Lukaisin läpi vertailun. Päällimmäisenä mieleeni jäivät seuraaavat asiat:
On melko hölmöä, että suuremmasta kantavuudesta saa vain miinuspisteitä ääritilannekäyttäytymisen vuoksi. TM:n arvosteluperusteinen mahdollisimma pieni kantavuus on parhautta.
TM julisti muutama vuosi sitten hyvät ajovalot katoavaksi kansanperiteeksi. Mersun 260 metriin leveällä keilalla näyttävät valot lienevät sitten huonot. LED-valot ylipäätään ovat huonot verrattuna parhauteen eli 90-luvun kusenkeltaisiin halogeenilyhtyihin, jotka jalostuivat nopeasti vähemmän vastaatulijan silmiä häikäiseviksi.
Erään suuren Ajattelijan julistuksen mukaan Volvon moottoreiden pitäisi olla omassa luokassaan. Silloin vähän ehdollistin tuota näkemystä, mutta nyt joudun myöntämään olleeni väärässä. Volvossa yhdistyy suurin kulutus ja huonoin suorituskyky. Sähköllä ajettaessa Volvo ansiokkaasti opettaa nykysukupolville sen, millaista autoilu oli 50-luvulla. Siitä pisteitä TM:lle, etteivät ottaneet arvosteluun kulutsta latausajotilassa.
Täyden kuorman vertailu on tietenkin perusteltavissa, koska jos suuri kantavuus on valintakriteerinä on myös kohtuullista odottaa auton toimivan myös tämän nimellismitan rajoilla. Ymmärrän myös NHB:n näkökannan, että tästä tulee vähän AutoBildin kulutusvertailun tapainen vääristymä, kun kaikilla ajetaan vähän matkaa moottoritietä täydellä kaasulla, joka vie eri autoja eri nopeudella.
Olen TM:n kanssa samaa mieltä siitä, että joitain vuosia sitten autojen valojen kehitystrendi on ristiriitaisesti heikentymässä valaisintekniikan samaan aikaan parantuessa. Onneksi LED valojen mahdollisuudet on nyt otettu hyötykäyttöön. BMW:n laservalot jäivät keisarin uusiksi vaatteiksi ja tarpeettomaksi bling-blingiksi, mutta Mersun Ultra Range valojen rinnalle en uskoisi lisävaloja enää viritteleväni. Kaukovalon teho ei ole aivan nykyisen autoni kaukovalojen tasoa, mutta riittävän hyvä, ettei ole järkeä rikkoa matriisi-LEDin hyvää säädettävyyttä aina täydellä teholla loistavalla lisävalopanelilla. Audin ja ehkä Volvonkin valoja varmaan kokeilisin ensin syksyssä nähdäkseni miltä ne vaikuttavat ratin takaa, koska metrit ovat aivan hyväksyttävän rajoilla vaativallekin kuljettajalle?
BMW:n ja Volvon akun sijoitus näyttää järkevimmältä, koska Audin ja etenkin Mersun akkupaketti denaturoi tavaratilan pahasti. Audista sen turvin tulee tasapainoinen ja Mersu heilahtaa jo takapainoiseksi. Vetokyvyn kannalta tämä on hyvä asia, mutta kuormattuna taakse tulee jo varsin raskas heiluri. Ainakin Mersuun on akkupaketti lisätty selvästi jälkijättöisenä ideana koriin, johon sitä ei ole alun perin suunniteltu.
Tavaratilojen suhteen tuli suuri pettymys. Ei näistä ole yli 500-litran sedanin tavaratilan korvaajiksi. Farkun voi toki lastata kattoa myöden, joten isoon sedaniin tottunut ei joudu tiloista tinkimään. Mutta jos jo lähtökohtaisesti se iso sedan liikkuu lastauskapasiteettinsa ylärajoilla häiritsevän monta kertaa vuodessa, silloin näistä ei tule merkittävää lisäapua tavaratilan puutteeseen. Paitsi jos jättää tuon patterikasan pois tavaratilasta.
