@Ruuhkamies kirjoitti:
Mikähän Polestarin kohtaloksi jää nyt kun emoyhtiökin on lähtenyt patteriautoihin mukaan? Voihan se olla, että he erikoistuvat tarjoamaan hieman erikoisempia malleja jatkossakin. Jotenkin vaan tuntuu hankalalta paikalta erottua, kun suurimmalle osalle Volvo on luontevampi valinta huoltoverkostoineen kaikkineen.
Eiköhän se ole jatkossa(kin) Volvon "sporttinen Lexus", tai sama mikä Cupra on Seatille. Haetaan erilaistumista brändimielikuvilla kun haetaan emomerkistä poikkeavaa asiakasryhmää.
Sitäpaitsi tämä sähköautoista kohkaaminen loppuu ihan kohta, muutaman vuoden päästä. Ihan samalla tavalla kuin matkapuhelimet on nykyään ihan vaan puhelimia, ja taulutelevisiot pelkkiä televisioita, niin sähköautot on kohta ihan vaan autoja.
En minä ainakaan edes kuvitellut vieväni Polestaria mihinkään muualle kuin Volvohuoltoon? Eihän siinä olisi mitään järkeä kenenkään kannalta? Iso "R" kirjain vakiota ripeämpien Volvojen takaluukussa vaihtuu jossain vaiheessa "Polestar" tekstiin, siinä kaikki.
Wanhat Jäärät eivät tietenkään taivu ikinä, mutta valtavirran kääntyessä tekniikkamurroksen jälkeen puhekieli seuraa perässä pienellä viiveellä.
Lexuksen voit viedä mihin tahansa Tojo-korjaamoon ja homma hoituu. Polestarin huoltomahdollisuudesta Volvon lasipalatsissa kysellessä vastaus oli "kysy Polestarilta, eri firma".
@Ruuhkamies kirjoitti:
Vastauksena kahteen edelliseen viestiin.
Lexuksen voit viedä mihin tahansa Tojo-korjaamoon ja homma hoituu. Polestarin huoltomahdollisuudesta Volvon lasipalatsissa kysellessä vastaus oli "kysy Polestarilta, eri firma".
Löisin kyllä rahani sen puolesta, että Volvo-huollot alkavan huoltamaan Polestaritkin. Kiinalaiset pyrkivät varmasti hyödyntämään Volvon ruotsalaisia juuria molempien brändiensä markkinoinnissa.
Pakkohan se on, jos meinaavat saada noita myytyä. Asia lienee sen verran uusi, ettei henkilökuntaa ole vielä koulutettu.
Edit. Googlaus vahvisti, että näin on. Suomi tulee tässäkin jälkijunassa, täällä ei ole Polestarin sivujen mukaan yhtään huoltamoa. Lähin on Tallinnassa ja tietysti Ruotsissa on useita.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Pakkohan se on, jos meinaavat saada noita myytyä. Asia lienee sen verran uusi, ettei henkilökuntaa ole vielä koulutettu.
Edit. Googlaus vahvisti, että näin on. Suomi tulee tässäkin jälkijunassa, täällä ei ole Polestarin sivujen mukaan yhtään huoltamoa. Lähin on Tallinnassa ja tietysti Ruotsissa on useita.
Eikai niitä ole, kun ei maahantuontiakaan ole vielä aloitettu. Kyllä se asia sitten hoituu kun autoja tuodaan maahan.
Et sinä voi viedä takuuikäistä Lexusta mille tahansa Toyota-korjaamolle ja olettaa homman hoituvan. Ei se hoidu, koska ei ole valtuutusta. Vanhemman niissä lexuksen saa toki kuntoon.
Polestarin osalta kyse lienee nimenomaan koulutuksesta, ja yksittäisen huoltoneuvojan lausuntoon ei kannata hirveästi takertua.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Pakkohan se on, jos meinaavat saada noita myytyä. Asia lienee sen verran uusi, ettei henkilökuntaa ole vielä koulutettu.
Edit. Googlaus vahvisti, että näin on. Suomi tulee tässäkin jälkijunassa, täällä ei ole Polestarin sivujen mukaan yhtään huoltamoa. Lähin on Tallinnassa ja tietysti Ruotsissa on useita.
Eikai niitä ole, kun ei maahantuontiakaan ole vielä aloitettu. Kyllä se asia sitten hoituu kun autoja tuodaan maahan.
Et sinä voi viedä takuuikäistä Lexusta mille tahansa Toyota-korjaamolle ja olettaa homman hoituvan. Ei se hoidu, koska ei ole valtuutusta. Vanhemman niissä lexuksen saa toki kuntoon.
Polestarin osalta kyse lienee nimenomaan koulutuksesta, ja yksittäisen huoltoneuvojan lausuntoon ei kannata hirveästi takertua.
Rohkenen epäillä, ettei Virossakaan ole Polestarin maahantuonita.
Voi joo olla, että jostain Perä-Mömmölän metsistä löytyy Tojo-paja, joka ei Leksaa saa kuntoon, mutta kokemuksen perusteella näistä ei tarvitse huolehtia.
@M880 kirjoitti:
Et sinä voi viedä takuuikäistä Lexusta mille tahansa Toyota-korjaamolle ja olettaa homman hoituvan. Ei se hoidu, koska ei ole valtuutusta. Vanhemman niissä lexuksen saa toki kuntoon.
En tiedä korjauksista mitään, mutta määräaikaishuollot Toyotan merkkiliikkeessä hoituvat täsmälleen samoin kuin Toyotaankin. Uskoisin korjauksenkin tarvittaessa hoituvan.
@M880 kirjoitti:
Et sinä voi viedä takuuikäistä Lexusta mille tahansa Toyota-korjaamolle ja olettaa homman hoituvan. Ei se hoidu, koska ei ole valtuutusta. Vanhemman niissä lexuksen saa toki kuntoon.
En tiedä korjauksista mitään, mutta määräaikaishuollot Toyotan merkkiliikkeessä hoituvat täsmälleen samoin kuin Toyotaankin. Uskoisin korjauksenkin tarvittaessa hoituvan.
Minä en tiedä juuri mistään mitään, mutta eihän määräaikaishuoltoja ole enää ties kuinka kauan tarvinnut teettää merkkikorjaamolla?
@M880 kirjoitti:
Et sinä voi viedä takuuikäistä Lexusta mille tahansa Toyota-korjaamolle ja olettaa homman hoituvan. Ei se hoidu, koska ei ole valtuutusta. Vanhemman niissä lexuksen saa toki kuntoon.
