Huonoa = ei nelivetoa!

31 kommenttia
«1

TM:n autoesittelyissä otetaan usein negatiivisena nelivetoisuuden puuttuminen - mutta mikä oikeasti on normaalissa käytössä se etu nelivetoisuudesta?
Suurempi etu talviolosuhteissa (lumihangessa) selviämiseen olisi suurempi maavara, pelkkä nelivetoisuus ei auta.
Väitän, että nykyisten autojen ajoelektroniikalla päästään riittävään etenemiskykyyn pelkällä kaksipyörävedolla - ongelmaa saattoi olla ennen 2000-luvun alkua, koska silloin yhden pyörän sutiminen pysäytti etenemisen (eli kuskin oman jalan hallinta ratkaisi matkan pysähtymisen tai auton pyörähtämisen!). Pysäyttämisessähän ei ole mitään eroa vetotavalla - eikä normaalissa liikenteessä pikataipaleen muutaman sekunnin vähentämisestä ole mitään hyötyä.
PS. Minulla on nykyisin neliveto (GLC) - jolla maavaran vuoksi pääsee eteenpäin ja edellinenkin oli matala neliveto (C), joka jäi jo kotikadulla ”vatsasta” kiinni! Mutta seuraavaan autoon käytetään neliveto-lisämaksu muihin varusteisiin...

  
  • @Hessi kirjoitti:
    TM:n autoesittelyissä otetaan usein negatiivisena nelivetoisuuden puuttuminen - mutta mikä oikeasti on normaalissa käytössä se etu nelivetoisuudesta?
    Suurempi etu talviolosuhteissa (lumihangessa) selviämiseen olisi suurempi maavara, pelkkä nelivetoisuus ei auta.
    Väitän, että nykyisten autojen ajoelektroniikalla päästään riittävään etenemiskykyyn pelkällä kaksipyörävedolla - ongelmaa saattoi olla ennen 2000-luvun alkua, koska silloin yhden pyörän sutiminen pysäytti etenemisen (eli kuskin oman jalan hallinta ratkaisi matkan pysähtymisen tai auton pyörähtämisen!). Pysäyttämisessähän ei ole mitään eroa vetotavalla - eikä normaalissa liikenteessä pikataipaleen muutaman sekunnin vähentämisestä ole mitään hyötyä.
    PS. Minulla on nykyisin neliveto (GLC) - jolla maavaran vuoksi pääsee eteenpäin ja edellinenkin oli matala neliveto (C), joka jäi jo kotikadulla ”vatsasta” kiinni! Mutta seuraavaan autoon käytetään neliveto-lisämaksu muihin varusteisiin...

    Voithan ostaa auton, jossa neliveto on vakiona, niin silloin saat nelivedon ilman lisämaksua ja voit käyttää säästyneen rahan muihin varusteisiin.

      
  • muokattu 02.03.2021 00:33

    @Hessi kirjoitti:
    TM:n autoesittelyissä otetaan usein negatiivisena nelivetoisuuden puuttuminen - mutta mikä oikeasti on normaalissa käytössä se etu nelivetoisuudesta?
    Suurempi etu talviolosuhteissa (lumihangessa) selviämiseen olisi suurempi maavara, pelkkä nelivetoisuus ei auta.
    Väitän, että nykyisten autojen ajoelektroniikalla päästään riittävään etenemiskykyyn pelkällä kaksipyörävedolla - ongelmaa saattoi olla ennen 2000-luvun alkua, koska silloin yhden pyörän sutiminen pysäytti etenemisen (eli kuskin oman jalan hallinta ratkaisi matkan pysähtymisen tai auton pyörähtämisen!). Pysäyttämisessähän ei ole mitään eroa vetotavalla - eikä normaalissa liikenteessä pikataipaleen muutaman sekunnin vähentämisestä ole mitään hyötyä.
    PS. Minulla on nykyisin neliveto (GLC) - jolla maavaran vuoksi pääsee eteenpäin ja edellinenkin oli matala neliveto (C), joka jäi jo kotikadulla ”vatsasta” kiinni! Mutta seuraavaan autoon käytetään neliveto-lisämaksu muihin varusteisiin...