Mistäköhän tuo hinttari-NHB on nyt taas suuttunut ? Siitä että vanha Volvo on yhtä hyvä kuin uusi Mersu ?
Samoillla linjolla NHBn kanssa tuosta kantavuudesta. Tuolla 460kg kantavuudella ei paljon lappiin lähdetä hiihtolomalle koko perheen kanssa jos pitää pysyä laillisen kantavuuden rajoissa. Suksiboxi suksineen ja lautoineen on se 50-60kg, 4 henkilöä tavaroineen helposti 400kg...noh, onneksi noissa on vetokykyä perävaunulle.
En täysin allekirjoita tuota 740GLE:n bling-bling kommenttia noista bemarin laservaloista. Itsellä on kokemusta, ja saisivat kyllä olla paljon "herkemmät" syttymään, mutta tuolla Kainuun korvessa "täydellisessä pimeydessä" silloin kun ne saa palamaan täydellä teholla niin kyllä ne hyvin näyttää. Toinen hyvä ominaisuus on tuo esim. eläinten "spottaus" jota ei käsittääkseni muulla teknologialla pysty toistaiseksi toteuttamaan.
740 GLE: " BMW:n laservalot jäivät keisarin uusiksi vaatteiksi ja tarpeettomaksi bling-blingiksi"
Tämä meni nyt niin sanotusti vihkoon. Jos nämä videot eivät vakuuta käy itse testaamassa.
Kuinkahan moni edes katsoo auton sallitun kantavuuden, ennen kuin on lähdössä tuollaiselle reissulle? Jos auto vaihtuu vertailun ääripäästä toiseen, niin pääseekö koko perhe mukaan vain toiseen autoon?
Onhan auton käytös paperille merkatuilla maksimikiloillakin jossain määrin merkityksellinen juttu, mutta on se perin kummallista, että suuremmasta kantavuudesta ei saa mitään mitään etua vaan ainoastaan miinusta. Ainakin tuo parempi kantavuus pitäisi arvostella erikseen vähintään samalla painoarvolla kuin ääritilannekäytös maksimikuormalla. Kuluttajaa kiinnostanee kuitenkin eniten se, miten auto käyttäytyy ääritilanteissa kun on oma perhe kamoineen kyydissä.
Tuttu rekkakuski totesi näistä laservaloista, huomaa ison eron autoista joissa on laservalot.
Olen joskus ajatellut sitä että miten olen selvinnyt ilman farmarimallia ajaen kaiken aikaa 5-sarjan sedanilla. Varmin selitys lienee se että toisessa taskussa on ollut pakettiauton avaimet jos tarvitaan autoa isompaan kuljetukseen. Näistähän ei tila eikä kantokyky lopu, joten eipä ole tarvinnut joutavia mietiskellä.
Kaikki hienoja autoja, mutta.
Ilmoitetut CO2 päästöt: Audi 41, BMW 38, MB 38, Volvo 50.
Mitatut todelliset päästöt (maantie-kaupunki): Audi 140-188, BMW 129-191, MB 117-157, Volvo 150-204.
204!
Yleisesti; Miksi tällaisesta huijauksesta ei ole minkäänlaisia seuraamuksia?
Tasaista maantieajoa, ja päästö 150 g/km?? Kenen etua WLTP oikein palvelee?
Miksi tätä ei ole huomioitu edes tämän vertailun arvosanoissa?
Joo, Volvo sai kulutuksesta seiskan, mutta jos jo annettu lähtöarvo on täydellisesti pielessä, pitäisi tämän myös vaikuttaa mittaustuloksen kautta saatuun arvosanaan.
Oikeammin; Kulutus: Volvo 4, MB 5. Ei niin erinomaisia autoja sittenkään?
Hypoteettisesti verraten: Entä jos valmistaja ilmoittaa auton olevan yksi luokkansa parhaita ajettavia, jonka tavaratila on vetoisuudeltaan hulppeat 670 litraa. Lähtökohtaisesti arvosanat siis 10 ja 10.
