@_Quu kirjoitti:
Kyllä kolmemiljardia alvia on autoilijoiden maksamaa, eikä tässä kukaan autoilija ole veronpalautuksia odottanutkaan. Se pyöräilijä voisi miettiä autoalantyöllistävään työpaikkaan polkiessaan kuinka paljon sen työpaikan kautta suoraan tai välillisesti tulee verotuloja, unohtamatta alvia hänen kulutuksenkautta, ja taas se kulutus työllistää jne.
Edelleen se ei muuta tosiasiaa autoilija nettosaaja.
Vastoin yleisiä luuloja, suuressa kaupungissa oleva autoilija on nettosaaja. Käyn tässä kirjoituksessa kohta kohdalta läpi ne tavat, joilla helsinkiläinen autoilija saa joko suoraa tukea yhteiskunnalta tai sitten ei maksa aiheuttamiaan haittoja.
Lukemalla oppii ihmeellisiä asioita.
Sinänsä ihan havainnolllstava, toisaalta myös tarkoitushakuinen. Liikenneonnettomuuksien kustannuksia vähän ihmettelin tässä yhteydessä, ne kun korvataan liikennevakuutuksesta eikä veroista. Ja olisi siellä muitakin kohtia joita ei ihan purematta voi niellä.
Mutta, on se silti hyvä havainnollistaja että kaikki haitat ja kustannukset eivät ole suoraan näkyvillä.
M880 lues tuo aikaisemmin laittamani linkki tutkimuslaitos ja Eu on tullut samoihin päätelmiin sähköautojen säästöistä polttomoottoriautoihin nähden huolimatta verohelpotuksista paremmalla kielitaidolla ja kerro Suomeksi kiitos mielipiteesi.
Uusi laskelma osoittaa sähköautojen 10 vuoden jaksolla tuottavan enemmän tuloja valtioille kuin polttomoottoriset autot. Vai ymmärsinkö, jotain väärin.
alla artikkelin linkki Ey:n laskelmaan.
Luin puolihuolimattomasti läpi, mutta ehkä pointti oli että sähköautot ovat YHTEISKUNNALLE hyödyllisempiä kuin polttikset. Hyötyihin oli laskettu mukaan mm. kotitalouksien polttoainekulujen väheneminen, puhdas ilma, ja esimerkiksi "luksusautovero". Meillähän viimeisin ei päde, koska sähköautoja verotetaan polttiksia kevyemmin myös ostettaessa.
Mutta samaa viestiä tämäkin kertoo, eli että arvioinneissa on syytä huomioida laajempi kuva kuin pelkkä suorat (vero)tulot ja menot.
Mikä se aiempi linkki oli minkä halusit minun lukevan? Tuota Aalto yliopistossa tehtyä tutkimusta en jaksa lukea. Too long, didn't read
@_Quu kirjoitti:
Kyllä kolmemiljardia alvia on autoilijoiden maksamaa, eikä tässä kukaan autoilija ole veronpalautuksia odottanutkaan. Se pyöräilijä voisi miettiä autoalantyöllistävään työpaikkaan polkiessaan kuinka paljon sen työpaikan kautta suoraan tai välillisesti tulee verotuloja, unohtamatta alvia hänen kulutuksenkautta, ja taas se kulutus työllistää jne.
Edelleen se ei muuta tosiasiaa autoilija nettosaaja.
Vastoin yleisiä luuloja, suuressa kaupungissa oleva autoilija on nettosaaja. Käyn tässä kirjoituksessa kohta kohdalta läpi ne tavat, joilla helsinkiläinen autoilija saa joko suoraa tukea yhteiskunnalta tai sitten ei maksa aiheuttamiaan haittoja.
Lukemalla oppii ihmeellisiä asioita.
Sinänsä ihan havainnolllstava, toisaalta myös tarkoitushakuinen. Liikenneonnettomuuksien kustannuksia vähän ihmettelin tässä yhteydessä, ne kun korvataan liikennevakuutuksesta eikä veroista. Ja olisi siellä muitakin kohtia joita ei ihan purematta voi niellä.
Mutta, on se silti hyvä havainnollistaja että kaikki haitat ja kustannukset eivät ole suoraan näkyvillä.
M880 lues tuo aikaisemmin laittamani linkki tutkimuslaitos ja Eu on tullut samoihin päätelmiin sähköautojen säästöistä polttomoottoriautoihin nähden huolimatta verohelpotuksista paremmalla kielitaidolla ja kerro Suomeksi kiitos mielipiteesi.
Uusi laskelma osoittaa sähköautojen 10 vuoden jaksolla tuottavan enemmän tuloja valtioille kuin polttomoottoriset autot. Vai ymmärsinkö, jotain väärin.
alla artikkelin linkki Ey:n laskelmaan.
Luin puolihuolimattomasti läpi, mutta ehkä pointti oli että sähköautot ovat YHTEISKUNNALLE hyödyllisempiä kuin polttikset. Hyötyihin oli laskettu mukaan mm. kotitalouksien polttoainekulujen väheneminen, puhdas ilma, ja esimerkiksi "luksusautovero". Meillähän viimeisin ei päde, koska sähköautoja verotetaan polttiksia kevyemmin myös ostettaessa.
Mutta samaa viestiä tämäkin kertoo, eli että arvioinneissa on syytä huomioida laajempi kuva kuin pelkkä suorat (vero)tulot ja menot.
Mikä se aiempi linkki oli minkä halusit minun lukevan? Tuota Aalto yliopistossa tehtyä tutkimusta en jaksa lukea. Too long, didn't read
Tarkoitin juuri tuota yllä olevaa linkkiä. Mainitsin sen vain aikaisemmin maininneeni toisessa ketjussa.
Tärkeätähän tuossa olivat merkittävät hyödyt ympäristölle ja terveyteen eikä siinä vielä huomioitu uusia innovaatioita, joita kotitaloudet tuovat sähköautoja ostamalla ja liittämällä ne osaksi sähköverkkoa.
Eikä näissäkään jutuissa varmasti ole huomioitu kaikkea autoilun verotukseen liittyvää eli helppo huudella lasketaan tuota ja tuota veroa kun totuus lopputulokseen on aivan muuta.
Ei kait kukaan verotonta autonkäyttöä haaveillekaan, kyse onkin siitä kuinka tasapuolisesti niitä veroja autoilijoilta tullaan perimään, koskien eri energiamuotoja.
No mitä itse olen seurannut Sveitsin kansanäänestysten tuloksia, niin kansa äänestää nimenomaan vastuullisesti.
Minkä tason asioista? Heitä esimerkkejä.
Wikipediasta löytyy hyvin tietoa kun hakee (Wikipediasta tai googlesta) sanoilla Swiss referendum [vuosiluku]
Kaikenlaista susien metsästyksestä TV-lupaan ja hävittäjähankintoihin. Sinänsä ihan tolkullista, ja pikaisella selauksella myös tolkulliset äänestystulokset.
Mutta en minä silti innostu asiasta. Ehkä hypoteettisesti kyllä, ymmärrän mikä siinä kiehtoo ja näen postiivisiakin puolia, mutta ei, en haluaisi hävittäjähankintoja kansanäänestyksellä päätettäväksi.
Ihan hiljattain Sveitsin kansa antoi 6 miljardia frangia kutkuttavan pienellä erolla uusien hävittäjien hankitaan. 90-luvulla ja ja 2014 tulos oli ei. Mun mielestä Sveitsissä tulokset hävittäjähankinnoissa ovat hyvin pitkälti saman suuntaisia kuin Suomessa sillä erolla, että Sveitsissä ei ole jatkuvaa taistelevat marakatit -esitystä halllitus vs. oppositio -asetelmista.
Niiltä, jotka pitävät kansaa populististen idioottien massana, jotka äänestäisivät vain etuja itselleen, lienee jo unohtunut Sveitsin äänetystulos kansalaispalkasta. Kansa tyrmäsi 2500 frangin kansalaispalkan harvinaisen selvästi. Tätä pidettiin turmiollisena maan taloudelle. Ei oikein osu demokratian vastustajien oletukset toteutuman kanssa yhteen. Sen sijaan, että pitää itseään jonain kansan syvien rivien yläpuolella olevana superyksilönä, suosittelen jokaiselle tutustumista suoran demokratian tuloksiin. Itse näen suomalaisen edustuksellisen demokratian pyhän kolminaisuuden eli vaalipuheet, hallitusohjeman lehmänkaupat ja opposition räkytyksen paljon edesvastuuttomampana kuin Sveitsin suoran demokratian.
Kun verrataan Suomen isoja hamkkeita kuten länsimetroa ja Sveitsin tunnelihankkeita, niin en voi mitenkään nähdä edustuksellista demokratiaa voittajan tässä vertailussa. Suomessa näissä projekteissa sekoillaa laidasta laitaan ja sekä aikataulut että budjetit paukkuvat näyttävästi. Sitten saadaan lopputuloksena metron laajennus, joka on rampa jo syntyessään ja hemmetin hankalasti päivitettävissä,vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Suomessa poliittinen näytelmä soutaa&huopaa paikallaan ja monet elintärkeät uudistukset jäävät tekemättä, kun tärkeintä on saada kommunistisuusasteeltaan vastakkaisen pään puolueet näyttämään huonolta. Liikenneväylät happanevat käsiin, sote sutii puoluepoliittisella soramontulla, tietojärjestelmäuudistukset epäonnistuvat totaalisesti, työmarkkinat eivät toimi nykyhetken tilanteessa, maahan muttaa menoeriä ja isot projektit kusevat kaikilla tasoilla, mutta koskaan tästä kohelluksesta ei kukaan saa kynsilleen. ”Kannan täyden poliittisen vastuun” on suomea ja tarkoittaa, että kukaan ei kanna mitään vastuuta hassatuista miljoonista ja miljardeista. Härskistä vedätyksestä nimeltä ei-arvonlisävero Kuitunen sai vain lisää kannuksia lähteä ratkomaan uusia verotuksellisia ongelmia. Mun mielestä auton arvoon nähden kaksinkertaisen rekisteröintiveron rakentaneiden osaaminen hyödynnettäisiin parhaiten minkkien rehuna.
No mitä itse olen seurannut Sveitsin kansanäänestysten tuloksia, niin kansa äänestää nimenomaan vastuullisesti.
Minkä tason asioista? Heitä esimerkkejä.
Wikipediasta löytyy hyvin tietoa kun hakee (Wikipediasta tai googlesta) sanoilla Swiss referendum [vuosiluku]
Kaikenlaista susien metsästyksestä TV-lupaan ja hävittäjähankintoihin. Sinänsä ihan tolkullista, ja pikaisella selauksella myös tolkulliset äänestystulokset.
Mutta en minä silti innostu asiasta. Ehkä hypoteettisesti kyllä, ymmärrän mikä siinä kiehtoo ja näen postiivisiakin puolia, mutta ei, en haluaisi hävittäjähankintoja kansanäänestyksellä päätettäväksi.
