kiinnostunut ajatko laillista vai laitonta nopeutta, minua kiinnostaa mitä kerrot mielipiteesi syiksi (tämän minä pyysin sinua tallentamaan vastaisen varalle, mutta sama touhu vain jatkui)…En välitä siitä miten ajat, mutta välitän siitä että keskusteluissa puhut itsesi kanssa ristiin…olen toistellut ensimmäisistä kommenteistasi asti, että minua ei kiinnosta kuinka sinä ajat…”
TeeCee: ”Miksi esimerkiksi tällainen tapahtumaketju ei voisi olla parempi selitys tapahtumille: koska nopeudella on ratkaiseva vaikutus onnettomuuskustannuksiin, piti nopeusvalvontaan löytää joku uusi ratkaisu, kun budjetti ei enää riittänyt uskovan pelotteen antavan nopeusvalvontaan vanhoilla keinoilla."
HybridRules: ”Kameravalvonta ei muodosta pelotetta ehkä muutamaa sijoituspaikkaa lukuunottamatta eikä niissäkään, jos toistuvasti ajaa sitä reittiä eli oppii tietämään kameran sijoituspaikan. Valvonnasta tiedotetaan autoilijalle etukäteen ja siksi onkin outoa, että kameravalvonta kuitenkin tuottaa paljon maksuja valtiolle.”
Jos kameravalvonta ei muodosta pelotetta kuin muutamassa sijoituspaikassa, niin miksi ajonopeudet ovat seurantojen nukaan laskeneet melkein jokaisen kamerapöntön kohdalla?
Pönttöjen sijoituspaikat tietysti opitaan, mutta silti pudotus liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten määrissä on tutkimusten mukaan ollut pysyvä. En keksi tälle muuta selitystä, kuin että pelote on aiempaa isompi, eikä katoa ajan myötä.
HybridRules: ”Muun liikenteen seassa ajavat poliisien siviiliautot muodostaisivat pelotteen, jos ihmiset tietäisivät sellaisia liikkuvan. Samoin manuaalitutkavalvonnat olivat pelote.”
Tietysti kaikki valvonta on pelote, myös manuaalitutkavalvonta, mutta nyt puhutaan siitä, paljonko mikäkin pelote vaikuttaa liikenneturvallisuuteen, ja paljonko aikaansaatu vaikutus maksaa. Jos kerran ajonopeudet laskevat siellä missä otetaan käyttöön automaattinen nopeusvalvonta manuaalitutkavalvonnan sijaan, niin minusta se kertoo aika selkeästi, kumpi on isompi pelote kuskien mielestä. Ajonopeuden muutoksesta voidaan laskea paljonko onnettomuuskustannukset laskevat ja kirjanpidosta nähdään paljonko tämän kustannusten laskun aikaansaaminen tuli maksamaan. Tässä tarkastelussa manualitutkavalvonta pärjää aika huonosti verrattuna automaattiseen kameravalvontaan.
Tuosta, mitä sanoit Poliisin siviiliautoista, olen samaa mieltä. Muistaisin kuulleeni hiljattain, että niissä alkaa olla jo kaikissa nopeuskamerat. Jos niiden käyttö on yhtä automatisoitu kuin tolppakameroiden, niin potentiaalia pelotevaikutuksen suhteen on varmaan melkoisesti. Etenkin kun nykyisellä värityksellä ja hälytysvalojen sijoittelulla poliisin pakettiautoakaan ei enää erota edestäpäin yhtä selvästi kuin ennen.
HybridRules: ”Tarkistin asian, koska ajoin auton perässä, joka koko kameravalvotun 100km/h-pätkän ajoi niin, että minun auton mittari näytti 99km/h ja aina tolpan kohdalla pudotti nopeuden 95km/h eli todellisen nopeuden 94km/h. Tuo ilmiö on kameravalvonnasta johtuva ärsyttävä asia. Moni kuski pelkää valvontakameroita aivan liikaa ja jarruttaa sen takia liikennettä.”
Jos kaksi autoa ajaa tuolla kertomallasi 99/94 km/h nopeuseroilla, niin neljän sekunnin turvavälistä on kulunut puolet, kun olette ajaneet vähän yli kilometrin matkan. Tämä siis siinä tapauksessa, että takimmaiselle ei ole tuohon kuluneen melkein 40 sekunnin aika pälkähtänyt päähän nostaa vähän kaasua.
Kuinka tuo voi ärsyttää ketään?