Sitä ihmettelen itsekin kun juttua tuoreesta lehdestä luen. Kulutus (päästövaatimukset) ohjaavat koko autoteollisuutta ja autojen valmistusta tänäpäivänä. TM sivuutti tämän tärkeän asian kokonaan, olen todella hämmästynyt.
Jotain osviittaa siitä mitä kulutukset olisivat olleet löytyy rivien välistä, siitä toteamuksesta että plugin hybridit suurimmaksi osaksi eivät kykene pakkaskelillä hyödyntämään akun varausta eli sähköajoa, BMW taisi olla tästä poikkeus.
Ajan itse yhdellä testissä olleella 4 veto plugin hybridillä, ja akkua ei ole tarvinnut ladata lainkaan nyt yli 10 asteen pakkasilla työmatka ajossa, johtuen siitä että auto ei akun varausta suostu käyttämään. Keskikulutus ajotietokoneen mukaan 8-10l.
Toivottavasti olen väärässä, mutta tulee mieleen että ilmoitetut kulutuslukemat olisivat olleet niin suuret että suurelle yleisölle olisi paljastunut nykyisten plugin hybridien mielekkyys suomen olosuhteisiin.
Mulla nyt toista kertaa satunnaisessa ajossa, työsuhteen vuoksi, Opel Grandland x executive 300 PHEV AWD A8.
Täydellä akulla ja tankilla lähtö talvipakkasilla, yli -10c, ilman esilämmitystä saa aikaan sen, että kulutus noin 12-14l/100 normaaliajossa kaupunki, maantie- ja moottoritieajoa. Em. ajolla 90km jälkeen ajoakku tyhjä ja kulutus nousee rajusti.
Keskikulutus sekalaisessa talviajossa koko ajan 9,8-14,3 ajotietokoneen mukaan. Ja lataan ajoakkua aina kun mahdollista ja useinmiten se on mahdollista.
En ikimaailmassa ottaisi omalla rahalla käyttöön/omistukseen/liisaukseen tällaista Opelia.
En yhtään ihmettele, miksi TM ei julkaissut kulutuslukemia.
Subarua ei ollut mukana testissä. Tuossa näytettä siitä kuinka vanhalla Foresterilla voi lähteä pihasta vaikka löysää lunta on semmoiset 40 senttiä koko ajan keulan edessä.
@matapi kirjoitti:
Sitä ihmettelen itsekin kun juttua tuoreesta lehdestä luen. Kulutus (päästövaatimukset) ohjaavat koko autoteollisuutta ja autojen valmistusta tänäpäivänä. TM sivuutti tämän tärkeän asian kokonaan, olen todella hämmästynyt.
Jotain osviittaa siitä mitä kulutukset olisivat olleet löytyy rivien välistä, siitä toteamuksesta että plugin hybridit suurimmaksi osaksi eivät kykene pakkaskelillä hyödyntämään akun varausta eli sähköajoa, BMW taisi olla tästä poikkeus.
Ajan itse yhdellä testissä olleella 4 veto plugin hybridillä, ja akkua ei ole tarvinnut ladata lainkaan nyt yli 10 asteen pakkasilla työmatka ajossa, johtuen siitä että auto ei akun varausta suostu käyttämään. Keskikulutus ajotietokoneen mukaan 8-10l.
Toivottavasti olen väärässä, mutta tulee mieleen että ilmoitetut kulutuslukemat olisivat olleet niin suuret että suurelle yleisölle olisi paljastunut nykyisten plugin hybridien mielekkyys suomen olosuhteisiin.
No kuinka monta päivää vuodessa ajelet yli -10 pakkasasteen C:sta. Eli onko kokonaisuuden kannalat iompaa merkitystä.
@matapi kirjoitti:
Sitä ihmettelen itsekin kun juttua tuoreesta lehdestä luen. Kulutus (päästövaatimukset) ohjaavat koko autoteollisuutta ja autojen valmistusta tänäpäivänä. TM sivuutti tämän tärkeän asian kokonaan, olen todella hämmästynyt.
Jotain osviittaa siitä mitä kulutukset olisivat olleet löytyy rivien välistä, siitä toteamuksesta että plugin hybridit suurimmaksi osaksi eivät kykene pakkaskelillä hyödyntämään akun varausta eli sähköajoa, BMW taisi olla tästä poikkeus.
Ajan itse yhdellä testissä olleella 4 veto plugin hybridillä, ja akkua ei ole tarvinnut ladata lainkaan nyt yli 10 asteen pakkasilla työmatka ajossa, johtuen siitä että auto ei akun varausta suostu käyttämään. Keskikulutus ajotietokoneen mukaan 8-10l.
Toivottavasti olen väärässä, mutta tulee mieleen että ilmoitetut kulutuslukemat olisivat olleet niin suuret että suurelle yleisölle olisi paljastunut nykyisten plugin hybridien mielekkyys suomen olosuhteisiin.
No kuinka monta päivää vuodessa ajelet yli -10 pakkasasteen C:sta. Eli onko kokonaisuuden kannalat iompaa merkitystä.
Niin kyseessähän oli talviauto vertailu, ei kesäauto tai ympärivuoden auto vertailu.