    Toki kaksipyörävedolla pärjää, mutta en minä kyllä nelivedosta kovin mielelläni luopuisi. Liukkaalla se parantaa mahdollisuuksia ehtiä sivutieltä raskaahkosti liikennöidylle väylälle, auttaa kotitielläni (Espoon kaava-alueella) olevassa mäessä joka muutamana päivänä vuodessa jää kaksivetoisilta ajamatta, ja mielestäni se lisää vakautta huonolla kelillä ihan maantiellä ajaessakin.

    Maavarasta olen samaa mieltä, sitä saisi olla (perusautoa) enemmän. Olen tykästynyt korotettuihin farkkuihin, kuten Volkkarin Alltrackin, Subaru Outbackiin ja Volvo Cross Country-malleihin. Mikei katumaasturikin, mutta ne tuppaavat olemaan samanhintaista farkkua pienempiä.

      2
  • Nelivetoisen auton tarpeellisuuden voi eliminoida parhaiten oikealla asenteela ja ennen kaikkea omilla ratkaisuillan. Toinen tärkeä näkökulma on nelivetoisen auton tuomat lisäkustannukset, polttoaineenkulutukseen, huolto/korjauskustannuksiin. Jarrutusmatkat pysyvät samoina oli alla sitten mikä tahansa vetotapa. Autojen ominaisuudet ovat kehittyneet huimasti jostain 80-luvun menopeleistä tähän päivään. Autoihin on tullut luistonestojärjestelmät, ajonvakautusjärjestelmät auttamaan kuljettajaa. Oman kokemukseni mukaan järjestelmät ovat toimivuuden osalta ylittämättömät. Kuljettajien toiminnassa on eroavaisuuksia mutta ajonvakautusjärjestelmä on muuttumaton se toimii aina hallitulla tavalla. Nämä jatkuvasti umpihangessa ajavat nelivetokuljettajat ovat usein niitä jotka ulosmittaavat omalla erikoisella asenteellaan kaikki nelivedon hyvät ominaisuudet. Liiallinen optimismi kelillä kuin kelillä on nelivetokuljettajan pahin vihollinen. Umpihankeen ajanut nelivetokuljettaja tarvitsee aika usein hinausapua tuon liiallisen optimistisen asenteensa takia.

      
  • Kiinnostavaa on verrata nelivetokeskustelua sähköautokeskusteluun ja auton rajoitteisiin. Nelivetoa tarvitaan (=kaksivedolla jää jumiin, auto kiihtyy liian hitasti tms.) ehkä kerran pari vuodessa, joten sillä voi nelivetoa perustella. Neliveto vakauttaa ajoa talvisella maantiellä, mutta onko kaksiveto niin epävakaa, että asialla olisi jotain merkitystä?

    Sain vahingossa autoni luistoon viikonloppuna märällä ja sileällä pikkutiellä kitkarenkailla tilanteessa, jossa kaarteessa kallistus oli ulospäin. Neliveto ei olisi yhtään parantanut tilannetta. Tulin kurviin ilman vetoa eli pyörät vapaasti rullaten, joten pitkittäispidon käyttö ei rasittanut sivuttaispitoa. Olisinko tullut tilanteeseen nelivetoisella lujempaa, koska auton vakaus olisi mahdollistanut kovemmat ajonopeudet ja siksi päätynyt ojaan? En tiedä, paljon mahdollista. Tilanne kieltämättä oli yllättävä, koska tien geometria niin tehokkaasti auttoi luistoa ja hidasti sen oikenemista.

      
  • Minä käyn talvisin viikottain mökilläni jossa loppumatkassa ei talvikunnossapitoa tiellä ole ja ennen pihaan ajoa on ylämäki ja mäen alla 90 asteen mutka eli vauhtia mäkeen ei saa.
    Aiemmin omistin Citroen C5:n jonka parhaita puolia lumen täyttämällä tiellä oli maavaran nosto. Sekään ei aina auttanut kun etuvedolla ei jaksanut ylämäkeä umpihankeen nousta.

    Nykyisin ajan nelivetoisella Honda CR-V:llä. Sillä olen aina päässyt mäen ylös.
    Toisaalta joskus kun lunta on ollut 20cm tai enemmän en sillä ole päässyt, toisin kuin C5:llä, edes mäen allekaan riippuen lumen olomuodosta, pulverilunta vai nuoskalunta joka pakkautuu auton alle, kun maavara Hondassa on vain 16cm.