Ihan hiljattain Sveitsin kansa antoi 6 miljardia frangia kutkuttavan pienellä erolla uusien hävittäjien hankitaan. 90-luvulla ja ja 2014 tulos oli ei. Mun mielestä Sveitsissä tulokset hävittäjähankinnoissa ovat hyvin pitkälti saman suuntaisia kuin Suomessa sillä erolla, että Sveitsissä ei ole jatkuvaa taistelevat marakatit -esitystä halllitus vs. oppositio -asetelmista.
Sveitsin maantieteellinen asema on eri, ja sen myötä puolustuksen tärkeydessä on eroja Suomeen nähden. Miten kansa pystyisi Suomessa tekemään valistuneen analyysin hävittäjätarpeesta, kun iso osa tiedosta (uhkakuvat, oma strategia) on ihan syystäkin ainakin osittain salaista?
Itäisessä naapurissa on kerrostalollinen kuukausipalkkaisia trolleja valmiina informaatiovaikuttamaan. Mitä luulet, kenen propagandaa alkaisi näkyä sosiaalisessa mediassa jos tällaisesta, tai vaikka NATO-jäsenyydestä äänestetään? Puolustusvoimilla ei liene (ainakaan rauhan ajan) propagandabudjettia.
On muutenkin mielenkiintoista miten tänne, ja eurooppaan yleisestikin, on pesiytynyt politiikan vastakkaisille laidoille itään kumartavaa porukkaa. Vasemmisto varmaan vanhasta tottumuksesta, uudemmista en tiedä miksi. Jälkimmäiset kuitenkin ovat ihan niitä samoja hyödyllisiä idiootteja joista jo Lenin puhui. Pelaavat Venäjän pussiin pyrkimällä aiheuttamaan hajaannusta EUssa ja yhteiskunnassa muutenkin, mm. maalailemalla uhkakuvia.
Niiltä, jotka pitävät kansaa populististen idioottien massana, jotka äänestäisivät vain etuja itselleen, lienee jo unohtunut Sveitsin äänetystulos kansalaispalkasta. Kansa tyrmäsi 2500 frangin kansalaispalkan harvinaisen selvästi. Tätä pidettiin turmiollisena maan taloudelle.
Eihän kansalaispalkka ole mitenkään itsestäänselvästi "etu itselle". Varmaan Sveitsissäkin on kerrottu että se verotetaan työssäkäyviltä pois, ja break even on varsin alhainen?
Ei oikein osu demokratian vastustajien oletukset toteutuman kanssa yhteen. Sen sijaan, että pitää itseään jonain kansan syvien rivien yläpuolella olevana superyksilönä, suosittelen jokaiselle tutustumista suoran demokratian tuloksiin. Itse näen suomalaisen edustuksellisen demokratian pyhän kolminaisuuden eli vaalipuheet, hallitusohjeman lehmänkaupat ja opposition räkytyksen paljon edesvastuuttomampana kuin Sveitsin suoran demokratian.
En pidä itseäni yli-ihmisenä. Joku muu esitti toiveen duunareiden vähäisestä äänestyshalukkuudesta ja olutpulloista. Minä kyllä pidän ihmisiä idiootteina, mutta se on eri. Ongelma ei tässä kuitenkaan ole suoranaisesti yli-ihmisyys tai idioottiuus, vaan ihmisten kyky ja halukkuus paneutua monisyisiin asiakokonaisuuksiin ja tutkimustietoon. Edes minun kaltaisellani yli-ihmisellä ei riitä aika eikä mielenkiinto perhetyä kaikkeen.
Kun verrataan Suomen isoja hamkkeita kuten länsimetroa ja Sveitsin tunnelihankkeita, niin en voi mitenkään nähdä edustuksellista demokratiaa voittajan tässä vertailussa. Suomessa näissä projekteissa sekoillaa laidasta laitaan ja sekä aikataulut että budjetit paukkuvat näyttävästi. Sitten saadaan lopputuloksena metron laajennus, joka on rampa jo syntyessään ja hemmetin hankalasti päivitettävissä,vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Eikai Sveitsissäkään sentään projektijohtoa tehdä kansanäänestyksillä?
Suomessa poliittinen näytelmä soutaa&huopaa paikallaan ja monet elintärkeät uudistukset jäävät tekemättä, kun tärkeintä on saada kommunistisuusasteeltaan vastakkaisen pään puolueet näyttämään huonolta. Liikenneväylät happanevat käsiin, sote sutii puoluepoliittisella soramontulla, tietojärjestelmäuudistukset epäonnistuvat totaalisesti, työmarkkinat eivät toimi nykyhetken tilanteessa, maahan muttaa menoeriä ja isot projektit kusevat kaikilla tasoilla, mutta koskaan tästä kohelluksesta ei kukaan saa kynsilleen. ”Kannan täyden poliittisen vastuun” on suomea ja tarkoittaa, että kukaan ei kanna mitään vastuuta hassatuista miljoonista ja miljardeista.>
"Maahan muuttaa menoeriä"? Aika kyyninen näkemys kanssaihmisistä.
Muilta osin olen pitkälti samaa mieltä. Mutta liittyykö tuo nyt demokratian malliin sitten? Ostamisessa ja projektijohdossa olisi kieltämättä parantamisen varaa. Erityisesti siellä hankintapuolella.
Härskistä vedätyksestä nimeltä ei-arvonlisävero Kuitunen sai vain lisää kannuksia lähteä ratkomaan uusia verotuksellisia ongelmia. Mun mielestä auton arvoon nähden kaksinkertaisen rekisteröintiveron rakentaneiden osaaminen hyödynnettäisiin parhaiten minkkien rehuna.
Miten jostain autoverosta jaksetaan olla noin kiukkuisia?
NHB jatkaa populistista linjaansa. Kaikki ongelmat valtionhallinnosta poistuvat, jos kansalaiset pääsevät suoraan äänestämään asioista. Monimutkaisiin ongelmiin yksinkertainen ratkaisu.
Yhtään tuntematta Sveitsin systeemiä ihmettelen, miten äänestyksiin tulevat asiat valmistellaan. Äänestyshän on vain valinta toteutetaan/ei toteuteta tai valinta muutamasta vaihtoehdosta. Varsinainen työ on tehty jo sitä ennen. Suomessa ministeriöillä eli virkamiehillä on vaaleissa valittu poliittinen johto, joka määrittää painotukset eli minkä väristen lasien läpi asioita katsotaan, kun valitaan, mihin suuntaan mennään.
Paikallistasolla kunnissa voisi hyvinkin olla suorempaa kansalaisvaltaa kuin nykyään, mutta valtiotason asioiden päättämisessä tavallisilla kansalaisilla ei ainakaan yleisesti ottaen ole tarpeeksi tietoa käytössään saatikka mielenkiintoa perehtyä asioihin riittäväst.
Ostetaanko hävittäjiä vai ei? Todellako se pitäisi päättää Esson baarin pöydässä?
Ostetaanko hävittäjiä vai ei? Todellako se pitäisi päättää Esson baarin pöydässä?
Kyllä, sielläkin on päätetty kansanäänestyksellä vaalikopilla kuka heitä edustaa hävittäjä hankinnoissakin.
Sekin on mahdollista että päättäjä on lähtöisin Esson baarista.
@HybridRules kirjoitti:
NHB jatkaa populistista linjaansa. Kaikki ongelmat valtionhallinnosta poistuvat, jos kansalaiset pääsevät suoraan äänestämään asioista. Monimutkaisiin ongelmiin yksinkertainen ratkaisu.
Ostetaanko hävittäjiä vai ei? Todellako se pitäisi päättää Esson baarin pöydässä?
No lienee kohtuullista sanoa, että väitetysti populistinen linjani osuu yhteen todellisuuden kanssa kuin sinun "demokratia tuhoaa kaiken".
Esson baarissa ei Sveitsissäkään äänestetä. Missä tuo pitäisi päättää ja millä tavalla Suomen päätökset hävittäjien hankkimisdsta ovat olleet parempia kuin Sveitsin päätökset.
@HybridRules kirjoitti:
NHB jatkaa populistista linjaansa. Kaikki ongelmat valtionhallinnosta poistuvat, jos kansalaiset pääsevät suoraan äänestämään asioista. Monimutkaisiin ongelmiin yksinkertainen ratkaisu.
Ostetaanko hävittäjiä vai ei? Todellako se pitäisi päättää Esson baarin pöydässä?
No lienee kohtuullista sanoa, että väitetysti populistinen linjani osuu yhteen todellisuuden kanssa kuin sinun "demokratia tuhoaa kaiken".
Esson baarissa ei Sveitsissäkään äänestetä. Missä tuo pitäisi päättää ja millä tavalla Suomen päätökset hävittäjien hankkimisdsta ovat olleet parempia kuin Sveitsin päätökset.
Kysyn kun en tiedä.
Miten ja kuka valmistelee Sveitsissä kansanäänestykseen vietävät asiat ja vaihtoehdot? Määritteleekö laki minkälaiset asiat on vietävä kansanäänestykseen, ja mitä päätetään parlamentaarisesti? Vai äänestetäänkö jokainen lakipykälä?
Kukin maa päättää asioistaan omalta kantiltaan katsottuna eikä ole järkeä lähteä vertailemaan maasta toiseen, kumman päätös on parempi. Eihän siihen ole pätevää mittariakaan. Tarkoittaako arvon NHB:n mielestä parempi päätös sitä, että NHB on samaa mieltä kuin oli päätös. Ja huonompi päätös on se, joka ei ole NHB:lle mieluinen?
Esson baari-juttuhan on kielikuva eikä se tarkoita, että päätettäisiin konkreettisesti juuri Esson baarissa. On niitä parlamentteja ABC:n pöydissäkin ja jopa Teboileilla.
Tottakai Quu on oikeassa, että Esson baarissa on saattanut istua jopa kansanedustajia.
Äänestämällä lyödään lukkoon asioita, jotka on ensin valmisteltu pienemmällä porukalla. Äänestämistä tärkeämpää on oikeastaan se, kuinka demokraattisesti ja monipuolisesti asiat valmistellaan. Äänestyksessä on jäljellä enää ota tai jätä -vaihtoehto.
Kuten M880 sanoi, minäkin olen sitä mieltä, että kansanäänestyksiin pystyy vaikuttamaan ulkoa päin nykyään voimakkaasti. Ja fakta on se, etteivät ihmiset tarkasti seuraa ja analysoi poliittisia asioita laajalla skaalalla. Kansanäänestyksessä ihminen helposti äänestää eri asiasta kuin mistä oli tarkoitus äänestää, jos kyseessä on suurempaan asiakokonaisuuteen liittyvä kysymys.