No ajan itse n. 3 kuukautta vuodesta toki vuodesta riippuen keskimäärin yli -10 asteen pakkasessa, se on 1/4 osa vuodesta, sillä on mielestäni melkoinen merkitys. Ehkä enemmänkin jos huomioi yöpakkaset joiden jälkeen auto otetaan aamulla ajoon. Tätähän ei huomioida missään nykyisissä päästömittaus spekseissä, mutta olisin kuvitellut että talviauto vertailussa asia huomioidaan.
En itseasiassa muista onko koskaan TM:ssä tehty autotestejä joissa kulutuslukemia ei ole mitattu, nyt yllättäen nimenomaan plugin hybrid autojen vertailussa asia sivuutettiin.
TM. Että mitähän helvettiä, 12-tuntisia päiviä kulutustiedot puuttuvat, koko lailla turha juttu. Myös olisi hyvä testata ne autojen turvavarusteet talviolosuhteissa.
Toisaalta itsellä on Volvo XC40 T5, kyllä se käyttää sähköä, tänäänkin aamulla -19, lähden kyllä liikkeelle tallista, jossa +5, hybrimodella 40 km sähköllä. Keskikulutus ollut 5l/100 km. Lataan säännöllisesti. Eli kyllä tuon mukaisesti polttoaineenkulutus on maltillista.
Itse en ole löytänyt Volvosta tietoa että on joku asteluku, jonka alapuolella ei toimisi.
No nyt oli tosiaan TM:ltä aikamoinen rimanalitus. Hybridi talvitesti josta puttui tyystin todelliset kulutusmitaukset. Ei mitauksia todellisista ajomatkoista sähköllä eikä mittauksia poltoaineen kulutuksista.
Lienee näin nykykielellä sanottuna "äärimmäisen haasteellista" saada kulutuksesta vertailukelpoisia tuloksia, kun autoilla tehdään/ajetaan erilaisia testejä. Vaatisi pitempiä normaalikäyttöä simuloivia ajo-lataus-jaksoja. Päiviä ja satoja kilometrejä. Jättivät sitten "maltillisesti" pois. Perustella olisivat voineet.
@▫️ kirjoitti:
Subarua ei ollut mukana testissä. Tuossa näytettä siitä kuinka vanhalla Foresterilla voi lähteä pihasta vaikka löysää lunta on semmoiset 40 senttiä koko ajan keulan edessä.
@juruokon kirjoitti:
Varmaan haasteellista mitata jos sähköajo ei edes onnistu pakkasella :-D Että semmoisia laitteita.
Päinvastoin. Pelkkä polttoaineenkulutus on helpompi mitata. matkaan vajaalla akulla ja 400 ... 500 kilometriä vaihtelevaa ajoa ilman latauksia.
Tai akut yön aikana täyteen ja aamulla matkaan pakkasesta 200 km letkassa ja katsotaan paljonko bensaa kului. Vastaisi ehkä paremmin sellaista käyttöä jossa lataushybridistä pitäisi vielä olla hyötyä.
Viime viikolla TM:n päätoimittaja Ruokanen tehtaili tapansa mukaan Ilta-Sanomien kolumniinsa kohtuuttoman arvostelun hallituksen rokotuskyvykkyydestä. TM:n talvitestin luettuaan Ruokaselta on puolestaan syytä kysyä; miten meni niinkuin omasta mielestä. TM:n vuoden suurin markkinointioperaatio meni ns. munille. Hybridien sähköajon toimintamatkaa ei mitattu ollenkaan. Jos jostain käsittämättömästä syystä harkitsisin tuollaisen hybridin ostoa niin ensimmäisen asia olisi ottaa selvää vertailuautojen sähköisestä toimintamatkasta ja sen muutoksesta pakkasolosuhteissa. Oliko tehtävä ylivoimainen kymmenpäiselle insinöörikomppanialle vai eikö mittausta haluttu jostain kaupallisista syistä tehdä. Kaikenlaista huulenheittoa tuosta TM:n Lapin valloituksesta on saatu lukea, mutta ei oleellisinta. Etenkin kun lehti hehkuttanut uuden ajan sähköautojen talvitestiä kuukausikaupalla. Taannoinen TM:n kestotilauksen peruminen tuntuu yhä viisaammalta teolta.
Ja muukin arvostelu vähän niin ja näin. Muun muassa RAVi meni penkkaan eikä ajonvakautus ym. vakuuta, pisteet hallittavuudesta silti 8. Lämmityslaite sai 9, netin keskustelujen mukaan autossa ei tarkene pakkasella kun ilp ei toimi, ja bensakoneestakaan ei paljoa lämpöä tule. Kalliille Tojolle piti saada hyvät pisteet väkisin?
Irtonumero jäi ja tulee jäämään ostamatta. Uskoakseni siellä lehdykässä lukee, että kulutuksia ja päästöjä ei mitattu, koska neliveto ja VTT sitä ja VTT tätä...
Toki jos TM:n toimittelijat ovat tottuneet käymään vain Espoossa, niin tuo TM:n selitys on ihan hyväksyttävä.
Tuolla Porvoon suunnalla olisi toki jotain parempaakin tarjolla...
@juruokon kirjoitti:
Varmaan haasteellista mitata jos sähköajo ei edes onnistu pakkasella :-D Että semmoisia laitteita.
Päinvastoin. Pelkkä polttoaineenkulutus on helpompi mitata. matkaan vajaalla akulla ja 400 ... 500 kilometriä vaihtelevaa ajoa ilman latauksia.
