TM:n tulisi mielestäni tutkia analyyttisesti yleisimpien ladattavien hybridiautojen keskimääräiset polttoaineen kulutukset ajoneuvojen omiin mittauksiin perustuen. Viitteitä tällaisesta seurannasta huoltojen yhteydessä on tullut EU:n komission puoleltakin kesällä 2020. On nimittäin aivan ilmeistä, että keskimääräiset kulutusarvot (=päästöt) käytännön ajossa ylittävät runsaasti tyyppihyväksynnän mukaiset lukemat. Vain näin saataisiin selville, onko näiden ajoneuvojen verokohtelu oikeudenmukainen suhteessa muihin kulkuneuvoihin, mitä tulee CO2-päästöihin. On nimittäin selvää, että raskaat bensiinimoottorilla ja akustolla varustetut katumaasturit, joita tuodaan kiihtyvällä tahdilla markkinoille, kuluttavat enemmän polttoainetta kuin ns. ”normaalit” bensiini – tai dieselmoottorilla varustetut autot, kun niillä ajetaan Suomessa kuitenkin paljon sähköisen ajon toimintamatkan ulkopuolella.
Ei liene kenellekään yllätys, että plugareiden polttoaineenkulutus on äärimmäisen voimakkaasti riippuvainen ajoprofiilista ja lataushalusta/kyvystä. Tunnen ihmisiä, jotka ajavat tehokkailla plugareilla niitä koskaan lataamatta ja kulutukset ovat varmasti sen mukaisia. Toisaalta jos ajaa valtaosan ajoistaan sähköisen rangen sisällä ja latailee säännöllisesti, on plugarilla helppoa alittaa testisyklin lukemat.
Nyt kun markkinoille alkaa tulla entistä pidemmän - luokkaa 70-100 km - sähköisen rangen pelejä, pystyy noilla halutessaan ajamaan lähes kaikki arkiajot ilman polttomoottoria.
Edellinen polttomoottoriautoni ylitti testisyklin mukaiset päästöt yli 40 prosentilla.
Minulla kulutus on 2-2,5 kertainen wltp-arvoon nähden, eli saan ansiotonta verohyötyä. Tai no, eikös näistä makseta jotain dieselveroakin?
Ei johdu laiskasta lataamisesta, vaan siitä että silloin tällöin tulee pidempääkin matkaa.
Toisaalta, kulutus on puolet siitä mitä se olisi vastaavalla bensa-autolla, ja jonkin verran alle sen mitä se olisi dieselillä.
Pidän sitä monella tapaa typeränä jos ei lataa plugariaan. Ensinnäkin sähköllä ajaminen on miellyttävämpää, ja toiseksi välinpitämättömyys ympäristöstä ärsyttää.
Hienosti Mersun hybridillä päästiin 3,5 litran keskikulutukseen (tosin kesäaikaan ja hyvin ahkerasti lataamalla).
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/puoli-vuotta-mercedes-benz-a-250-en-kanssa-opetti-ainakin-sen-etta-sahkolla-ajamalla-saastaa-rahaa/
Oliko tuo otsikko "todellisista kulutuksista" ihan vain minun kiusakseni?
Miksi aloittajan ajotapa olisi sen "todellisempi" kuin jonkun muunkaan? Muutunko epätodelliseksi, jos ajan erilaisella syklillä kuin aloittaja?
Kuten Ruuhkamies jo yllä osuvasti sanoikin, lataushybridin kulutus riippuu siitä miten sillä ajetaan. Ajotapojemme ja -ympäristöjemme erot ovat vallitsevaa todellisuutta.
Yllättävän suuri kukutus autolle, jolla jutun mukaan osaava kuljettaja ajaa jopa 90+ kilometriä sähköllä.
Sinällään tuo Mersun hybriditekniikka vaikuttaa mainiolta. Pitkä sähkörange, taloudellinen polttomoottori, nopea lataus, hyvä syorituskyky ja voimalinjan miellyttävä toiminta.
47% sähköllä, 53% polttomoottorilla.
12658 km ja 447,5 litraa polttoainetta.
Tarkoittanee 6,7 l/100 km kulutusta taloudellisella polttomoottorilla.
Ei tarkoita, koska kaikki nollakulutuksella ajetut rullailut ja moottorijarrutukset alentaisivat pelkän polttomoottori-ajon keskikulutusta. Hybridillähän ne menee sähköajon piikkiin.
Moottori-lehti ottaa ajoon 3,5 l/100km kuluttaneen lataushybridin vertailukohdaksi "itselataavan" hybridin. (Kokemuksesta tosin tiedän, ettei vertailun ajankohdat ole aivan tasa-arvoiset sillä kylmä vaikuttaa aika negatiivisesti itselataavan hybridin kulutukseen. Mersu oli koeajossa kesällä ja Toyota talvea vasten.)