Todetaan, että alusta on aika epäonnistunut kokanaisuus eikä konttikaan vedä kuin 400 litran edestä laatikoita? Arvosanat by TM: ajettavuus 6, tavaratila 7. Ja näin sen pitää mennäkin.
Lisäksi; Audi maksaa perusvarustein melkein 77000 euroa, BMW reilut 59000. Aika huomattava ero hankintahinnassa, (n. 18000 euroa) joka sulkee monelta Audin hankintalistan ulkopuolelle. Miksi hankintahinta ei ole edelleenkään TM:ssä arvosteltava tekijä?
Verokikkailumalleja kaikki. Mutta mikäs siinä, me työsuhdeautoilijat tässä kiitämme hölmöjen päätösten tuomia etuja siellä marmoritiskeillä.
Audi maksaa kattavalla perusvarustelulla 72895 euroa, vastaavilla varustelutasoilla hintaerot tasoittuvat huomattavasti. Lähteenä Audin konfiguraattori. TM: n vertailussa vanha hinta.
Isoissa autoissa 300 litran tavaratilalla saa kasin arvosanaksi ja 430 litralla saa kympin. Vähän erikoinen asteikko. Varsinaissa tekstissä tavaratilat on ohitettu. Normin perheautoissa normiaaliarvo on 500-600 litraa. Siis kokoluokka octavia. Premium merkeiltä ei tm vaadi niin paljon.
Jos tarkoitat verokikkailulla sitä, että ladattavan hybridin ensirekisteröintivero on alempi ja samoin vuotuinen vero, niin minä en näe asiaa verokikkailuna vaan valtion ohjauksena pienempipäästöisten autojen hankintaan.
Polttomoottoriautojen kulutukseen (ajokilometreihin) perustuva vero on ainoastaan polttoainevero. Ensirekisteröintivero perustuu polttomoottoriautoillakin WLTP-syklin perusteella määräytyvään veroon. Ei kysellä, paljonko auton todelliset päästöt ovat eli saa ajaa niin paljon kuin sielu sietää ja tuottaa päästöjä ilman, että se vaikuttaa autoveron määrään.
Ladattavan hybridin kuljettaja säästää sitä enemmän, mitä hanakammin lataa autoa ja luulisi bensalaskun maksavaa työnantajaakin kiinnostavan, lataako käyttäjä autoaan vai ei. Ymmärrän, että työsuhdeautoa ei lataile sellainen kuski, joka vähät välittää päästöpuolesta. Työsuhdeautokin lähtee kiertoon aikanaan ja seuraava kuski jo saattaa ladata hyvinkin ahkerasti.
Vaimo ajelee ladattavalla hybridillä Juuri tällä hetkellä auton kännykkäsovellus näyttää 1,4litran keskikulutusta ja 77% matkasta on mennyt sähköllä ja 23% bensalla. Kahden litran polttomoottorilla varustettu PHEV.
Eli verottaja tukee ladattavien autojen verotusta ihan hyvästä syystä ja käytön mukaan maksettavaa veroa syntyy ladattaviin hybrideihin ihan samalla periaatteella kuin perinteisiin polttomoottoriautoihin. Siis polttoaineveron muodossa. Minusta tämä tekee järkeä.
Vertailu tehtiin hiljattain ja julkaistiin 14 tuntia sitten, ja Audissa on väärä hinta? Ok.
Vertailussa ei ole jostain syystä edes annettu pisteitä varustelusta, joten mistä ostaja voi tietää, kuinka kattava perusvarustelu mallien välillä edes on? Ja mikä on kattava perusvarustelu?
Audin kohdalla ainoa mainittu lisävaruste on matrix-led valot. Toimituksen puolesta todetaan vielä, että perus-ledien kaukovalot ovat surkeat. Kattavaa perusvarustelua?
Noh, BMW:ssä tuskin on edes mukautuvaa vakkaria vakiona, joten suo siellä ja vetelä täällä.
Luonnollisesti kulutus on korkeampi normimittausta korkeampi silloin, kun ajetaan ilman ulkopuolista sähköä. Nomrimittauksessa sähköä käytetään ja kulutuksen kuuluukin olla erilainen kuin TM:n ilman sähköä suoritettavassa mittauksessa. Missä on huijaus?