Tai akut yön aikana täyteen ja aamulla matkaan pakkasesta 200 km letkassa ja katsotaan paljonko bensaa kului. Vastaisi ehkä paremmin sellaista käyttöä jossa lataushybridistä pitäisi vielä olla hyötyä.
@juruokon kirjoitti:
Varmaan haasteellista mitata jos sähköajo ei edes onnistu pakkasella :-D Että semmoisia laitteita.
Päinvastoin. Pelkkä polttoaineenkulutus on helpompi mitata. matkaan vajaalla akulla ja 400 ... 500 kilometriä vaihtelevaa ajoa ilman latauksia.
Tai akut yön aikana täyteen ja aamulla matkaan pakkasesta 200 km letkassa ja katsotaan paljonko bensaa kului. Vastaisi ehkä paremmin sellaista käyttöä jossa lataushybridistä pitäisi vielä olla hyötyä.
Tämä toisena osiona.
Ja välitulos "akullä päästiin x km" muistiin merkiten.
@Topi27 kirjoitti:
No kuinka monta päivää vuodessa ajelet yli -10 pakkasasteen C:sta. Eli onko kokonaisuuden kannalat iompaa merkitystä.
On tietenkin, koska pakkaskäynnistyksiä on joka vuosi monen kuukauden ajan. Viime talvena näkyy olevan tankkikirjassa Webaston systemaattinen käyttäkausi lokakuun lopulta maaliskuun lopulle, kun yksittäisiä lämmittelyitä ei kirjata.
Vaikka pakkanen onkin Suomen talvessa sinulle yllättävä tapahtuma, sen painoarvo valinnassa on silti jokaisen käyttäjän henkilökohtainen valinta joka ei kuulu testin piiriin. Sen sijaan se, mitä tapahtuu vaikkapa -10 asteen lämpötilassa mitä suurimmassa määrin on talvitestin piirissä olevaa asiaa. Tämän tiedon perusteella me, joille asialla on merkitystä osaamme tehdä sivistyneitä valintoja.
@Ruuhkamies kirjoitti:
Voi sitä patteriautoillakin vähän tuuppia:
Sivistys kulkee sähköautossa! Tämän näkee siitä, että ei tarvitse polttiskuskin tavoin ajaa lumilinnalla.
Minä en olisi kehdannut postata ihmisten näkyville tuota Foresterin poistumista. Eipä tosin olisi mitään postattavaakaan, koska en kykene liikuttamaan autoani lumikinos katolla. En tosin olisi myöskään saanut vajaavetoistani pihasta liikkeelle kauhomatta alkuun puhdasta kiitorataa.
@juruokon kirjoitti:
Varmaan haasteellista mitata jos sähköajo ei edes onnistu pakkasella :-D Että semmoisia laitteita.
Päinvastoin. Pelkkä polttoaineenkulutus on helpompi mitata. matkaan vajaalla akulla ja 400 ... 500 kilometriä vaihtelevaa ajoa ilman latauksia.
Tai akut yön aikana täyteen ja aamulla matkaan pakkasesta 200 km letkassa ja katsotaan paljonko bensaa kului. Vastaisi ehkä paremmin sellaista käyttöä jossa lataushybridistä pitäisi vielä olla hyötyä.
Tämä toisena osiona.
Ja välitulos "akullä päästiin x km" muistiin merkiten.
Kolmantena osiona se WLTP normin mukaan ajettava matka kylmissä olosuhteissa niin voisi verata myös siihen.
Neljäntenä voisi olla se keskimääräinen suomalaisen päivittäin ajama matka (kun ei ainakaan itsellä tule joka kerta ajettua vähintään sitä 100km putkeen ja jonkinlaisen arvion saisi jo tuosta ensimmäisen 200km ajosta)
Viidentenä (joskin ehkä vaikein toteuttaa) olis keskikulutus keskimääräisellä suomalaisen autonkäyttäjän vuoden ajosuoritteella siten että autoa ladataan mahdollisuuksien mukaan esim. 2 kertaa päivässä (olettaen että sellainen henkilö joka lataushybridin hankkii, pystyy lataaman sitä sekä kotona, että työpaikalla) - vaikka tämä nyt ei talvitestin kulutustuloksiin mitään tuo, mutta yleisellä tasolla kyllä. Toki haastetta tuo se että mikä on tyypillisen työmatkan pituus?
Näin päästäänkin siihen itse ongelmaan, eli vaikka pelkällä polttomoottoriautolla kulutusmittaus onkin suhteellisen helppoa, niin lataushybridillä se ei välttämättä sitä ole.
@juruokon kirjoitti:
Varmaan haasteellista mitata jos sähköajo ei edes onnistu pakkasella :-D Että semmoisia laitteita.
Päinvastoin. Pelkkä polttoaineenkulutus on helpompi mitata. matkaan vajaalla akulla ja 400 ... 500 kilometriä vaihtelevaa ajoa ilman latauksia.
Tai akut yön aikana täyteen ja aamulla matkaan pakkasesta 200 km letkassa ja katsotaan paljonko bensaa kului. Vastaisi ehkä paremmin sellaista käyttöä jossa lataushybridistä pitäisi vielä olla hyötyä.
Tämä toisena osiona.
Ja välitulos "akullä päästiin x km" muistiin merkiten.
Kolmantena osiona se WLTP normin mukaan ajettava matka kylmissä olosuhteissa niin voisi verata myös siihen.
Neljäntenä voisi olla se keskimääräinen suomalaisen päivittäin ajama matka (kun ei ainakaan itsellä tule joka kerta ajettua vähintään sitä 100km putkeen ja jonkinlaisen arvion saisi jo tuosta ensimmäisen 200km ajosta)
Viidentenä (joskin ehkä vaikein toteuttaa) olis keskikulutus keskimääräisellä suomalaisen autonkäyttäjän vuoden ajosuoritteella siten että autoa ladataan mahdollisuuksien mukaan esim. 2 kertaa päivässä (olettaen että sellainen henkilö joka lataushybridin hankkii, pystyy lataaman sitä sekä kotona, että työpaikalla) - vaikka tämä nyt ei talvitestin kulutustuloksiin mitään tuo, mutta yleisellä tasolla kyllä. Toki haastetta tuo se että mikä on tyypillisen työmatkan pituus?
Näin päästäänkin siihen itse ongelmaan, eli vaikka pelkällä polttomoottoriautolla kulutusmittaus onkin suhteellisen helppoa, niin lataushybridillä se ei välttämättä sitä ole.
Olisi nyt edes mitattu siten, kuin aikaisemmissa talvivertailuissa olleilla lataushybrideillä, eli akku täynnä ensin kylmänä ja perään lämpimänä ja sitten akku tyhjänä ensin kylmänä ja perään lämpimänä. Aikaisemmat talvitestin lataushybridit ovat lyöneet pöytään vertailun suurimmat kulutuslukemat kylmänä akku tyhjänä ajettaessa ja vertailun pienimmät lukemat akku täyteen ladattuna.
"Sivistys kulkee sähköautossa! Tämän näkee siitä, että ei tarvitse polttiskuskin tavoin ajaa lumilinnalla.
Minä en olisi kehdannut postata ihmisten näkyville tuota Foresterin poistumista. Eipä tosin olisi mitään postattavaakaan, koska en kykene liikuttamaan autoani lumikinos katolla. En tosin olisi myöskään saanut vajaavetoistani pihasta liikkeelle kauhomatta alkuun puhdasta kiitorataa."
En tullut ajatelleeksi että lumilinna auton katolla pahoittaa mielen noin pahasti.
@juruokon kirjoitti:
Varmaan haasteellista mitata jos sähköajo ei edes onnistu pakkasella :-D Että semmoisia laitteita.
Päinvastoin. Pelkkä polttoaineenkulutus on helpompi mitata. matkaan vajaalla akulla ja 400 ... 500 kilometriä vaihtelevaa ajoa ilman latauksia.
Tai akut yön aikana täyteen ja aamulla matkaan pakkasesta 200 km letkassa ja katsotaan paljonko bensaa kului. Vastaisi ehkä paremmin sellaista käyttöä jossa lataushybridistä pitäisi vielä olla hyötyä.
just joku tämmöne tai sit mitä aiempina vuosina on käytetty.
oheen vaan kommentti että testin aikana ilmanlämpötila xx tms
sillehän tm ei voi mitään jos ei ole kovia pakkasia 2den viikonaikan tarjolla tai toistepäin mutta mulle riittää että tuloksket ovat vertailtavissa testiryhmän sisällä. ei välttämättä eri vuosien välillä
@Antti239 kirjoitti:
Miksei talviautovertailussa ilmoitettu autojen kulutusta. Hybriditekniikkahan kehitettiin kulutuksen pienentämiseksi.
Mielestäni TM peittelee ladattavien hybridiautojen todellisia kulutuslukemia, tai ainakin epäonnistuu raskaasti tehtävässään kertoa autojen oleellisista ominaisuuksista. Testeissä kerrotaan toistuvasti, että ”hybriditekniikan vuoksi ei kulutusta pystytty mittaamaan luotettavasti”. Epätarkkakin mittaus on mittaus, ja virhemarginaali voidaan hyvin antaa tiedoksi. Miksi ei kerrota mitään? Laajassa talvitestissä ei ollut sanaakaan eikä numeroakaan hybridien polttoaineen kulutuksesta, eli päästöistä! Aiemmissa testeissä on kerrottu jopa eri päästökomponenttien arvot. Verottaja kohtelee näitä autoja hyvin myötäsukaisesti, josta johtuu näiden auton suuri suosio. TM:n on aika kertoa lukijoille millaisia päästöjä nämä autot todellisuudessa aiheuttavat, keskimäärin. Onko verotuspolitiikalla riittävä perusta ja onko se oikeudenmukainen. Ei riitä, että autojen omistajat kertovat omia tarinoitaan sosiaalisessa mediassa.
Nii olisihan se katastrofi jos asia tulisi TM:n kautta viralliseksi. Lataushybridit ovat oikeammin suunniteltu laboratoriotestejä ja verohelpotuksia, eivät siis oikeaa ajoa varten. Valtioiden tulisi lopettaa näiden autojen tukeminen veronmaksajien rahoilla. Ei tämä erhe näytä poliitikkoja paljon kiinnostavan, he kun ovat viisaudessaan näin päättäneet.
@tracktest kirjoitti:
Nii olisihan se katastrofi jos asia tulisi TM:n kautta viralliseksi. Lataushybridit ovat oikeammin suunniteltu laboratoriotestejä ja verohelpotuksia, eivät siis oikeaa ajoa varten. Valtioiden tulisi lopettaa näiden autojen tukeminen veronmaksajien rahoilla. Ei tämä erhe näytä poliitikkoja paljon kiinnostavan, he kun ovat viisaudessaan näin päättäneet.
Näissä keskusteluissa mainitaan useasti "tukeminen veronmaksajien rahoilla". Miten se tuki maksetaan? Itse en ainakaan saanut mitään tukea plugarille, vaan hankintahetkellä maksoin autoveroa jonkin verran vähemmän kuin olisin maksanut pelkällä polttomoottorilla varustetusta vastaavasta, joka olisi omassa käytössäni kuluttanut 3x enemmän nestemäistä polttoainetta (keskikulutus plugari 2l/100km vs vastaava ice 6l/100km). Jos olisin jättänyt auton ostamatta (tai ostanut jonkin käytetyn), niin silloin valtio ei olisi saanut hankinnan aikaisia verotuloja ollenkaan.
On toki totta, että täyden autoedun omaavat työsuhdeautoilijat aiheuttavat vääristymän tämän latauskäyttäytymisen osalta, mutta ei se autojen vika ole. Jos itse joutuu maksamaan polttoaineet, niin tuskin on montaa plugarikuljettaja, joka ei lataisi aina mahdollisuuden niin salliessa.
Tässä muutama esimerkki luvattu kulutus vs todellinen kulutus!
Iltalehden kaksi koeajoa. Volvo XC40 PHEV, joka pääsi parilla kolmella litralla ensimmäiset 50 kilometriä, mutta kun akku tyhjeni, niin kulutus singahti 7 litraan. Virallinen kulutus on 2,3 - 2,4 litraa sadalla.
Skoda Superb PHEVissä kulutus nousi 6,6 litraan. Virallinen kulutus on 1,3 - 1,4 litraa sadalla.
Ostajia kannustetaan pienellä autoverolla, jotta nämä ostaisivat vähäpäästöisiä lataushybridejä. Todellisuudessa lataushybridi kuluttaa parin litran sijasta 6 - 7 litraa, näin siis päästölukema voi olla ilmoitetun 30 g/km sijasta vaikkapa 150 g/km. Veroetu on suurin syy siihen, miksi iso katumaasturi ostetaan lataushybridinä.
Totta että joissain medioissa puhutaan "luvatusta kulutuksesta" tai "virallisesta kulutuksesta" vaikka oikeasti tarkoitetaan WLTP normin mukaista kulutusta. Tästä ei ihmisiä ole informoitu tarpeeksi, eikä myöskään siitä että jos päivittäin täytyy ajaa Hangosta Ivaloon peräkärry perässä, niin silloin lataushybridi ei ole oikea valinta.
Ei kai kukaan oikeasti usko, että yli 2t malmikasa liikkuu sähkön loputtuakin reilun litran kulutuksella - tai mistäpä minä tiedän, voihan joku reaalimaailmasta vieraantunut, tekniikasta mitään ymmärtämätön näin luullakin.
Totta sekin, että sähkön loputtua polttoaineen kulutus nousee melkein samalle tasolle mitä vastaavan kokoisella pelkällä polttomoottorilla oleva ajoneuvo kuluttaa, mutta tuon polttomoottorin käynnistystä edeltävänä sähköajon aikana ei käytönaikaisia päästöjä synny ollenkaan. Jos plugaria lataa säännöllisesti, niin parhaimmassa tapauksessa tuo "päästötön" ajo tapahtuu joka kerta kun autolla lähdetään liikkeelle, edellyttäen että ajoakustossa on virtaa. En omista katumaasturia, enkä aio sellaista koskaan edes hankkia, ei ole mun juttu, mutta olettaisin etteivät kaikki plugarikatumaasturin omistajatkaan aja joka kerta vähintään sitä 100km kun käynnistävät auton (jolloin siis saataisiin jonkinlainen vertailukelpoinen kulutuslukema paljonko sitä polttoainetta nyt tällä kertaa meni 100km matkalla). Päähuomio pitäisi kiinnittää keskikulutukseen pitemmällä aikavälillä/matkalla eikä takertua siihen hetkelliseen kulutukseen.
Sitä ihmettelen itsekin kun juttua tuoreesta lehdestä luen. Kulutus (päästövaatimukset) ohjaavat koko autoteollisuutta ja autojen valmistusta tänäpäivänä. TM sivuutti tämän tärkeän asian kokonaan, olen todella hämmästynyt.
Jotain osviittaa siitä mitä kulutukset olisivat olleet löytyy rivien välistä, siitä toteamuksesta että plugin hybridit suurimmaksi osaksi eivät kykene pakkaskelillä hyödyntämään akun varausta eli sähköajoa, BMW taisi olla tästä poikkeus.
Ajan itse yhdellä testissä olleella 4 veto plugin hybridillä, ja akkua ei ole tarvinnut ladata lainkaan nyt yli 10 asteen pakkasilla työmatka ajossa, johtuen siitä että auto ei akun varausta suostu käyttämään. Keskikulutus ajotietokoneen mukaan 8-10l.
Toivottavasti olen väärässä, mutta tulee mieleen että ilmoitetut kulutuslukemat olisivat olleet niin suuret että suurelle yleisölle olisi paljastunut nykyisten plugin hybridien mielekkyys suomen olosuhteisiin.
Mulla nyt toista kertaa satunnaisessa ajossa, työsuhteen vuoksi, Opel Grandland x executive 300 PHEV AWD A8.
Täydellä akulla ja tankilla lähtö talvipakkasilla, yli -10c, ilman esilämmitystä saa aikaan sen, että kulutus noin 12-14l/100 normaaliajossa kaupunki, maantie- ja moottoritieajoa. Em. ajolla 90km jälkeen ajoakku tyhjä ja kulutus nousee rajusti.
Keskikulutus sekalaisessa talviajossa koko ajan 9,8-14,3 ajotietokoneen mukaan. Ja lataan ajoakkua aina kun mahdollista ja useinmiten se on mahdollista.
En ikimaailmassa ottaisi omalla rahalla käyttöön/omistukseen/liisaukseen tällaista Opelia.
En yhtään ihmettele, miksi TM ei julkaissut kulutuslukemia.
Subarua ei ollut mukana testissä. Tuossa näytettä siitä kuinka vanhalla Foresterilla voi lähteä pihasta vaikka löysää lunta on semmoiset 40 senttiä koko ajan keulan edessä.
No kuinka monta päivää vuodessa ajelet yli -10 pakkasasteen C:sta. Eli onko kokonaisuuden kannalat iompaa merkitystä.
Niin kyseessähän oli talviauto vertailu, ei kesäauto tai ympärivuoden auto vertailu.
No ajan itse n. 3 kuukautta vuodesta toki vuodesta riippuen keskimäärin yli -10 asteen pakkasessa, se on 1/4 osa vuodesta, sillä on mielestäni melkoinen merkitys. Ehkä enemmänkin jos huomioi yöpakkaset joiden jälkeen auto otetaan aamulla ajoon. Tätähän ei huomioida missään nykyisissä päästömittaus spekseissä, mutta olisin kuvitellut että talviauto vertailussa asia huomioidaan.
En itseasiassa muista onko koskaan TM:ssä tehty autotestejä joissa kulutuslukemia ei ole mitattu, nyt yllättäen nimenomaan plugin hybrid autojen vertailussa asia sivuutettiin.
TM. Että mitähän helvettiä, 12-tuntisia päiviä kulutustiedot puuttuvat, koko lailla turha juttu. Myös olisi hyvä testata ne autojen turvavarusteet talviolosuhteissa.
Toisaalta itsellä on Volvo XC40 T5, kyllä se käyttää sähköä, tänäänkin aamulla -19, lähden kyllä liikkeelle tallista, jossa +5, hybrimodella 40 km sähköllä. Keskikulutus ollut 5l/100 km. Lataan säännöllisesti. Eli kyllä tuon mukaisesti polttoaineenkulutus on maltillista.
Itse en ole löytänyt Volvosta tietoa että on joku asteluku, jonka alapuolella ei toimisi.
No nyt oli tosiaan TM:ltä aikamoinen rimanalitus. Hybridi talvitesti josta puttui tyystin todelliset kulutusmitaukset. Ei mitauksia todellisista ajomatkoista sähköllä eikä mittauksia poltoaineen kulutuksista.
Täysin tyhjänpäiväinen testi suoraan sanottuna.
Lienee näin nykykielellä sanottuna "äärimmäisen haasteellista" saada kulutuksesta vertailukelpoisia tuloksia, kun autoilla tehdään/ajetaan erilaisia testejä. Vaatisi pitempiä normaalikäyttöä simuloivia ajo-lataus-jaksoja. Päiviä ja satoja kilometrejä. Jättivät sitten "maltillisesti" pois. Perustella olisivat voineet.
Varmaan haasteellista mitata jos sähköajo ei edes onnistu pakkasella :-D Että semmoisia laitteita.
Hienosti menee!
Voi sitä patteriautoillakin vähän tuuppia:
Päinvastoin. Pelkkä polttoaineenkulutus on helpompi mitata. matkaan vajaalla akulla ja 400 ... 500 kilometriä vaihtelevaa ajoa ilman latauksia.
Tai akut yön aikana täyteen ja aamulla matkaan pakkasesta 200 km letkassa ja katsotaan paljonko bensaa kului. Vastaisi ehkä paremmin sellaista käyttöä jossa lataushybridistä pitäisi vielä olla hyötyä.
Viime viikolla TM:n päätoimittaja Ruokanen tehtaili tapansa mukaan Ilta-Sanomien kolumniinsa kohtuuttoman arvostelun hallituksen rokotuskyvykkyydestä. TM:n talvitestin luettuaan Ruokaselta on puolestaan syytä kysyä; miten meni niinkuin omasta mielestä. TM:n vuoden suurin markkinointioperaatio meni ns. munille. Hybridien sähköajon toimintamatkaa ei mitattu ollenkaan. Jos jostain käsittämättömästä syystä harkitsisin tuollaisen hybridin ostoa niin ensimmäisen asia olisi ottaa selvää vertailuautojen sähköisestä toimintamatkasta ja sen muutoksesta pakkasolosuhteissa. Oliko tehtävä ylivoimainen kymmenpäiselle insinöörikomppanialle vai eikö mittausta haluttu jostain kaupallisista syistä tehdä. Kaikenlaista huulenheittoa tuosta TM:n Lapin valloituksesta on saatu lukea, mutta ei oleellisinta. Etenkin kun lehti hehkuttanut uuden ajan sähköautojen talvitestiä kuukausikaupalla. Taannoinen TM:n kestotilauksen peruminen tuntuu yhä viisaammalta teolta.
Ja muukin arvostelu vähän niin ja näin. Muun muassa RAVi meni penkkaan eikä ajonvakautus ym. vakuuta, pisteet hallittavuudesta silti 8. Lämmityslaite sai 9, netin keskustelujen mukaan autossa ei tarkene pakkasella kun ilp ei toimi, ja bensakoneestakaan ei paljoa lämpöä tule. Kalliille Tojolle piti saada hyvät pisteet väkisin?
Irtonumero jäi ja tulee jäämään ostamatta. Uskoakseni siellä lehdykässä lukee, että kulutuksia ja päästöjä ei mitattu, koska neliveto ja VTT sitä ja VTT tätä...
Toki jos TM:n toimittelijat ovat tottuneet käymään vain Espoossa, niin tuo TM:n selitys on ihan hyväksyttävä.
Tuolla Porvoon suunnalla olisi toki jotain parempaakin tarjolla...
https://www.kylmaextra.fi/lehdet/kylmaextra_2_2020/polttoaineet_saavat_kylmaa_kyytia_nesteen_laboratoriossa
Tämän päätoimittelijan uskottavuus nyt on vähän niin ja näin, kuten alla olevan pääkirjoituksen kommenteista voi lukea...
https://tekniikanmaailma.fi/lehti/17b-2020/tama-selitys-kannattaa-lukea/
Tämä toisena osiona.
Ja välitulos "akullä päästiin x km" muistiin merkiten.
On tietenkin, koska pakkaskäynnistyksiä on joka vuosi monen kuukauden ajan. Viime talvena näkyy olevan tankkikirjassa Webaston systemaattinen käyttäkausi lokakuun lopulta maaliskuun lopulle, kun yksittäisiä lämmittelyitä ei kirjata.
Vaikka pakkanen onkin Suomen talvessa sinulle yllättävä tapahtuma, sen painoarvo valinnassa on silti jokaisen käyttäjän henkilökohtainen valinta joka ei kuulu testin piiriin. Sen sijaan se, mitä tapahtuu vaikkapa -10 asteen lämpötilassa mitä suurimmassa määrin on talvitestin piirissä olevaa asiaa. Tämän tiedon perusteella me, joille asialla on merkitystä osaamme tehdä sivistyneitä valintoja.
Sivistys kulkee sähköautossa! Tämän näkee siitä, että ei tarvitse polttiskuskin tavoin ajaa lumilinnalla.
Minä en olisi kehdannut postata ihmisten näkyville tuota Foresterin poistumista. Eipä tosin olisi mitään postattavaakaan, koska en kykene liikuttamaan autoani lumikinos katolla. En tosin olisi myöskään saanut vajaavetoistani pihasta liikkeelle kauhomatta alkuun puhdasta kiitorataa.
Näin päästäänkin siihen itse ongelmaan, eli vaikka pelkällä polttomoottoriautolla kulutusmittaus onkin suhteellisen helppoa, niin lataushybridillä se ei välttämättä sitä ole.
Olisi nyt edes mitattu siten, kuin aikaisemmissa talvivertailuissa olleilla lataushybrideillä, eli akku täynnä ensin kylmänä ja perään lämpimänä ja sitten akku tyhjänä ensin kylmänä ja perään lämpimänä. Aikaisemmat talvitestin lataushybridit ovat lyöneet pöytään vertailun suurimmat kulutuslukemat kylmänä akku tyhjänä ajettaessa ja vertailun pienimmät lukemat akku täyteen ladattuna.
https://vanha.tekniikanmaailma.fi/nakoislehti/lue/04-2013-nakoislehti/talviauto-2013-kylmakulutus-2?_ga=2.146836159.988458658.1613370647-373201895.1497596595
https://vanha.tekniikanmaailma.fi/nakoislehti/lue/04-2018-nakoislehti/talviauto-2018-kylmakulutus-2?_ga=2.148423359.988458658.1613370647-373201895.1497596595
"Sivistys kulkee sähköautossa! Tämän näkee siitä, että ei tarvitse polttiskuskin tavoin ajaa lumilinnalla.
Minä en olisi kehdannut postata ihmisten näkyville tuota Foresterin poistumista. Eipä tosin olisi mitään postattavaakaan, koska en kykene liikuttamaan autoani lumikinos katolla. En tosin olisi myöskään saanut vajaavetoistani pihasta liikkeelle kauhomatta alkuun puhdasta kiitorataa."
En tullut ajatelleeksi että lumilinna auton katolla pahoittaa mielen noin pahasti.
just joku tämmöne tai sit mitä aiempina vuosina on käytetty.
oheen vaan kommentti että testin aikana ilmanlämpötila xx tms
sillehän tm ei voi mitään jos ei ole kovia pakkasia 2den viikonaikan tarjolla tai toistepäin mutta mulle riittää että tuloksket ovat vertailtavissa testiryhmän sisällä. ei välttämättä eri vuosien välillä
"Sulla on mun luonto", sanottiin jo Pulttiboisissa aikoinaan.