    Seuraavakin autoni tulee olemaan nelivetoinen (ja sähköauto). Lisäksi kiinnitän huomiota myös auton maavaraan em. syystä.

    Harmittavan usein lehtien uusien autojen esittelyissä jätetään kertomatta maavara. Toisin kuin TM. Siitä kiitos.

      2
  • Olen samaa mieltä aloittajan kanssa. Itsellä käytössä tällä hetkellä neliveto ja takaveto ja riippuu täysin käyttötarkoituksesta millä ajetaan. 1.5t trailerin vedossa mennään lähes poikkeuksetta nelivedolla varsinkin talviolosuhteissa, mutta "kevyemmässä" ajossa (varsinkin pitävällä alustalla) ei ole takapotkun voittanutta. Toki nelivedolla pääsee talvella kiillotetuista risteyksistä paremmin liikkeelle, mutta ainakaan itselle ei ole tuottanut ongelmaa tuo liikkeellelähtö samoissa olosuhteissa myöskään takavetoisella. Ennen nelivedon hankintaa tuo samainen traileri liikkui kyllä takavedollakin, joskin talviolosuhteissa piti olla hieman ennakoivampi jos joutui pysäyttelemään ylämäkiin. Itselleni tuo neliveto on sellainen "nice to have", tärkeämpänä vetohommissa pidän automaattista tasonsäätöä ilmajousituksella tms. - meidän mökkitie on ainakin toistaiseksi ollut sen verran hyvin aurattu, että normaalikorkuisellakin autolla pääsee.

    Talviautotestissä voisin pitää nelivetoisuuden puuttumista negatiivisena, jos kerran testaillaan talviominaisuuksia. Kesällä ainakin omalla kohdallani nelivedosta on jopa haittaa lähinnä kasvavan kulutuksen suhteen - vaikka neliveto ei olekaan jatkuva - mutta kyllä ne kytkeytyvänkin nelivedon vaatimien vetoakseleiden aiheuttamat kitkahäviöt helposti sen 0.5-1l/100km lisäävät kulutusta jopa euro6 dieselissä.

      1
  • @Penteles kirjoitti:
    Aiemmin omistin Citroen C5:n jonka parhaita puolia lumen täyttämällä tiellä oli maavaran nosto. Sekään ei aina auttanut kun etuvedolla ei jaksanut ylämäkeä umpihankeen nousta.

    Etuvedon huono puoli on juuri tuo eli pito heikkenee silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin. Siinä mielessä tasapainoiset takavetoisen sähköautot ovat parempia.

      1
  • @Herbert kirjoitti:
    Kiinnostavaa on verrata nelivetokeskustelua sähköautokeskusteluun ja auton rajoitteisiin. Nelivetoa tarvitaan (=kaksivedolla jää jumiin, auto kiihtyy liian hitasti tms.) ehkä kerran pari vuodessa, joten sillä voi nelivetoa perustella. Neliveto vakauttaa ajoa talvisella maantiellä, mutta onko kaksiveto niin epävakaa, että asialla olisi jotain merkitystä?

    Itse olen aina ihmetellyt sitä, kuinka moni kertoo, että Suomessa talviajossa tarvitaan neliveto ja korkealla maavaralla, jotta selviää kaupunkiajosta. Aloitin autoiluni kevytperäisellä 70-luvun takavedolla, jolla joutui toki liukkailla miettimään ajoaan, mutta ei silläkään yksikään reissu jäänyt ajamatta. 2000-luvun kaksivetoisilla ajaminen on ollut tuohon verrattun tosi helppoa, enkä ole koskaan joutunut tilanteeseen, jossa pito ei olisi riittänyt. Liukkaimmilla alustoilla ei toki kaksivetoisella pankkirosvon lähtöjä oteta, mutta eipä liukkailla mun mielestä ole syytäkään mitään kiihdytysennätyksiä tavoitella ja silloinkin kiihdyttämistä rajoittaa lähinnä muu liikenne. Viimeisin talvikokemus mulla on suhteellisen kevytkeulaisella plugarilla, jossa mekaanista vetopitoa on suhteellisen vähän, mutta sähkömoottorin mainio momentinhallinta ja nopea reagointi takasivat enemmän kuin riittävän pidon ja kiihtyvyyden. Äänettämän moottorin ja hiljaisten kitkarenkaiden kanssa sai kuunnella tyypillisesti sitä, kuinka nastat ruopivat viereisellä kaistalla tarjoten omaa autoanin hitaamman kiihtyvyyden.