En tiedä korjauksista mitään, mutta määräaikaishuollot Toyotan merkkiliikkeessä hoituvat täsmälleen samoin kuin Toyotaankin. Uskoisin korjauksenkin tarvittaessa hoituvan.
Kolme eri asiaa.
Huolto. EUn ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan huoltoja saa tehdä kuka tahansa, ja takuu säilyy kunhan on noudattanut valmistajan ohjeita, sekä käyttänyt laadultaan alkuperäisiä vastaavia osia. Mikä tahansa Toyota-huolto voi ja osaa tehdä Lexukselle määräaikaishuollon.
Korjaus. Takuuiän ylittäneen Lexuksen pystynee useimmiten korjaamaan mikä tahansa Toyota-korjaamo. Heillä on pääsy varaosakanaviin, työohjeisiin jne. Testeritkin sopinevat yhteen.
Takuukorjaus. Mikä tahansa Toyota-korjaamo OSAA korjata vian, mutta EI SAA, koska ei ole auktorisoitu. He eivät siis saa takuuanomustaan läpi tehtaalle. Toki jos omistaja on valmis skippaamaan takuun ja maksaa itse, niin mikäs siinä. Käytännössä näitä varmaan pystytään jonkin verran kikkailemaan, eli takuuanomus tehdään tehtaalle jonkun valtuutetun Lexus-pajan nimissä.
Lexuksen nettisivujen haku antaa pk-seudun sijainnilla 6 korjaamoa, joista kauimmainen Oulussa. Toyota-korjaamoita löytyy Kehä 3n sisältäkin useampi.
Audi karsi kymmenisen vuotta sitten valtuutettujen korjaamoiden verkostoa. Takuunalaiset autot piti,ja pitää, ihan tosissaan viedä Audi-korjaamoon takuukorjaukseen, vaikka omalta kylältä olisi löytynyt ihan validi VW-korjaamo. Todennäköisesti jopa sellainen jolla vielä vähän aikaa sitten oli Audin auktorosointi.
Vaikka en ole omalta autoilutakapuoleltani samanlainen oikea prinsessa kuin 740GLE (*), niin näillä keleillä minäkin huomaan autojen käytöksessä eroa.
Vaikka olen Volvon hybridillä pari vuotta ajellut, niin nyt on ensimmäinen talvi. En oikein tiedä miten suhtautua tuohon nelivedon toteutukseen. En oikein tykkää siitä että auto on välillä etu-, välillä taka-, ja joskus nelivetoinen. Hybriditilassa se lähtee pelkällä takavedolla liikkelle, mutta lumessa kaipaisi heti myös etupyöriä mukaan. Sama juttu liukkaalla, kevyt mutta vääntävä takapää saattaa vähän yllättää.
Volkkarin (haldex?) nelivedolla en varsinaisesti huomannut vetotavan muuttumista, muutoin kuin että vetopito oli hyvä. Ja toki auto oli aina muutenkin etuvetopainotteinen. Subarun jatkuva neliveto oli toki omaa luokkaansa.
Syy miksi tämä huono ominaisuus on kuitenkin vähän kaksipiippuinen on se, että jatkuuvan nelivedon saa päälle nappia painamalla, eikä silloin tuntumassa ole mitään epämääräisyyttä. Subarussa se jatkuva neliveto on koko ajan tuomassa lisäkulutusta, kun taas Volvossa voimalinja säästää polttoainetta normaalioloissa varsin merkittävästi. On vähän first world problem valittaa siitä että pari kertaa talvessa joutuu painamaan yhtä nappulaa.
(*) Tämä oli kohteliasuus. Sadussa vain oikea prinsessa tuntee patjakasan alta herneen selässään.
Edit: Toki Volvossakin tulee neliveto itsestään päälle tarpeen niin vaatiessa, mutta ainakaan sähkötakavedolta nelivetoon siirtyminen ei (tietenkään) ole yhtä huomaamatonta kuin noissa muissa toteutuksissa. Sama (parempi) toteutus lienee myös Bemareissa joissa sähkömoottori on käsittääkseni ennen vaihteistoa.
@M880 kirjoitti:
Sama (parempi) toteutus lienee myös Bemareissa joissa sähkömoottori on käsittääkseni ennen vaihteistoa.
Tarkemmin Bemarin perinteisemmässä kardaaniin perustuvassa voimalinjassa (etuvetopohjaisissa phev ratkaisuissa mm. 225e, X1, X2 on saman tyylinen ratkaisu kuin kardaanitomassa Volvossakin, eli takapyöriä hoitavat sähkömoottorit).
...eikä toteutus ole pelkästään Bemareissa, vaan tuo samainen toteutus on muissakin ladattavissa hybrideissä, jotka käyttävät ZFn 8HP pohjautuvaa hybridivaihteistoa.
ZFn ratkaisussa momentinmuuntimen paikalla (siis moottorin ja vaihteiston välissä) on sähkömoottori, joka mahdollistaa siis sen että kaikki voima (siis sähköinenkin) tulee vaihteiston läpi ja voidaan jakolaatikon avulla ohjata kaikille pyörille.
Mercedeksen oma kardanimalleissa oleva 9G-Tronic hybridivaihteisto on myös toteutettu hyvin pitkälti samaan tapaan, joskin siellä on vielä se perinteinen momentinmuunninkin mukana.
Edittiä: nuo muut lataushybridit jotka käyttävät tätä ZFn ratkaisua ovat siis: Audi ja LandRover. Porschen ja Bentleyn lataushybridien käyttämät ZFn kaksoiskytkinlaatikot (ZF 8DT) toimivat myös samaan tapaan, joskin rakenne on toki erilainen.
@M880 kirjoitti:
Vaikka en ole omalta autoilutakapuoleltani samanlainen oikea prinsessa kuin 740GLE (*), niin näillä keleillä minäkin huomaan autojen käytöksessä eroa.
Vaikka olen Volvon hybridillä pari vuotta ajellut, niin nyt on ensimmäinen talvi. En oikein tiedä miten suhtautua tuohon nelivedon toteutukseen. En oikein tykkää siitä että auto on välillä etu-, välillä taka-, ja joskus nelivetoinen. Hybriditilassa se lähtee pelkällä takavedolla liikkelle, mutta lumessa kaipaisi heti myös etupyöriä mukaan. Sama juttu liukkaalla, kevyt mutta vääntävä takapää saattaa vähän yllättää.