Brexitissä minusta on outoa, että niin pienellä enemmistöllä lähdetään tekemään niin suuri muutos. Brexitin toteuduttua briteistä puolet on tyytyväisiä ja puolet ei. Ihan niin kuin oli ennen brexitiäkin.
Brexitistä sinänsä olen sitä mieltä, että se saattaa olla hyvinkin eduksi EU:lle siinä mielessä, että EU:n kehittämisessä toivottavasti otetaan entistä paremmin huomioon eri kansojen mielipiteet. Mielenkiintoista nähdä, miten brittien asiat menevät jatkossa. Lisääntyykö brexitin kannatus eron toteuduttua ja Britannian ja EU:n suhteiden stabiloiduttua tavalla tai toisella vai kasvaako EU:n kannattajien määrä suuremmaksi ja aletaan harkita Briniä. Ja kohta taas kansanäänestetään.
Siirsin vastaukseni sähköautoista tänne, koska lipsun taas pahasti aiheesta
@HybridRules kirjoitti:
Polttoaineiden hinnassa olevalla ja vuotuisella verolla kerätään iso potti valtiolle ja päälle vielä ensirekisteröintivero. Jos se raha aiotaan tulevaisuudessakin kerätä autoilusta, niin kyllä sähköautojen verotusta tavalla tai toisella tullaan tekemään ja se nostaa sähköautoilun kuluja. Yksi vaihtoehto voi olla "polttoainevero" eli autoon ladattavan sähkön verottaminen sekä kotona että latauspisteissä.
Toki toki, valtio ottaa omansa, mutta tarvitseeko siinä välttämättä olla noin mielikuvitukseton?Voihan sen saman rahan kerätä vuotuisen ajoneuvoveron lisäksi vaikka sähköverona, käytti sen sähkön mihin tahansa? Sillä olisi sitäpaitsi samantyyppinen kulutusta ohjaava vaikutus kuin polttoaineverollakin. Vaikka sähkö on liikenteeseen paras käyttövoima, niin koteja voi lämmittää maalämmölläkin.
En uskalla uneksia kokonaisveroasteen alentamisesta, kun tämä tuoreinkin "tilapäinen" vero eli "solidaarisuusvero" jäi pysyväksi, niin toivoisin että erilaisia haittaveroja tulisi lisää. Hakematta tulee mieleen epätervellisyysvero, eli käytännössä sokeri-, rasva- ja kenties lihavero. Tiesittekö muuten että 6 kiloon naudanlihaa kulutettu vesimäärä vastaa yhden Teslan akun tekemiseen käytettyä vettä?
Lentoverokin voisi olla näiden joukossa, mutta ehkä lentoyhtiöt ovat kärsineet nyt riittävästi hetkeksi aikaa. Alvissakin voisi olla varaa yhden yksikön nostoon.
Haittaverojen vastapainona voisi sitten vähentää haitallisia veroja, kuten asuntojen varainsiirtoveroa ja ansiotuloveroja. Ja kun Alvin korotus on tasavero, niin niitä ansiotuloveroja voi laskea sieltä alemmasta päästä ensin.
@HybridRules kirjoitti:
Kukin maa päättää asioistaan omalta kantiltaan katsottuna eikä ole järkeä lähteä vertailemaan maasta toiseen, kumman päätös on parempi. Eihän siihen ole pätevää mittariakaan. Tarkoittaako arvon NHB:n mielestä parempi päätös sitä, että NHB on samaa mieltä kuin oli päätös. Ja huonompi päätös on se, joka ei ole NHB:lle mieluinen?
Kuten M880 sanoi, minäkin olen sitä mieltä, että kansanäänestyksiin pystyy vaikuttamaan ulkoa päin nykyään voimakkaasti. Ja fakta on se, etteivät ihmiset tarkasti seuraa ja analysoi poliittisia asioita laajalla skaalalla. Kansanäänestyksessä ihminen helposti äänestää eri asiasta kuin mistä oli tarkoitus äänestää, jos kyseessä on suurempaan asiakokonaisuuteen liittyvä kysymys.
Mun pointti on se, että kun kaksi maata tekevät hävittäjistä hyvin samantyyppisiä päätöksiä, niin millä perusteella sina arvon HybridRules julistat yhden maan päätöksentekoprosessin hävittäjäkauppoihin sopimattomaksi ja toisen hyväksi? Systeemin toimivuutta arvioin monilla mittareilla, joihin kuuluvat mm. talous, hyvinvointi, projektien onnistuminen, oikeusjärjestelmä, yhteiskunnallinen vakaus jne.
Suoran demokratian yksi hienoja puolia on, että se saa ihmiset seuraamaan asioita. Molempien puolten lobbareiden pitää myös ministerin sijaan jakaa tietoa kansalle. Motivaatio ja julkinen keskustelu tekevät kansasta valveutuneempaa.
@M880 kirjoitti:
Siirsin vastaukseni sähköautoista tänne, koska lipsun taas pahasti aiheesta
@HybridRules kirjoitti:
Polttoaineiden hinnassa olevalla ja vuotuisella verolla kerätään iso potti valtiolle ja päälle vielä ensirekisteröintivero. Jos se raha aiotaan tulevaisuudessakin kerätä autoilusta, niin kyllä sähköautojen verotusta tavalla tai toisella tullaan tekemään ja se nostaa sähköautoilun kuluja. Yksi vaihtoehto voi olla "polttoainevero" eli autoon ladattavan sähkön verottaminen sekä kotona että latauspisteissä.
Toki toki, valtio ottaa omansa, mutta tarvitseeko siinä välttämättä olla noin mielikuvitukseton?Voihan sen saman rahan kerätä vuotuisen ajoneuvoveron lisäksi vaikka sähköverona, käytti sen sähkön mihin tahansa? Sillä olisi sitäpaitsi samantyyppinen kulutusta ohjaava vaikutus kuin polttoaineverollakin. Vaikka sähkö on liikenteeseen paras käyttövoima, niin koteja voi lämmittää maalämmölläkin.
En uskalla uneksia kokonaisveroasteen alentamisesta, kun tämä tuoreinkin "tilapäinen" vero eli "solidaarisuusvero" jäi pysyväksi, niin toivoisin että erilaisia haittaveroja tulisi lisää. Hakematta tulee mieleen epätervellisyysvero, eli käytännössä sokeri-, rasva- ja kenties lihavero. Tiesittekö muuten että 6 kiloon naudanlihaa kulutettu vesimäärä vastaa yhden Teslan akun tekemiseen käytettyä vettä?
Niin kauan kuin elektroneita ei voida väriaineella merkata liikennekäyttöelektroneiksi, niin koko idea autojen käyttämän sähkön erilaisesta verokohtelusta on kuolleena syntynyt. Kilometriveron perään haikailee jo toinenkin hallitus, mutta sekään ei ole kovin yksinkertaista. Samalla pitää muistaa, että sähkö korvaa tuontiöljyä, joka jo sinällään on iso valtion taloutta tukeva muutos. Akkumetallien tuottaminen parantaa tilannetta entisestään.
@M880 kirjoitti:
Vaikka sähkö on liikenteeseen paras käyttövoima, niin koteja voi lämmittää maalämmölläkin.
Millä energialla mielestäsi maalämpö toimii?
Suomessa on huomattava määrä vanhoja öljy ja sähkölämmitteisiä omakotitaloja, joiden lämmitysjärjestelmän vaihto ylittäisi talonarvon, niihin ei saisi edes rahoitusta, puumattakaan että niissä asuu huomattava määrä eläkeläisiä.
On tärkeää muistaa, että maalämpö on elinikäinen sijoitus. Kun aiheutuneet kulut on ansaittu takaisin, on jäljellä vain alhaiset lämmityskustannukset.
@M880 kirjoitti:
Siirsin vastaukseni sähköautoista tänne, koska lipsun taas pahasti aiheesta
@HybridRules kirjoitti:
Polttoaineiden hinnassa olevalla ja vuotuisella verolla kerätään iso potti valtiolle ja päälle vielä ensirekisteröintivero. Jos se raha aiotaan tulevaisuudessakin kerätä autoilusta, niin kyllä sähköautojen verotusta tavalla tai toisella tullaan tekemään ja se nostaa sähköautoilun kuluja. Yksi vaihtoehto voi olla "polttoainevero" eli autoon ladattavan sähkön verottaminen sekä kotona että latauspisteissä.
Toki toki, valtio ottaa omansa, mutta tarvitseeko siinä välttämättä olla noin mielikuvitukseton?Voihan sen saman rahan kerätä vuotuisen ajoneuvoveron lisäksi vaikka sähköverona, käytti sen sähkön mihin tahansa? Sillä olisi sitäpaitsi samantyyppinen kulutusta ohjaava vaikutus kuin polttoaineverollakin. Vaikka sähkö on liikenteeseen paras käyttövoima, niin koteja voi lämmittää maalämmölläkin.
En uskalla uneksia kokonaisveroasteen alentamisesta, kun tämä tuoreinkin "tilapäinen" vero eli "solidaarisuusvero" jäi pysyväksi, niin toivoisin että erilaisia haittaveroja tulisi lisää. Hakematta tulee mieleen epätervellisyysvero, eli käytännössä sokeri-, rasva- ja kenties lihavero. Tiesittekö muuten että 6 kiloon naudanlihaa kulutettu vesimäärä vastaa yhden Teslan akun tekemiseen käytettyä vettä?
Niin kauan kuin elektroneita ei voida väriaineella merkata liikennekäyttöelektroneiksi, niin koko idea autojen käyttämän sähkön erilaisesta verokohtelusta on kuolleena syntynyt. Kilometriveron perään haikailee jo toinenkin hallitus, mutta sekään ei ole kovin yksinkertaista. Samalla pitää muistaa, että sähkö korvaa tuontiöljyä, joka jo sinällään on iso valtion taloutta tukeva muutos. Akkumetallien tuottaminen parantaa tilannetta entisestään.
Tästä ollaan ihan samaa mieltä.
Toisaalta, isommissakin automaissa verotetaan polttoaineita, ja nekin hallitukset halunnevat korvata poistuvat veroeurot jollain. En pitäisi ihan mahdottomana että tulisi vaikkapa EUn direktiivillä määräys että OBD-portista on kyettävä lukemaan ladatun sähkön määrä. Tietysti siinäkin on ongelmia vaikkapa omistajanvaihdoksen tai rekisteristä poiston myötä.
Mutta en epäile yhtään etteivätkö eri maiden verottajan löydä ratkaisua.
Lennokasta keskustelua, tästä puuttuu enää Kumppanin henkilöön painottuvat syväluotaavat kysymykset.
Hornetien tilalle tulevien monitoimihävittäjien vertailuun ja valintaan vaikuttaa moni asia. Tärkein kriteeri on suorituskyky. Arvioinnin tekevät Suomen parhaat asiantuntijat.
Suorituskyky. Järjestelmän kyky voittaa taistelut elinkaarensa aikana.