      2
  • Olen jäänyt kiinni metsäteillä kesällä pehmeisiin mättäisiin yksivetoisilla, en tiedä kuinka paljon kaksivetoinen olisi ollut parempi.

    Vitara 2015 vapaasti hengittävä.
    Liian pieni maavara, mahdollisiin kallio kosketuksiin ei ole varauduttu rakenteella. Aina ’joku?’ neliveto, bensiinin kulutus kuitenkin alle 5l itselläni. Milloinkaan ei tosin kieltäydy etenemisestä, elleivät kaikki renkaat (lumihangen) vuoksi ole ilmassa, siis en ole saanut sutimaan kokeiluista huolimatta jäälläkään kesärenkailla. Vaarallinen/tunteeton auto maanteillä liukkailla, nelivedon johdosta ei edes tiedä onko liukasta ennen kurvia tai jarrutusta.

    Takavetoinen on turvallisempi, se menee minne ohjaat vaikka perä tykkääkin katella maisemia. Lisäksi jarrutuksessa painopiste on edessä (esim.Taunus).

    Saamarin rumia kaikki katumaasturit (näilläkö Bond seuraavaksi ajelee).

      
  • @Vital kirjoitti:

    Takavetoinen on turvallisempi, se menee minne ohjaat vaikka perä tykkääkin katella maisemia. Lisäksi jarrutuksessa painopiste on edessä (esim.Taunus).

    Jarrutuksissa parasta olisi, että dyynamisen painonsiirtymän jälkeen kuorma renkailla olisi tasan. Tämä vaatisi takapainoista jakaumaa paikallaan.

      
  • @NHB kirjoitti:

    Itse olen aina ihmetellyt sitä, kuinka moni kertoo, että Suomessa talviajossa tarvitaan neliveto

    Kukas se heittikään talvirengaspuolelle kuittauksen, jota voisi tässä soveltaa tähän:

    "Jos ei talvella pärjää ilman nelivetoa, voi luopua autosta"

      
  • muokattu 02.03.2021 16:21

    @NHB kirjoitti:

    @Vital kirjoitti:

    Takavetoinen on turvallisempi, se menee minne ohjaat vaikka perä tykkääkin katella maisemia. Lisäksi jarrutuksessa painopiste on edessä (esim.Taunus).

    Jarrutuksissa parasta olisi, että dyynamisen painonsiirtymän jälkeen kuorma renkailla olisi tasan. Tämä vaatisi takapainoista jakaumaa paikallaan.

    Hmm, en ymmärrä mitä tarkoitat. (Kevyt)Ajoneuvo pysähtyy lähes pelkästään eturenkailla kokemusteni mukaan, eli se 70% tuntuu varovaiselta arviolta?

      
  • @Vital kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:

    @Vital kirjoitti:

    Takavetoinen on turvallisempi, se menee minne ohjaat vaikka perä tykkääkin katella maisemia. Lisäksi jarrutuksessa painopiste on edessä (esim.Taunus).

    Jarrutuksissa parasta olisi, että dyynamisen painonsiirtymän jälkeen kuorma renkailla olisi tasan. Tämä vaatisi takapainoista jakaumaa paikallaan.

    Hmm, en ymmärrä mitä tarkoitat. (Kevyt)Ajoneuvo pysähtyy lähes pelkästään eturenkailla kokemusteni mukaan, eli se 70% tuntuu varovaiselta arviolta?

    sinä puhut jarrutasapainosta ja NHB auton painojakaumasta.

    Etenkin Taunuksen tai sen aikalaisen 740 GLE:n ongelma jarrutuksessa on siinä, että takapyörät eivät voi juurikaan avustaa jarrutuksessa, koska jo staattisesti etuviisto painojakauma muuttuu jarrutuksen aikaisen dynaamisen painonsiirtymän vuoksi entistä katastrofaalisemmaksi nokkapainoisuudeksi.

    Tämän ilmiön merkityksen jarrutukseen tuntee erittäin selvästi moottoripyörällä, jossa jarrutus alkaa molemmilla jarruilla ja jarrutuksen edetessä dynaamisen painonsiirron vuoksi etujarrua on varaa kiristää reilusti ja takajarrua joutuu joko keventämään tai vapauttamaan sen kokonaan.

      2
  • @Vital kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:

    @Vital kirjoitti:

    Takavetoinen on turvallisempi, se menee minne ohjaat vaikka perä tykkääkin katella maisemia. Lisäksi jarrutuksessa painopiste on edessä (esim.Taunus).

    Jarrutuksissa parasta olisi, että dyynamisen painonsiirtymän jälkeen kuorma renkailla olisi tasan. Tämä vaatisi takapainoista jakaumaa paikallaan.

    Hmm, en ymmärrä mitä tarkoitat. (Kevyt)Ajoneuvo pysähtyy lähes pelkästään eturenkailla kokemusteni mukaan, eli se 70% tuntuu varovaiselta arviolta?

    Niin jos tuota pysähtymisen etupainoisuutta jos saisi tasoitettua, niin lähtökohtaisesti se parantaisi hidastuvuutta.

      
  • Takavetoisessa autossa kiihdytyksessä painoa siirtyy taka-akselille näin ollen pito paranee. Jarrutuksessa taas etuakselille. Kiihdytyksessä painonsiirto on takavetoisessa autossa toivottavaa, jarrutuksessa painonsiirto ei missään tapauksessa ole toivottavaa. Jarrutuksessa painoa siirtyy etuakselille, vähenee näin ollen mahdollinen kokonaisjarrutusteho.

      
  • @Herbert kirjoitti:
    Kiinnostavaa on verrata nelivetokeskustelua sähköautokeskusteluun ja auton rajoitteisiin. Nelivetoa tarvitaan (=kaksivedolla jää jumiin, auto kiihtyy liian hitasti tms.) ehkä kerran pari vuodessa, joten sillä voi nelivetoa perustella. Neliveto vakauttaa ajoa talvisella maantiellä, mutta onko kaksiveto niin epävakaa, että asialla olisi jotain merkitystä?

    Ei ole liian epävakaa, hyvin pärjää.

    En minä näe nelivetoa välttämättömyytenä, mutta tykkään siitä, enkä halua siitä luopua. En halua luopua myöskään penkin-, tuulilasin- tai ratinlämmittimestä tai navigaattoristakaan. Ja ilman näitä kaikkia pärjää mainiosti.

    • ne ihan muutamat päivät jolloin auton joutuu jättämään "alas", jos kaupunki ei ole ehtinyt auraamaan. Ei sekään ole ylitsepääsemätöntä.

    Mutta onko siinä jotain pahaa jos tykkää jostain vain siksi että se on mukavaa? Sähköautotkin ovat mukavia, siksi haluaisin sellaisen.

      4
  • M880 tiivisti yllä mainiosti oman näkemykseni. Kyllähän sitä pärjää vaikka vanhalla Ladalla, jos niikseen tulee. Pehmustetut penkitkin voi vaihtaa puujakkaroihin ja silti pärjää.

    Nelikon ainoa huono puoli (minusta) on suurempi kääntösäde. Kaikki muut ominaisuudet ovat joko parempia, tai merkityksettömiä.

    Nelikolle on käyttöä käytännössä joka ikinen kerta, kun autolla ajan.

      3
  • Jokainen tietysti laskee, paljonko kannattaa maksaa muutamasta talvipäivästä. Kulut juoksee kesälläkin.

      1
  • @Herbert kirjoitti:
    Jokainen tietysti laskee, paljonko kannattaa maksaa muutamasta talvipäivästä. Kulut juoksee kesälläkin.

    Olet tietysti oikeassa, mutta sama logiikka koskee mitä tahansa varustetta tai vaikkapa automallia. Aina voisi ottaa vähän halvemmankin, ja hyvin pärjäisi.