Volkkarin (haldex?) nelivedolla en varsinaisesti huomannut vetotavan muuttumista, muutoin kuin että vetopito oli hyvä. Ja toki auto oli aina muutenkin etuvetopainotteinen. Subarun jatkuva neliveto oli toki omaa luokkaansa.
Syy miksi tämä huono ominaisuus on kuitenkin vähän kaksipiippuinen on se, että jatkuuvan nelivedon saa päälle nappia painamalla, eikä silloin tuntumassa ole mitään epämääräisyyttä. Subarussa se jatkuva neliveto on koko ajan tuomassa lisäkulutusta, kun taas Volvossa voimalinja säästää polttoainetta normaalioloissa varsin merkittävästi. On vähän first world problem valittaa siitä että pari kertaa talvessa joutuu painamaan yhtä nappulaa.
(*) Tämä oli kohteliasuus. Sadussa vain oikea prinsessa tuntee patjakasan alta herneen selässään.
Edit: Toki Volvossakin tulee neliveto itsestään päälle tarpeen niin vaatiessa, mutta ainakaan sähkötakavedolta nelivetoon siirtyminen ei (tietenkään) ole yhtä huomaamatonta kuin noissa muissa toteutuksissa. Sama (parempi) toteutus lienee myös Bemareissa joissa sähkömoottori on käsittääkseni ennen vaihteistoa.
Minä ajelin jonkinmoisessa talvessa alkuvuonna 2018 XC90T8:lla ja taisi alkuvuonna 2019 olla lunta. Ainakin muistan, että kiskoin mökin pihalta veneen irti lumikinoksesta Volvolla silloin. Minä en kokenut T8-voimalinjan nelivetoa mitenkään ongelmalliseksi. Olin ajanut sitä ennen 12 vuotta maasturien (Jeep GC ja Disco) jatkuvalla nelivedolla. Minä en pyri nostattamaan urheilullista lumisuihkua nelivetosivuluisussa enkä läpäisemään kiertoliittymiä "pidon rajalla" enkä auton takapyörät sladissa. Ajoin T8:lla pure-tilassa käytännössä aina paitsi esim. venettä kinoksesta kiskoessa Off-Road-asetuksella.
Varsinaisesti T8:n huono puoli minun käytössä oli se, että se vei menovettä muulloin paitsi pure-tilassa ja akku oli liian pieni pitkille matkoille.
Minä pidän nelivedon etuna, että sen avulla auto selviää paremmin huonolla tai lumisella alustalla. Ja ajonhallinta toimii paremmin nelivedolla. Huomasin joskus liukkaasta risteyksestä lähtiessä, että perä ehti hiukan luistaa ennen kuin polttis tuli mukaan. Nyt Teslan kanssa pystyisi oikein urheilulliseen ajoon, mutta olen körötellyt niin kuin ennenkin. Teslarati.com sivulla on muuten video ruotsalaisesta tosielämän hirvikokeesta maantiellä Teslan "kojelautakameran" kuvaamana. Sellaisiakin tilanteita varten neliveto on hyvä.
Olin ihan tyytyväinen Volvoon, mutta kun se ei ollut täyssähkö, niin ei lopulta voinut muuta kuin vaihtaa pois.
@M880 kirjoitti:
Vaikka en ole omalta autoilutakapuoleltani samanlainen oikea prinsessa kuin 740GLE (*), niin näillä keleillä minäkin huomaan autojen käytöksessä eroa.
Vaikka olen Volvon hybridillä pari vuotta ajellut, niin nyt on ensimmäinen talvi. En oikein tiedä miten suhtautua tuohon nelivedon toteutukseen. En oikein tykkää siitä että auto on välillä etu-, välillä taka-, ja joskus nelivetoinen. Hybriditilassa se lähtee pelkällä takavedolla liikkelle, mutta lumessa kaipaisi heti myös etupyöriä mukaan. Sama juttu liukkaalla, kevyt mutta vääntävä takapää saattaa vähän yllättää.
Volkkarin (haldex?) nelivedolla en varsinaisesti huomannut vetotavan muuttumista, muutoin kuin että vetopito oli hyvä. Ja toki auto oli aina muutenkin etuvetopainotteinen. Subarun jatkuva neliveto oli toki omaa luokkaansa.
Syy miksi tämä huono ominaisuus on kuitenkin vähän kaksipiippuinen on se, että jatkuuvan nelivedon saa päälle nappia painamalla, eikä silloin tuntumassa ole mitään epämääräisyyttä. Subarussa se jatkuva neliveto on koko ajan tuomassa lisäkulutusta, kun taas Volvossa voimalinja säästää polttoainetta normaalioloissa varsin merkittävästi. On vähän first world problem valittaa siitä että pari kertaa talvessa joutuu painamaan yhtä nappulaa.
(*) Tämä oli kohteliasuus. Sadussa vain oikea prinsessa tuntee patjakasan alta herneen selässään.
Edit: Toki Volvossakin tulee neliveto itsestään päälle tarpeen niin vaatiessa, mutta ainakaan sähkötakavedolta nelivetoon siirtyminen ei (tietenkään) ole yhtä huomaamatonta kuin noissa muissa toteutuksissa. Sama (parempi) toteutus lienee myös Bemareissa joissa sähkömoottori on käsittääkseni ennen vaihteistoa.
Minä ajelin jonkinmoisessa talvessa alkuvuonna 2018 XC90T8:lla ja taisi alkuvuonna 2019 olla lunta. Ainakin muistan, että kiskoin mökin pihalta veneen irti lumikinoksesta Volvolla silloin. Minä en kokenut T8-voimalinjan nelivetoa mitenkään ongelmalliseksi. Olin ajanut sitä ennen 12 vuotta maasturien (Jeep GC ja Disco) jatkuvalla nelivedolla. Minä en pyri nostattamaan urheilullista lumisuihkua nelivetosivuluisussa enkä läpäisemään kiertoliittymiä "pidon rajalla" enkä auton takapyörät sladissa. Ajoin T8:lla pure-tilassa käytännössä aina paitsi esim. venettä kinoksesta kiskoessa Off-Road-asetuksella.
Varsinaisesti T8:n huono puoli minun käytössä oli se, että se vei menovettä muulloin paitsi pure-tilassa ja akku oli liian pieni pitkille matkoille.
Minä pidän nelivedon etuna, että sen avulla auto selviää paremmin huonolla tai lumisella alustalla. Ja ajonhallinta toimii paremmin nelivedolla. Huomasin joskus liukkaasta risteyksestä lähtiessä, että perä ehti hiukan luistaa ennen kuin polttis tuli mukaan. Nyt Teslan kanssa pystyisi oikein urheilulliseen ajoon, mutta olen körötellyt niin kuin ennenkin. Teslarati.com sivulla on muuten video ruotsalaisesta tosielämän hirvikokeesta maantiellä Teslan "kojelautakameran" kuvaamana. Sellaisiakin tilanteita varten neliveto on hyvä.
Olin ihan tyytyväinen Volvoon, mutta kun se ei ollut täyssähkö, niin ei lopulta voinut muuta kuin vaihtaa pois.
Samasta syystä me molemmat ajamme nelivedolla. Tämä on nyt viides neliveto minulla.
Minusta ne "ongelmat" ovat juuri tuo perän hieman yllättävä liukkaus, ja se että sen kytkeminen vaatii joissain tilanteessa joko napin painalluksen tai reippaamman kaasun painamisen. Tämä lähinnä kotipihasta lähtiessä, kun meillä lumitöiden tekijä ei aina ole niin aktiivinen, varsinkaan aamuisin... Subarun jatkuvalla nelivedolla sen kun ajeli vain. Mutta sen edun haittapuoli on tietysti se että se on kesälläkin jatkuva, ja kuluttaa polttoainetta. Eli lähes turha n. 340 päivää vuodesta.
Volvo on päivittänyt tuntuvasti hybriditekniikkaansa. Akkua on kasvatettu ja auto on saanut sähkömoottorin molemmille akseleille. Takamoottorin tehoa on nostettu. Kabiinin lämmityksessä polttoainetoiminen lämmitin on saanut tehdä tilaa riittävän tehokkaalle sähkövastukselle.
Näillä muutoksilla kritisoimistani Volvon plugarien ongelmista on päästy eroon. Nyt suorituskyky sähköllä on riittävä normaaliin ajoon eikä bensaa tarvitse lämmitykseenkään polttaa. Myöskin vetotavan haasteet lienevät ratkaistu tällä muutoksella.
Toivottavasti kulutukset niin sähköllä kuin bensalla ovat kohtuulliset sekä sähköajon pakkasraja käyttökelpoinen Suomen talveen.
Luin saman tiedotteen kuin NHB, erinomainen parannus. Mutta kyllä noiden vanhempienkin versioiden sähköteho riittää aivan mainiosti normaaliin ajoon, vaikka ne paperilla huonolta näyttävätkin.
@M880 kirjoitti:
Luin saman tiedotteen kuin NHB, erinomainen parannus. Mutta kyllä noiden vanhempienkin versioiden sähköteho riittää aivan mainiosti normaaliin ajoon, vaikka ne paperilla huonolta näyttävätkin.
Tietty ajoihan jengi aikoinaan Kuplilla ja ahtamattomia 4-syl. dieseleitä tehtiin paljon vielä 90-luvulla, mutta jotenkin en kyllä oikein uskoa, että tuon luokan suorituskyky olisi enää 2020-luvulla ajanmukainen, mutta henkilökohtaisia asioitahan nämä ovat. Ainakin noilla oppii ennäkoimaan ohituksissa.
@M880 kirjoitti:
Luin saman tiedotteen kuin NHB, erinomainen parannus. Mutta kyllä noiden vanhempienkin versioiden sähköteho riittää aivan mainiosti normaaliin ajoon, vaikka ne paperilla huonolta näyttävätkin.
Tietty ajoihan jengi aikoinaan Kuplilla ja ahtamattomia 4-syl. dieseleitä tehtiin paljon vielä 90-luvulla, mutta jotenkin en kyllä oikein uskoa, että tuon luokan suorituskyky olisi enää 2020-luvulla ajanmukainen, mutta henkilökohtaisia asioitahan nämä ovat. Ainakin noilla oppii ennäkoimaan ohituksissa.
Riippuu varmaan siitä missä ajaa, mutta minä ajan pk-seudulla. Jokainen liikennevalolähtö onnistuu ihan samaan tahtiin kaikkien muidenkin kanssa, ja jos sattuu lähtemään eturivistä niin yleensä pääsee ensimmäiseen mutkaan ensimmäisenä. Myös kehäteille liittyessä ei ole mitään ongelmaa sovittaa vauhtia muun liikenteen mukaan, ja sama koskee useimpia käyttämiäni moottoritieramppeja.
Se on sitten ihan totta että maantieohituksiin teho ei riitä, siinä tarvitsee sitä polttista avuksi.
Ei kuulosta kovin hyvältä jos aina joutuu tinkimään suorituskyvystä, tilasta ja toimintamatkasta. Tämä lista kulkee aina mukana, kun puhutaan hybrideistä ja sähköautoista. Latausaika, latauspisteet, matkojen suunnittelu saa monen toisiin aatoksiin, koska koko touhu kuulostaa puuhastelulta, joka vaatii hyviä hermoja ja runsaasti aikaa. Tuohon lisäyksenä vileä autojen hulppeat hinnat jos meinaa ajaa muutaman sata kilometriä ilman pakottavaa pysähdystä. Siirtyminen helposta autoilusta vaativampaan ajeluun vaatii varmasti puntarointia, mutta kuten edellä todettiin henkilökohtaisia asioitahan nämä ovat. Ainakin suunnittelua ja ennakointia tulee harjoitettua enempi kuin lääkäri määrää, mutta elämä on valintoja hyvän ja vähemmän hyvän välissä.
@tracktest kirjoitti:
Ei kuulosta kovin hyvältä jos aina joutuu tinkimään suorituskyvystä, tilasta ja toimintamatkasta. Tämä lista kulkee aina mukana, kun puhutaan hybrideistä ja sähköautoista. Latausaika, latauspisteet, matkojen suunnittelu saa monen toisiin aatoksiin, koska koko touhu kuulostaa puuhastelulta, joka vaatii hyviä hermoja ja runsaasti aikaa. Tuohon lisäyksenä vileä autojen hulppeat hinnat jos meinaa ajaa muutaman sata kilometriä ilman pakottavaa pysähdystä. Siirtyminen helposta autoilusta vaativampaan ajeluun vaatii varmasti puntarointia, mutta kuten edellä todettiin henkilökohtaisia asioitahan nämä ovat. Ainakin suunnittelua ja ennakointia tulee harjoitettua enempi kuin lääkäri määrää, mutta elämä on valintoja hyvän ja vähemmän hyvän välissä.
Omituinen johtopäätös. Äskeinen keskustelu koski pelkällä sähköllä ajoa, eli käyttöä johon plugaria ei varsinaisesti ole edes tarkoitettu, mutta hifistelymielessä niin voi halutessaan tehdä.
Nykyinen autoni kiihtyy 0-100 muistaakseni n. 6 sekunnissa, ja sitä edellinen lataushybridi 4,9sek, hevosvoimia n. 350 ja 400. Kyseessä arkikäyttöön tarkoitettu perhefarkku, ei harraste- tai rata-auto. Latausta ei tarvitse suunnitella ollenkaan, koska plugaria ei matkan päällä yleensä edes kannata ladata.
Molemmissa keskikulutus on minun käytölläni ollut 5l korvilla, alemmaksikin pääsee ilman sen suurempaa vaivannäköä. Tämä on 4l vähemmän kuin saman kokoisella mutta selvästi tehottomammalla edellisellä autollani (bensa). Kotilataus vaatii n. 30 sekunnin vaivannäköä, jolla säästää polttoainekuluissa n. 1300€/vuosi. Auto oli kaikilla mittareilla (ostohinnaltaan, verotusarvoltaan ja leasingvuokraltaan) halvempi kuin vastaava auto ilman sähköä.
Tein toisessa ketjussa laskelman (automaattisen) ajopäoväkirjan tarkoilla kilometrimäärillä paljonko täyssähköautoilu olisi vaatinut ylimääräisiä pysähdyksiä, ja lyhyt vastaus oli nolla.
Missä kohtaa tämä on puuhastelua, mistä ominaisuuksista tai tiloista olen joutunut tinkimään, ja missä kohtaa maksan ylimääräistä? Itse en ole huomannut.
Tracktest, on kyllä meille kaikille tätä palstaa lukeville selvää ettet sinä halua sähköautoa, ja se on ihan ok. Mutta yritä silti olla keksimättä niitä ongelmia. Suurin osa noista "ongelmista" ovat kuriositeetteja, ihan samalla lailla kuin auton tankkaus on "ongelma". Eli ei ole ongelma.
On käyttötarpeita mihin sähköauto ei sovi, mutta suurelle osalla ne sopivat. Kukaan ei kiistä sitä että jos on tarve vetää kärryä pitkiä matkoja, tai ajaa korvessa vailla latauspisteitä, tai kaupungissa ilman latauspisteitä, niin se ei välttämättä ole optimaalinen ratkaisu tällä hetkellä. Unohtamatta tietenkään sitä ettei niitä vielä ole käytettyinä, tai kaikille sopivissa hintaluokissa. Kaikki tämä on ihan selvää, ilman ongelmien suurentelua tai keksimistä.
Sitten on meitä joille mikään näistä ei ole ongelma.
Toisia muutos vain pelottaa ja mielensä luo kaikenlaisia uhkakuvia muutoksesta jatkuvalla syötöllä, koska kokemus aiheesta on nolla. Onhan se väsynyttä luettavaa, mutta minkäpä kukaan luenteelleen voi. Onhan näitä nähty tällä palstalla muitakin.
Onhan noita jotka ei ole vielä saaneet itseään vieroitettua manuaalivaihdelaatikosta, ja naisilta kuulee ettei he osaa ajaa automaatilla.
Tyytykö heille laitaa veikki kytkinpoljin ja vaihdekeppi, ikään kuin nikotiinipurkka tupakanvieroitukseen.
@tracktest kirjoitti:
Liikkumisen valinnat ovat kaikkien omia, helppoa tai sitten vaativampaa.
On on, mutta älä silti keksi juttuja. Kun monelle se sähköautoilu ei ole yhtään hankalampaa, kalliimpaa tai vaativampaa kuin polttisautoilukaan.
Voisitpa meidän iloksemme vaikka kertoa paljonko sinä ajat päivässä ja vuodessa, missäpäin, ja onko sinulla sähköt pihassa?
En keksi juttuja totuushan on, että ongelmia on, mitäs sitä toiseksi inttämään. Sähköä on pihassa ja seinissä. Homma ei kaadu sähköön en vaan halua autoilusta vaativaa vaan helppoa. Akkujen varauskyky suhteessa niiden painoon on edelleen vaatimattomalla tasolla. Pari tonnia painavan Teslan painosta lähes tuhat kiloa kertyy akustosta. Iso lasti akkuja kulkee mukana jos halutaan ajaa lataamatta muutama sata kilometriä.
Pari tonnia painavan Teslan painosta lähes tuhat kiloa kertyy akustosta.
Ei kait nyt ihan noin paljon, tai sitten on tullut joku uusi jättiakku, josta en ole aikaisemmin kuullut. 85kWh akusto painaa 540kg, ja 100kWh hiukan rapiat 600kg.
Pari tonnia painavan Teslan painosta lähes tuhat kiloa kertyy akustosta.
Ei kait nyt ihan noin paljon, tai sitten on tullut joku uusi jättiakku, josta en ole aikaisemmin kuullut. 85kWh akusto painaa 540kg, ja 100kWh hiukan rapiat 600kg.
Tesla Model S:llä on painoa lähes 2 200 kg, josta akun osuus on noin 950 kg.
@tracktest kirjoitti:
Liikkumisen valinnat ovat kaikkien omia, helppoa tai sitten vaativampaa.
On on, mutta älä silti keksi juttuja. Kun monelle se sähköautoilu ei ole yhtään hankalampaa, kalliimpaa tai vaativampaa kuin polttisautoilukaan.
Voisitpa meidän iloksemme vaikka kertoa paljonko sinä ajat päivässä ja vuodessa, missäpäin, ja onko sinulla sähköt pihassa?
En keksi juttuja totuushan on, että ongelmia on, mitäs sitä toiseksi inttämään. Sähköä on pihassa ja seinissä. Homma ei kaadu sähköön en vaan halua autoilusta vaativaa vaan helppoa. Akkujen varauskyky suhteessa niiden painoon on edelleen vaatimattomalla tasolla. Pari tonnia painavan Teslan painosta lähes tuhat kiloa kertyy akustosta. Iso lasti akkuja kulkee mukana jos halutaan ajaa lataamatta muutama sata kilometriä.
Kannattaa kokeilla siinä vaiheessa kun tulee budjettiisi sopivia sähköautoja. Saatat yllättyä.
Eiköhän se ole jatkossa(kin) Volvon "sporttinen Lexus", tai sama mikä Cupra on Seatille. Haetaan erilaistumista brändimielikuvilla kun haetaan emomerkistä poikkeavaa asiakasryhmää.
Sitäpaitsi tämä sähköautoista kohkaaminen loppuu ihan kohta, muutaman vuoden päästä. Ihan samalla tavalla kuin matkapuhelimet on nykyään ihan vaan puhelimia, ja taulutelevisiot pelkkiä televisioita, niin sähköautot on kohta ihan vaan autoja.
En minä ainakaan edes kuvitellut vieväni Polestaria mihinkään muualle kuin Volvohuoltoon? Eihän siinä olisi mitään järkeä kenenkään kannalta? Iso "R" kirjain vakiota ripeämpien Volvojen takaluukussa vaihtuu jossain vaiheessa "Polestar" tekstiin, siinä kaikki.
Wanhat Jäärät eivät tietenkään taivu ikinä, mutta valtavirran kääntyessä tekniikkamurroksen jälkeen puhekieli seuraa perässä pienellä viiveellä.
Vastauksena kahteen edelliseen viestiin.
Lexuksen voit viedä mihin tahansa Tojo-korjaamoon ja homma hoituu. Polestarin huoltomahdollisuudesta Volvon lasipalatsissa kysellessä vastaus oli "kysy Polestarilta, eri firma".
Löisin kyllä rahani sen puolesta, että Volvo-huollot alkavan huoltamaan Polestaritkin. Kiinalaiset pyrkivät varmasti hyödyntämään Volvon ruotsalaisia juuria molempien brändiensä markkinoinnissa.
Pakkohan se on, jos meinaavat saada noita myytyä. Asia lienee sen verran uusi, ettei henkilökuntaa ole vielä koulutettu.
Edit. Googlaus vahvisti, että näin on. Suomi tulee tässäkin jälkijunassa, täällä ei ole Polestarin sivujen mukaan yhtään huoltamoa. Lähin on Tallinnassa ja tietysti Ruotsissa on useita.
Eikai niitä ole, kun ei maahantuontiakaan ole vielä aloitettu. Kyllä se asia sitten hoituu kun autoja tuodaan maahan.
Et sinä voi viedä takuuikäistä Lexusta mille tahansa Toyota-korjaamolle ja olettaa homman hoituvan. Ei se hoidu, koska ei ole valtuutusta. Vanhemman niissä lexuksen saa toki kuntoon.
Polestarin osalta kyse lienee nimenomaan koulutuksesta, ja yksittäisen huoltoneuvojan lausuntoon ei kannata hirveästi takertua.
Rohkenen epäillä, ettei Virossakaan ole Polestarin maahantuonita.
Voi joo olla, että jostain Perä-Mömmölän metsistä löytyy Tojo-paja, joka ei Leksaa saa kuntoon, mutta kokemuksen perusteella näistä ei tarvitse huolehtia.
En tiedä korjauksista mitään, mutta määräaikaishuollot Toyotan merkkiliikkeessä hoituvat täsmälleen samoin kuin Toyotaankin. Uskoisin korjauksenkin tarvittaessa hoituvan.
Minä en tiedä juuri mistään mitään, mutta eihän määräaikaishuoltoja ole enää ties kuinka kauan tarvinnut teettää merkkikorjaamolla?
Kolme eri asiaa.
Huolto. EUn ryhmäpoikkeusasetuksen mukaan huoltoja saa tehdä kuka tahansa, ja takuu säilyy kunhan on noudattanut valmistajan ohjeita, sekä käyttänyt laadultaan alkuperäisiä vastaavia osia. Mikä tahansa Toyota-huolto voi ja osaa tehdä Lexukselle määräaikaishuollon.
Korjaus. Takuuiän ylittäneen Lexuksen pystynee useimmiten korjaamaan mikä tahansa Toyota-korjaamo. Heillä on pääsy varaosakanaviin, työohjeisiin jne. Testeritkin sopinevat yhteen.
Takuukorjaus. Mikä tahansa Toyota-korjaamo OSAA korjata vian, mutta EI SAA, koska ei ole auktorisoitu. He eivät siis saa takuuanomustaan läpi tehtaalle. Toki jos omistaja on valmis skippaamaan takuun ja maksaa itse, niin mikäs siinä. Käytännössä näitä varmaan pystytään jonkin verran kikkailemaan, eli takuuanomus tehdään tehtaalle jonkun valtuutetun Lexus-pajan nimissä.
Lexuksen nettisivujen haku antaa pk-seudun sijainnilla 6 korjaamoa, joista kauimmainen Oulussa. Toyota-korjaamoita löytyy Kehä 3n sisältäkin useampi.
Audi karsi kymmenisen vuotta sitten valtuutettujen korjaamoiden verkostoa. Takuunalaiset autot piti,ja pitää, ihan tosissaan viedä Audi-korjaamoon takuukorjaukseen, vaikka omalta kylältä olisi löytynyt ihan validi VW-korjaamo. Todennäköisesti jopa sellainen jolla vielä vähän aikaa sitten oli Audin auktorosointi.
Vaikka en ole omalta autoilutakapuoleltani samanlainen oikea prinsessa kuin 740GLE (*), niin näillä keleillä minäkin huomaan autojen käytöksessä eroa.
Vaikka olen Volvon hybridillä pari vuotta ajellut, niin nyt on ensimmäinen talvi. En oikein tiedä miten suhtautua tuohon nelivedon toteutukseen. En oikein tykkää siitä että auto on välillä etu-, välillä taka-, ja joskus nelivetoinen. Hybriditilassa se lähtee pelkällä takavedolla liikkelle, mutta lumessa kaipaisi heti myös etupyöriä mukaan. Sama juttu liukkaalla, kevyt mutta vääntävä takapää saattaa vähän yllättää.
Volkkarin (haldex?) nelivedolla en varsinaisesti huomannut vetotavan muuttumista, muutoin kuin että vetopito oli hyvä. Ja toki auto oli aina muutenkin etuvetopainotteinen. Subarun jatkuva neliveto oli toki omaa luokkaansa.
Syy miksi tämä huono ominaisuus on kuitenkin vähän kaksipiippuinen on se, että jatkuuvan nelivedon saa päälle nappia painamalla, eikä silloin tuntumassa ole mitään epämääräisyyttä. Subarussa se jatkuva neliveto on koko ajan tuomassa lisäkulutusta, kun taas Volvossa voimalinja säästää polttoainetta normaalioloissa varsin merkittävästi. On vähän first world problem valittaa siitä että pari kertaa talvessa joutuu painamaan yhtä nappulaa.
(*) Tämä oli kohteliasuus. Sadussa vain oikea prinsessa tuntee patjakasan alta herneen selässään.
Edit: Toki Volvossakin tulee neliveto itsestään päälle tarpeen niin vaatiessa, mutta ainakaan sähkötakavedolta nelivetoon siirtyminen ei (tietenkään) ole yhtä huomaamatonta kuin noissa muissa toteutuksissa. Sama (parempi) toteutus lienee myös Bemareissa joissa sähkömoottori on käsittääkseni ennen vaihteistoa.
Tarkemmin Bemarin perinteisemmässä kardaaniin perustuvassa voimalinjassa (etuvetopohjaisissa phev ratkaisuissa mm. 225e, X1, X2 on saman tyylinen ratkaisu kuin kardaanitomassa Volvossakin, eli takapyöriä hoitavat sähkömoottorit).
...eikä toteutus ole pelkästään Bemareissa, vaan tuo samainen toteutus on muissakin ladattavissa hybrideissä, jotka käyttävät ZFn 8HP pohjautuvaa hybridivaihteistoa.
ZFn ratkaisussa momentinmuuntimen paikalla (siis moottorin ja vaihteiston välissä) on sähkömoottori, joka mahdollistaa siis sen että kaikki voima (siis sähköinenkin) tulee vaihteiston läpi ja voidaan jakolaatikon avulla ohjata kaikille pyörille.
Mercedeksen oma kardanimalleissa oleva 9G-Tronic hybridivaihteisto on myös toteutettu hyvin pitkälti samaan tapaan, joskin siellä on vielä se perinteinen momentinmuunninkin mukana.
Edittiä: nuo muut lataushybridit jotka käyttävät tätä ZFn ratkaisua ovat siis: Audi ja LandRover. Porschen ja Bentleyn lataushybridien käyttämät ZFn kaksoiskytkinlaatikot (ZF 8DT) toimivat myös samaan tapaan, joskin rakenne on toki erilainen.
Minä ajelin jonkinmoisessa talvessa alkuvuonna 2018 XC90T8:lla ja taisi alkuvuonna 2019 olla lunta. Ainakin muistan, että kiskoin mökin pihalta veneen irti lumikinoksesta Volvolla silloin. Minä en kokenut T8-voimalinjan nelivetoa mitenkään ongelmalliseksi. Olin ajanut sitä ennen 12 vuotta maasturien (Jeep GC ja Disco) jatkuvalla nelivedolla. Minä en pyri nostattamaan urheilullista lumisuihkua nelivetosivuluisussa enkä läpäisemään kiertoliittymiä "pidon rajalla" enkä auton takapyörät sladissa. Ajoin T8:lla pure-tilassa käytännössä aina paitsi esim. venettä kinoksesta kiskoessa Off-Road-asetuksella.
Varsinaisesti T8:n huono puoli minun käytössä oli se, että se vei menovettä muulloin paitsi pure-tilassa ja akku oli liian pieni pitkille matkoille.
Minä pidän nelivedon etuna, että sen avulla auto selviää paremmin huonolla tai lumisella alustalla. Ja ajonhallinta toimii paremmin nelivedolla. Huomasin joskus liukkaasta risteyksestä lähtiessä, että perä ehti hiukan luistaa ennen kuin polttis tuli mukaan. Nyt Teslan kanssa pystyisi oikein urheilulliseen ajoon, mutta olen körötellyt niin kuin ennenkin. Teslarati.com sivulla on muuten video ruotsalaisesta tosielämän hirvikokeesta maantiellä Teslan "kojelautakameran" kuvaamana. Sellaisiakin tilanteita varten neliveto on hyvä.
Olin ihan tyytyväinen Volvoon, mutta kun se ei ollut täyssähkö, niin ei lopulta voinut muuta kuin vaihtaa pois.
Samasta syystä me molemmat ajamme nelivedolla. Tämä on nyt viides neliveto minulla.
Minusta ne "ongelmat" ovat juuri tuo perän hieman yllättävä liukkaus, ja se että sen kytkeminen vaatii joissain tilanteessa joko napin painalluksen tai reippaamman kaasun painamisen. Tämä lähinnä kotipihasta lähtiessä, kun meillä lumitöiden tekijä ei aina ole niin aktiivinen, varsinkaan aamuisin... Subarun jatkuvalla nelivedolla sen kun ajeli vain. Mutta sen edun haittapuoli on tietysti se että se on kesälläkin jatkuva, ja kuluttaa polttoainetta. Eli lähes turha n. 340 päivää vuodesta.
Volvo on päivittänyt tuntuvasti hybriditekniikkaansa. Akkua on kasvatettu ja auto on saanut sähkömoottorin molemmille akseleille. Takamoottorin tehoa on nostettu. Kabiinin lämmityksessä polttoainetoiminen lämmitin on saanut tehdä tilaa riittävän tehokkaalle sähkövastukselle.
Näillä muutoksilla kritisoimistani Volvon plugarien ongelmista on päästy eroon. Nyt suorituskyky sähköllä on riittävä normaaliin ajoon eikä bensaa tarvitse lämmitykseenkään polttaa. Myöskin vetotavan haasteet lienevät ratkaistu tällä muutoksella.
Toivottavasti kulutukset niin sähköllä kuin bensalla ovat kohtuulliset sekä sähköajon pakkasraja käyttökelpoinen Suomen talveen.
https://autovouhotus.fi/volvon-lataushybridit-saavat-sahkoistavan-mallisarjapaivityksen/?fbclid=IwAR31Vd7QJAamoYOFKsCGDzOZvJe7LdhvbeGNvi-aABw7WoI3RJJuPRAsVTs
En tiedä mitkä olivat Volvon pakkasrajat aiemmin, mutta Volkkarilla oli säädetty vähän turhan naftit rajat Pohjolan olosuhteisiin.
http://bloggar.mestmotor.se/alriks-bilar/2016/vws-minusgate/
Ei lataa pakkasella, sähköajo ei onnistu kympin pakkasella ja koko auto ei lähde käyntiin 27 asteen pakkasella.
Luin saman tiedotteen kuin NHB, erinomainen parannus. Mutta kyllä noiden vanhempienkin versioiden sähköteho riittää aivan mainiosti normaaliin ajoon, vaikka ne paperilla huonolta näyttävätkin.
Tietty ajoihan jengi aikoinaan Kuplilla ja ahtamattomia 4-syl. dieseleitä tehtiin paljon vielä 90-luvulla, mutta jotenkin en kyllä oikein uskoa, että tuon luokan suorituskyky olisi enää 2020-luvulla ajanmukainen, mutta henkilökohtaisia asioitahan nämä ovat. Ainakin noilla oppii ennäkoimaan ohituksissa.
Riippuu varmaan siitä missä ajaa, mutta minä ajan pk-seudulla. Jokainen liikennevalolähtö onnistuu ihan samaan tahtiin kaikkien muidenkin kanssa, ja jos sattuu lähtemään eturivistä niin yleensä pääsee ensimmäiseen mutkaan ensimmäisenä. Myös kehäteille liittyessä ei ole mitään ongelmaa sovittaa vauhtia muun liikenteen mukaan, ja sama koskee useimpia käyttämiäni moottoritieramppeja.
Se on sitten ihan totta että maantieohituksiin teho ei riitä, siinä tarvitsee sitä polttista avuksi.
Ei kuulosta kovin hyvältä jos aina joutuu tinkimään suorituskyvystä, tilasta ja toimintamatkasta. Tämä lista kulkee aina mukana, kun puhutaan hybrideistä ja sähköautoista. Latausaika, latauspisteet, matkojen suunnittelu saa monen toisiin aatoksiin, koska koko touhu kuulostaa puuhastelulta, joka vaatii hyviä hermoja ja runsaasti aikaa. Tuohon lisäyksenä vileä autojen hulppeat hinnat jos meinaa ajaa muutaman sata kilometriä ilman pakottavaa pysähdystä. Siirtyminen helposta autoilusta vaativampaan ajeluun vaatii varmasti puntarointia, mutta kuten edellä todettiin henkilökohtaisia asioitahan nämä ovat. Ainakin suunnittelua ja ennakointia tulee harjoitettua enempi kuin lääkäri määrää, mutta elämä on valintoja hyvän ja vähemmän hyvän välissä.
Omituinen johtopäätös. Äskeinen keskustelu koski pelkällä sähköllä ajoa, eli käyttöä johon plugaria ei varsinaisesti ole edes tarkoitettu, mutta hifistelymielessä niin voi halutessaan tehdä.
Nykyinen autoni kiihtyy 0-100 muistaakseni n. 6 sekunnissa, ja sitä edellinen lataushybridi 4,9sek, hevosvoimia n. 350 ja 400. Kyseessä arkikäyttöön tarkoitettu perhefarkku, ei harraste- tai rata-auto. Latausta ei tarvitse suunnitella ollenkaan, koska plugaria ei matkan päällä yleensä edes kannata ladata.
Molemmissa keskikulutus on minun käytölläni ollut 5l korvilla, alemmaksikin pääsee ilman sen suurempaa vaivannäköä. Tämä on 4l vähemmän kuin saman kokoisella mutta selvästi tehottomammalla edellisellä autollani (bensa). Kotilataus vaatii n. 30 sekunnin vaivannäköä, jolla säästää polttoainekuluissa n. 1300€/vuosi. Auto oli kaikilla mittareilla (ostohinnaltaan, verotusarvoltaan ja leasingvuokraltaan) halvempi kuin vastaava auto ilman sähköä.
Tein toisessa ketjussa laskelman (automaattisen) ajopäoväkirjan tarkoilla kilometrimäärillä paljonko täyssähköautoilu olisi vaatinut ylimääräisiä pysähdyksiä, ja lyhyt vastaus oli nolla.
Missä kohtaa tämä on puuhastelua, mistä ominaisuuksista tai tiloista olen joutunut tinkimään, ja missä kohtaa maksan ylimääräistä? Itse en ole huomannut.
Tracktest, on kyllä meille kaikille tätä palstaa lukeville selvää ettet sinä halua sähköautoa, ja se on ihan ok. Mutta yritä silti olla keksimättä niitä ongelmia. Suurin osa noista "ongelmista" ovat kuriositeetteja, ihan samalla lailla kuin auton tankkaus on "ongelma". Eli ei ole ongelma.
On käyttötarpeita mihin sähköauto ei sovi, mutta suurelle osalla ne sopivat. Kukaan ei kiistä sitä että jos on tarve vetää kärryä pitkiä matkoja, tai ajaa korvessa vailla latauspisteitä, tai kaupungissa ilman latauspisteitä, niin se ei välttämättä ole optimaalinen ratkaisu tällä hetkellä. Unohtamatta tietenkään sitä ettei niitä vielä ole käytettyinä, tai kaikille sopivissa hintaluokissa. Kaikki tämä on ihan selvää, ilman ongelmien suurentelua tai keksimistä.
Sitten on meitä joille mikään näistä ei ole ongelma.
Toisia muutos vain pelottaa ja mielensä luo kaikenlaisia uhkakuvia muutoksesta jatkuvalla syötöllä, koska kokemus aiheesta on nolla. Onhan se väsynyttä luettavaa, mutta minkäpä kukaan luenteelleen voi. Onhan näitä nähty tällä palstalla muitakin.
Liikkumisen valinnat ovat kaikkien omia, helppoa tai sitten vaativampaa.
On on, mutta älä silti keksi juttuja. Kun monelle se sähköautoilu ei ole yhtään hankalampaa, kalliimpaa tai vaativampaa kuin polttisautoilukaan.
Voisitpa meidän iloksemme vaikka kertoa paljonko sinä ajat päivässä ja vuodessa, missäpäin, ja onko sinulla sähköt pihassa?
Onhan noita jotka ei ole vielä saaneet itseään vieroitettua manuaalivaihdelaatikosta, ja naisilta kuulee ettei he osaa ajaa automaatilla.
Tyytykö heille laitaa veikki kytkinpoljin ja vaihdekeppi, ikään kuin nikotiinipurkka tupakanvieroitukseen.
En keksi juttuja totuushan on, että ongelmia on, mitäs sitä toiseksi inttämään. Sähköä on pihassa ja seinissä. Homma ei kaadu sähköön en vaan halua autoilusta vaativaa vaan helppoa. Akkujen varauskyky suhteessa niiden painoon on edelleen vaatimattomalla tasolla. Pari tonnia painavan Teslan painosta lähes tuhat kiloa kertyy akustosta. Iso lasti akkuja kulkee mukana jos halutaan ajaa lataamatta muutama sata kilometriä.
Ei kait nyt ihan noin paljon, tai sitten on tullut joku uusi jättiakku, josta en ole aikaisemmin kuullut. 85kWh akusto painaa 540kg, ja 100kWh hiukan rapiat 600kg.
Tesla Model S:llä on painoa lähes 2 200 kg, josta akun osuus on noin 950 kg.
Kannattaa kokeilla siinä vaiheessa kun tulee budjettiisi sopivia sähköautoja. Saatat yllättyä.