Uudenkaupungin Mersu

33 kommenttia
«1

Kävin tuossa koeajamassa Mersun GLC 300 hybridiä made in Uusikaupunki. Vähän jäi ihmetyttämään, että Mersun LED -valot ovat erinomaiset niin minkään valtakunnan pesureita ei niissä ole. Miksi? jos EU ei vaadi onko se syy jättää pois. Toinen mikä lopulta pudotti Mersun pois oli työnlaatu. Maalipinta oli selkeästi appelsiinipinnassa, tuli mieleen 1970 halvat jenkit, joissa viimeksi törmäsi moiseen. Tuttavani tosin sanoi, ettei autoja enää maalata, ne värjätään. Luulisi 60.000e saavan kunnollisen maalipinnan? ja miten tuollainen menee läpi laadunvalvonnasta. Koeajon aikana lähti apukuskin puolelta mersun muovisuoja irti (ei millään kiinni) ja kuskin puolella oli sama juttu lähellä. 1000km ajetussa koeajoautossa oli hattuhyllyn verhoilu kulunut jo reunasta puhki..

  
  • muokattu 13.03.2021 17:37

    Liuotinvärien maahantuonti loppui 2007, tämä EU:n mahtikäskyllä. EU maiden ulkopuolella liuotinvärit ovat sallittuja. Tuo "värjääminen" tarkoittaa vesiohenteisia automaaleja.

      
  • @tracktest kirjoitti:
    Liuotinvärien maahantuonti loppui 2007, tämä EU:n mahtikäskyllä. EU maiden ulkopuolella liuotinvärit ovat sallittuja. Tuo "värjääminen" tarkoittaa vesiohenteisia automaaleja.

    Luulisi vesiohenteisellakin saavaan muuta kuin appelsiinipintaa? Ainakin BMW saa.
    Onko se sama EU syypää nuiden uusien autojen ilmastoinnin täyttöaineeseen, joka on kuulemma 20!! kertaa kalliimpaa kuin nykyinen ja täyttö vaatii kokonaan uudet laitteet huoltokorjaamoilta, jonka taas me maksamme. Mersussa oli tämä R1234Yf tarra....

      
  • muokattu 13.03.2021 22:51

    Hieman ihmetyttää miten tuo mainitsemasi auto on läpäissyt laadunvalvonnan ja vielä lopputarkastuksen.

    Appelsiinipinnan syitä.

    -Maaliruiskun pitäminen liian kaukana kohteesta
    -Ruiskutuspaine liian alhainen (huono hajonta).
    -Maalikalvo liian ohut.
    -Viskositetti liian korkea (maali liian paksua).
    -Kovettaja ja/tai ohenne liian nopeaa olosuhteisiin tai maalattavan kohteen kokoon nähden.
    -Ruiskutussuutin liian kapea.
    -Haihdutusaika kerrosten välissä liian pitkä.

      
  • @tracktest kirjoitti:
    Hieman ihmetyttää miten tuo mainitsemasi auto on läpäissyt laadunvalvonnan ja vielä lopputarkastuksen.

    Appelsiinipinnan syitä.

    -Maaliruiskun pitäminen liian kaukana kohteesta
    -Ruiskutuspaine liian alhainen (huono hajonta).
    -Maalikalvo liian ohut.
    -Viskositetti liian korkea (maali liian paksua).
    -Kovettaja ja/tai ohenne liian nopeaa olosuhteisiin tai maalattavan kohteen kokoon nähden.
    -Ruiskutussuutin liian kapea.
    -Haihdutusaika kerrosten välissä liian pitkä.

    Niin samaa minäkin ihmettelin.... mutta asia on de facto.

      
  • Huomannut saman nykyään valtaosassa autoja appelsiini pinta, mutta kalliimmissa malleissa pinta hiotaan ja kiillotetaan erikseen.