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/hybridihaaste-kuinka-paljon-kuluttaa-tavallinen-toyota-corolla-2-0-hybrid-jota-ei-voi-tai-tarvitse-ladata/
Minun mielestäni ladattavien autojen verotusta ei pidä arvioida akselilla oikeudenmukainen vs. epäoikeudenmukainen. Verotuksella halutaan tukea sellaisten autojen hankintaa, joilla on mahdollista ajaa jopa kokonaan ilman pakoputkipäästöjä. Esimerkiksi ensirekisteröintivero ei riipu polttomoottoriautoillakaan siitä, kuinka paljon auton ostaja aikoo sillä ajaa. Tuntuuko epäoikeudenmukaiselta, että saman auton voi samalla verolla ostaa piirimyyjä, joka posottaa 150.000km vuodessa ja eläkeläisvaari, joka ei varsinkaan nyt korona-aikana ajele kuin kauppareissut eli vajaa 10.000km vuodessa. Taitaa olla ainoastaan polttoainevero, joka vähän haiskahtaa oikeudenmukaiselta eikä sekään täysin, koska jonkun on pakko ajaa elannon hankkiakseen ja toinen kurvailee vain huvikseen sunnuntaisin.
Fakta on, että ladattavalla hybridillä voi ajaa pelkällä sähköllä useimpien päivittäiset ajot ja bensaa tarvitsee polttaa vain pitkillä matkoilla. Valtio haluaa tukea sellaisen auton hankintaa, koska se on toiseksi paras vaihtoehto heti täyssähkön jälkeen, kun halutaan mahdollistaa pakoputkipäästötön ajo. Ladattavassa hybridissä on sekin hyvä puoli, että pakoputkipäästöt ovat nolla juuri siellä, missä se on parasta eli kaupunkiliikenteessä ihmisten ilmoilla.
Keskikulutuksen mittaaminen on itselataavalla hybridillä selkeämpää, koska sellaisen auton ajaminen edellyttää polttoaineen käyttämistä lyhyelläkin matkalla eli kaiken matkaa.
Autojen verokohtelu on yksilön kannalta mielenkiintoinen asia, mutta entä ilmaston kannalta? Monellekaan ei ole itsestään selvää, että voi siirtyä täyssähköauton käyttäjäksi. Ladattava hybridi kuluttaa joka tapauksessa vähemmän kuin vastaava bensa-auto ja jos käyttäjä haluaa ja hänen ajoprofiili mahdollistaa, se kuluttaa reilusti vähemmän tai jopa lähes ei ollenkaan.
Sitä ihmettelen, onko WLTP-normin mukaisen kulutuksen saavuttaminen oikea tavoitekaan, koska testisykli sisältää erilaisia kuormitustilanteita yhdistettynä. Kenen normi-ajosykli vastaa WLTP-sykliä?
Ehkä TM:n olisi syytä tutkia analyyttisesti eri ladattavien hybridien "todellisia kulutuksia", mutta voi olla turhaa odottaa siltä mitään vaikutusta tai "minähän sanoin, että ladattavan hybridin verotus on epäoikeudenmukainen"-lopputulosta, koska verotus on juuri niin oikeudenmukainen kuin poliitikot päättävät ja nyt halutaan tukea vähäpäästöisten autojen hankintaa.
Ladattavat joukolla TM-talvivertailuun ja riittävästi paukkuja kulutuksen arviointiin eri tilanteissa ja erilaisilla ajonopeuksilla sekä ajo-ominaisuuksien ja lämmityslaitteen vertailuun eri käyttövoimilla.
3 kuukauden käytön jälkeen hybridi-Mersuni bensiininkulutus 2,2 l/100km.
Hyvä lukema! Mikä Mersu sinulla olikaan, ja paljonko tulee kilsoja?
Minulla Volvo V90:llä nyt 1,5kk, 2800km ja 4,7l/100km.
mulla 10kk jälkeen (19222km) Bemmin 330e kulutus 2.1l/100km (oli pitkään tuossa 1.9-2.0l mutta tullut viimeaikoina vedettyä enemmän tollasia pitempiä viikonloppureissuja). Sähköä on toki mennyt keskimäärin 20.7kWh/100km - sisältää viimetalven kulutukset eikä kaasujalka ole keveimmästä päästä - kesäaikana menee sillä 17-18kWh/100km keskiarvolla.
Mulla tankkausten kulutukset olivat välillä 1,3-5,0 l/100km. Viiteen litraan vaadittiin, että koko tuhannen kilometrin polttoainerangen aikana ehti lataamaan yhden kerran. Sitten taas ilman pidempiä reissuja saattoi olla, että ajoin polttomoottorin lämpimäksi muutaman viikon sähköajelujen jälkeen ihan vain sen vuoksi, että moottorin osat tulivat öljytyksi, laakerit pyörivät toiseen asentoon ja mahdollinen kosteus haihtui öljystä.
Pelkällä sähköllä pienimmillään kulutus oli luokkaa 12 kWh/100km otollisissa olosuhteissa kesällä kaupungiaaa/taajamassa ja suurimmillaan taisin joskus pakkasilla puolet moottoritietä sisältäneellä työmatkaallani päästä kakkosella alkaviin kulutuksiin.
Tavanomainen tasapaino sähkön ja bensan välillä oli noin 12 kWh sähköä ja 1,5 l bensaa sataa kilometriä kohden eli 2/3 ajoista sähköllä ja 1/3 bensalla.
Minulla oli XC90T8:n n. 80.000km matkalta tankkikirjanpidon mukaan keskikulutus 5,9litraa/100km.
Vaimo on ajanut XC60T8:lla n. 40.000km ja auton keskikulutusmittari näyttää nyt 2,1 litraa/100km. Joskus se on käynyt 3,5 litrassa. Tankkikirjanpitoa ei ole tehty.
Jos haluaa vertailla eri autojen polttoaineen keskikulutuksia, pääsee hyvään käsitykseen vertaamalla vastaavan pelkän bensa/dieselkoneella varustetun auton arvoja. Siis jos haluaa vaikka autoa hankkiessaan miettiä, paljonko bensaa palaa sitten, kun akku on ajettu tyhjäksi. Ladattava hybridi kuluttaa joka tapauksessa vähemmän kuin vastaava pelkkä polttisauto.
Kuinka paljon voi päästä sähköllä riippuu eniten siitä, kuinka suuri ajoakku autossa on ja kuinka nopeasti akkua voi ladata. Autossa olevan AC-laturin max latausteho ja voiko ladata DC-laturilla. Akun latausnopeus vaikuttaa siihen, viitsiikö akkua ladata kesken matkan. Valtaosaa hybridejä voi ladata vain 1-vaihe 16A virralla, joka tarkoittaa liian hidasta latausta, jotta matkalla viitsisi ladata.
Eli ladattavan hybridin objektiivinen "hyvyys" käytettävyyden ja kustannusten suhteen riippuu siinä olevan polttomoottorin kulutuksesta, akun latausnopeudesta ja akun max energiasisällöstä.
Yksilöiden saavuttamat keskikulutukset riippuvat niin selkeästi yksilön ajoprofiilista, että niiden pohjalta kenenkään ei kannata päätellä omalta kohdaltaan, ottaako itselleen ladattavan hybridin vai ei ja minkä ladattavan hybridin ottaa.
Jos pitää polttoaineen kulutusta merkittävänä niin ladattava hybridi pitää valita silloin sen mukaan, paljonko auto kuluttaa sen jälkeen kun sähkö on loppunut. Monissa ladattavissa tuo kulutus on silloin varsin korkea. Omaan Prius Plug-in hybridiini tankkaan 500 km päässä pelkällä bensalla ajettuani aina 22 l bensaa kun tankki on ollut täynnä lähtiessä. Kulutus on näin ollen 4,5 l/100. Silloin en siis käytä ladattua sähköä lainkaan (hybridiajotila). Toyotan kokemus hybridien valmistajana näkyy polttoaineen kulutuksessa.
Kesällä pelkällä sähköllä päivittäisiä ajoja ajettaessa bensaa ei kulu lainkaan, koska polttomoottori ei käynnisty. Talvella kulutus on muutamia desilitroja sadalla. Tästä huolimatta yritykset ja yksityiset ostavat polttoainesyöppöjä hybridejä.
Sepä on niin, että auton valintaan on kosolti muitakin näkökulmia kuin kulutuksen suuruus. Ensin valitaan, minkälainen halutaan ja sitten siitä ryhmästä kenties pienimmällä kulutuksella oleva. Nykyisin isokin bensakone menee alle 9litran ja dieselit puolella siitä. Kulutus on vain yksi tekijä valintapäätöksessä. Juuri iso ja mukava auto kannattaa ostaa ladattavana hybridinä, koska verotus on alempi, kulutus pienempi ja sähkö vankistaa moottoritehoja ja kiihtyvyyttä. Ja ne PHEV-hybridit eivät ole polttoainesyöppöjä vaikka kuluttavatkin enemmän kuin Toyota.
... ja just tankkasin vm. 2015 150hp TDI-DSG farkun, kulutusmittarin näyttäessä 5,8 l/100km, todellisen kulutuksen oltua 6,5 l/100km. Silti ajot normaalia hitaampia (talvirajoitukset) normaalia lämpimämmässä syyssäässä pääosin vakionopeussäätimellä. (Nyt rupeaa jo näkymään lisälämmittimen kulutus tuossa mittarinäytön ja todellisen erossa.) Miksi aina muilla vaan on niitä 4,5 l/100km kuluttavia dieseleitä - vai eikö muilla auton kulutukseen kuulu muut ajot kuin pitkät maantiematkat?
Lukija31722
19.10.2020 18:35
@FARwd kirjoitti:
Otetaanpa uusien autojen joukosta edes vähän tasapuolisempi pari Corollalle TM koeajoista.
Kulutus maantieajossa keskinopeudella 77 km/h ja kaupunkiajossa 41-42 km/h
Skoda Octavia Combi 2,0 TDI: 3,6 l/100 km ja 6,0 l/100 km
Toyota Corolla Sedan 1,8 Hybrid: 4,7 l/100 km ja 4,9 l/100 km
Moottoritieajossa k.n. 113 km/h Octavia vei 4,3 l/100 km, Corollaa ei mitattu (maaliskuun talvinopeuksilla?).
Tasaisen nopeuden kulutuksia Octavialle (Hybrid-Corollaa ei pystytty mittaamaan)
60 km / h: 2,4 l/100 km
80 km / h: 2,8 l/100 km
100 km/h: 3,6 l/100 km
120 km/h: 4,6 l/100 km
Hienoa, etta Octavian kulutus on parantunut noin paljon sitten edellisen mallin, sillä tuntuu että edeltäjä, jolla itse ajelen, kuluttaa 50% enemmän.
Edit: lainaukset ei näköjään kopioidu ihan selkeästi, mutta tämä viimeinen lause oli tuolta toisesta keskustelusta Lukija31722:n kommentti.
Se, mikä ladattava hybrisi menee kenenkin käytössä vähimmällä, rippuu paljon ajoprofiilista. Jos homma pyörii vain ilman ulkoista sähköä tapahtuvan matka-ajon ympärillä, niin silloin ladattava hybridi lienee väärä valinta alunperinkin. Mersun A-Klasse on näissä monesti vahvoilla. Siinä yhdistyy sekä pieni polttoaineen kulutus että pitkä sähkörange.
Oletko vaihtanut, kun puhut systemaattisesti menneestä ajasta?
Nuo Ocun matka-ajon lukemat ovat oikein hienoja, mutta takuulla erityisen hyvissä ajettuja.
Olen myynyt oman autoni pois ja ajelen nyt vuokra-autolla.
.....
Aivan käsittämättömän hienoja! Vanhemman vastaavan mallin ajajana täytyy antaa täydet pisteet suunnittelijoille, kunhan ei vain ole käytetty mitään moottorin kestävyyttä vähentäviä keinoja kulutuksen parantamiseksi. Se hiukan ihmetyttää, kuinka noin pienestä kulutuksesta riittää hukkalämpöä matkustamon lämmittämiseen, kun vanhemmallakin mallilla saisi talvella ajaa toppavaatteet, pipo ja hanskat päällä ellei Webasto antaisi juuri ratkaisevaa lisää lämmitystehoon.
Silloin kun matkustamoa tarvitsee lämmittää, niin kulutuskim on takuulla jo ihan olosuhteiden vuoksi suurempi. Tarkoitatko vanhemmalla mallilla Ocu 3:sta eli tätä nykyistä edeltävää mallia? Itselläni ei ole kokemusta noiden dieseleiden lämpenemisestä, mutta uskon, että nämä nykyiset lämpenevät lähinnä kannen mikrojäähdytyskierron ansiosta paremmin kuin mitä 20-vuotta sitten Golfit lämpenivät - tai eiväthän ne lämmenneet pakkasilla.
Tarkoitan tätä tänä vuonna esiteltyä aikaisempaa. Kyllä tämän 2015 mallinkin moottori lämpenee erittäin hitaasti vielä webaston kanssakin, paitsi sen polttaessa hiukkassuodatinta puhtaaksi - silloin kyllä lämpömittarikin saa kyytiä. Ei ole tavatonta että lämpömittari vasta tavoittelee sitä 90 asteen lukemaa 15 km ajon jälkeen. Tietysti mittari nousee sitä lyhyemmällä matkalla mitä kovempaa ajaa ja peräkärry auttaa myös.