Niin, eiköhän se huijaus ole sisällä tuolla WLTP:n määrittelemissä mittaussykleissä ja niiden hyväksikäytössä. Autonvalmistajat pystyvät sanktioitta optimoimaan tuotteensa vastaamaan kulloinkin määriteltyä standardia.
Miksi "kulutuksen kuuluukin olla erilainen annettuihin päästöarvoihin verrattuna" esim. tasaisessa maantieajossa?
Vähäkulutuksinen diesel vie tasaisessa maantieajossa helposti alle 4 litraa/100 km, mutta nämä ylipainavat hybridit kuluttavat jopa 6,9 l samalla matkalla. Näistä töpselihybrideistä hyötyvät toki ne ahkerat, jotka lataavat autojansa sekä töissä, että kotona, ja jotka eivät pahemmin muualle pitemmälti matkustele. Myyntimiehen kärryjä nämä eivät ole.
No, minulla oli XC90T8, ajoin 2,5 vuodessa hiukan yli 80.000km ja koko matkan keskikulutus oli 5.9. Se on ihan hyvä kulutuslukema sen painoiselle autolle 2 litan bensakoneella.
Tuossa autossa oli alle 9kWh nettoenergia käytettävissä kertalatauksella ja vain 3.6kW:n AC laturi eikä DC-latausta. Nyt on markkinoilla kolme kertaa suuremman akun ja pikalatauksen omaavia PHEV-autoja.
Kyllä PHEV on ihan hyvä vaihtoehto pelkälle polttomoottoriautolle. Volvo on ollut edelläkävijä ja kilpailee tällä hetkellä aika vanhalla PHEV-konseptilla kuitenkin vielä kilpailukykyisesti ja uusi malli on tulossa.
Jokainen pitkä matkaa sisältää lyhyen matkan ja jos lataamaan pystyy DC-laturilla, niin voi hyvin tehdä välilatauksia. Taitaa MB GLE PHEV tällä haavaa olla paras menopeli latauksen ja akun koon osalta.
HybridRules kirjoitti:
"Jos tarkoitat verokikkailulla sitä, että ladattavan hybridin ensirekisteröintivero on alempi ja samoin vuotuinen vero, niin minä en näe asiaa verokikkailuna vaan valtion ohjauksena pienempipäästöisten autojen hankintaan."
Valtion ohjaus pienempipäästöisten autojen hankintaan on kannatettava ja kaunis idea, mutta ikävä kyllä nykyisellään se suosii lähinnä isojen BMW X5 -tyylisten jättikatumaastureiden harmaatuontia Ruotsista ja Saksasta.
Ja miten ihmeessä Volvon XC 60 T8 on yhtäkkiä ponnahtanut Suomessa täysin ylivoimaiseksi myyntimenestykseksi luokassaan!? Mallia myydään yli 2500 kpl vuodessa. Jestas.
Onneksi ympäristö säästyy kun porukka ostaa näitä kokonaistaloudellisia hybrideitä, joiden ostamiseen vielä valtio meitä ohjaa.
Kaiteiden välissä ajetulla pätkällä ei näe oikeastaan mitään kiinnostavaa. Valot pitää esitellä vapaassa tilassa, jossa kaiteet eivät rajoita valokuvion leveyden havaitsemista. Auton on myös syytä pysäyttää johonkin sopivalla etäisyydellä olevan maamerkin kohdalle, josta näkee valokuvion pituuden ja muodon ainakin 200 metrissä ja hyvillä valoilla myös 300 metrissä. Eikö videon kuvaaja tiennyt mitä oli tekemässä, vai onko Bemarin valokuvio niin kapea, että tämä puute piti tarkoituksella piilottaa kaiteiden väliin?
Sen verran saattoi omakin arvioni mennä pieleen, että nyt jään ihmettelemään mitkähän nuo BMW:n testin huonoimmat valot oikesti ovat? Teksti sanoo Bemarin olleen perus LEDeillä, mutta valokuvioon on kuitenkin piirretty kiinteä ja katkoviivakäyrät sekä maininta laservaloista ja lisätieto, ettei BMW:n laservaloja voi mitata. Onko tuo BMW:n kiinteä valokäyrä testiauton perus LEDit, katkoviiva paremmat LEDit ja laservaloja ei ole mitattu?
Kun 600 metriä on luvattu, niin siellä 600 metrissä pitää silloin olla vähintään 4 - 5 luksia, että sillä oikeasti myös näkee jotain. Noin pitkällä kaukovalolla pitäisi olla hyvän LED matriisin tapainen ohjauslogiikka mahdollistamassa isojen valojen käyttö muita häiritsemättä, mutta sekään ei taida onnistua laserilla?
Edelleen odottelen näyttöjä BMW:n laservalojen eduista?
Näkeekö niillä hyvin verrattuna vanhaan BMW:hen vai tämän vertailun muiden autojen valoihin?
Kelpaisiko eläinspottaukseen täydellisessä pimeydessä ensin punaisina pisteinä hehkuvat silmät 400 - 500 metrissä, vakionopeussäädin vapaalle ja hetken rullailun jälkeen alkaa asfaltista ylöspäin kasvaa ensin vaaleat jalat ja sitten koko sarvipää?
Eikö BMW sytytä kaukovaloja pakko-ohjattuna kun kääntää valokytkimen automaatilta käsikäytölle ja vaihda kaukovaloja päälle vai mikä niiden mittaamisessa mättää? Ja mitä noiden BMW laservalojen käyttämiseksi tarvitaan?
Laservaloja ei voi mitata arvio tapahtuu silmämääräisesti koska laservalot syttyvät TM:n mukaan 40 km/h vauhdissa pienellä viiveellä mutta tietääkseni viivettä ei ole koska ne syttyvät noin 70 km/h vauhdissa. Viivettä ei ole koska laservalot syttyvät 70 km/h vauhdissa. En hakenut kuin nuo kaksi videota kaiteiden välissä mutta jos löytyy laitan lisää. Mielestäni valot ovat hyvät ilman laservalojakin. Kyllä videolta näkee milloin laservalot syttyy, onhan siinä huomattava ero.
Kyllä hänkin alkaa ladata, jos firma ei anna lataushybridiä täydellä autoedulla, vaan ainoastaan käyttöetuna. Lataa tai ole lataamatta, mutta firman luottokorttia et saa polttoaineostoihin.
Tällaisiakin firmoja on jo.
Teknokraattina olen tässä valmistajien puolella niin kauan kun mittaustuloksen toistettavuus täyttää tieteellisen tutkimuksen perusvaatimuksen. Ei tuotteen optimointi testinormiin ole huijaamista, vaan normaalia toteutuksen blueprinttausta vaatimuksien mukaiseksi.
Normin asettajan pitää ymmärtää teollisuuden peruslaki, että "sitä saat mitä mittaat". Normittajan vastuulla on asettaa sellainen vaatimus, jonka hän haluaa valmistajien toteuttavan.
Yllätyin itsekin etenkin kulutuslukemista akku tyhjänä. Odotin hybridivedon alentavan kulutusta myös itselataavana toimiessaan, mutta ei taida kannattaa laskea kovin paljon tämän varaan? Tällaisen ostaminen perustuu selvästikin mahdollisuuteen ajaa sähköllä mahdollisimman paljon (ja kevyesti pakattuna).
Kysymys ei ole edes siitä, että pikkudiesel kulkee vähemmällä kuin nämä suuret ja painavat tankit bensalla, vaan että maantieajossa myös näiden autojen bensaversioilla ja Mersun dieselillä lienee aika helppoa ajaa suunnilleen samoilla kulutuslukemilla? Mersun osalta tiedän tämän ja muiden osalta arvaukseni voi toki vahvistaa tai kumota asiasta perillä olevat?
