Renkaiden täyttö typellä

@Lukija65879 kirjoitti:
Renkaiden ilman korvaaminen typellä aiheuttaa sen, että rengaspaine ei muutu lämpötilan mukana, koska ilmasta poiketen typessä ei ole vesihöyryä. Myöskään ajon aikana lämpenevän renkaan typenpaine ei nouse. Pitäisikö typenpainetta nostaa korkeammaksi, kuin käsikirjan mukainen kylmän renkaan ilmanpaine?

Fysiikan lakien mukaan typpi käyttäytyy aivan samoin lämpötilanmuutoksissa kuin ilmakin (78 % typpeä, 22 % happea, loput muita) eli kaikki ylläoleva on "huuhaata". Kun esim. 300 Kelvinin lämpötila laskee tai nousee 10 %, niin renkaan todellinen ilmanpainekin laskee tai nousee 10 % ja sama muillakin prosenttiluvuilla. ( 300 K = 27 °C ja kun siitä vähennetään 10 % jää lämpötilaksi -3 °C. Jos renkaassa on tuossa 27 °C lämpötilassa mittarin mukaan 2,0 bar painetta (=ylipaine, joten todellinen paine on 3,0 bar) ja lämpötila laskee -3 °C:een eli 10 % niin paine laskee 10 % eli 2,0 bar - 0,3 bar = 1,7 bar. Jos taasen mennään kolmeenkymmeneen pakkasasteeseen (eli vähennystä 20 %), niin painetta on jäljellä enää 1,4 bar oli renkaassa sitten typpeä, ilmaa tai vaikka heliumia)

@740 GLE kirjoitti:

@Lukija65879 kirjoitti:
Renkaiden ilman korvaaminen typellä aiheuttaa sen, että rengaspaine ei muutu lämpötilan mukana

Radalla ei tarvitse pudottaa paineita ennen kulutuspinnan renkaan sivuihin liimautuviksi roiskeiksi sulattavia vetoja ja rengaspaine pysyy paremmin hallinnassa eri nopeuksilla ajettaessa.

Mutta mitä konkreettista etua typpitäytöstä on liikenteessä ajettaessa?

Näköjään tämä täysin fysiikan lakien vastainen väite paineesta on luettavissa ihan TM:stäkin:

https://tekniikanmaailma.fi/renkaat-kannattaa-tayttaa-typella-nain-se-kay/

TM voisi vähän kertoa lisää, mihin väite perustuu - kaasun tilayhtälöt kun pätevät kaikkiin kaasuihin. Hyvin, hyvin pieneltä osin vastaus voisi löytyä renkaassa olevan ilman sisältävän veden tiivistymisestä/höyrystymisestä mutta mikään muu asia ei tue väitettä typen ilmaa vähäisemmistä paineenmuutoksista lämpötilan muuttuessa.