Kustannukset. Onko varaa ostaa sekä käyttää ja kehittää järjestelmää koko sen elinkaaren ajan?
Huoltovarmuus ja kotimaisen teollisuuden osallistuminen. Järjestelmän käytettävyys rauhan ja sodan aikana.
Turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset. Valinnan mahdolliset vaikutukset Suomen turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön.
@M880 kirjoitti:
Siirsin vastaukseni sähköautoista tänne, koska lipsun taas pahasti aiheesta
@HybridRules kirjoitti:
Polttoaineiden hinnassa olevalla ja vuotuisella verolla kerätään iso potti valtiolle ja päälle vielä ensirekisteröintivero. Jos se raha aiotaan tulevaisuudessakin kerätä autoilusta, niin kyllä sähköautojen verotusta tavalla tai toisella tullaan tekemään ja se nostaa sähköautoilun kuluja. Yksi vaihtoehto voi olla "polttoainevero" eli autoon ladattavan sähkön verottaminen sekä kotona että latauspisteissä.
Toki toki, valtio ottaa omansa, mutta tarvitseeko siinä välttämättä olla noin mielikuvitukseton?Voihan sen saman rahan kerätä vuotuisen ajoneuvoveron lisäksi vaikka sähköverona, käytti sen sähkön mihin tahansa? Sillä olisi sitäpaitsi samantyyppinen kulutusta ohjaava vaikutus kuin polttoaineverollakin. Vaikka sähkö on liikenteeseen paras käyttövoima, niin koteja voi lämmittää maalämmölläkin.
En uskalla uneksia kokonaisveroasteen alentamisesta, kun tämä tuoreinkin "tilapäinen" vero eli "solidaarisuusvero" jäi pysyväksi, niin toivoisin että erilaisia haittaveroja tulisi lisää. Hakematta tulee mieleen epätervellisyysvero, eli käytännössä sokeri-, rasva- ja kenties lihavero. Tiesittekö muuten että 6 kiloon naudanlihaa kulutettu vesimäärä vastaa yhden Teslan akun tekemiseen käytettyä vettä?
Niin kauan kuin elektroneita ei voida väriaineella merkata liikennekäyttöelektroneiksi, niin koko idea autojen käyttämän sähkön erilaisesta verokohtelusta on kuolleena syntynyt. Kilometriveron perään haikailee jo toinenkin hallitus, mutta sekään ei ole kovin yksinkertaista. Samalla pitää muistaa, että sähkö korvaa tuontiöljyä, joka jo sinällään on iso valtion taloutta tukeva muutos. Akkumetallien tuottaminen parantaa tilannetta entisestään.
Eihän teknisesti ole vaikeaa varustaa auto esim. etäluettavalla energiamittarilla. Sen ei tarvitsisi ilmoittaa energiatietoa reaaliaikaisesti vaan laskutus tehtäisiin etukäteisarviolaskulla, joka sitten täsmäytettäisiin määräajoin, vaikka puolivuosittain. Ei energiaa tarvitsisi mitata tarjoavasta liittymästä vaan vastaanottavasta laitteesta. Niinhän talo- tai asuntokohtaisessa mittarissakin tehdään. Autoon ladatusta energiasta valtiolle maksettaisiin vain energiaveron osuus ja sähkön tarjoajat velottasivat muut maksut ja alv:n.
En halua väitellä tullaanko niin tekemään vai ei, mutta teknisesti se olisi helppo järjestää.
@M880 kirjoitti:
Siirsin vastaukseni sähköautoista tänne, koska lipsun taas pahasti aiheesta
@HybridRules kirjoitti:
Polttoaineiden hinnassa olevalla ja vuotuisella verolla kerätään iso potti valtiolle ja päälle vielä ensirekisteröintivero. Jos se raha aiotaan tulevaisuudessakin kerätä autoilusta, niin kyllä sähköautojen verotusta tavalla tai toisella tullaan tekemään ja se nostaa sähköautoilun kuluja. Yksi vaihtoehto voi olla "polttoainevero" eli autoon ladattavan sähkön verottaminen sekä kotona että latauspisteissä.
Toki toki, valtio ottaa omansa, mutta tarvitseeko siinä välttämättä olla noin mielikuvitukseton?Voihan sen saman rahan kerätä vuotuisen ajoneuvoveron lisäksi vaikka sähköverona, käytti sen sähkön mihin tahansa? Sillä olisi sitäpaitsi samantyyppinen kulutusta ohjaava vaikutus kuin polttoaineverollakin. Vaikka sähkö on liikenteeseen paras käyttövoima, niin koteja voi lämmittää maalämmölläkin.
En uskalla uneksia kokonaisveroasteen alentamisesta, kun tämä tuoreinkin "tilapäinen" vero eli "solidaarisuusvero" jäi pysyväksi, niin toivoisin että erilaisia haittaveroja tulisi lisää. Hakematta tulee mieleen epätervellisyysvero, eli käytännössä sokeri-, rasva- ja kenties lihavero. Tiesittekö muuten että 6 kiloon naudanlihaa kulutettu vesimäärä vastaa yhden Teslan akun tekemiseen käytettyä vettä?
Lentoverokin voisi olla näiden joukossa, mutta ehkä lentoyhtiöt ovat kärsineet nyt riittävästi hetkeksi aikaa. Alvissakin voisi olla varaa yhden yksikön nostoon.
Haittaverojen vastapainona voisi sitten vähentää haitallisia veroja, kuten asuntojen varainsiirtoveroa ja ansiotuloveroja. Ja kun Alvin korotus on tasavero, niin niitä ansiotuloveroja voi laskea sieltä alemmasta päästä ensin.
Joo, ei tarvitse välttämättä kerätä sähköauton sähköstä "polttoaineveroa", mutta olisihan se looginen jatkumo polttoaineiden polttoaineverolle. Talojen sähkölämmitystä ei minun mielestäni pitäisi tehdä verotuksella kalliimmaksi.
Jahka fuusiovoima toimii teollisessa mittakaavassa, ei sähköntuotanto enää saastuta ollenkaan. Koska se prosessi on saatu jo toimimaan laboratoriossa (lyhyinä jaksoina), niin eiköhän se vielä toimi isossakin mittakaavassa. Nyt jos taas ajatellaan, että maailmankaikkeus on metrin mittainen jana, niin ihminen on osannut hyödyntää sähköä niin vähän aikaa, ettei siitä näy hyttysen kakkakasan vertaakaan maailmankaikkeuden janalla. Kehitys on vasta aivan alussa.
Mutta miksi veroja yleensä pitää kerätä autoilusta? Nythän verotus on osittain tasaveroa (alv sisältyy lähes kaikkiin hintoihin ja ensirekisteröintivero uusien autojen hinnassa ja pääomatulovero) ja osittain progressiivista tuloveroa palkoista. Mikä on perimmäinen syy, että tupakasta, viinasta ja autoilusta nyhdetään erityisveroja. Onko niin, että kansalaisia ei niin pahasti sieppaa ostaessaan kalliimpaa viinaa, kun se vero ei ole selkeästi erillinen maksu. Jos viinakaupassa olisi oma kassa ostoksille ja veronmaksulle, se voisi muuttaa asenteita. Eli otetaan pullot hyllystä, mennäään kassalle ja maksetaan alvillinen hinta ja sitten siirrytään toiselle kassalle ja tilitetään alkoholivero. Ihmiset sietänevät paremmin korkean veroasteen, kun osa veroista on piilotettu hintoihin.
Tuloverokin pitäisi kantaa niin, että ihminen saa bruttopalkan, sotun, tellin, vellin ja kellin yms. omalle tililleen ja sitten kiltisti maksaa kuun viimeisenä päivän valtiolle, mitä valtiolle kuuluu, eläkeyhtiöille, mitä niille kuuluu jne. Pysyisi väki paremmin jyvällä, mikä todellinen palkkakulu on. Nykyäänhän sivukuluja ei edes merkitä näkyviin palkkalaskelmaan, paitsi työntekijän pikkiriikkinen osuus eläkekuluista. Vieläköhän nykypäivänä muuten joku kuvittelee maksavansa omaa tulevaa eläkettään vaikka oikeasti maksaa nyt eläkkeellä olevien eläkettä?
@HybridRules kirjoitti:
Kukin maa päättää asioistaan omalta kantiltaan katsottuna eikä ole järkeä lähteä vertailemaan maasta toiseen, kumman päätös on parempi. Eihän siihen ole pätevää mittariakaan. Tarkoittaako arvon NHB:n mielestä parempi päätös sitä, että NHB on samaa mieltä kuin oli päätös. Ja huonompi päätös on se, joka ei ole NHB:lle mieluinen?
Kuten M880 sanoi, minäkin olen sitä mieltä, että kansanäänestyksiin pystyy vaikuttamaan ulkoa päin nykyään voimakkaasti. Ja fakta on se, etteivät ihmiset tarkasti seuraa ja analysoi poliittisia asioita laajalla skaalalla. Kansanäänestyksessä ihminen helposti äänestää eri asiasta kuin mistä oli tarkoitus äänestää, jos kyseessä on suurempaan asiakokonaisuuteen liittyvä kysymys.
Mun pointti on se, että kun kaksi maata tekevät hävittäjistä hyvin samantyyppisiä päätöksiä, niin millä perusteella sina arvon HybridRules julistat yhden maan päätöksentekoprosessin hävittäjäkauppoihin sopimattomaksi ja toisen hyväksi? Systeemin toimivuutta arvioin monilla mittareilla, joihin kuuluvat mm. talous, hyvinvointi, projektien onnistuminen, oikeusjärjestelmä, yhteiskunnallinen vakaus jne.
Suoran demokratian yksi hienoja puolia on, että se saa ihmiset seuraamaan asioita. Molempien puolten lobbareiden pitää myös ministerin sijaan jakaa tietoa kansalle. Motivaatio ja julkinen keskustelu tekevät kansasta valveutuneempaa.
Äänestys ei ole päätöksentekoprosessi vaan se on se viimeinen valinta ei/kyllä tai parista vaihtoehdosta eniten ääniä saaneen valinta. Vastuu on niillä, jotka ovat valmistelleet äänestykseen tuotavat asiat. Kansanäänestyksessä on huonona puolena se, että kansalaisten mielipiteeseen voidaan vaikuttaa markkinoinnilla.
Suomesta ei varmaankaan ihan helpolla saisi muokattua utopiaa, jossa avarakatseiset kirkasotsat diskuteeraavat toreilla ja turuilla ja kasvomaskit väpättäen käyvät antoisia ja syväluotaavia keskusteluja ja väittelyjä ruuhkabusseissa. Ja sitten tekevät valveutuneita äänestyspäätöksiä.
Pelkän päätösten lukkoonlyömisen siirtäminen kansanäänestyksiin ei muuttaisi virkamieskuntaa, joka kuitenkin on se taho, joka määrittää, mistä äänestetään.
Ettei vain arvon NHB:tä kiehtoisi kansanäänestyksessä juuri se, että kansalaisia voisi helpommin johdattaa tekemään järkeviä päätöksiä esim. maahanmuutosta, kun pösilöt poliitiikot eivät osaa, paitsi tietysti peruspoliitikot.
Työeläke.fi
Eläkkeiden maksuun tarvittavat varat kerätään pääasiassa kunkin vuoden työeläkemaksuilla. Niitä maksavat työnantajat ja työntekijät sekä yrittäjät. Näin työssäkäyvä sukupolvi aina vuorollaan rahoittaa eläkkeellä olevien eläkkeet.
Kaikkia kerättyjä maksuja ei kuitenkaan käytetä eläkkeiden rahoittamiseen, vaan osa maksuista rahastoidaan ja sijoitetaan.
Eläkevaroja sijoitetaan, jotta eläkkeiden maksamiseen on myös tulevaisuudessa riittävästi varoja. Samalla työeläkemaksu saadaan pidettyä kohtuullisena. Rahastoinnin hoitavat työeläkelaitokset.
@_Quu kirjoitti:
Työeläke.fi
Eläkkeiden maksuun tarvittavat varat kerätään pääasiassa kunkin vuoden työeläkemaksuilla. Niitä maksavat työnantajat ja työntekijät sekä yrittäjät. Näin työssäkäyvä sukupolvi aina vuorollaan rahoittaa eläkkeellä olevien eläkkeet.
Kaikkia kerättyjä maksuja ei kuitenkaan käytetä eläkkeiden rahoittamiseen, vaan osa maksuista rahastoidaan ja sijoitetaan.
Eläkevaroja sijoitetaan, jotta eläkkeiden maksamiseen on myös tulevaisuudessa riittävästi varoja. Samalla työeläkemaksu saadaan pidettyä kohtuullisena. Rahastoinnin hoitavat työeläkelaitokset.
Tarkoitatko tuolla lainauksella, että ihmiset hyvin tiedostavat, ettei heidän maksamansa eläkemaksu mene heidän oman eläkkeen maksamista varten säästöön vaan että työssäkäyvän palkasta otetaan murunen jo eläkkeellä olevien hyväksi?
Siis ei minulla systeemiä vastaan ole mitään, mutta luulen, ettei moni tiedosta asiaa, vaan kuvittelee oman työnteon kartuttavan suoraan omaa eläkettä.
Lennokasta keskustelua, tästä puuttuu enää Kumppanin henkilöön painottuvat syväluotaavat kysymykset
Ehei, vaan lennokkaaseen kommenttiin painottuvat tarkentavat kysymykset, jotta sinäkin kirjoittaisit kommenttisi useammin syväluotaavammin. Ja jotta huomaisit, ettei käsityksissä ole vaikkapa vain sinun totuuksiasi.
Siis ei minulla systeemiä vastaan ole mitään, mutta luulen, ettei moni tiedosta asiaa, vaan kuvittelee oman työnteon kartuttavan suoraan omaa eläkettä.
Sitten on vielä niitäkin jotka ei luota kansan älykkyyteen äänestyksessä, vaikka heillä on äänioikeus, ainakin toistaiseksi. Me on varmaan äänestetty väärin, kun meillä on tällainen eduskunta ja hallitus vallassa.
Tarttis varmaan antaa niiden viisaiden virkamiesten ottaa valta kansalta.
Siis ei minulla systeemiä vastaan ole mitään, mutta luulen, ettei moni tiedosta asiaa, vaan kuvittelee oman työnteon kartuttavan suoraan omaa eläkettä.
Sitten on vielä niitäkin jotka ei luota kansan älykkyyteen äänestyksessä, vaikka heillä on äänioikeus, ainakin toistaiseksi. Me on varmaan äänestetty väärin, kun meillä on tällainen eduskunta ja hallitus vallassa.
Tarttis varmaan antaa niiden viisaiden virkamiesten ottaa valta kansalta.
Kansanäänestyksissä ei ongelmaa ole kansan älykkyydessä sinänsä, vaan siinä, että ihmisiä voidaan pyytää valitsemaan populistien syöttämän kivan mustavalkoisen kuvan ja tylsien tosiasioiden välillä. Edustuksellinen demokratia sisältää iskarit, jotka tekevät matkasta enemmän mukavuuspainotteisen ilman äkkinäisiä suunnanvaihtoja. Ne kenellä riittää pitkäjänteisyyttä ja mielenkiintoa seurata edustajien touhuja, voivat vaikuttaa äänestämällä. Monet äänestävät vähemmän asiantuntijamaisesti esim. muissa yhteyksissä tunnetuksi tulleita henkilöitä. Sitä en tiedä, missä määrin julkimot keräävät ääniä yli puoluerajojen. Julkimothan usein valitsevat itsekin puolueensa vasta, kun kysytään ehdokkaaksi. Se oli hauska tapaus, kun äänten kerääjäksi värvätty isä Mitro nappasikin toisen demareiden meppipaikoista. Ei ollut Liisa Jaakonsaaren ilme oikein tyytyväisen näköinen, kun kaksikkoa haastateltiin vaalituloksesta.
Ja tosiaan, vaikka äänestäminen on tärkeä asia, se on vain asioiden valmistelun jälkeinen tapahtuma, jossa ei enää vaikuteta asioiden sisältöön.
@HybridRules kirjoitti:
Kukin maa päättää asioistaan omalta kantiltaan katsottuna eikä ole järkeä lähteä vertailemaan maasta toiseen, kumman päätös on parempi. Eihän siihen ole pätevää mittariakaan. Tarkoittaako arvon NHB:n mielestä parempi päätös sitä, että NHB on samaa mieltä kuin oli päätös. Ja huonompi päätös on se, joka ei ole NHB:lle mieluinen?
Kuten M880 sanoi, minäkin olen sitä mieltä, että kansanäänestyksiin pystyy vaikuttamaan ulkoa päin nykyään voimakkaasti. Ja fakta on se, etteivät ihmiset tarkasti seuraa ja analysoi poliittisia asioita laajalla skaalalla. Kansanäänestyksessä ihminen helposti äänestää eri asiasta kuin mistä oli tarkoitus äänestää, jos kyseessä on suurempaan asiakokonaisuuteen liittyvä kysymys.
Mun pointti on se, että kun kaksi maata tekevät hävittäjistä hyvin samantyyppisiä päätöksiä, niin millä perusteella sina arvon HybridRules julistat yhden maan päätöksentekoprosessin hävittäjäkauppoihin sopimattomaksi ja toisen hyväksi? Systeemin toimivuutta arvioin monilla mittareilla, joihin kuuluvat mm. talous, hyvinvointi, projektien onnistuminen, oikeusjärjestelmä, yhteiskunnallinen vakaus jne.
Suoran demokratian yksi hienoja puolia on, että se saa ihmiset seuraamaan asioita. Molempien puolten lobbareiden pitää myös ministerin sijaan jakaa tietoa kansalle. Motivaatio ja julkinen keskustelu tekevät kansasta valveutuneempaa.
Äänestys ei ole päätöksentekoprosessi vaan se on se viimeinen valinta ei/kyllä tai parista vaihtoehdosta eniten ääniä saaneen valinta. Vastuu on niillä, jotka ovat valmistelleet äänestykseen tuotavat asiat. Kansanäänestyksessä on huonona puolena se, että kansalaisten mielipiteeseen voidaan vaikuttaa markkinoinnilla.
Suomesta ei varmaankaan ihan helpolla saisi muokattua utopiaa, jossa avarakatseiset kirkasotsat diskuteeraavat toreilla ja turuilla ja kasvomaskit väpättäen käyvät antoisia ja syväluotaavia keskusteluja ja väittelyjä ruuhkabusseissa. Ja sitten tekevät valveutuneita äänestyspäätöksiä.
Pelkän päätösten lukkoonlyömisen siirtäminen kansanäänestyksiin ei muuttaisi virkamieskuntaa, joka kuitenkin on se taho, joka määrittää, mistä äänestetään.
Ettei vain arvon NHB:tä kiehtoisi kansanäänestyksessä juuri se, että kansalaisia voisi helpommin johdattaa tekemään järkeviä päätöksiä esim. maahanmuutosta, kun pösilöt poliitiikot eivät osaa, paitsi tietysti peruspoliitikot.
Tuo suora demokratia on paljon syvällisempi konsepti kuin valmisteltujen valintojen hyväksyntä tai hylkäys. Oma innostukseni sitä kohtaan on paljon vanhempaa perua kuin tämä nyt Suomessa käytävä maahanmuuttokeskustelu. Varsin tylsä heittosi meni siis pahasti metsään. Innostukseni on lähtenyt liikkeelle asumisesta erilaisten järjestelmien maissa ja näiden maiden ihmisten kanssa kohtaamisista. Ideologisesti myös demokratia sopii hyvin minulle. Tykkään myös siitä, että koko hallintapyramidi kääntyy kokonaan toisin päin, kun valta on puolueiden sijaan kansalla. Kun virkamieskunnan rooli on vain toteuttaa kansan tahtoa, niin totta kai se muuttaa tilannetta Suomeen verrattuna, jossa virkamieskunnan etu on lihottaa koneistoa.
Kuka tahansa Sveitsiläinen voi saada äänestyksen aikaan mistä asiatsa tahansa. Kuka tahansa Sveitsiläinen voi myös saada aikaan järjetelmän tekemien päätösten punnitsemisen yhteisön äänestyksellä. Tällöin ministerien on turha yrittää suhmuroida salaa terroristien maahntuomists, toimimattomia paskapönttöjä pakkohankinnaksii tai vaikkapa myydä elintärkeän infran monopoliasemaa kasvottomalle rahalle pilkkahintaan, koska joku valveutunut kansalainen takuulla ehdottaisi äänestystä tuollaisesta hölmöilystä. Ei-tulos voi tarkoittaa myös sitä, että samasta kokonaisuudesta äänestetään uudestaan sen jälkeen, kun ehdotusta on hiottu.
Ja tosiaan, vaikka äänestäminen on tärkeä asia, se on vain asioiden valmistelun jälkeinen tapahtuma, jossa ei enää vaikuteta asioiden sisältöön.
Tietysti äänestettävät asiat pitää olla esivalmistettu, että tiedetään mistä äänestetään.
Tietysti. Eikä pelkästään esivalmisteltu vaan valmisteltu äänestyskelpoiseksi. Äänestysvaihe ei ole se, missä suunnitelmaa toimenpiteistä muokataan, vaan se on eräänlainen kumileimasin, jolla lyödään papereihin kyllä tai ei.
Ensi tiistaina kerrotaan alamaisille enemmän päästöjen verotuksesta.
Lisätietoa liikenteen massiivisista päästövähennyksistä – nämä neljä osaa julkistetaan ensi tiistaina
Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Ensi viikolla luvassa on lisätietoa keinoista.
@HybridRules kirjoitti:
Kukin maa päättää asioistaan omalta kantiltaan katsottuna eikä ole järkeä lähteä vertailemaan maasta toiseen, kumman päätös on parempi. Eihän siihen ole pätevää mittariakaan. Tarkoittaako arvon NHB:n mielestä parempi päätös sitä, että NHB on samaa mieltä kuin oli päätös. Ja huonompi päätös on se, joka ei ole NHB:lle mieluinen?
Kuten M880 sanoi, minäkin olen sitä mieltä, että kansanäänestyksiin pystyy vaikuttamaan ulkoa päin nykyään voimakkaasti. Ja fakta on se, etteivät ihmiset tarkasti seuraa ja analysoi poliittisia asioita laajalla skaalalla. Kansanäänestyksessä ihminen helposti äänestää eri asiasta kuin mistä oli tarkoitus äänestää, jos kyseessä on suurempaan asiakokonaisuuteen liittyvä kysymys.
Mun pointti on se, että kun kaksi maata tekevät hävittäjistä hyvin samantyyppisiä päätöksiä, niin millä perusteella sina arvon HybridRules julistat yhden maan päätöksentekoprosessin hävittäjäkauppoihin sopimattomaksi ja toisen hyväksi? Systeemin toimivuutta arvioin monilla mittareilla, joihin kuuluvat mm. talous, hyvinvointi, projektien onnistuminen, oikeusjärjestelmä, yhteiskunnallinen vakaus jne.
Suoran demokratian yksi hienoja puolia on, että se saa ihmiset seuraamaan asioita. Molempien puolten lobbareiden pitää myös ministerin sijaan jakaa tietoa kansalle. Motivaatio ja julkinen keskustelu tekevät kansasta valveutuneempaa.
Äänestys ei ole päätöksentekoprosessi vaan se on se viimeinen valinta ei/kyllä tai parista vaihtoehdosta eniten ääniä saaneen valinta. Vastuu on niillä, jotka ovat valmistelleet äänestykseen tuotavat asiat. Kansanäänestyksessä on huonona puolena se, että kansalaisten mielipiteeseen voidaan vaikuttaa markkinoinnilla.
Suomesta ei varmaankaan ihan helpolla saisi muokattua utopiaa, jossa avarakatseiset kirkasotsat diskuteeraavat toreilla ja turuilla ja kasvomaskit väpättäen käyvät antoisia ja syväluotaavia keskusteluja ja väittelyjä ruuhkabusseissa. Ja sitten tekevät valveutuneita äänestyspäätöksiä.
Pelkän päätösten lukkoonlyömisen siirtäminen kansanäänestyksiin ei muuttaisi virkamieskuntaa, joka kuitenkin on se taho, joka määrittää, mistä äänestetään.
Ettei vain arvon NHB:tä kiehtoisi kansanäänestyksessä juuri se, että kansalaisia voisi helpommin johdattaa tekemään järkeviä päätöksiä esim. maahanmuutosta, kun pösilöt poliitiikot eivät osaa, paitsi tietysti peruspoliitikot.
Tuo suora demokratia on paljon syvällisempi konsepti kuin valmisteltujen valintojen hyväksyntä tai hylkäys. Oma innostukseni sitä kohtaan on paljon vanhempaa perua kuin tämä nyt Suomessa käytävä maahanmuuttokeskustelu. Varsin tylsä heittosi meni siis pahasti metsään. Innostukseni on lähtenyt liikkeelle asumisesta erilaisten järjestelmien maissa ja näiden maiden ihmisten kanssa kohtaamisista. Ideologisesti myös demokratia sopii hyvin minulle. Tykkään myös siitä, että koko hallintapyramidi kääntyy kokonaan toisin päin, kun valta on puolueiden sijaan kansalla. Kun virkamieskunnan rooli on vain toteuttaa kansan tahtoa, niin totta kai se muuttaa tilannetta Suomeen verrattuna, jossa virkamieskunnan etu on lihottaa koneistoa.
Kuka tahansa Sveitsiläinen voi saada äänestyksen aikaan mistä asiatsa tahansa. Kuka tahansa Sveitsiläinen voi myös saada aikaan järjetelmän tekemien päätösten punnitsemisen yhteisön äänestyksellä. Tällöin ministerien on turha yrittää suhmuroida salaa terroristien maahntuomists, toimimattomia paskapönttöjä pakkohankinnaksii tai vaikkapa myydä elintärkeän infran monopoliasemaa kasvottomalle rahalle pilkkahintaan, koska joku valveutunut kansalainen takuulla ehdottaisi äänestystä tuollaisesta hölmöilystä. Ei-tulos voi tarkoittaa myös sitä, että samasta kokonaisuudesta äänestetään uudestaan sen jälkeen, kun ehdotusta on hiottu.
Minua ei häiritse yhtään se, että suomalaista infraa on myyty yksityisiin käsiin pilkkahintaan. Minua häiritsee älyttömästi se, että sitä on myyty. Valtion ja kuntien pitäisi pitää omissa suomalaisissa käsissään ns. luonnolliset monopolit. Minusta hinta ei tässä asiassa ole oleellinen tekijä.
Luin puolihuolimattomasti läpi, mutta ehkä pointti oli että sähköautot ovat YHTEISKUNNALLE hyödyllisempiä kuin polttikset. Hyötyihin oli laskettu mukaan mm. kotitalouksien polttoainekulujen väheneminen, puhdas ilma, ja esimerkiksi "luksusautovero". Meillähän viimeisin ei päde, koska sähköautoja verotetaan polttiksia kevyemmin myös ostettaessa.
Mutta samaa viestiä tämäkin kertoo, eli että arvioinneissa on syytä huomioida laajempi kuva kuin pelkkä suorat (vero)tulot ja menot.
Mikä se aiempi linkki oli minkä halusit minun lukevan? Tuota Aalto yliopistossa tehtyä tutkimusta en jaksa lukea. Too long, didn't read
Tarkoitin juuri tuota yllä olevaa linkkiä. Mainitsin sen vain aikaisemmin maininneeni toisessa ketjussa.
Tärkeätähän tuossa olivat merkittävät hyödyt ympäristölle ja terveyteen eikä siinä vielä huomioitu uusia innovaatioita, joita kotitaloudet tuovat sähköautoja ostamalla ja liittämällä ne osaksi sähköverkkoa.
Eikä näissäkään jutuissa varmasti ole huomioitu kaikkea autoilun verotukseen liittyvää eli helppo huudella lasketaan tuota ja tuota veroa kun totuus lopputulokseen on aivan muuta.
Ei kait kukaan verotonta autonkäyttöä haaveillekaan, kyse onkin siitä kuinka tasapuolisesti niitä veroja autoilijoilta tullaan perimään, koskien eri energiamuotoja.
Ihan hiljattain Sveitsin kansa antoi 6 miljardia frangia kutkuttavan pienellä erolla uusien hävittäjien hankitaan. 90-luvulla ja ja 2014 tulos oli ei. Mun mielestä Sveitsissä tulokset hävittäjähankinnoissa ovat hyvin pitkälti saman suuntaisia kuin Suomessa sillä erolla, että Sveitsissä ei ole jatkuvaa taistelevat marakatit -esitystä halllitus vs. oppositio -asetelmista.
Niiltä, jotka pitävät kansaa populististen idioottien massana, jotka äänestäisivät vain etuja itselleen, lienee jo unohtunut Sveitsin äänetystulos kansalaispalkasta. Kansa tyrmäsi 2500 frangin kansalaispalkan harvinaisen selvästi. Tätä pidettiin turmiollisena maan taloudelle. Ei oikein osu demokratian vastustajien oletukset toteutuman kanssa yhteen. Sen sijaan, että pitää itseään jonain kansan syvien rivien yläpuolella olevana superyksilönä, suosittelen jokaiselle tutustumista suoran demokratian tuloksiin. Itse näen suomalaisen edustuksellisen demokratian pyhän kolminaisuuden eli vaalipuheet, hallitusohjeman lehmänkaupat ja opposition räkytyksen paljon edesvastuuttomampana kuin Sveitsin suoran demokratian.
Kun verrataan Suomen isoja hamkkeita kuten länsimetroa ja Sveitsin tunnelihankkeita, niin en voi mitenkään nähdä edustuksellista demokratiaa voittajan tässä vertailussa. Suomessa näissä projekteissa sekoillaa laidasta laitaan ja sekä aikataulut että budjetit paukkuvat näyttävästi. Sitten saadaan lopputuloksena metron laajennus, joka on rampa jo syntyessään ja hemmetin hankalasti päivitettävissä,vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Suomessa poliittinen näytelmä soutaa&huopaa paikallaan ja monet elintärkeät uudistukset jäävät tekemättä, kun tärkeintä on saada kommunistisuusasteeltaan vastakkaisen pään puolueet näyttämään huonolta. Liikenneväylät happanevat käsiin, sote sutii puoluepoliittisella soramontulla, tietojärjestelmäuudistukset epäonnistuvat totaalisesti, työmarkkinat eivät toimi nykyhetken tilanteessa, maahan muttaa menoeriä ja isot projektit kusevat kaikilla tasoilla, mutta koskaan tästä kohelluksesta ei kukaan saa kynsilleen. ”Kannan täyden poliittisen vastuun” on suomea ja tarkoittaa, että kukaan ei kanna mitään vastuuta hassatuista miljoonista ja miljardeista. Härskistä vedätyksestä nimeltä ei-arvonlisävero Kuitunen sai vain lisää kannuksia lähteä ratkomaan uusia verotuksellisia ongelmia. Mun mielestä auton arvoon nähden kaksinkertaisen rekisteröintiveron rakentaneiden osaaminen hyödynnettäisiin parhaiten minkkien rehuna.
Sveitsin maantieteellinen asema on eri, ja sen myötä puolustuksen tärkeydessä on eroja Suomeen nähden. Miten kansa pystyisi Suomessa tekemään valistuneen analyysin hävittäjätarpeesta, kun iso osa tiedosta (uhkakuvat, oma strategia) on ihan syystäkin ainakin osittain salaista?
Itäisessä naapurissa on kerrostalollinen kuukausipalkkaisia trolleja valmiina informaatiovaikuttamaan. Mitä luulet, kenen propagandaa alkaisi näkyä sosiaalisessa mediassa jos tällaisesta, tai vaikka NATO-jäsenyydestä äänestetään? Puolustusvoimilla ei liene (ainakaan rauhan ajan) propagandabudjettia.
On muutenkin mielenkiintoista miten tänne, ja eurooppaan yleisestikin, on pesiytynyt politiikan vastakkaisille laidoille itään kumartavaa porukkaa. Vasemmisto varmaan vanhasta tottumuksesta, uudemmista en tiedä miksi. Jälkimmäiset kuitenkin ovat ihan niitä samoja hyödyllisiä idiootteja joista jo Lenin puhui. Pelaavat Venäjän pussiin pyrkimällä aiheuttamaan hajaannusta EUssa ja yhteiskunnassa muutenkin, mm. maalailemalla uhkakuvia.
Eihän kansalaispalkka ole mitenkään itsestäänselvästi "etu itselle". Varmaan Sveitsissäkin on kerrottu että se verotetaan työssäkäyviltä pois, ja break even on varsin alhainen?
En pidä itseäni yli-ihmisenä. Joku muu esitti toiveen duunareiden vähäisestä äänestyshalukkuudesta ja olutpulloista. Minä kyllä pidän ihmisiä idiootteina, mutta se on eri. Ongelma ei tässä kuitenkaan ole suoranaisesti yli-ihmisyys tai idioottiuus, vaan ihmisten kyky ja halukkuus paneutua monisyisiin asiakokonaisuuksiin ja tutkimustietoon. Edes minun kaltaisellani yli-ihmisellä ei riitä aika eikä mielenkiinto perhetyä kaikkeen.
Eikai Sveitsissäkään sentään projektijohtoa tehdä kansanäänestyksillä?
"Maahan muuttaa menoeriä"? Aika kyyninen näkemys kanssaihmisistä.
Muilta osin olen pitkälti samaa mieltä. Mutta liittyykö tuo nyt demokratian malliin sitten? Ostamisessa ja projektijohdossa olisi kieltämättä parantamisen varaa. Erityisesti siellä hankintapuolella.
Miten jostain autoverosta jaksetaan olla noin kiukkuisia?
NHB jatkaa populistista linjaansa. Kaikki ongelmat valtionhallinnosta poistuvat, jos kansalaiset pääsevät suoraan äänestämään asioista. Monimutkaisiin ongelmiin yksinkertainen ratkaisu.
Yhtään tuntematta Sveitsin systeemiä ihmettelen, miten äänestyksiin tulevat asiat valmistellaan. Äänestyshän on vain valinta toteutetaan/ei toteuteta tai valinta muutamasta vaihtoehdosta. Varsinainen työ on tehty jo sitä ennen. Suomessa ministeriöillä eli virkamiehillä on vaaleissa valittu poliittinen johto, joka määrittää painotukset eli minkä väristen lasien läpi asioita katsotaan, kun valitaan, mihin suuntaan mennään.
Paikallistasolla kunnissa voisi hyvinkin olla suorempaa kansalaisvaltaa kuin nykyään, mutta valtiotason asioiden päättämisessä tavallisilla kansalaisilla ei ainakaan yleisesti ottaen ole tarpeeksi tietoa käytössään saatikka mielenkiintoa perehtyä asioihin riittäväst.
Ostetaanko hävittäjiä vai ei? Todellako se pitäisi päättää Esson baarin pöydässä?
Kyllä, sielläkin on päätetty kansanäänestyksellä vaalikopilla kuka heitä edustaa hävittäjä hankinnoissakin.
Sekin on mahdollista että päättäjä on lähtöisin Esson baarista.
No lienee kohtuullista sanoa, että väitetysti populistinen linjani osuu yhteen todellisuuden kanssa kuin sinun "demokratia tuhoaa kaiken".
Esson baarissa ei Sveitsissäkään äänestetä. Missä tuo pitäisi päättää ja millä tavalla Suomen päätökset hävittäjien hankkimisdsta ovat olleet parempia kuin Sveitsin päätökset.
Kysyn kun en tiedä.
Miten ja kuka valmistelee Sveitsissä kansanäänestykseen vietävät asiat ja vaihtoehdot? Määritteleekö laki minkälaiset asiat on vietävä kansanäänestykseen, ja mitä päätetään parlamentaarisesti? Vai äänestetäänkö jokainen lakipykälä?
Kukin maa päättää asioistaan omalta kantiltaan katsottuna eikä ole järkeä lähteä vertailemaan maasta toiseen, kumman päätös on parempi. Eihän siihen ole pätevää mittariakaan. Tarkoittaako arvon NHB:n mielestä parempi päätös sitä, että NHB on samaa mieltä kuin oli päätös. Ja huonompi päätös on se, joka ei ole NHB:lle mieluinen?
Esson baari-juttuhan on kielikuva eikä se tarkoita, että päätettäisiin konkreettisesti juuri Esson baarissa. On niitä parlamentteja ABC:n pöydissäkin ja jopa Teboileilla.
Tottakai Quu on oikeassa, että Esson baarissa on saattanut istua jopa kansanedustajia.
Äänestämällä lyödään lukkoon asioita, jotka on ensin valmisteltu pienemmällä porukalla. Äänestämistä tärkeämpää on oikeastaan se, kuinka demokraattisesti ja monipuolisesti asiat valmistellaan. Äänestyksessä on jäljellä enää ota tai jätä -vaihtoehto.
Kuten M880 sanoi, minäkin olen sitä mieltä, että kansanäänestyksiin pystyy vaikuttamaan ulkoa päin nykyään voimakkaasti. Ja fakta on se, etteivät ihmiset tarkasti seuraa ja analysoi poliittisia asioita laajalla skaalalla. Kansanäänestyksessä ihminen helposti äänestää eri asiasta kuin mistä oli tarkoitus äänestää, jos kyseessä on suurempaan asiakokonaisuuteen liittyvä kysymys.
Brexitissä minusta on outoa, että niin pienellä enemmistöllä lähdetään tekemään niin suuri muutos. Brexitin toteuduttua briteistä puolet on tyytyväisiä ja puolet ei. Ihan niin kuin oli ennen brexitiäkin.
Brexitistä sinänsä olen sitä mieltä, että se saattaa olla hyvinkin eduksi EU:lle siinä mielessä, että EU:n kehittämisessä toivottavasti otetaan entistä paremmin huomioon eri kansojen mielipiteet. Mielenkiintoista nähdä, miten brittien asiat menevät jatkossa. Lisääntyykö brexitin kannatus eron toteuduttua ja Britannian ja EU:n suhteiden stabiloiduttua tavalla tai toisella vai kasvaako EU:n kannattajien määrä suuremmaksi ja aletaan harkita Briniä. Ja kohta taas kansanäänestetään.
Siirsin vastaukseni sähköautoista tänne, koska lipsun taas pahasti aiheesta
Toki toki, valtio ottaa omansa, mutta tarvitseeko siinä välttämättä olla noin mielikuvitukseton?Voihan sen saman rahan kerätä vuotuisen ajoneuvoveron lisäksi vaikka sähköverona, käytti sen sähkön mihin tahansa? Sillä olisi sitäpaitsi samantyyppinen kulutusta ohjaava vaikutus kuin polttoaineverollakin. Vaikka sähkö on liikenteeseen paras käyttövoima, niin koteja voi lämmittää maalämmölläkin.
En uskalla uneksia kokonaisveroasteen alentamisesta, kun tämä tuoreinkin "tilapäinen" vero eli "solidaarisuusvero" jäi pysyväksi, niin toivoisin että erilaisia haittaveroja tulisi lisää. Hakematta tulee mieleen epätervellisyysvero, eli käytännössä sokeri-, rasva- ja kenties lihavero. Tiesittekö muuten että 6 kiloon naudanlihaa kulutettu vesimäärä vastaa yhden Teslan akun tekemiseen käytettyä vettä?
Lentoverokin voisi olla näiden joukossa, mutta ehkä lentoyhtiöt ovat kärsineet nyt riittävästi hetkeksi aikaa. Alvissakin voisi olla varaa yhden yksikön nostoon.
Haittaverojen vastapainona voisi sitten vähentää haitallisia veroja, kuten asuntojen varainsiirtoveroa ja ansiotuloveroja. Ja kun Alvin korotus on tasavero, niin niitä ansiotuloveroja voi laskea sieltä alemmasta päästä ensin.
Mun pointti on se, että kun kaksi maata tekevät hävittäjistä hyvin samantyyppisiä päätöksiä, niin millä perusteella sina arvon HybridRules julistat yhden maan päätöksentekoprosessin hävittäjäkauppoihin sopimattomaksi ja toisen hyväksi? Systeemin toimivuutta arvioin monilla mittareilla, joihin kuuluvat mm. talous, hyvinvointi, projektien onnistuminen, oikeusjärjestelmä, yhteiskunnallinen vakaus jne.
Suoran demokratian yksi hienoja puolia on, että se saa ihmiset seuraamaan asioita. Molempien puolten lobbareiden pitää myös ministerin sijaan jakaa tietoa kansalle. Motivaatio ja julkinen keskustelu tekevät kansasta valveutuneempaa.
Niin kauan kuin elektroneita ei voida väriaineella merkata liikennekäyttöelektroneiksi, niin koko idea autojen käyttämän sähkön erilaisesta verokohtelusta on kuolleena syntynyt. Kilometriveron perään haikailee jo toinenkin hallitus, mutta sekään ei ole kovin yksinkertaista. Samalla pitää muistaa, että sähkö korvaa tuontiöljyä, joka jo sinällään on iso valtion taloutta tukeva muutos. Akkumetallien tuottaminen parantaa tilannetta entisestään.
Millä energialla mielestäsi maalämpö toimii?
Suomessa on huomattava määrä vanhoja öljy ja sähkölämmitteisiä omakotitaloja, joiden lämmitysjärjestelmän vaihto ylittäisi talonarvon, niihin ei saisi edes rahoitusta, puumattakaan että niissä asuu huomattava määrä eläkeläisiä.
Niinpä niin.
Tästä ollaan ihan samaa mieltä.
Toisaalta, isommissakin automaissa verotetaan polttoaineita, ja nekin hallitukset halunnevat korvata poistuvat veroeurot jollain. En pitäisi ihan mahdottomana että tulisi vaikkapa EUn direktiivillä määräys että OBD-portista on kyettävä lukemaan ladatun sähkön määrä. Tietysti siinäkin on ongelmia vaikkapa omistajanvaihdoksen tai rekisteristä poiston myötä.
Mutta en epäile yhtään etteivätkö eri maiden verottajan löydä ratkaisua.
Lennokasta keskustelua, tästä puuttuu enää Kumppanin henkilöön painottuvat syväluotaavat kysymykset.
Hornetien tilalle tulevien monitoimihävittäjien vertailuun ja valintaan vaikuttaa moni asia. Tärkein kriteeri on suorituskyky. Arvioinnin tekevät Suomen parhaat asiantuntijat.
Suorituskyky. Järjestelmän kyky voittaa taistelut elinkaarensa aikana.
Kustannukset. Onko varaa ostaa sekä käyttää ja kehittää järjestelmää koko sen elinkaaren ajan?
Huoltovarmuus ja kotimaisen teollisuuden osallistuminen. Järjestelmän käytettävyys rauhan ja sodan aikana.
Turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset. Valinnan mahdolliset vaikutukset Suomen turvallisuus- ja puolustusyhteistyöhön.