TM mittaa kulutukset ilman bensaa ja pelkällä bensalla. Normi mittaa bensakulutuksen silloin, kun myös sähköä käytetään. TM:n ensimmäinen kulutusmittau antaa bensakulutukseksi puhtaan nollan ja toinen luonnollisesti enemmän kuin normi. Olennainen tekijä on siinä, että tuossa maantiekulutuksessa mistä sinä puhut, ei käytetä sähköä ja siksi siinä bensakulutuksen pitääkin olla normikulutusta suurempi, jossa siis käytetään myös sähköä.
Pienikulutuksinen diesel varmasti voi mennä alle neljän litran kulutuksella, mutta tuo auto ei ole millään tavalla vertailukelpoinen tämän vertailun autojen kanssa.
Käsittääkseni nuo kaikki lataavat akkua jonkin verran ajettaessa akku "tyhjänä", koska sille akun varaustasolle on ohjelmoitu jokin minimitaso, että akulla olisi riittävästi puskuria myös "alapäässä". Tuon näkee ainakin 330e:ssä helposti kWh/100 km -kulutusmittarista miinus-merkkisenä lukuna. (Samaan näyttöön mittariston info-ruutuun saa vaihtoehtoisesti myös mm. akun varaustilan %-luvun näkyviin - toisin kuin TM:n testissä väitetään.) Omassa ajossa yli 6l/100 km keskikulutuslukemat edellyttäisivät runsaasti joko rata-ajoa tai vauhdikasta moottoritieajoa. Tähän asti kaikki tankkaukset ovat osuneet keskikulutukseltaan välille 1,51 - 5,48 l/100 km ja ratapäiviäkin on takana jo kymmeniä. Tankkikirjanpidon mukaan kaikkien ajojen keskikulutus on vajaalta kolmelta vuodelta nyt 2,89 l/100 km.
No joo, ei se spottaus tosiaan 400-500metriin yllä, mutta laservalojen yhteydessä tulevat ir-kamerat haravoivat edessä olevaa näkymää ja pystyvät spottaaman/seuraamaan kohteen n. 100m päässä, joka tämänkin kyllä ihan hyvä ominaisuus on varsinkin jos se hirvi tuolla 100m päässä sattuu olemaan vasta raviojan metsänpuolella.
Sytyttää bemari toki "normaalikaukovalot" ilman laser ledien toiminnallisuutta pakko-ohjattuna, mutta nuo laser ledit syttyvät siis normaali kaukovaloledien rinnalle kun nopeus ylittää kuulemma 60km/h - en kyllä ole huomannut tätä syttymistä vasta kuin jossain 70-80km/h jälkeen. Siinäkin tapauksessa nämä laserit eivät syty täydelle teholle vasta kun täydellisessä pimeydessä, joku algoritmi ohjaa niitä ympäristön valoisuuden ja muiden vaikuttavien parametrien mukaan. Olettaisin että nämä jotenkin pystyisi pakottamaan päälle mittauksia varten jopa täydellä teholla, mutta siihen tarvitaan pääsy auton ohjasjärjestelmään vaikkapa huollon ista-d (diagnostics) softalla.
Ei ne laserit syty 40km/h nopeudessa, vaan jos valoautomatiikka on aktivoituna niin pitkät lyhyet valot vaihtuvat pitkiin (ilman laser toiminnallisuutta) nopeuden ylittäessä 40km/h. (joka omasta mielestäni on liian suuri, 30km/h olisi sopiva ja tuo nopeus on kuulemma ohjelmoitavissa ista-d:llä tai BMW tunerilla tjsp. softalla kuten niin moni muukin asia).
ZeiMZei: "en kyllä ole huomannut tätä syttymistä vasta kuin jossain 70-80km/h jälkeen. Siinäkin tapauksessa nämä laserit eivät syty täydelle teholle vasta kun täydellisessä pimeydessä, joku algoritmi ohjaa niitä ympäristön valoisuuden ja muiden vaikuttavien parametrien mukaan. Olettaisin että nämä jotenkin pystyisi pakottamaan päälle mittauksia varten jopa täydellä teholla, mutta siihen tarvitaan pääsy auton ohjasjärjestelmään vaikkapa huollon ista-d (diagnostics) softalla."
Tuota syttymistä 70-80 km/h jälkeen tarkoitin. Kiitos täydentävästä vastauksesta. Todella mielenkiintoista tekniikkaa. Näyttää olevan sen verran monimutkaista tekniikkaa että mahtaako tuolla TM:ssakaan olla ketään joka tämän pystyy avaamaan. Terveiset sinne vaan.
Meinaatko että olisi parempi tuoda samoja jättikatumaastureita pelkkinä polttisversioina jolloin edes sitä 30-40km lyhyttä ajoa ei voisi ajaa päästöttömästi? Tuskin ne myyntitykkihuikkaset jotka ajavat yli 100tkm vuodessa tuovat mitään käytettyä jättikatumaasturia, vaan ajavat uudella työsuhdedieselillä (tai sitten ovat valinneet tuon lataushybridin vain siksi että heillä on täysautoetu joka sisältää polttoaineet eivätkä välitä ympäristöasiaoista tuon taivaallista). Jospa pian saataisiin vation taholta muutos tuohon työsuhdeautopolitiikkaan tai sen verotukseen, toki ympäristötietoiset yritykset tätä jo omalta osaltaan tekevät.
Huijaus on tietysti väärä sana. Mutta onhan noissa ilmoitetuissa kulutuksissa elementtejä jotka helposti johtavat harhaan. Se ei toki ole autovalmistajan syy, ja kuten 740 sanoi, niin "sitä saa mitä mittaa". Joku kriteeristö normittajallakin pitää olla, joten en nyt välttämättä hakisi syyllistä sieltäkään.
Etenkin plugarit, mutta myös sähköautot, vaativat kuluttajalta perehtyneisyyttä ja se ei ole optimaalinen tilanne. Jos odotustaso on aidosti 1-2l / 100km, ja toteutuma on moninkertainen, niin tuottaahan se pettymyksen. Jos minä olisin lainsäätäjä, vaatisin normikulutuslukujen yhteyteen disclaimerin jossa kerrotaan että kyseessä on ainoastaan vertailuluku joka ei välttämä kerro auton todellisesta kulutuksesta yksittäisen käyttäjän osalta.
Tällä palstalla on useimmille selvää että ajoprofiili eli käyttötarve vaikuttaa suuresti toteutumaan, mutta onko se keskimääriselle autonostajalle? Sinä pääset litralla tai kahdella, ja minulla kulutus pyörii 5 litran korvilla ahkerasta lataamisesta huolimatta, koska pitkääkin matkaa tulee. Joku taas ei pysty/halua ladata ollenkaan, ja päätyy yli 8 litran toteutuneisiin lukemiin.
Vaikea kuvitella että kukaan joka on hankkimassa uutta autoa, minkähintaista tahansa, ei olisi perillä siitä että lataushybridien ilmoitetut 1,5-2 litran kulutukset koskevat vain ensimmäistä sataa kilometria ja sen jälkeen kulutuksessa ei ole oleellista eroa vastaavaan autoon pelkällä polttomoottorilla. Lataushybridi painaa sen 200-300 kiloa enemmän mutta energian talteenotolla säästää suunnilleen lisääntyneen painon verran. Pelkkää pitkää matkaa ajaville testin bensahybridit eivät tosiankaan ole järkivalinta taloudellisessa mielessä.
En pidä laservaloja huonoina, mutta en ole oikein löytänyt näyttöjä niiden eduistakaan hyviin LEDeihin verrattuna.
Mutta tuo elikoiden tunnistaminen ja merkkaaminen on hyvä juttu, koska se parantaa niiden havaittavuutta.
Onko teknistä syytä, esim. lämpeneminen, jonka vuoksi laservalojen käyttö kuljettajan pakko-ohjaamana on estetty?
Valotehohan on kuitenkin vain tavallisten, joskin hyvien auton valojen tasoa eikä mikään ruotsalaisen puutavara-auton kattovalopatteri, joka näyttää mäen harjanteen takaa katsottuna auringon nousulta, joten muiden kulkijoiden varjelemisesta ei liene kyse?