    Katsoin huvikseni paljonko maksan siitä nelivedosta kesälläkin. Volvon B4 diesel ilman nelivetoa on verotusarvoltaan 120eur halvempi kuin T8. Sen kun laskee veroprosentin ja eläkemaksun mukaan, niin nettovaikutus on 50-60€. Nelivedon lisäksi tulee tehokkaampi auto (jos sille laskee arvoa, minä en kauheasti) joka on hybridi. Koska lataan omaan piikkiin vaikka firma maksaa bensat, niin tästä tulee ehkä 20€ lisää kuluja.

    Näyttää siis siltä että maksan nelivedosta ja osa-aikasähköautoilusta n 75€/kk.

    Onko siinä järkeä? En tiedä. Olenko varma että kulut auki laskettuna olen valmis maksamaan sen? En joka hetki. Tekisinkö saman valinnan jos vaihtaisin autoa nyt? Todennäköisesti.

    Ehkä olisi pitänyt opiskella sitä rahoitusta.

      
  • @Herbert kirjoitti:
    Jokainen tietysti laskee, paljonko kannattaa maksaa muutamasta talvipäivästä. Kulut juoksee kesälläkin.

    Riippuu siitä, missä liikkuu. Suolakehää edestakaisin sahaava ei varmaan nelivetoa kaipaa. Jos tekee kuvauskeikkoja Sortavalasta itään, saattaa korkeampi maavara ja neliveto olla ehdoton vaatimus. Lännellä, silloin kun siellä liikuin, oli teitä, joilla sai ajaa vain nelivetoisilla. Muistaakseni vaadittiin lumiketjutkin. Tiukka ukaasi oli tien alussa.

    Jokuhan haluaa ylikoon vanteet leveämmillä renkailla, vaikka sekin maksaa ja yleensä heikentää normaalikäytön mukavuuttakin. Jokainen laskekoon hiljaa mielessään mistä haluaa maksaa.

      
  • muokattu 03.03.2021 10:56

    M880 kustannusrakenteella neliveto maksaa 900 € vuodessa. Minä en ole sitä valmis maksamaan, koska tarve on sen kerran pari vuodessa, jonka selvittää pienellä harkinnalla ja suunnitelmallisuudella. Tuolla summalla jo hoitaa mökkitien auraustakin, jolloin myös ambulanssi ja paloauto pääsee perille.

    Toki kaikki varusteet yms. maksaa, mutta harvan kulut juoksee samalla tavalla kuin nelivedosta johtuvat. Yleensä varusteiden kustannus rajoittuu hankintahintaan. Koska yleensä neliveto on kaksivetoa kalliimpi, tämä ei tee eroa nelivetoon, jossa rasite tulee hankintahinnan lisäksi käytön mukaan riippumatta siitä, onko nimenomaan nelivedolle tarvetta. Yosemiten mainitsemat leveät renkaat on poikkeus, niissä kulut jatkaa juoksuaan. Halutaanko renkaat siksi, että niitä esitellään naapureille tai ajetaanko radalla pari kertaa vuodessa vai siksi, että niistä kokee saavansa hyötyä jatkuvasti, se on ehkä erona tyypilliseen nelivetoon päätyjään.

      
  • @Herbert kirjoitti:
    M880 kustannusrakenteella neliveto maksaa 900 € vuodessa. Minä en ole sitä valmis maksamaan, koska tarve on sen kerran pari vuodessa, jonka selvittää pienellä harkinnalla ja suunnitelmallisuudella. Tuolla summalla jo hoitaa mökkitien auraustakin, jolloin myös ambulanssi ja paloauto pääsee perille.

    Toki kaikki varusteet yms. maksaa, mutta harvan kulut juoksee samalla tavalla kuin nelivedosta johtuvat. Yleensä varusteiden kustannus rajoittuu hankintahintaan. Koska yleensä neliveto on kaksivetoa kalliimpi, tämä ei tee eroa nelivetoon, jossa rasite tulee hankintahinnan lisäksi käytön mukaan riippumatta siitä, onko nimenomaan nelivedolle tarvetta. Yosemiten mainitsemat leveät renkaat on poikkeus, niissä kulut jatkaa juoksuaan. Halutaanko renkaat siksi, että niitä esitellään naapureille tai ajetaanko radalla pari kertaa vuodessa vai siksi, että niistä kokee saavansa hyötyä jatkuvasti, se on ehkä erona tyypilliseen nelivetoon päätyjään.

    Asetelma muuttuu, jos joutuu maksamaan itse hankintahinnan ja polttoaineen.

      
  • Kun hybridi tuo mukanaan nelivedon (tai toisinpäin) niin se laskee käyttökustannuksia, ei nosta niitä.

    Tuossa 75 eurossa oli mukana latauskustannukset, joita maksan siksi että haluan, en siksi että olisi pakko. Jos ei laske hybridiyydelle ja teholle mitään arvoa, niin nelivedon hinta on n. 55€/kk eli vajaat 700€ vuodessa.

    On se toki paljon rahaa. Ja fiksumpaa olisi varmaan ylipäänsä ajaa halvemmalla autolla ja laittaa erotus säästöön. Luotan kuitenkin siihen että eläke on aikanaan riittävä, joten nautin kivoista jutuista joita nyt, kun on mahdollisuus.

    Ei sillä että se sitten lopulta olisi kummoinen nautinto, ihan perus auto se on.

      
  • Maksaahan ihmiset älyttömiä summia jostain jalopuusomisteista, kirjainyhdistelmistä kynnyslistoissa ja matoissa yms. Nelikosta on sentään ihan oikeaa hyötyä ja toisaalta käytön mukavuutta. Vajaavetoisilla vilkkuu kojetaulun jouluvalot ihan pelkästään märällä asfaltillakin, jos pyrkii etenemään joutuisasti.

      1
  • Minä en ole saanut jouluvaloja kojelautaan märällä asfaltilla, vaikka on etuveto, 110 kW, 340 nm ja n. 1400 kg.

      
  • muokattu 04.03.2021 08:44

    @Ruuhkamies kirjoitti:
    Vajaavetoisilla vilkkuu kojetaulun jouluvalot ihan pelkästään märällä asfaltillakin, jos pyrkii etenemään joutuisasti.

    Tuo joutuisasti ajaminen on taitamatonta kaasun käyttöä.

      1
  • muokattu 04.03.2021 10:34

    Voihan se kaksivetokin tulla kalliiksi jos pitää tilata hinausauto vetämään auto pois lumihangesta. Ja vielä kalliimpaa on jos yrittää itse päästä pois lumihangesta ja rikkoo auton turhalla kuopimisella. Puhutaan jo tuhansista euroista.

    Nykyautoilla ei todellakaan pidä jäädä jumiin minnekään.

      
  • @▫️ kirjoitti:
    Voihan se kaksivetokin tulla kalliiksi jos pitää tilata hinausauto vetämään auto pois lumihangesta. Ja vielä kalliimpaa on jos yrittää itse päästä pois lumihangesta ja rikkoo auton turhalla kuopimisella. Puhutaan jo tuhansista euroista.

    Nykyautoilla ei todellakaan pidä jäädä jumiin minnekään.

    Juuri tuossahan ne omat ennaltaehkäisevät ratkaisut korostuvat, ennakoi ja tee riittävät päätelmät etukäteen. Näin vältyt täysin turhilta akaavieviltä murheilta.

      1
  • @Ruuhkamies kirjoitti:
    Nelikon ainoa huono puoli (minusta) on suurempi kääntösäde. Kaikki muut ominaisuudet ovat joko parempia, tai merkityksettömiä.

    Kustannuksista saa merkityksettömän vain olemalla piittaamatta niistä, mutta kyllä ostohinnan, vakuutusten, huollon ja kulutuksen osalta neliveto maksaa lisää, joten parasta vain peesata M880 loistavaa periaatetta "mä halusin tällasen".

    Jotkut valmistajat ovat onnistuneet erilaisilla kikkailuilla eliminoimaan nelivetoisen vaikutuksen kääntösäteeseen kokonaan. Käsittääkseni Volvo on jo luopunut aiempien tehoversioiden leveiden etupyörien kääntökulmien rajoittimista, jolloin kääntösäde on korimallin eikä moottorin ominaisuus? Nykyisin myös takavetoisen Mersun kääntökulmat rajataan nelivetoiselle sallittuun.

      
  • @740 GLE kirjoitti:
    parasta vain peesata M880 loistavaa periaatetta "mä halusin tällasen".

    Tähänhän se kaikki tiivistyy.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit