Mikroaallot lämmittävät pientalon – brittifirma kehitti päästöttömän lämmityskattilan
Mikroaallot lämmittävät pientalon – brittifirma kehitti päästöttömän lämmityskattilan
Aleksi Kolehmainen18.3.202113:02|päivitetty18.3.202114:37LÄMPÖENERGIA
Isossa-Britanniassa on kehitetty uudeksi päästöttömäksi lämmitysvaihtoehdoksi mikroaalloilla toimiva lämmityskattila, jonka voi kytkeä suoraan esimerkiksi vanhan kaasukattilan tilalle.
Lämmitysremontteja edessä. Suomessa hallitus on linjannut tavoitteeksi luopua fossiilisen öljyn käytöstä lämmityksessä asteittain 2030-luvun alkuun mennessä.
Isossa-Britanniassa on kehitetty pientaloihin sopiva lämmityskattila, jonka toiminta perustuu mikroaaltoihin. Kattilan kehittänyt Heat Wayv -niminen startup-yritys väittää, että laite on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa.
Mikroaalloilla lämpiävät sekä vesikiertoiset patterit että käyttövesi. Laite voidaan kytkeä suoraan vanhan lämmityskattilan paikalle.
Heat Wayvin kattilan sisällä kiertää kymmenen metrin pituinen putkisto, joka lämmittää mikroaalloilla vettä useista kohdista. Kattilassa mikroaallot tuotetaan kiinteän olomuodon komponenteilla. Niiden lämmitysteho kohdistuu siksi valmistajan mukaan paremmin veteen kuin mikroaaltouuneissa käytetyillä magnetroneilla.
Brittilehti Guardian kirjoittaa, että Heat Wayv valmistaa parhaillaan mikroaaltokattiloistaan prototyyppejä. Yritys ennakoi, että ensimmäiset mikroaaltokattilat tulevat myyntiin vuonna 2024. Kolmen tai neljän makuuhuoneen kodin lämmittämiseen soveltuvan lämmitysratkaisun hinta olisi arviolta noin 4 000 euroa asennettuna. Asennus saattaa vaatia joissakin tapauksissa myös sähköliittymän suurentamisen.
Yritys markkinoi mikroaaltokattiloitaan vaihtoehtona etenkin Isossa-Britanniassa suositulle kaasulämmitykselle. Britannia on linjannut, ettei kaasukattiloita saa enää asentaa uusiin taloihin vuoden 2025 jälkeen. Maassa tavoitteena on luopua kaasukattiloista kokonaan vuoteen 2038 mennessä.
Valtion suunnitelmissa kaasukattiloiden korvaajiksi on ehdotettu lämpöpumppuja ja vetylämmitystä. Lämpöpumput voivat olla kuitenkin kalliita eivätkä sovellu kaikkiin kohteisiin. Guardianin mukaan asiantuntijat arvioivat myös, että matalahiilisen vedyn käytettävyyttä haittaavat saatavuuteen liittyvät ongelmat.
Mikroaaltokattila on valmistajan mukaan käytössä hiljainen eikä sen toiminta itsessään tuota hiilidioksidipäästöjä. Mikroaaltokattilan käytön todellinen hiilijalanjälki riippuu kuitenkin siitä, käytetäänkö sen energiana fossiilivapaata sähköä.
Heat Wayvin antamien tietojen mukaan sen lämmityskattila pystyy 84-prosenttisesti siirtämään sähkön energian kuumaan veteen, minkä lisäksi 12 prosenttia hukkalämmöstä voidaan kierrättää. Tämän ansiosta ratkaisun kokonaisenergiatehokkuus on 96 prosenttia.
Heat Wayv tuli ensimmäisen kerran julkisuuteen vuonna 2016 kehitettyään 200 watin tehoisen akulla toimivan ja mukana kulkevan mikroaaltouunin.
Siis päästötön lämmityskattila tarkoittaa suoraa sähkölämmitystä. Mitä hienoa tässä on? On ehkä halpa ja tehty sopimaan brittien kaasukattiloiden tilalle suoraan, mutta mikä tässä on nyt niin erikoista? Onko tämä jotenkin päästöiltään parempi kuin vaikka sähkövastuksella lämpenevä boileri? Jutun kirjoittajan kannattaa kerrata prosenttilaskua.
Samalla vaivalla voisit laittaa ne oikeat luvut, minkä käytät arvosteluun, vai etkö hallitse % laskua.
Ei luvuissa mitään virhettä ole.
96 prosenttia, on siis oikea luku.
No ei ihan. 12 prosenttia 16%:sta (siitä hukkalämmöstä) on 1,92%. Joten kokonaishyötysuhde olisi 85,92%.
96 prosenttia on oikea luku, mutta sen laskeminen on käännetty väärin. Tuo 12 prosenttia ei tule hukkalämmöstä vaan systeemin kaikesta lämmöstä. Voidaanhan tuo toki ilmoittaa hukkalämmönkin kautta, mutta kierrätettävä osuus hukkalämmöstä olisi silloin kolme neljäsosaa.
Hukkalämmöstä 12% kierrätetään, 88% menee harakoille.
AInoastaan kyseisen jutun kääntäjän ja sinun kuvitelmissa.
minkä lisäksi 12 prosenttia hukkalämmöstä voidaan kierrättää
Laita oikein käännetty teksti
Mitäköhän tämä sitten tarkoittaa.
Hyötysuhteen voidaan veden lämmityksessä sähkövastuksella olettaa olevan 100 %.
Näin ollen sähköllä tapahtuvan käyttöveden lämmitys ei vaikuta suoranaisesti
ekosuunnittelun mukaiseen energiatehokkuuteen, laskennassa käytettävää sähkön
muuntokerrointa lukuun ottamatta. Energiatehokkuuden laskennassa käytettävä sähkön
muuntokerroin 2,5 perustuu EU:n alueen keskiarvoiseen 40 % sähköntuotannon
hyötysuhteeseen. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP) sähköntuotannon
laskennallinen hyötysuhde on kuitenkin edellä mainittua arvoa korkeampi (Flyktman ja
Helynen 2004, 5).
Sehän tarkoittaa, että sähköauton hyötysuhde on noin 0,8 x 0,4 = 0,32 eli noin 30 % ja sähkövastuksen 40 %, kun lähdetään laskemaan energiantuotanosta saakka.