Mielestäni TM peittelee ladattavien hybridiautojen todellisia kulutuslukemia, tai ainakin epäonnistuu raskaasti tehtävässään kertoa autojen oleellisista ominaisuuksista. Testeissä kerrotaan toistuvasti, että ”hybriditekniikan vuoksi ei kulutusta pystytty mittaamaan luotettavasti”. Epätarkkakin mittaus on mittaus, ja virhemarginaali voidaan hyvin antaa tiedoksi. Miksi ei kerrota mitään? Laajassa talvitestissä ei ollut sanaakaan eikä numeroakaan hybridien polttoaineen kulutuksesta, eli päästöistä! Aiemmissa testeissä on kerrottu jopa eri päästökomponenttien arvot. Verottaja kohtelee näitä autoja hyvin myötäsukaisesti, josta johtuu näiden auton suuri suosio. TM:n on aika kertoa lukijoille millaisia päästöjä nämä autot todellisuudessa aiheuttavat, keskimäärin. Onko verotuspolitiikalla riittävä perusta ja onko se oikeudenmukainen. Ei riitä, että autojen omistajat kertovat omia tarinoitaan sosiaalisessa mediassa.
Nii olisihan se katastrofi jos asia tulisi TM:n kautta viralliseksi. Lataushybridit ovat oikeammin suunniteltu laboratoriotestejä ja verohelpotuksia, eivät siis oikeaa ajoa varten. Valtioiden tulisi lopettaa näiden autojen tukeminen veronmaksajien rahoilla. Ei tämä erhe näytä poliitikkoja paljon kiinnostavan, he kun ovat viisaudessaan näin päättäneet.
Näissä keskusteluissa mainitaan useasti "tukeminen veronmaksajien rahoilla". Miten se tuki maksetaan? Itse en ainakaan saanut mitään tukea plugarille, vaan hankintahetkellä maksoin autoveroa jonkin verran vähemmän kuin olisin maksanut pelkällä polttomoottorilla varustetusta vastaavasta, joka olisi omassa käytössäni kuluttanut 3x enemmän nestemäistä polttoainetta (keskikulutus plugari 2l/100km vs vastaava ice 6l/100km). Jos olisin jättänyt auton ostamatta (tai ostanut jonkin käytetyn), niin silloin valtio ei olisi saanut hankinnan aikaisia verotuloja ollenkaan.
On toki totta, että täyden autoedun omaavat työsuhdeautoilijat aiheuttavat vääristymän tämän latauskäyttäytymisen osalta, mutta ei se autojen vika ole. Jos itse joutuu maksamaan polttoaineet, niin tuskin on montaa plugarikuljettaja, joka ei lataisi aina mahdollisuuden niin salliessa.
Tässä muutama esimerkki luvattu kulutus vs todellinen kulutus!
Iltalehden kaksi koeajoa. Volvo XC40 PHEV, joka pääsi parilla kolmella litralla ensimmäiset 50 kilometriä, mutta kun akku tyhjeni, niin kulutus singahti 7 litraan. Virallinen kulutus on 2,3 - 2,4 litraa sadalla.
Skoda Superb PHEVissä kulutus nousi 6,6 litraan. Virallinen kulutus on 1,3 - 1,4 litraa sadalla.
Ostajia kannustetaan pienellä autoverolla, jotta nämä ostaisivat vähäpäästöisiä lataushybridejä. Todellisuudessa lataushybridi kuluttaa parin litran sijasta 6 - 7 litraa, näin siis päästölukema voi olla ilmoitetun 30 g/km sijasta vaikkapa 150 g/km. Veroetu on suurin syy siihen, miksi iso katumaasturi ostetaan lataushybridinä.
Totta että joissain medioissa puhutaan "luvatusta kulutuksesta" tai "virallisesta kulutuksesta" vaikka oikeasti tarkoitetaan WLTP normin mukaista kulutusta. Tästä ei ihmisiä ole informoitu tarpeeksi, eikä myöskään siitä että jos päivittäin täytyy ajaa Hangosta Ivaloon peräkärry perässä, niin silloin lataushybridi ei ole oikea valinta.
Ei kai kukaan oikeasti usko, että yli 2t malmikasa liikkuu sähkön loputtuakin reilun litran kulutuksella - tai mistäpä minä tiedän, voihan joku reaalimaailmasta vieraantunut, tekniikasta mitään ymmärtämätön näin luullakin.
Totta sekin, että sähkön loputtua polttoaineen kulutus nousee melkein samalle tasolle mitä vastaavan kokoisella pelkällä polttomoottorilla oleva ajoneuvo kuluttaa, mutta tuon polttomoottorin käynnistystä edeltävänä sähköajon aikana ei käytönaikaisia päästöjä synny ollenkaan. Jos plugaria lataa säännöllisesti, niin parhaimmassa tapauksessa tuo "päästötön" ajo tapahtuu joka kerta kun autolla lähdetään liikkeelle, edellyttäen että ajoakustossa on virtaa. En omista katumaasturia, enkä aio sellaista koskaan edes hankkia, ei ole mun juttu, mutta olettaisin etteivät kaikki plugarikatumaasturin omistajatkaan aja joka kerta vähintään sitä 100km kun käynnistävät auton (jolloin siis saataisiin jonkinlainen vertailukelpoinen kulutuslukema paljonko sitä polttoainetta nyt tällä kertaa meni 100km matkalla). Päähuomio pitäisi kiinnittää keskikulutukseen pitemmällä aikavälillä/matkalla eikä takertua siihen hetkelliseen kulutukseen.