https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006309397.html
Olenkin aina ihmetellyt, miksi dieselit ovat pitäneet Suomessa suhteellisen hyvin arvonsa sillä markkinatalouden sääntöjen mukaan niiden pitäisi menettää arvoaan nopeammin kuin bensiiniautojen. Selitys: Yleensä autoilla ajetaan eniten silloin, kun ne ovat uusia ja vuosittainen ajomäärä yleensä vähenee, kun auto vanhenee. Koska Suomessa dieselautosta maksetaan vuosittaista dieselveroa halvemman polttoaineen verotuksen kompensoimiseksi, pitäisi dieselauton olla, sen vanhetessa, koko ajan keskimäärin vähemmän kannattava hankinta. Ehkä kuitenkin vaa-assa on painanut enemmän dieselmoottorin oletettu parempi kestoikä (joka tutkimusten mukaan on kylläkin monestikkin päinvastoin). Saapa nähdä, kuinka sähköautonmyyjät hyvittävät jatkossa polttomoottoriautoista?
Tämäkin varmaan riippuu siitä, minkä vehkeen nokalle se diesel on asennettu. Aiempi ristiriitainen yhdistelmä pitkän matkan moottorista lyhyen matkan autoon asennettuna on häviämässä kokonaan ja sellaisen omistaja saanee huonon vaihtohyvityksen pikkudieselistään?
Aivan eri asiayhteydessä katsastuksen hylkäysprosentteja ajomäärän suhteessa vertaillessani katsoin hieman tarkemmin erästä "pikkudieseliä", eli Mersun C-sarjalaista, jonka ajomäärä jatkui yli 10 ensimmäistä käyttövuotta varsin tasaisesti selvästi keskimääräisen henkilöauton ajomäärää suurempana. Siis ei vain siten, että kolmen ensimmäisen taksivuoden jälkeen 10-vuotiaat olivat keskimääräistä enemmän ajettuja, vaan siten, että iäkkäämpien autojen katsastuksissa 9- ja 10-vuotiaat Ceet pyörivät selvästi keskimääräistä suurempia ajomääriä uusiinkin autoihin verrattuna.
Suurten ajomäärien tasainen kehitys päättyi vasta vuoteen 2006 - 2007, jonka jälkeen ajomäärät alkoivat jopa eräiden vuosien välillä vähentyä auton ikääntyessä. Vuosimalliin 2008 saakka Mersujen ajomäärät kasvavat muita autoja ripeämmin. Sitä vanhempien yksilöiden mittarissa keskimääräiset ajomäärät jopa vähenevät iän myötä. Jätän päätelmät lukijalle ja kerron vain, että Mercedes korvasi auton paperisen huoltokirjan tehtaan ylläpitämällä DSB huoltotietojärjestelmällä vuonna 2008.
Omasta näkökulmasta valinnassa on kyse siitä, että koska ei ole tarvetta elvistellä uudella autolla, käytetyn hyvä hinnan alennus on positiivinen asia. Nykyisen ostin toissavuoden mallisena kymmeniätuhansia ajettuna tehtaan Junge Sterne takuuautona puolella uuden hinnasta Suomen kilvissä. En pidä lainkaan pahana, jos dieselien hinnat ovat nykyisen autoni ostettuani laskeneet entisestään.
Voisi luulla, että varsinkin dieselien hinnat laskevat jyrkemmin sähköistyksen edetessä. Se saattaa hidastaa sähköistymistä.
Kuten GLE, minäkään en tunne tarvetta elvistellä uudella autolla. Jos osaisin ostaa jostain toissavuotisen auton, joka täyttää omat kriteerit ja olisi selkeästi edullisempi kuin uusi, niin ilman muuta ottaisin sellaisen.
Uuden auton hankintaa puolustaa se, että voi valita parhaiten omia määreitä vastaavan auton ja saa uusinta mahdollista tekniikkaa. Käytetyn auton hankintaa puolustaa rahan säästäminen. Oletuksena, että löytyy sekä uusi että käytetty, jotka täyttävät ainakin minimivaatimukset.
Meillä oli perheessä kaksi diesel-maasturia ennen kuin vaihdoimme bensaplugareihin kummatkin. Olen ollut erittäin tyytyväinen, ettei useampaan vuoteen ole tarvinnut spekuloida, miten käytettyjen dieseleiden hinta kehittyy.
Sivumennen sanoen olen sitä mieltä, että polttisten oravanpyörästä kannattaa hypätä pois heti, kun auton vaihto seuraavan kerran osuu kohdalle. Jos täyssähkö epäillyttää, niin sitten ladattava hybridi.
