Haikailetko vetyautojen perään? Autojätti haluaa palauttaa sinut maan pinnalle: ”Kuunnelkaa tieteen
Haikailetko vetyautojen perään? Autojätti haluaa palauttaa sinut maan pinnalle: ”Kuunnelkaa tieteen ääntä!”
1:12
JULKAISTU 21.05.2021 17:58
Volkswagenin pääjohtajan mukaan vetyautot eivät ole ratkaisu ilmastokysymyksiin.
Autojätti Volkswagenin pääjohtaja Herbert Diess on ottanut harvinaisen suorasanaisesti kantaa polttokennoautojen mahdollisuuksiin ratkaista liikenteen päästöongelmat.
Volkswagen-pomo pitää vetyautojen tarjoamaa vetoapua riittämättömänä - tai oikeastaan tarpeettomana, Automotive News Europe kertoo.
– Vetyautot EIVÄT ilmastokysymystä ratkaise. Liikenne sähköistyy, eikä valheellisille puheenvuoroille jää sijaa. Kuunnelkaa tieteen ääntä! Diess vetosi enemmän kuin suorasukaisessa twiitissään.
Diess viittasi Potsdamissa toimivan ilmastoinstituutin (PIK) hiljattain julkaisemaan tutkimuksen. Tutkimuksen hieman yllättäväksikin johtopäätökseksi tuli, että esimerkiksi vetykäyttöiset henkilöautot aiheuttaisivat jopa haittaa ilmastolle – ainakin toistaiseksi.
”Kalliita ja tehottomia”
Tutkimusryhmän jäsen professori Gunnar Luderer tiivisti tilanteen kahteen lauseeseen.
– Ilmastotavoitteet edellyttävät välittömiä päästöleikkauksia ja siksi tulisi ensisijaisesti panostaa suoraan sähköistämiseen turvallisen tulevaisuuden varmistamiseksi. On selvää, että synteettiset polttoaineet ja vety tulevat olemaan marginaalisia tekijöitä, kun takarajana on vuosi 2030, hän totesi The Guardian -lehdelle.
PIK:n tutkijoiden mukaan vetypohjaiset polttoaineet on hyötysuhteeltaan heikkoja, ja lisäksi kalliita. Tämän vuoksi tutkijat suosittelevat kestävän liikennesuunnittelun pohjaksi akkutoimisia sähköautoja.
– Vety on polttoaineena hieno puhtaan energian välittäjiä, mutta siihen sisältyy myös suuria riskejä, tutkimusta johtanut Falko Ueckerdt toteaa Guardianin haastattelussa.
– Mikäli ripustaudumme polttotekniikoihin ja hyödynnämme samalla kalliiksi ja tehottomiksi osoittautuvia vetypohjaisia polttoaineita, poltamme loppujen lopuksi vain lisää öljyä ja kaasua, hän tiivistää.
– Tämän vuoksi olisi järkevä hyödyntää vetyä siellä, missä niistä on todellista hyötyä, kuten esimerkiksi pitkien etäisyyksien ilmailussa sekä teräs- ja kemianteollisuudessa, sanoi.
Volkswagen on toistuvasti torjunut vedyn lähitulevaisuuden energiaongelmien ratkaisijana. Maaliskuussa toimitusjohtaja Diess väitti Financial Times -lehdessä, ettei vetyä kyetä koskaan valjastamaan tehokkaaseen laajamittaiseen käyttöön.
Helmikuussa Volkswagen-pomon tilille ilmestyi twiitti, jossa hän kehotti poliitikkoja hyväksymään sen, että ”vedyn tuottaminen ja varastoiminen on aivan liian kallista, tehotonta, hidasta ja vaikeaa.”
– Sitä paitsi, eipä ole juuri vetyautoja näkynyt, hän lisäsi.
Tuoreen twiittinsä Diess osoitti Saksan liittovaltion poliittiselle eliitille. Vastaanottajiin lukeutuivat kaikki syksyllä vetäytyvän liittokansleri Angela Merkelin potentiaaliset seuraajat.
Twiittiinsä hän oli linkittänyt Potsdamin ilmastoinstituutin tutkimusta koskevan talouslehti Handelsblattin artikkelin.
Useat autovalmistajat etenevät omien vetyautoprojektiensa parissa. Korealainen Hyundai kertoo työskentelevänsä yhdessä julkisyhteisöjen ja yksityisten kumppanien kanssa laajentaakseen vetyinfraa Yhdysvalloissa.
Stellantis aikoo myöhemmin kuluvana vuonna esitellä vedyn ja sähkön yhdistelmällä toimivan pakettiautomalliston.
Ja sitten sakemanni lisää hiiltä pannuun...
Sanotaanko että useat ovat jo lopettaneet vetykäyttöiseen henkilöautoon panostamisen. Jokunen vielä jatkaa jonkinlaisella ohjelmalla. Mutta käytännössä vetyautolla ei ole enää tulevaisuutta henkilöautona. Kallis, vaatii valtavasti huoltoa, painava, tehoton, kallis polttoaine, kallis polttoaineen jakelu.
Hinnaltaan kalliimpi kuin sähköauto jo nyt. Ja sähköautojen hinta laskee vuosi vuodelta. Huoltoväli esim Toyota miraissa on 8000km. Kuka vielä nykypäivänä haluaa roikkua jatkuvasti kalliissa huollossa? Painoa enemmän kuin vastaavassa sähköautossa. Noissahan on akkua myöden sama tekniikka kuin sähköautossa + polttokenno ja vetysäiliö. Koska tarvitaan samat hilut kuin sähköautoon + paljon muuta, kustannus ja painosyistä tehosta joutuu tinkimään. Ei fossiilisista tehty vety on kallista. Niin kallista että bensallakin ajaa halvemmalla, saati sitten sähköllä. Jakeluasemat maksaa valtavasti, sähköverkko on Suomessa jo joka kolkassa.
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/vety-tankkiin-ja-jakelukierrokselle-peugeot-citroen-ja-opel-mukaan-polttokennoihin/
Kukahan tuonkin myytin on oikein keksinyt?
Nimenomaan näin. Hyötyajoneuvopuolella tuolla voi olla tulevaisuutta. Voisin kuvitella että jollain Posti/DHL/UPS jne. joilla on isot jakeluerminaalit ainakin isommissa kaupungeissa pystyisivät rakentamaan terminaalikohtaisia esim. aurinkoenergialla toimivia vedyntuotantolaitoksia/tankkausasemia sekä lähialueen sisäistä jakeluliikennettä varten, että eri kaupungeissa olevien terminaalien välistä rekkaliikennettä silmälläpitäen.
Tämän lisäksi se vetyauton ainoa etu eli nopeampi tankkaus matkan varrella, sulaa käsiin sähköautojen latausnopeusten noustessa nopeaa tahtia. Tässä vaiheessa, kun ei ole vetytaloutta eikä edes vähäpäästöistä vetyä, niin koko vetyauto on järjetön idea. Marssijärjestys tässä on se, että ensin pitää rakentaa massiivisesti tuuli- ja aurinkovoimaa, jonka jälkeen pitää rakentaa noiden energiamuotojen ylituotantoa tasaavaa vedyntuotantoa ja sitten katsotaan, että onko polttokennoautossa mitään ajatusta. Mitä tuo vety tulee maksamaan silloin, onko vetyä järkeä yrittää käyttää ajoneuvoissa ja tarjoaako vety enää tuolloin mitään etua sähköautoihin verrattuna?
Vety maksaa 100 km noin saman verran kuin bensa autolla 100 km, maailmalla kehnon sähköverkoston alueita varmaankin enemmän kuin kattavan verkon.
Miettikää nyt miten kävisi jos esim. Intian tai Kiinan ym. kaikki autot olisi verkosta ladattavia. Vetyauto tulee, sitä ei estä mikään.
Niin sitä vähäpäästöistä vetyä ei vielä juurikaan tehdä, eikä sen hinnasta siis ole vielä oikein tietoa. Jos esim. Kiinan kaikki autot liikkuisivat verkosta ladatulla sähköllä, niin sähköä tarvittaisiin noin kolmasosa verrattuna siihen, jos kaikki Kiinan autot liikkuisivat ei-fossiilisella vedyllä. Vetyauto on ollut tulossa jo pitkään, mutta joku sen on estänyt.
Tuotannollinen huippuvuosi oli 1912, jolloin noin sata yhdysvaltalaista tehdasta rakensi sähköautoja.
Polttokennoauto on auto, joka saa energiansa polttokennolla tuotettavasta sähköstä.
NHB:n mainitsemista syistä vetytalous kasvaa vielä muodossa tai toisessa.
Jos kustannukset pysyvät bensakrematorion tasolla, se takaa että vetytalous ei tule olemaan yksityisliikennettä.
Jos lähtökohtana on toimiva sähköauto, on vaikea perustella vetytankin ja polttokennon lisäämistä siinä toivossa että 15 kWh energiamäärällä pääsisi 100 km sijasta vain 35 km. Juuri sitä se vetyauto juuri nyt tekee. Koko hommassa ei ole järkeä, jos sähkö maksaa joko rahaa tai päästöjä.
Vetyautolla on loistavatulevaisuus maailmanlaajuisesti, minä en puhukaan Suomen sähköverkon piirissä nyplääjistä.
Vety kiinnostaa suuryhtiöitä – Tuulivoima valjastetaan sen tuotantoon
Tuula Laatikainen15.3.2020 14:00 Energia Politiikka Teollisuus Tekniikka Yhteiskunta
Tuulivoima aiotaan valjastetaan vedyntuotantoon Euroopan suurimmassa projektissa.
Joukko yrityksiä suunnittelee tähän asti Euroopan suurinta vetyprojektia Hollantiin. Hollannissa toimivat Shell, hollantilainen kaasuyhtiö Gasunie
Vedylle on henkilöautolua fiksumpaa käyttöä. Meri- ja lentoliikenne, raskas kumipyöräliikenne jne. Mikäs sen parempi jos tuulisen / aurinkoisen päivän ylijäämäsähkön voi varastoida vetyyn. Auttanee myös tasaamaan sähkön hinnan vaihtelua, kun ylijäämälle on järkevää käyttöä eikä tarvitse dumpata pois negatiiviseen hintaan.
Lähtikohtaisesti liikkuva kalusto on vähän hankala sovellus vedylle. Turvallisuuskysymykset niin ajaessa kuin tankatessa ovat merkittäviä. Tankkauspisteet ovat todella kalliita ja jakeluun pitää valjastaa nykyistä paljon suurempi rekkamäärä. Ekana tulee mieleen, että olisikohan esim. perusenergian tuotanto helpompi käyttökohda.
Uusiutuvien suurin haaste on kausivarastointi - varsinkin Suomessa. Vetytaloudestakaan ei taida olla isoa apua silloin, kun Suomessa sähkönkulutus on suurimmillaan.
Vetyä voidaan tuottaa silloin kun sähkönkulutus on pienimmillään.
Suomenvaraan ei vetytalotta luoda, se on maailmalaajuinen projekti.
Tuottaminen ei ole ongelma vaan säilöminen.
Vety tarjoaa kuitenkin akkuja paljon paremman energiatiheyden sähkön varastoimiseen. Siksi autoteollisuus on ryhtynyt aktiivisesti kehittämään polttokennoautoja.
No ei nuo polttokennoautotkaan ole mikään tapa uusiutuvan energian kausivarastointiin. Autoteollisuus kehittää tosi vähän polttokennoautoja, jos vertailukohtana pidetään sähköautoja.
Kyllä se siitä lähtee, japani, kiina ja korea tiedostaa verkosta ladattavien autojen käytön rajallisuuden, todella vanhoissa kymenienmiljoonien autojen kaupungeissa, sekä maaseudun heikon ja olemattoman sähköverkon alueilla.
Nykyään on muitakin vaihtoehtoja varastoida ylimääräinen sähkö kuten esim. Suomessa hiekkaan varastoitava lämpö kaukolämmön tuotantoon.
Uutinen
Maailman ensimmäinen kaupallinen hiekkaan
perustuva lämpövarasto rakennetaan
Suomeen – 8 MWh askel kohti hiilineutraalia
kaukolämpöä
Sofia Virtanen 20.5.2021 10:00 | päivitetty 20.5.2021 10:00 ENERGIA LÄMPÖ
Varasto tarjoaa lämpöä runsaan 10 000 asukkaan
satakuntalaiskaupungin Kankaanpään kaukolämpöverkkoon.
Vatajankoski ja Polar Night Energy rakentavat lämpövaraston, jossa
sähköenergiaa varastoidaan lämpönä hiekkaan. Varasto, jonka
lämmitysteho on 100 kW ja varastoimiskyky 8 MWh, tulee
tarjoamaan lämpöä Kankaanpään kaukolämpöverkkoon.
Uuden energian yhtiö Vatajankoski ja uusiutuvan energian
lämpövarastoja toteuttava Polar Night Energy ovat tehneet
sopimuksen Polar Night Energyn patentoituun teknologiaan
pohjautuvan lämpövaraston rakentamisesta ja operoinnista.
TTTeeekkknnniiiiiiiiiikkkkkkaaa&&&TTTaaalllllooouuusssss kertoi jokin aika sitten tarkemmin lämpövaraston
tekniikasta ja Polar Night Energyn laajemmista suunnitelmista sen
käytölle.
Lämpövarasto sijoitetaan Vatajankosken voimalaitosalueelle, jossa
se tuottaa lämpöä kaukolämpöverkkoon. Kyseessä on yhtiöiden
mukaan maailman ensimmäinen kaupallinen ratkaisu, jossa sähköä
varastoidaan hiekkaan lämpönä kaukolämpöverkossa
hyödynnettäväksi.
Tällä hetkellä iso osa maailman lämpöenergiasta tuotetaan
polttamalla fossiilisia polttoaineita ja puuta. Lämmityksen
sähköistäminen on ilmasto- ja energiastrategian pohjaksi laadittujen
vähähiilitiekarttojen mukaan yksi avaintekijöistä
ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Lämpövarastojen avulla on
mahdollista yhdistää lämmitys- ja sähkösektorit.
"Lämpövarastot ovat iso askel kohti hiilineutraalia kaukolämmitystä.
Kehittämiämme hiekkaan perustuvia lämpövarastoja voidaan
käyttää missä tahansa sähköverkkojen alueella. Hiekka on
materiaalina kestävää ja edullista, ja siihen saadaan varastoitua
paljon lämpöä pieneen tilavuuteen noin 500–600 asteen
lämpötilassa”, sanoo Polar Night Energyn tekninen johtaja Markku
Ylönen tiedotteessa.
Vatajankoski käyttää varastoitua lämpöä omistamiensa
suurteholaskentakapasiteetin vuokraamiseen tarkoitettujen
datapalvelinten tuottaman hukkalämmön lämpötilan nostamiseen.
Palvelimista saadun 60-asteisen hukkalämmön lämpötilaa täytyy
nostaa vuodenajasta riippuen 75–100 asteeseen ennen sen
syöttämistä kaukolämpöverkkoon.
"Odotamme innolla, että pääsemme testaamaan uutta teknologiaa
kaupallisessa ympäristössä. Ratkaisun avulla saamme pienennettyä
polttamalla tuotetun kaukolämmön osuutta entisestään, mikä takaa
asiakkaillemme entistäkin päästöttömämmän ja kestävämmän
lämmön saannin”, sanoo Vatajankosken toimitusjohtaja Pekka Passi.
Varsinainen lämpövarasto on noin neljä metriä leveä ja seitsemän
metriä korkea terässäiliö, jonka sisään asennetaan Polar Night
Energyn patentoitu automaattinen lämmmönsiirtojärjestelmä.
Vatajankoski valmistelee lämpövaraston
sijoituspaikan valmiiksi kesän aikana.
Terässäiliö lämmönsiirtoputkistoineen
kuljetetaan paikalleen alkusyksystä 2021,
jonka jälkeen se täytetään hiekalla ja
lämpövarasto yhdistetään sähkö- ja
kaukolämpöverkkoihin.
Suunnitelman mukaan lämpövarasto alkaa
tuottaa kaukolämpöä Vatajankosken
asiakkaille jo tämän vuoden lopulla.
Täysimääräisesti varastoa aletaan
hyödyntää vuoden 2022 aikana.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/maailman-ensimmainen-kaupallinen-hiekkaan-perustuva-lampovarasto-rakennetaan-suomeen-8-mwh-askel-kohti-hiilineutraalia-kaukolampoa/e381d8f1-06f5-4cac-be27-1c30ea054297
Omalta kannalta tarkastellen ei ole täyssähköautoa hybridin korvaajaksi, lähellä vakituista asuntoa ei ole latauspaikka, mihin voi auton jättää lataukseen useammaksi tunniksi (eli yöksi) latauspisteellä varustettu oma hallipaikka, jos sellaisen saisi olisi kilometrinpäässä ja todella arvokas per vuosi.
Pidemmillä matkoilla ei tule mieleenkään pysähtyä latauspisteelle nuokkumaan, matkaajat on jo muutenkin iso siivu matkaajasta.
Ja törkeän paljon huonomman hyötysuhteen. Tähän vetyä erotettaessa ja purkitettaessa hukattavaan valtavaan energiamäärään perustuu minun epäluuloni vedyllä yksityisautoilua kohtaan.
Jos ilmaista sähköä saa enemmän kuin ehtii kuluttaa, silloin ylijäämän voi tosin purkittaa myöhemmin käytettäväksi huonommallakin hyötysuhteella.
Sun kanssa on kyllä turha edes yrittää keskustella, kun et koskaan halua pysyä tai kykene pysymään aiheessa, vaan viestisi ovat aina vain irrallisia heittoja asian vierestä.
Niin, minä en kehitä mitään autoja, mutta jos vaihtoehdoiksi jäisi ladattava sähköauto tai polttokennosähköauto, valitsisin ilman muuta polttokennon, sen käyttö 100 km kohden ei ole nykyisellään hietatasolla polttomoottoria kalliimpaa, valmistustavan hävikeistä, tai päästöistä en välitä pätkääkään.
Verkosta ladattavien sähköautojen lisäksi on tarvetta monestakin syystä vaihtoehdolle, polttokenno taitaa olla tällä hetkellä ainoa varteen otettava.
Ja mitä te surette sitä sähköhukkaa vedyn valmistuksessa, vedynkuluttaja sen maksaa.
Tämä rajoituksesi ei ole pelkästään automallin valintaa, vaan siihen liittyy yleisemminkin odotus, että muu maailma syöttää kaupunkiin koko ajan lisää energiaa ja ruokaa kennostossa asuvien elättämiseksi.
Jos haluaisit ajaa omavaraisesti, saisitko tarvittavat aurinkopanelit mahtumaan keskipäivän ja iltapäivän auringon puoleiselle parvekkeellesi? Jos saat, kolminkertaistamalla paneliesi pinta-alan voit ajaa sähkön sijasta vetyautolla. Siitä tässä on kyse
Minä ajattelin aloittaa paneleista. Ne säästävät jo hintansa teknisen käyttöikänsä aikana, mutta koska hinnat ovat toistaiseksi tulleet alas yli 10% vuodessa, en uskalla vielä lyödä vetoa, että saisin sitä parempaa tuottoa itse, odotan vielä ainakin vuoden. Laskin jo, että edes autotallisiiven kattoa ei kestä latoa täyteen paneleita ellei halua alkaa myydä sähköä epäedullisesti. Mutta jos siitä on selkeää etua, niin voi niitä paneleita asentaa vaikka talonkin katolle, kun ei onneksi tarvitse asua sähköttömässä periferiassa.
Minä ostan sähköä ja lämpöä.
No en ala tuottamaan sähköä omavaraisesti, en valmista bensiiniäkään itse, enkä ole perehtynyt bensiinin tuotannon energiakuluihin, veroja siinä on (Suomessa) reippaasti ja niin tulee olemaan varmaan vedyssäkin Suomessa.
Oikeassa markkinataloudessa kuluttaja maksaa vain tuotteen valmistuskustannukset ja kohtuulliset verot.
Juuri siksi vetyautoilijan kuuluukin maksaa sähköautoilijaan verrattuna kolminkertaiset kustannukset + verot.
(Hinnoitteluperiaatteesi ei tosin ole oikeaa markkinataloutta, jossa on pari muutakin muuttujaa)
Olenko vaatinut alennusta, vedyllä ajettu kilometri on moninkertainen akkuun verkosta suoraan ladatulla ajettuun kilometriin, vety ei ole kuitenkaan nykytietojen mukaan kalliimpaa kuin polttomoottoriautolla ajo.
Olen kyllä hyvinkin perillä tuotannon kustannuksista, meidän tuotteita ei vaan verotettu samalla kaavalla kuin liikennepolttoaineita.
>
Päätit sitten todistaa epäilykseni oikeaksi.
Voi se olla niinkin, ja voi se olla, että olet tehnyt vääriä tulkintoja??