Eihän teknisesti ole vaikeaa varustaa auto esim. etäluettavalla energiamittarilla. Sen ei tarvitsisi ilmoittaa energiatietoa reaaliaikaisesti vaan laskutus tehtäisiin etukäteisarviolaskulla, joka sitten täsmäytettäisiin määräajoin, vaikka puolivuosittain. Ei energiaa tarvitsisi mitata tarjoavasta liittymästä vaan vastaanottavasta laitteesta. Niinhän talo- tai asuntokohtaisessa mittarissakin tehdään. Autoon ladatusta energiasta valtiolle maksettaisiin vain energiaveron osuus ja sähkön tarjoajat velottasivat muut maksut ja alv:n.
En halua väitellä tullaanko niin tekemään vai ei, mutta teknisesti se olisi helppo järjestää.
Joo, ei tarvitse välttämättä kerätä sähköauton sähköstä "polttoaineveroa", mutta olisihan se looginen jatkumo polttoaineiden polttoaineverolle. Talojen sähkölämmitystä ei minun mielestäni pitäisi tehdä verotuksella kalliimmaksi.
Jahka fuusiovoima toimii teollisessa mittakaavassa, ei sähköntuotanto enää saastuta ollenkaan. Koska se prosessi on saatu jo toimimaan laboratoriossa (lyhyinä jaksoina), niin eiköhän se vielä toimi isossakin mittakaavassa. Nyt jos taas ajatellaan, että maailmankaikkeus on metrin mittainen jana, niin ihminen on osannut hyödyntää sähköä niin vähän aikaa, ettei siitä näy hyttysen kakkakasan vertaakaan maailmankaikkeuden janalla. Kehitys on vasta aivan alussa.
Mutta miksi veroja yleensä pitää kerätä autoilusta? Nythän verotus on osittain tasaveroa (alv sisältyy lähes kaikkiin hintoihin ja ensirekisteröintivero uusien autojen hinnassa ja pääomatulovero) ja osittain progressiivista tuloveroa palkoista. Mikä on perimmäinen syy, että tupakasta, viinasta ja autoilusta nyhdetään erityisveroja. Onko niin, että kansalaisia ei niin pahasti sieppaa ostaessaan kalliimpaa viinaa, kun se vero ei ole selkeästi erillinen maksu. Jos viinakaupassa olisi oma kassa ostoksille ja veronmaksulle, se voisi muuttaa asenteita. Eli otetaan pullot hyllystä, mennäään kassalle ja maksetaan alvillinen hinta ja sitten siirrytään toiselle kassalle ja tilitetään alkoholivero. Ihmiset sietänevät paremmin korkean veroasteen, kun osa veroista on piilotettu hintoihin.
Tuloverokin pitäisi kantaa niin, että ihminen saa bruttopalkan, sotun, tellin, vellin ja kellin yms. omalle tililleen ja sitten kiltisti maksaa kuun viimeisenä päivän valtiolle, mitä valtiolle kuuluu, eläkeyhtiöille, mitä niille kuuluu jne. Pysyisi väki paremmin jyvällä, mikä todellinen palkkakulu on. Nykyäänhän sivukuluja ei edes merkitä näkyviin palkkalaskelmaan, paitsi työntekijän pikkiriikkinen osuus eläkekuluista. Vieläköhän nykypäivänä muuten joku kuvittelee maksavansa omaa tulevaa eläkettään vaikka oikeasti maksaa nyt eläkkeellä olevien eläkettä?
Äänestys ei ole päätöksentekoprosessi vaan se on se viimeinen valinta ei/kyllä tai parista vaihtoehdosta eniten ääniä saaneen valinta. Vastuu on niillä, jotka ovat valmistelleet äänestykseen tuotavat asiat. Kansanäänestyksessä on huonona puolena se, että kansalaisten mielipiteeseen voidaan vaikuttaa markkinoinnilla.
Suomesta ei varmaankaan ihan helpolla saisi muokattua utopiaa, jossa avarakatseiset kirkasotsat diskuteeraavat toreilla ja turuilla ja kasvomaskit väpättäen käyvät antoisia ja syväluotaavia keskusteluja ja väittelyjä ruuhkabusseissa. Ja sitten tekevät valveutuneita äänestyspäätöksiä.
Pelkän päätösten lukkoonlyömisen siirtäminen kansanäänestyksiin ei muuttaisi virkamieskuntaa, joka kuitenkin on se taho, joka määrittää, mistä äänestetään.
Ettei vain arvon NHB:tä kiehtoisi kansanäänestyksessä juuri se, että kansalaisia voisi helpommin johdattaa tekemään järkeviä päätöksiä esim. maahanmuutosta, kun pösilöt poliitiikot eivät osaa, paitsi tietysti peruspoliitikot.
Työeläke.fi
Eläkkeiden maksuun tarvittavat varat kerätään pääasiassa kunkin vuoden työeläkemaksuilla. Niitä maksavat työnantajat ja työntekijät sekä yrittäjät. Näin työssäkäyvä sukupolvi aina vuorollaan rahoittaa eläkkeellä olevien eläkkeet.
Kaikkia kerättyjä maksuja ei kuitenkaan käytetä eläkkeiden rahoittamiseen, vaan osa maksuista rahastoidaan ja sijoitetaan.
Eläkevaroja sijoitetaan, jotta eläkkeiden maksamiseen on myös tulevaisuudessa riittävästi varoja. Samalla työeläkemaksu saadaan pidettyä kohtuullisena. Rahastoinnin hoitavat työeläkelaitokset.
Tarkoitatko tuolla lainauksella, että ihmiset hyvin tiedostavat, ettei heidän maksamansa eläkemaksu mene heidän oman eläkkeen maksamista varten säästöön vaan että työssäkäyvän palkasta otetaan murunen jo eläkkeellä olevien hyväksi?
Siis ei minulla systeemiä vastaan ole mitään, mutta luulen, ettei moni tiedosta asiaa, vaan kuvittelee oman työnteon kartuttavan suoraan omaa eläkettä.
@tracktest:
Ehei, vaan lennokkaaseen kommenttiin painottuvat tarkentavat kysymykset, jotta sinäkin kirjoittaisit kommenttisi useammin syväluotaavammin. Ja jotta huomaisit, ettei käsityksissä ole vaikkapa vain sinun totuuksiasi.
Sitten on vielä niitäkin jotka ei luota kansan älykkyyteen äänestyksessä, vaikka heillä on äänioikeus, ainakin toistaiseksi. Me on varmaan äänestetty väärin, kun meillä on tällainen eduskunta ja hallitus vallassa.
Tarttis varmaan antaa niiden viisaiden virkamiesten ottaa valta kansalta.
Kansanäänestyksissä ei ongelmaa ole kansan älykkyydessä sinänsä, vaan siinä, että ihmisiä voidaan pyytää valitsemaan populistien syöttämän kivan mustavalkoisen kuvan ja tylsien tosiasioiden välillä. Edustuksellinen demokratia sisältää iskarit, jotka tekevät matkasta enemmän mukavuuspainotteisen ilman äkkinäisiä suunnanvaihtoja. Ne kenellä riittää pitkäjänteisyyttä ja mielenkiintoa seurata edustajien touhuja, voivat vaikuttaa äänestämällä. Monet äänestävät vähemmän asiantuntijamaisesti esim. muissa yhteyksissä tunnetuksi tulleita henkilöitä. Sitä en tiedä, missä määrin julkimot keräävät ääniä yli puoluerajojen. Julkimothan usein valitsevat itsekin puolueensa vasta, kun kysytään ehdokkaaksi. Se oli hauska tapaus, kun äänten kerääjäksi värvätty isä Mitro nappasikin toisen demareiden meppipaikoista. Ei ollut Liisa Jaakonsaaren ilme oikein tyytyväisen näköinen, kun kaksikkoa haastateltiin vaalituloksesta.
Ja tosiaan, vaikka äänestäminen on tärkeä asia, se on vain asioiden valmistelun jälkeinen tapahtuma, jossa ei enää vaikuteta asioiden sisältöön.
Tuo suora demokratia on paljon syvällisempi konsepti kuin valmisteltujen valintojen hyväksyntä tai hylkäys. Oma innostukseni sitä kohtaan on paljon vanhempaa perua kuin tämä nyt Suomessa käytävä maahanmuuttokeskustelu. Varsin tylsä heittosi meni siis pahasti metsään. Innostukseni on lähtenyt liikkeelle asumisesta erilaisten järjestelmien maissa ja näiden maiden ihmisten kanssa kohtaamisista. Ideologisesti myös demokratia sopii hyvin minulle. Tykkään myös siitä, että koko hallintapyramidi kääntyy kokonaan toisin päin, kun valta on puolueiden sijaan kansalla. Kun virkamieskunnan rooli on vain toteuttaa kansan tahtoa, niin totta kai se muuttaa tilannetta Suomeen verrattuna, jossa virkamieskunnan etu on lihottaa koneistoa.
Kuka tahansa Sveitsiläinen voi saada äänestyksen aikaan mistä asiatsa tahansa. Kuka tahansa Sveitsiläinen voi myös saada aikaan järjetelmän tekemien päätösten punnitsemisen yhteisön äänestyksellä. Tällöin ministerien on turha yrittää suhmuroida salaa terroristien maahntuomists, toimimattomia paskapönttöjä pakkohankinnaksii tai vaikkapa myydä elintärkeän infran monopoliasemaa kasvottomalle rahalle pilkkahintaan, koska joku valveutunut kansalainen takuulla ehdottaisi äänestystä tuollaisesta hölmöilystä. Ei-tulos voi tarkoittaa myös sitä, että samasta kokonaisuudesta äänestetään uudestaan sen jälkeen, kun ehdotusta on hiottu.
Tietysti äänestettävät asiat pitää olla esivalmistettu, että tiedetään mistä äänestetään.
Tietysti. Eikä pelkästään esivalmisteltu vaan valmisteltu äänestyskelpoiseksi. Äänestysvaihe ei ole se, missä suunnitelmaa toimenpiteistä muokataan, vaan se on eräänlainen kumileimasin, jolla lyödään papereihin kyllä tai ei.
Ja siihen meidän valta äänestämällä pitää säilyttää kenelle leimaamisvalta annetaan.
Ensi tiistaina kerrotaan alamaisille enemmän päästöjen verotuksesta.
Lisätietoa liikenteen massiivisista päästövähennyksistä – nämä neljä osaa julkistetaan ensi tiistaina
Suomen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Ensi viikolla luvassa on lisätietoa keinoista.
https://www.is.fi/autot/art-2000006677491.html
Minua ei häiritse yhtään se, että suomalaista infraa on myyty yksityisiin käsiin pilkkahintaan. Minua häiritsee älyttömästi se, että sitä on myyty. Valtion ja kuntien pitäisi pitää omissa suomalaisissa käsissään ns. luonnolliset monopolit. Minusta hinta ei tässä asiassa ole oleellinen tekijä.