Tuossa is.fi artikkelissa väitettiin, että pitkiä matkoja ajavan kannattaa valita diesel. Sanoisinpa, että vielä parempi vaihtoehto on täyssähkö. Ja eikö voi vetää peräkärryä? Minun täyssähköllä saa vetää 2200kg:n kuormaa.
Pitkät matkat täyssähköllä edellyttävät toki, että DC-latureita on riittävän tiheästi reitin varrella. Ja niitä on jo monille reiteille tarpeeksi. Esim. Helsinki Joensuu väli menee CCS-latureiden varassa kyllä. Tesloille ei sillä reitillä vielä ole sen parempia vaihtoehtoja kuin CCS-latausta käyttävillekään, että en vedä siinä kotiin päin. No, jos Kotkan kautta ajaa, niin kerran saa akun täytettyä nopeammin, mutta tulee pidempi reitti toisaalta.
Minulla ei koskaan ole arvonpudotuksen arviointi ollut kärkikriteerien joukossa autoa hankkiessa. Auton ominaisuudet ovat tärkeämpiä. Määritän kriteerit, budjetoin rahamäärän ja tutkin vaihtoehdot. Hutejakin on tullut, kuten saunanlyhty-GLK. Parhaillaan on kriteerien alustava määritys käynnissä, mutta markkinoiden muutos ja vero- ym.politiikan ennakoimattomuus siirtävät hankintaa todennäköisesti seuraavien EK-vaalien jälkeiseen aikaan.
Tosin joskus on tiliäkin tullut tehtyä. Parhaana vanha Ford, jossa kolmen vuoden omistuksen jälkeen sain myydessä hankintahinnan tuplattua. Ja ilman minkäänlaisia remontteja.
Ei ollut tarkoitus edes kommentoida tapaasi ajaa uudella autolla, vaikka sen kyllä kirjoittaessani tiesinkin. Vastasin aloittajalle, jonka linkittämässä jutussa Heli, 42, kertoo seuraavaa:
"Heli kertoo painottavansa autovalinnassaan kohtuullisia kustannuksia. Auton ei tarvitse olla liian iso, hieno tai tehokas."
Koska tunsin sielunkumppanuutta järkevästi omaan käyttöönsä sopivan auton ostavan Helin kanssa, lisäsin hänen listalleen vielä oman kriteeriini, että ei sen auton tarvitse olla edes uusi.
Tämän lisäksi kerroin myös Traficomin julkaisemasta katsastustilastoista yli 10 ikävuoteen saakka yltävän poikkeuksen yleistyksestä auton ajomäärän (merkittävästä) vähenemisestä iän myötä. Tähän mennessä ylivoimaisesti eniten ajomääriini vaikuttanut asia ei ole autoon liittyvä lainkaan, vaan se on työajot eliminoinut koronakaranteeni.
Sinun tapauksessasi se olisikin ollut poikkeuksellisen vaikeaa, koska valintasi on tämän hetken kysytyimpiä. Siksi etenkin uudehkojen ja edullisten yksilöiden tarjonta on heikkoa.
Vaikka kumpikin ostamme omaan käyttöömme sopivan, valintamme eroavat siinä, että minä otan vertailuuni mukaan aivan tietoisesti joko vuosia tuotannossa olleita malleja tai jo tuotannosta poistuneita vanhoja malleja. Tämä maksimoi käytetyn ostajan edun minun kohdallani sekä rahallisesti että eri mallien ikääntymisen myötä ilmenevien ongelmien tuntemisen kautta.
Ei tätä tarvitse edes perustella. "Mä halusin tällasen" riittää hyvin. Minä pyrin haluamaan jotain sellaista, jonka saa edullisesti käytettynä. Joskus onnistuu, joskus ei.
Minäkin olen tyytyväinen, mutta eri syystä. Käytetyn dieselini väistämätön hintakehitys kohti jäännösarvoa pari euroa kilolta oli tiedossa jo autoani ostaessani. Olin ajatellut vaihtaa ennen 300.000 km, mutta nykyisillä askelmerkeillä ei näytä onnistuvan, jos korona loppuu ja työmatkat alkavat ensi vuonna.
Pikemminkin epäilyttää se ladattavan hybridin järkevyys omassa käytössä.
Onnittelut onnistuneesta takin käännöstä. Ruuhkamiehen ja NHB:n käännytystyö ei selvästikään mennyt hukkaan.
Hämmästyttävää? Eikö GLK käytäkään samaa bi-xenon valaisinta kuin tuon aikakauden TM talvitestin parhaiksi valoiksi arvoidussa B-sarjassa?
Ei pidä unohtaa, että kun aikaisemmin mietiskelin täyssähkön ongelmaa pitkien matkojen osalta, haarukoin asiaa 300km rangen omaavan auton osalta. Nyt, kun olen ajellut 500km WLTP-rangen autolla, niin olen käytännössä voinut todeta, että pitkä matka ei ole ongelma, jos DC-latausta on riittävän hyvin tarjolla esim. 300 - 400 km välein. Pitkä matka on iso ongelma, jos lataustolppia ei osu reitille ja jonkilainen ongelma, jos reitillä on vain AC-lataukseen soveltuvia tolppia. Jälkimmäisessä tapauksessa se on vain aikatauluongelma.
Tuosta minun tekstin lainauksesta unohdit vahingossa pois jatkon, jossa totesin, että välilatausmahdollisuudet tarvitaan, jos pitkää matkaa aikoo ajaa. Se on tietysti itsestään selvää, mutta jos/kun latauspisteet reitiltä löytyvät, niin pitkässä matkassa ei ole ongelmaa. Plugarilla siinä on se ongelma, että välilatauksia ei kannata tehdä hitaan lataamisen ja pienen akun takia, joten joutuu ajamaan bensalla. (MB GLEplugaria lukuunottamatta).
NHB:n juttuja en oikein noteeraa, koska hänellä on kritiikitön suhtautuminen Teslaan ja lataamiseen. Kuka muka oikeasti haluaisi lentokentältä keskiyöllä lähtiessä pysähtyä ensin tunniksi lataamaan tai jopa pidemmäksi aikaa, jos ei ole CCS-latausta lähellä. Jos minulla olisi auto, jolla voisi päästä vain 300km kertalatauksella, niin lentokenttäreissu vaatisi yhden latauksen kentän lähistöllä eli homma olisi hyvin hallussa, jos kentällä saisi tolppapaikalle parkkiin. Mutta se ei ollut ollenkaan varmaa, kun kävin siellä lataushybridillä. Helmikuun jälkeen ei ole ollut lentoreissuja.
Pitkän matkan ongelmatiikkaa arvioidessani, ennen kuin itse olen käytännössä asian kokenut, minua vaivasi vähän sama kuin tällä palstalla monia. Ollaan tietävinään asioista vaikka oikeasti on vain luettu juttuja eri lähteistä. Moni "tietää" esim. Teslan laatuongelmista, mutta harvalla on niistä kokemusta. NHB kirjoittaa Teslasta kuin olisi kovinkin kokenut Teslan käyttäjä. Liekö edes koeajolla käynyt?
H7
OK. Halogeenivalot ovat tosiaan resurssirajoitteinen järjestelmä, jonka vaatimattomasta valovirrasta vain parhaat saavat irti mitään käyttökelpoista eikä Mersu mitä ilmeisimmin kuulu niiden parhaiden joukkoon. Olen onnekseni välttynyt edes koskaan näkemästä tuon ikäluokan Mersujen halogeenivaloja, mutta en ihmettele, ellei pieneen umpioon tungettu H7 säväytä valotehollaan.
Pre-facelift GLK:n bi-xenon valojen sisempi "valaisin" nelivalojärjestelmässä on muistaakseni vain sokea koristerengas, mikä on jo sinälläänkin riittävän hölmö ratkaisu jonka typeryyttä tässä tapauksessa vain korostaa saman valmistajan saman platformin normaalikorkuisen C-sarjalaisen toimiva nelivalojärjestelimä, jossa hyvien bi-xenonien rinnalla on Volvon tyyliin H7 lisäkaukovalo.
Mutta hölmöistä sokkoumpioista huolimatta käsittääkseni tuon ikäkauden Mersujen bi-xenonien lähivalot ovat aivan kohtuulliset ja kaukovaloja saa kaupasta lisää kuka sitä tarvii.
>
Wateilla halogeneistakin toki saisi resursseja irti, mutta ogelmina ovat epätarkka rajaus, lämpeneminen, lyhyt käyttöikä ja enenergian kulutus
Ok eli olin ilmeisesti väärässä kertoessani, että pitkiäkin matkoja ajavalle sähköauto sopii hyvin, kunhan valisee vain pitkän rangen ja hyvien latausmahdollisuuksien mallin, koska lentokentällä käydessään ei voi mitenkään mennä lataamaan yhteenkään lukuisista CCS- Supercharger- tai Ionity-latureista, vaan lyhyen stopin sijaan mieluimmin kannattaa mennä rännittämään ampeereja tuntien ajaksi hitaimpaan mahdolliseen latauspaikkaan. CCS:ää olisi tarjolla jo ihan Vantaallakin, mutta kun ei niin ei.
Tuo asenne on ärsyttävä, ei voi mitään. Tai onko se empatian puute, joka saa aikaan, ettei NHB osaa eläytyä tilanteeseen, mistä minä silloin aikoinaan kirjoitin.
Ajatellaan seuraavaa: olet lähtenyt maanantaina kotoa klo 5 aamulla, ajanut lentokentälle etkä saanut autoa lataukseen. Teet pitkää päivää tehtaalla Saksassa, kunnes tulee perjantai. Menet tehtaalle klo 8 sitten n. puolen päivän aikaan hyppäät autoon ja ajat 3,5 tuntia Frankfurtin lentoasemalle, odottelet siellä koneen lähtöä tunnin pari, sitten koneeseen, joka laskeutuu HikiVantaalle n. klo 23 ja pääset autolle n. klo 24. Motivaatio siirtyä seuraavaksi lataamaan autoa kotimatkaa varten on aivan minimissä. Ladattavan hybridin kanssa ei olisi ongelmaa vaikka bensaa pitäisi rännittää, kuten olen aika usein joutunut, koska siinä kentältä Koivuhaan kautta kehäkolmoselle ajaessa on matkan varrella parikin bensan tankkauspaikkaa, jossa voi ohimennen muutamassa minuutissa "ladata" parisataa kilometriä.
50kW laturikaan ei anna kovin nopeasti 150km sädettä. Tiedäthän säätiedotuksista, että lämpötila voi olla -5 astetta, mutta tuntuu kuin -10 astetta. Pitkän reissun jälkeen laturin etsiminen ja sillä istuskelu ehkä kestää vain tunnin, mutta tuntuu kuin ainakin parikolme tuntia.
Voi olla, että NHB ei olisi moksiskaan tuosta odottelusta, mutta minun ajatuksissani se tarkoittaisi todella epämukavaa tilannetta eli auton käytettävyys olisi huono.
Se, mihin GLE tarttui tuossa, että sanoin sähköauton sopivan pitkille matkoille jopa paremmin kuin diesel, juontaa keskusteluun, että PHEV ei sovellu pitkille matkoille vaan kannattaa ottaa diesel-auto, jos ajaa pitkiä matkoja. PHEV ei sovellu siksi, että niiden lataaminen on yleisesti ottaen niin hidasta, ettei kukaan jaksa reissulla niitä ladata ja niiden sähkösäde on lyhyt. Eli joutuu ajamaan paljon bensalla. Täyssähköllä pääsee kokonaan ilman polttoainetta, mutta täytyy tietysti olla latausmahdollisuuksia sopivasti. Mikä on sopivasti, riippuu sähköautosta. Model X tarjoaa niin pitkän rangen kertalatauksella, että pääsääntöisesti latureita on sopivasti tarjolla.
Sellainen virheajatus minulla oli aiemmin, että ensinnäkin laskin rangeksi 300km, joka tuli siitä TM:n talviautotestistä, jossa etronin range oli n.330km pakkaskelissä ja toiseksi ajattelin esim. Äänekosken reissun tapauksessa, että pitäisi saada auto ladattua sillä aikaa, kun olen asiakkaan luona tehtaalla ja sehän ei onnistu, ellei jätä autoa kaupungille tolppaan ja mene taksilla tehtaalle. Ei tuntunut houkuttelevalta sekään.
Apuun tuli taas tuo X:n riittävä range. Mennessä Hartolan CCS-laturilla akkuun lisää sekä mikä sinne asti ajaessa kului, mikä tarkoittaa n. 30min kohtuullista aamupalapaussia. Ei tarvitse välttämättä ladata takaisin tullessa Hirvaskankaan teslalatureillakaan, jos ei ole vapaata tolppaa, vaan pääsee hätätilassa kotiin asti, kun hiljaa ajaa, tai voi ladata Jkylässä tai jälleen Hartolassa tai niin kuin viimeksi tein, ajaa pieni ylimääräinen lenkki ja ladata Vierumäen Teslalaturilla.
Minä en muista, mitä kaikkea aiemmin NHB:n kanssa kinattiin, mutta ei varmaankaan olisi tarvinnut kinata mitään, ellei NHB ottaisi aina väittelyasennetta ja lisäksi puhuisi pokkana, että ei tuossa mitään, senkun käyt lataamassa kentältä lähtiessä. Ihan niin kuin sähköauton lataaminen kävisi ihan hetkessä ja laturi olisi aina ihan vieressä.
Minä pohdiskelin ja puntaroin erilaisia tilanteita, mitä voi tulla vastaan nimenomaan sen tähden, että yritin itselleni selvittää, kannattaako hankkia sähköauto vai ei. Ennen kuin Ruuhkamiehen kanssa tuli vaihdettua ajatuksia, olin hankkimassa ladattavaa hybridiä isolla akulla ja pikalatauksella eli MB GLEplugaria. Ajaisin sellaisella nyt ja ehkä harmittelisin valintaa, jos sellaisen olisi voinut tilata kohtuullisella toimitusajalla tammi-maaliskuussa. Onneksi ei voinut ja tutustuin Model X:ään, ennen kuin olin tehnyt "mitään peruuttamatonta" auton vaihdossa.
Teslaan liittyvä hypetys ja NHB-tyyppinen fanitus varmaan olivat yksi syy, miksi en Tesloihin ollut tarkemmin tutustunut aikaisemmin, mutta olihan niiden hinnatkin aikaisemmin vielä paljon korkeammat kuin nyt. Lentoasemalla usein näki Tesloja, kun vein XC90T8 lataukseen, mutta ne taisivat olla S-malleja. Tiesin toki, että Teslalla on harakansiipiovilla varustettu malli, mutta en ollut tiedostanut tarkemmin sen kokoa ja ominaisuuksia.
Toistaiseksi muuten olen käynyt vain sellaisilla Teslalatureilla, jotka sopivat motari- ja maantieristeilyyn. Viittaan yhteen toiseen keskusteluun latauksesta matkaillessa. Sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruokapuoli typistyy pikaruokaan, jos aikoo reissussa ladata auton ja syödä siinä samalla. Mutta pitkää matkaa ajaessa Teslan laturit ovat iso mukavuustekijä. Niitä on yleensä useampi tarjolla ja lataavat nopeasti. Myös Teslan energian arviointi on iso plussa. Kun asetan navigaattorin määränpääksi Vaasan, auto laskee jo lähtiessä, kuinka kauan pitää ladata Toijalassa, että Vaasassa on esim. 10% akussa jäljellä. Ja auton keskinäyttöön voi avata ikkunan, johon piirtyy reaaliaikaisesti käyrä energian kulumisesta ja määränpäässä jäljellä oleva "akku" päivittyy matkan edetessä. Voi siis ajoissa korjata nopeutta ylös tai alas sen mukaan pitääkö himmailla, jotta akku riittää vai voiko säästää aikaa ja joustaa nopeudessa.
NHB:n väitteen mukaan olen sähköautovastainen, mutta kumpi meistä ajaa sähköautolla, kysyn vaan. Pari vuotta sitten olin Volvofanaatikko. Olisikohan joidenkin tämän palstan rattimiesten syytä avartaa mielipiteitään...
Ei tekniikan soveltuvutta johonkin käyttöön arvioida empatiapisteillä tai eläytymällä tilanteeseen. Kukaan täysijärkinen ei hae reitiltään hitainta suko/type 2 -latausta, jos ei halua viettää pitkiä aikoja laturin äärellä. Puheidesi mukaan nopeita latureita osuu sinunkin reiteille.
Puheesi oli tyypillistä ennakkoluulojen ruokkimaa sähköautovastaisuutta. ”Sähköauto soveltuu vain harvoille kuten NHB:lle, joka ajaa niin vähän, ettei autoa edes tarvitse.”Jankkasit kiven kovaan, ettei sähköauto vain sovellu ajoprofiilillesi. Kun kerroin sinulle latureiden paikat, joissa lataamalla suoriudut reiteistäsi ongelmitta, niin sekin aiheutti vain aggressioita sinussa. Nythän sinä olet kokeillut sähköautoa ja havainnut, että sähköauto soveltuu ajoprofiilillesi niin hyvin, että suosittelet sähköauto muillekin vähän joka välissä. Vaikka nyt paremmin asioista perillä olevana toimit niin kuin opastin jo kauan sitten, niin edelleen vain jaksat jankata, kuinka NHB on aina väärässä ja muutenkin huono ihminen. Ja tämähän toistuu joka kerta. Ensin NHB:n ajatus akkuja säästävästä lataussyklistäkin olin aivan typerä ajatus...
Minulla oli ollut muutama auto, joissa oli hyvin toteutettu H7-valot. Käytettyä GLK:ta hankkiessa ei tullut mieleen, että Mersulta löytyy noin heikosti toteutettu "hinnat alkaen" valoversio. Muuten 150kW/500Nm oli oiva veturi. Sitten yli 500 km:n veto pimeällä, pääasiassa suolaloskaisella tiellä rekkojen seassa kypsytti lopullisesti.
Kaukovaloja tosiaan saa kaupasta. Ne sitten vaan korostavat lähivalojen heikkoutta, kun silmät tottuvat suurempaan valaistusvoimakkuuteen. Aikoinaan HJ61:n vastaavan ongelman ratkaisin kunnollisilla sumuvaloilla, jotka säädin ylärajoille, jopa hiukan yli. Olisihan sellaiset voinut laittaa GLK:n keulallekin, mutta tilanne korjaantui paremmin auton vaihdolla.
Lopettakaa nyt ihmeessä tämä jatkuva valoista valittaminen. Laittakaa euroja pöytään ja hankkikaa parhaat mahdolliset polttimot siinä on jo yksi askel parempaan näkemiseen. Monella valittajalla on se ongelma että koitetaan edetä aina niillä kaikista halvimmilla polttimoilla vaikka kunnollisia polttimoita saa rahalla kaupasta.
https://www.taloustaito.fi/vapaalla/kirkkaampaa-ja-valkoisempaa-valoa-tielle/#0a16719f
Samaa itkuvirttä (toimittajilta) kuulee aika-ajoin ajovaloista mutta hyviä neuvoja harvoin, sekin on kummallinen juttu. Pantataanko hyviä neuvoja siksi että voidaan valittaa samoista asioista ihan vaan samojen tarinoiden yläpitämiseksi. Näillä kai niitä lehtiä myydään vastapainoisesti toisia kehutaan ja toisia haukutaan.
Minä en aio vastaisuudessakaan ladata autoa lentokentältä lähtiessä eikä nyt ole tarpeenkaan sillä spekuloida, koska X:n sähkörange riittää edestakaisin selvällä marginaalilla. Jos latauspaikka on vapaana, niin jätän siihen, mutta ei ole pakko rangen kannalta.
En sanoisi huutelusi aiheuttavan agressiota, mutta turhauttavaa sitä on lukea.
Minun ajoprofiili on (tai oli ennen koronaa) sellainen, että sähköauto, johon ajattelin vaihtaa noiden em. tekstien aikoihin, oli eTron ja sen totesin olevan epäsopiva minulle sekä rangen suhteen että muutenkin ja olinkin vaihtamassa toiseen ladattavaan hybridiin ennen kuin hokasin Ruuhkamiehen ansiosta X:n, jonka hintaa Tesla oli laskenut niin paljon, että nyt se on jopa halvempi kuin PHEV-mallit, joita katselin. Se oli suurin yllätys Model X:n kohdalla ja teki hankinnan mahdolliseksi. Selvisin jopa hiukan halvemmalla kuin mihin olin varautunut.
Sinun jutut lataamisen ihanuudesta ovat kritiikittömiä. Minulla on 500km nimellisrangesta huolimatta muutama asiakaskäynti, joiden kohdalla joutuu suunnittelemaan latauksen, koska auton navigaattori näyttä round tripille miinus-merkkistä varausta eli matkaa ei ollenkaan pysty tekemään, jollei pysty lataamaan matkalla. Niillä reiteillä ei ole teslalatureita ollenkaan.
Yksi näistä reiteistä on Viron Otepäähän ja takaisin. Ei ole tullut vielä tarvetta käydä siellä, mutta saa nähdä, otanko plugarin alle, jos/kun sinne tulee matka vai löydänkö sopivat laturit. Sen tiedän, että perillä hotellilla ei ole kuin karavaanaripaikkoja ja ne ei riitä Teslan kanssa. Ei ehdi lataantua. Melkein täytyy saada asiakkaalta lupa käyttää voimavirtaa, jos sinne Teslalla lähden.
Minun ajoprofiilissa on reittejä, joilla eTronia ei voisi mukavasti käyttää.
Tesla X muutti tilanteen koska pidempi range antaa pelivaraa latauspisteiden sijainnin valinnalla.
Sinulla on tuo besserwisser-trauma, joka puskee läpi kaikessa, mitä kirjoitat näillä palstoilla. Ylikorostunut tarve oikeassa olemiseen, mikä on näkynyt loputtoman pitkissä väittelyissä ja monesti hypoteettisissa asioissa kuten onko polttokennoauto parempi vai huonompi kuin patteriauto yms. Kun olet sattunut sanomaan jotain, mikä ei ihan pitänytkään paikkaansa, alat saivartelemaan ja sekoittamaan asioita, jotta jotenkin voisit lopputulemana olla olevinaan oikeassa.
Viimeaikoina tosin harvemmin, mutta muistan, kun lueskelin näitä palstoja ensimmäisiä kertoja. Loputtomia väittelyketjuja, joissa ei sanottu mitään uutta sivutolkulla, mutta sitäkin enemmän "kehuttiin" toisen osapuolen henkilöyttä. Olisit aika usein saanut joutua moderoinnin kohteeksi, mutta niin kuin sanot, moderointia ei täällä juuri tehdä. Tämän palstan tekstit ovat minun mielestä yleisesti ottaen siistiytyneet parin viime vuoden aikana.
P.S. Niin se lataussykli: minähän olen ladannut autoa pienissä erissä pääasiassa ja säätänyt kertalatauksen max 90%. Pitkälle matkalle lähtiessä olen täyttänyt akun 100% ja sitten matkalla käyttänyt akkua rasittavaa pikalatausta. Se on Teslan ohjeen mukainen tapa. Tesla suosittelee auton pitämistä piuhassa kiinni aina, kun mahdollista, mutta rajoittamaan varauksen 80-90% tasoon. Sinä sanoit, että kannattaisi pitää 25%-50%. En tiedä paljonko se lisää akun käyttöikää, mutta auton käytettävyyttä se riskeeraa. Minä haluan pitää akun tasolla, jolla pääsen liikkeelle yllättävissäkin tilanteissa tarvitsematta ensin ladata. Jos koet omaavasi parhaan tiedon tässäkin asiassa, niin ok. Senhän ei tarvitse mitenkään vaikuttaa omaan tapaani hoitaa akun lataaminen.
Tuhan on, kätevä parkkipaikansaanti, jättää vaan auton mittarille vaikkei tarvitsekaan tankata.
Saivartelu ja tietoinen väärin ymmärtäminen on elämän suola!
Jos jätän auton latauspisteeseen ilman, että välttämättä on tarpeen nostaa akun varaustasoa, niin teen sen, jotta voi asettaa sisätilan lämmityksen päälle sopivasti ennen autolle tuloa paluumatkalla eikä kuluta akkua lämmittämiseen. Ja akun latauksen ajastettuna, jotta akku lämpiää ennen lähtöä. Lisäksi akun varaus laskee parkissa, joten on ihan hyvä, jos auton saa tolppaan kiinni parkissa.
Itse asiassa lentokenttäasiassa on yksi juttu, jonka näen nyt eri tavalla kuin hybridillä ajaessa: plugarin kun kytki latauspaikalle, niin oli vähän huono omatunto, kun ehkä vei paikan täyssähköltä samalla. Nyt mietin, että plugarihan se sitä paikkaa nimenomaan tarvitsee, koska sen akku on todennäköisesti tyhjä, kun tulee parkkiin. Sähköautolla taas ei kukaan varmaan tule parkkiin niin, etteikö pääsisi jatkamaan matkaa, vaikka ei saisikaan lataukseen. Latauspaikkoja on HikiVantaalla niin vähän, ettei mitenkään voi olla varma saavansa auton ladattua matkan aikana, joten kuka uskaltaa ottaa riskin, että on lentokenttälatauksen varassa. Mutta plugari tarvitsee lataamista vähän väliä, jos haluaa hyödyntää sähköajon.
HR: "Saivartelu ja tietoinen väärin ymmärtäminen on elämän suola!"
Toisille tämä on tosiaan elämän suola kuten sanoit. Tahallinen väärinymmärtäminen on lapsellista ja tarkoituksenhakuista ja kun tuo ryyditetään pitkällisellä saivartelulla on anti aika ankeaa.
Käsittääköhän oikeasti latauspaikkaa tarvitseva tuon saivarteluna?
”Ärsyttävää, että yrität väittää latausinfran olevan ok, vaikka se ei ole. Jos olisi, vaihtaisin seuraavaksi täyssähköautoon.”
Tuo kuvaa hyvin asennettasi. Ärsyynnyit siitä, kun kerroin sinulle, missä voit ladata reiteilläsi. Sitten kun huomasti itsekin homman toimivan ja ostit sähköauton, niin edelleen vain NHB on ärsyttävän väärässä. Samaan aikaan jääräpäisesti väitit, kuinka sähköautot soveltuvat vain tosi harvoille etkä sinä voisi ajaa niillä kuin mielikuvitusmatkoja. Ja tuo ei ollut mitenkään e-Troniin kohditettua kritiikkiä, vaan puhuit määrätietoisesti sähköautoista yleisesti.
Minä puhun latausverkon todellisuudesta, mm. siitä missä ja millaisia latureita on. Faktojen kritisointi on sinun hommaa.
Minä en enää huutele enkä edes vastaa muiden huuteluihin - vaikka kovasti yritätkin aloittaa huutelukisaa.
Tuo on toistuva piirre sinulle. Muokkaat kirjoituksiani valheelliseen muotoon ja jankkaat valhettasi toistuvasti, vaikka olisin jo oikaissut valheesi täysin yksiselitteisesti.
Niin, jätän siihen, jotta akku lataantuu ajastuksella ja voin huoletta esilämmittää auton ennen liikkeelle lähtöä lentoasemalta.
Jos jollakulla on akku loppumaisillaan, niin varmasti häntä harmittaa, jos paikat on varattu, varsinkin, jos paikan vie joku polttisauto.
Sinun juttusi hän voi hyvinkin käsittää saivarteluna ja väärin ymmärtämisenä. Kukaan ei varmaan tarkoituksella tule lentoasemalle niin, että pois pääsy on lentoaseman latauspaikkojen varassa ja melko varmasti kaikki latauksessa olevat autot voisi siirtää pois tolpalta rangen puolesta. Systeemi on vain niin kehittymätön vielä, että minunkin PHEV varasi tolpan viikoksi vaikka akku oli täynnä n. neljän tunnin kuluttua.
Huomaatko, että valitsin sähköauton siitä huolimatta, että latausinfra ei ole ok? Tajusin, että täyssähköautolla en tarvitse latausta kodin ja työpaikan lisäksi juurikaan muualla. Ja kun karttaa tutkailin, niin minulla on hyvä tuuri siinä, että asiakaskäynnit ovat sellaisilla suunnilla, jossa on latausasemia. Paitsi itäinen Suomi. Ja Viro, jossa ei nyt ole ollut tarvis käydäkään kohta kahteen vuoteen.
Laskeskelin, että minulla on 500km rangen kanssa loppujen lopuksi aika vähän sellaisia päivän keikkoja, jossa tarvitsen välilatauksia välttämättä. Yön yli keikoilla voi ladata hotelleilla vaikka lämpötolpasta, josta vaikka 12 tunnin pysäkillä saa jo jotain akun pohjalle.
Vaikka latausinfra ei olekaan ok, niin onhan se osassa Suomea ihan kohtuullisella mallilla ja noiden kirjoitusten jälkeen on tullut uusia asemiakin.
Sähköautot sopii tosi harvoille ja mielikuvitusmatkat? Mitähän juttua tuo on? Se on totta, että sähköautot sopivat parhaiten sellaisille, jotka eivät aja pitkiä matkoja, koska silloin ei ole käytännössä ollenkaan julkisten lataustolppien varassa paitsi, jos asunto ja työpaikka eivät tarjoa latausmahdollisuutta, jolloin ei varmaan kannata sähköautoa hankkiakaan. Minä en ainakaan olisi hankkinut, jollei peruslataaminen olisi hallussa ilman laturiverkostoa.
Kyllä sinä kirjoitit, että akku kestää paremmin, jos sen latauksen pitää alhaalla 25-50%. Ja sanoit myös, että jokainen latauskerta, riippumatta paljonko akkua tarvitsee ladata, on yksi sykli.
Tesla kuitenkin suosittelee auton kytkemistä lataukseen usein (aina, kun mahdollista), mikä tarkoittaa, että akkua ladataan usein, mutta vähän kerrallaan. Niin kuin minä tein varsinkin alussa, kun latailin vanhaan malliin kuten PHEV:tä ja vielä samassa 16A 1-vaihe liitännässä kuin Volvoa aikaisemmin. Sittemmin olen alkanut ladata harvemmin, kun huomasin, että pari kertaa viikossa riittää hyvin. Nyt, kun alkaa ilmat kylmetä, täytyy varmaankin alkaa käyttää ajastettua latausta yön yli. Minulle on vieläkin epäselvää, miten lataussykli lasketaan, kun akkua ladataan vain vähän kerrallaan, mutta en usko sinun olevan oikeassa, että jokainen kerta vastaa yhtä lataussykilä. Ei tee järkeä.
Et sitten halua antaa faktojen sitoa ilmaisuasi. Miksi yrität jankuttamalla muuttaa kirjoituksiani muuksi kuin mitä kirjoitin? Tuo valehteluyrityksesi on aika turha, koska se mitä todellisuudessa kirjoitin, on tällä foorumilla kaikkien nähtävillä.
Onko kukaan kuullut sellaisesta että jos asian sanoo kerran, niin sen pitäisi riittää.?
Vai niin. Minä lopetan tämän aiheen nyt tähän.
Ottamatta kantaa tähän aktiivisesti meneillään olevaan keskusteluun, niin riippunee siitä mitä sanoo. Kaikkia päättömyyksiä ei voi päästää läpi ihan vain siksi että joku aukoi päätänsä ensin.