      
  • Tarkennus: Uudessakaupungissa kasattu, ei tehty = made auto :wink:

      
  • muokattu 25.03.2021 10:17

    @Terokoo kirjoitti:
    Tarkennus: Uudessakaupungissa kasattu, ei tehty = made auto :wink:

    Missä ne tehdään ?, mistä ne kasataan Uudessakaupungissa

    Yksi paikka on, Puolan Jaworissa tehdas valmistaa 4-sylinterisiä moottoreita

      
  • Kuulemma saksalaisilla on laatu ja sen valvonta sitä luokkaa, ettei puutteellisia yksilöitä päästetä linjalta ulos. Jos AP:n listaamat virheet olisi löytynyt erään ei-saksalaisen merkin yksilöstä, olisi siitä juttua IS/IL/KL/TM -akselilla. Vähintään.

      
  • Älyllinen ajattelu ja järkevien päätelmien tekeminen ei ole mikään itsestäänselvyys.

      
  • Volvo teki Nokiat, siinäkään ei ole muuta ruotsalaista kuin merkinkantama maine.

      
  • @_Quu kirjoitti:
    Volvo teki Nokiat, siinäkään ei ole muuta ruotsalaista kuin merkinkantama maine.

    ... johdon, tuotekehityksen ja valmistuksen lisäksi tietenkin.

      
  • muokattu 26.03.2021 22:55

    @_Quu kirjoitti:
    Volvo teki Nokiat, siinäkään ei ole muuta ruotsalaista kuin merkinkantama maine.

    Mitä ruotsalaista Nokiassa on? Volvohan on kokonaan ruotsalainen kuten Tesla on jenkkiläinen ja BMW saksalainen. Mutta sitä en ole tiennyt, että Nokiassa on jotain ruotsalaista? Jos kiinalainen omistaa Volvon osakkeet, niin ei Volvo vielä siltä pohjalta ole kiinalainen.

      1
  • Jos se nyt jollekin on jäänyt epäselväksi, niin kiinalaisomistus pelasti Volvon. Fordin käsissä Volvoa olisi odottanut Saabin kohtalo, ja itsenäisenä eivät rahkeet olisi riittäneet nykyisen lineupin kehittämiseen, sähköautoista puhumattakaan. Väitän että kauppa on ollut win-win-win niin Fordille, Geelylle kuin Volvolle itselleenkin.

      2
  • Nokian puhelimien valmistus siirtyi kiinaan, Volvot valmistetaan kiinassa, ei niillä kahdella tiettävästi muuta yhteistä ole. Nokia meni jo, ja niin menee Volvokin loppupelissä kiinalaisille kokonaan.

      
  • @_Quu kirjoitti:
    Nokian puhelimien valmistus siirtyi kiinaan, Volvot valmistetaan kiinassa, ei niillä kahdella tiettävästi muuta yhteistä ole. Nokia meni jo, ja niin menee Volvokin loppupelissä kiinalaisille kokonaan.

    Tietääkseni Nokia lopetti puhelimien valmistuksen ja joku muu valmistaa puhelimia Nokialta ostetun brändinimen alla.

    Jos Kiinasta jotakin kannattaa tuoda Eurooppaan, niin pääomaa. Se on ikävämpää, että länsimaat vievät pääomaa eli investoivat Kiinaan.

    Mutta alun perin sanoit, että Nokiassakaan ei ollut muuta ruotsalaista kuin merkinkantama maine. Ei kai Nokiassa senkään vertaa ollut ruotsalaista?

      1
  • Nokian matkapuhelimet on espoolainen yritys missä on entisiä nokialaisia töissä. Vaikka se onkin nimeltään HMD global, niin periaatteessa se on se mikä jäi jäljelle (uudelleen rakennettuna) siitä kun Android päihitti muut käyttöjärjestelmät.

    Varsinaiset puhelimet luultavasti kootaan Kiinassa, siinä missä Hackmanin Savonia-haarukat präsättään Vietnamissa.

      
  • Mistä voi ostaa Suomessa valmistetun Nokia puhelimen? kyllä ne siirtyi mallikerrallaan Kiinaan/asiaan.
    Samoin tulee käymään Volvo henkilöautoille. Tekee siis saman kuprun kuin nokia

      
  • Onhan se ihan aiheellista spekuloida onko Nokiassa tai Volvossa jäljellä enää muuta kuin brändi (tuotemerkki). Pitänee paikkansa että nimen takana on jäljellä jotain sellaista miksi nuo brändit ovat yhä hengissä. Markkinointi lienee huomattavasti helpompaa tutulla brändillä kuin aivan uudella tuotemerkillä. Perimmäinen syy lienee siinä. Voidaanhan tässä keskustella missä määrin perinteet yhä elävät uusien omistajien ajattelutavassa.

      
  • Meillä oli puhelimet Nokia, renkaat Nokia, ei ole enää, puhelimet koreasta, no renkaista en ole varma mistä ne on kotoisin, Nokiaa ne ei ainakaan ole.
    Kaksi suomessa kasattua autoa on ollut, suoraan hihnalta, kodin koneet oli suomalaisia, niin kauan kun niitä sai, myös tv:eet ja videot. Ostan mahdollisuuksien mukaan Suomessa valmisteltu (tai kasattua) tekniikkaa, pelkkä suomalainen merkki ei kelpaa.

      3
  • @_Quu kirjoitti:
    Meillä oli puhelimet Nokia, renkaat Nokia, ei ole enää, puhelimet koreasta, no renkaista en ole varma mistä ne on kotoisin, Nokiaa ne ei ainakaan ole.
    Kaksi suomessa kasattua autoa on ollut, suoraan hihnalta, kodin koneet oli suomalaisia, niin kauan kun niitä sai, myös tv:eet ja videot. Ostan mahdollisuuksien mukaan Suomessa valmisteltu (tai kasattua) tekniikkaa, pelkkä suomalainen merkki ei kelpaa.

    Samat sanat, vaikeammaksi vain menee vuosi vuodelta. Kaikki työnnetään ulos, sitten elvistellään sillä konttorit jää suomeen. Työllistämisellä on merkitystä ei millään muulla. Tämä maa tarvitsee työtä ja veronmaksajia, muuten tämä hyvinvointiyhteiskunta on mennyttä.

      
  • Olennaista lienee se mikä osuus työstä on tuottavista, ja minkä voi teettää alihankkijalla. Onko se suunnittelu, vaiko tuotteen kasaaminen?

    Nokian renkaat tehdään ilmeisesti Venäjällä. Jääkö suurempi osuus renkaan hintarakenteesta Suomeen vaiko Venäjälle?

      
  • Jos ei varteenotettavaa Suomessa valmistettua ole, niin seuraavaksi on vältettävä mahdollisuuksine mukaan Kiinassa valmistettuja.

      
  • Ja Kiinassahan naisillakin on viiva väärin päin.

      
  • @M880 kirjoitti:
    Jos se nyt jollekin on jäänyt epäselväksi, niin kiinalaisomistus pelasti Volvon. Fordin käsissä Volvoa olisi odottanut Saabin kohtalo, ja itsenäisenä eivät rahkeet olisi riittäneet nykyisen lineupin kehittämiseen, sähköautoista puhumattakaan. Väitän että kauppa on ollut win-win-win niin Fordille, Geelylle kuin Volvolle itselleenkin.

    Tätä samaa olen itsekin useasti tuonut esille muilla foorumeilla. Ja jatkokommentointi päättyy aina kuin seinään. Jostakin syystä Volvon kiinalaisomistus on monille suomalaisille ongelma, mutta kenenkään tuntemani ruotsalaisen mielestä ei. Samoin juuri tuo välissä ollut amerikkalaisomistus ja sen vaikutukset jäävät kritisoijien osalta täysin huomiotta.

      1
  • Eiköhän se ollut ruotsalaisille vähän kuin sananparsi sanoo "tarttua johonkin kuin hukkuva oljenkorteen". Epätoivoissaan viimeisenä keinona johonkin heikkoon mahdollisuuteen mutta sillä erotuksella että tämä keino pelasti merkin Saabin kohtalolta. Kiinalaisomistus on joillekkin ylitsepääsemätön este jatkaa merkin uskollisena kannattajana. Ymmärrettävä syy josta voidaan olla mitä mieltä hyvänsä.

      
  • Minkähän takia sitten esimerkiksi BMW on Suomen myyntirilastoissa vasta kahdeksas mutta Volvo kolmas ? Jos kiinalaisomistuksella piti olla jokin merkitys ?

    Ja jos vaikka tutkii BMW:n palamisongelmia ympäri maailmaa, niin tuskin voidaan sanoa että saksalaisuus olisi okin laadun tae.

      
  • https://yle.fi/uutiset/3-11535188

    Ja se teollisuuden työvoimapolitiikka ja ilmaston jne.

      
  • Volvon henkilöautotehdas sai Kiinasta pääomaa, joka vahvisti Volvoa ja jonka ansiosta Volvo on pystynyt vahvaan tuotekehitykseen. Kiinalainen pääoma Euroopassa on paljon parempi juttu kuin eurooppalainen pääoma Kiinassa. Pääoma mahdollistaa talouden toiminnan ja se maa, jossa se toiminta on, korjaa siitä parhaan potin kansalaisten työllistymisenä suoraan ja välillisesti tehtaasta. Ja valtio saa verotuloja työllistetyiltä sen sijaan, että maksaisi työttömyyskorvauksia.

    Volvo on ruotsalainen niin kauan kuin tuotekehitys ja valmistuksen "sydän" on ruotsalainen. En ole yhtään yrittänyt seurata miten Volvo Carsin brändiä on pyritty rakentamaan kiinalaisomistuksen aikana tai sitä, onko firman operatiivisessa tai strategisessa johdossa missä määrin kiinalaisen omistajien "piällysmiehiä" mukana, mutta en ainakaan ole huomannut mitään kiinalaistamisilmiötä.

    Sain juuri kuunneltua loppuun Obaman elämänkertakirjan "Luvattu maa". Obama valittiin presidentiksi juuri pankkikriisin alla 2008. Oli mielenkiintoista kuunnella ja samalla muistella lähihistorian tapahtumia, joissa oli mukana myös autotehtaiden - varsinkin Chryslerin - kohtalonkysymyksiä noilta ajoilta. Kirja muuten loppuu Osama Bin Ladenin tappo-operaation kuvaamiseen presidentin näkökulmasta.

    Mutta autotehtaiden osalta voi sanoa, että Volvolla kävi todella tuuri, kun se sai taustansa kuntoon kiinalaisten avulla. Säilyi perinteikäs laatuautojen valmistaja pohjoismaissa. Eikä pelkästään säilynyt vaan pystyi nostamaan toimintansa uudelle, paremmalle tasolle.

      1
  • @▫️ kirjoitti:
    Minkähän takia sitten esimerkiksi BMW on Suomen myyntirilastoissa vasta kahdeksas mutta Volvo kolmas ? Jos kiinalaisomistuksella piti olla jokin merkitys ?

    Ja jos vaikka tutkii BMW:n palamisongelmia ympäri maailmaa, niin tuskin voidaan sanoa että saksalaisuus olisi okin laadun tae.

    Derrick taisi olla ansaitulla lomalla kun tästä aiheesta viimeksi keskusteltiin joten laitan uudelleen selvennyksen siitä mistä tässä on kyse. Näitäkin hoidetaan takaisinkutsuna joten voit huoletta nukkua yösi rauhassa.

    EGR-venttiilin takaisinkutsukampanja.

    Pakokaasun takaisinkierrätysventtiili eli exhaust-gas recirculation valve, käytetään myös lyhennettä EGR-venttiili. EGR-venttiilin säätöväli voi heikentyä ajan mittaan nokiesiintymien vuoksi. Nokea voi kertyä venttiilinvarren ja venttiilinohjurin väliin aiheuttaen venttiilin säätövälin heikentymisen. Tämä voi näkyä moottorin käynnissä heikkona käyntinä ja moottorin varoitusvalo voi syttyä. Tällaisessa tilanteessa auton itsediagnostiikkajärjestelmä tunnistaa tilanteen ja vaihtaa moottorin ohjausjärjestelmän hätäohjelmalle, jolloin moottorin tehoja rajoitetaan, jottei mahdollisia vaurioita pääse syntymään. Joissakin yksittäisissä tapauksissa EGR-venttiilin säätövälin heikentyminen voi aiheuttaa moottorin vaikean käynnistyvyyden tai ettei moottori käynnisty ollenkaan.
    Aktiossa suoritetaan BMW:n korjaamodiagnoosilaitteistolla ”EGR-testi”, jossa testataan EGR-venttiilin toimintaa. Mikäli testi menee läpi, EGR-venttiilin ohjainlaite päivitetään uusimmalle tasolle. Mikäli testi ei mene läpi tulee EGR-venttiili uusia ja tämän jälkeen EGRventtiilin ohjainlaite päivittää uusimmalle tasolle.

    Pakokaasuntakaisinkierrätysjärjestelmän lauhduttimen tarkastus.
    Aktio koskee valmistenumeron perusteella valittuja BMW-henkilö- ja maastohenkilöautoja. Pakokaasun takaisinkierrätysjärjestelmän lauhdutin eli exhaust-gas recirculation cooler, käytetään myös lyhennettä EGR-lauhdutin. EGR-lauhdutin ei ole mahdollisesti tarpeeksi vahva kestääkseen auton elinkaaren aikana aiheutuneita rasitteita ja tästä johtuen EGR-lauhdutin voi alkaa vuotamaan jäähdytinnestettä. Vuotava jäähdytinneste, noki- ja öljyesiintymät EGR-lauhduttimessa voivat yhdessä aiheuttaa syttyvän seoksen. Tämä voi johtaa lämpövaurioihin moottorin ilmanottojärjestelmässä.
    Aktiossa tarkastetaan EGR-lauhduttimen indexiluku ja tarvittaessa suoritetaan EGR-lauhduttimelle visuaalinen tarkastus käyttäen endoskooppia. EGR-lauhdutin voidaan mahdollisesti joutua uusimaan, mikäli jäähdytinnestevuotoja havaitaan.

      1
  • @tracktest kirjoitti:
    Eiköhän se ollut ruotsalaisille vähän kuin sananparsi sanoo "tarttua johonkin kuin hukkuva oljenkorteen". Epätoivoissaan viimeisenä keinona johonkin heikkoon mahdollisuuteen mutta sillä erotuksella että tämä keino pelasti merkin Saabin kohtalolta. Kiinalaisomistus on joillekkin ylitsepääsemätön este jatkaa merkin uskollisena kannattajana. Ymmärrettävä syy josta voidaan olla mitä mieltä hyvänsä.

    Kun amerikkalainen Ford myi Volvon kiinalaiselle Geelylle, niin missä välissä ruotsalaiset tarttuivat epätoivoissaan viimeiseen oljenkorteen? Tätä juuri tarkoitan, kun aika monella tuntuu olevan sellainen käsitys, että nimenomaan ruotsalaiset olisivat myyneet Volvo Personvagnar AB:n kiinalaisille. Ja samaan soppaan sekoitetaan monesti vielä Volvo Group / AB Volvo (raskaat ajoneuvot, merimoottorit ja maanrakennuskoneet), joka ei siis ole kiinalaisomistuksessa.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit