Juuri nyt tarvitaan polttomoottoriautojen puolustuspuheenvuoroja

1498 kommenttia
14445464850
  • muokattu 16.07.2021 12:04

    @tracktest kirjoitti:
    Sähköautoilun yleistyessä pikalatauspisteitä tarvitaan 22 kertaa niin paljon kuin Suomessa on polttoainepumppuja nykyisin. Tulevaisuudessa polttomoottoriautot saattavat muuttua arvokkaiksi keräilyautoiksi.

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008128346.html

    "– Polttomoottoriautoista tulee vähitellen niukka, mutta arvokas hyödyke."

    Tätä toivonkin kolmen auton (ja yhden moottoripyörän) omistajana.

    "– Perähikiällä pystytään vaihtamaan täyssähköautoihin vasta sitten, kun latauspisteitä on riittävästi, ja käytettyjen autojen valikoimasta löytyy omalle kukkarolle sopiva malli, Rissa tiivistää."

    Perähikiällä joka ikisellä on jo nyt latauspaikka - toisin kuin kaupungissa. Ihmettelen tuota yleistä ajatuksenjuoksua.

      2
  • @_Quu kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    Yksityiskäytössä olevat autot ovat joka vuorokausi ihan luontaisesti parkissa niin pitkän ajan, että akun kuin akun ehtii ladata 11kW hidaslatauksellakin.

    Kaupungeissa yksityiskäytössä oleva auton seisoo kadunvarsilla, satunnaisissa vapaan olevissa paikoissa.
    Siihen tarvitaan runsaasti nopeita akkulatureita, muuten lataus keikat kestää jonossa koko päivän.

    Minä asuin noin vuoden Yrjönkadulla. Kyllästyin etsimään vapaata parkkipaikka ja aloin jättää auton vanhan messuhallin parkkipaikalle ja kolistelin ratikalla sieltä Sokoksen kohdalle.

    Kehitys kehittyy varmasti latausinfrassa nyt, kun toden teolla aletaan suuntaamaan sähköautoihin. Jos hesalainen pitää autoa keskustan tietämillä, niin luulisi hänen ajelevan muualla kuin keskustassa, koska kaupungin alueella on kätevämpää liikkua muuten kuin autolla. Eli voisi ladata niillä reissuillaan kenties? Luulen, että asenne muodostaa suurimman latausongelman sen lisäksi, että sähköauto on kallis hankinta. Sinuna leasingin käyttäjänä minä en malttaisi olla hankkimatta sähköautoa jo ihan koemielessä. Saahan niitä melko lyhyilläkin sopimuksilla.

      
  • muokattu 16.07.2021 12:06

    @tracktest kirjoitti:
    Sähköautoilun yleistyessä pikalatauspisteitä tarvitaan 22 kertaa niin paljon kuin Suomessa on polttoainepumppuja nykyisin.

    Valitettavasti jutussa ei avata laskentaperustetta lainkaan, joten emme tiedä mille oletuksilla tuohon kertoimeen on päästy?

    Kaupungissa osataan yksinkertaisestakin asiasta tehdä ongelma, mutta kuten jo mainittiinkin, aika suuri osa suomalaisista voi sähköä tarvitessaan yksinkertaisesti tökätä pistotulpan pistorasiaan ihan kotonaankin. Meitä on täällä aika monta, jotka eivät odota mitään infrastruktuurin rakentamista, koska sähköä tulee jo ennestäänkin sekä kotiin että mökille.

    Mökin taloyhtiön kokousta varten selvitin yhtiön sähkösopimuksen ehtoja ja sulakekokoja, kun yksi osakas oli pyytänyt taloyhtiön kantaa latausaseman asennukseen. Pikku kikkailua vaaditaan, ettei nosteta laskutusperusteena olevaa maksimitehoa, joka nostaisi perusmaksun kautta myös muiden mökkien sähkön hintaa, mitä ei pidetty reiluna. Käytännössä mitattu talvinen huipputeho on ikävän lähellä taloyhtiön sulakekokoa, joten maksimitehon nostaminen maksaisi senkin vuoksi paljon. Ehdot asennukselle kirjoitettiin vaihtoehtoiselle kulutuskohteelle ja rajattiin teho suunnilleen sähkökiukaan tasolle mahdollistamaan 7.2 kW lataus samoilla ehdoilla kuin kiuaskin toimii, eli kiuas ja sen vaihtoehtona olevat lämmitykset eivät saa koskaan toimia yhtä aikaa laturin kanssa. Vanhojen mökkien tekniikka on selvästi kasvanut rakennusajoista, koska jo selvästi alle puolet mökeistä täydellä tehollaan poksauttaisi yhtlön pääsulakkeet ilman latureitakin. Homma pelaa silti aivan hyvin pelkästään keskimääräistyksen turvin.

    Normaalina arkena sama kulutuksen keskimääräistämisen periaate voisi toimia myös valtateiden latausasemilla. Ongelmia voi syntyä lähinnä joulun ja pääsiäisen yhteydessä, jolloin suuri osa autoista liikkuu pitkiä matkoja yhtä aikaa. Silloin tarvitaan suurinta laturikapasiteettia ainakin yhden auton varassa eläville, joilla ei ole mahdollista ajaa pitkiä matkoja polttiksella. Näissä tilanteissa pätee vanha sääntö, että ketterät ja sopeutumiskykyiset selviävät parhaiten.

      2
  • muokattu 16.07.2021 12:16

    @740 GLE kirjoitti:

    @tracktest kirjoitti:
    Sähköautoilun yleistyessä pikalatauspisteitä tarvitaan 22 kertaa niin paljon kuin Suomessa on polttoainepumppuja nykyisin.

    Valitettavasti jutussa ei avata laskentaperustetta lainkaan, joten emme tiedä mille oletuksilla tuohon kertoimeen on päästy?

    Arvaan, että kertoimeen on päästy sillä oletuksella, ettei kukaan voi ladata autoaan kotona vaan kaikki käytetty sähkö pitäisi saada pikalatauspisteeltä.

      
  • @740 GLE kirjoitti:
    Myönnän, että 740 GLE:n aallonpohjassa viiteen kertaan massatun täysgalvadoidun korin ruostevaurioiden laajuuden paljastuessa kävi mielessä tarjota Volvokerholaisille remonttiaihiota.

    740 suosio on lähtenyt hurjaan kasvuun viimeaikoina nuorison keskuudessa, joten kannattaa hyvinkin odotella hintojen nousua. Varsinkin jos sattuu olemaan vielä deeku (D24) moottorilla, siis sillä folkkarin valmistamalla rivikuutosella (ja mielellään yli 800tkm ajettu). Niin se maailma muuttuu, 15 vuotta sitten noita haudattiin maahan, kun eivät kenellekkään kelvanneet, ja nyt niitä sitten kaivetaan ylös :-)

      
  • Kyllä auto pitää varttitunnissa saada ladattua, siinä on raja minkä jälkeen voi edes harkita akkujenpäällä matkustamista. Jos nyt kuitenkin bensiiniä on saatavilla niin ei sittenkään.

      
  • @_Quu kirjoitti:
    Kyllä auto pitää varttitunnissa saada ladattua, siinä on raja minkä jälkeen voi edes harkita akkujenpäällä matkustamista. Jos nyt kuitenkin bensiiniä on saatavilla niin ei sittenkään.

    tekisi mieli sanoa, että pönttö mikä pönttö, mutta en sano

      
  • @HybridRules kirjoitti:

    @_Quu kirjoitti:
    Kyllä auto pitää varttitunnissa saada ladattua, siinä on raja minkä jälkeen voi edes harkita akkujenpäällä matkustamista. Jos nyt kuitenkin bensiiniä on saatavilla niin ei sittenkään.

    tekisi mieli sanoa, että pönttö mikä pönttö, mutta en sano

    No katsotaan nyt ensi mihinkä tämä sähköautokehitys johtaa, aletaan vasta sitten nimittelemään.

      
  • @_Quu kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @_Quu kirjoitti:
    Kyllä auto pitää varttitunnissa saada ladattua, siinä on raja minkä jälkeen voi edes harkita akkujenpäällä matkustamista. Jos nyt kuitenkin bensiiniä on saatavilla niin ei sittenkään.

    tekisi mieli sanoa, että pönttö mikä pönttö, mutta en sano

    No katsotaan nyt ensi mihinkä tämä sähköautokehitys johtaa, aletaan vasta sitten nimittelemään.

    minähän alleviivasin, että en sano, vaikka mieli olisi tehnyt

      
  • Muut kuin henkilöautot aiheuttavat toisen puolen kaikesta liikenteen CO2 päästöistä. Eli henkilöautot noin 9% ja yhteensä liikenne noin 20%. Kun ajelee 3-tietä joko etelään tai pohjoiseen, henkilöauton kesänopeudella ohitellaan rekkoja noin 1-2 minuutin välein eli niitä on paljon. Rekan energiankulutus on noin 5-10 kertaa suurempi kuin nykyaikaisen dieselin eli akkukäyttöiseksi muutettuna akkujen pitäisi olla vähintään 500 kWh, ja pitkän matkan ajokkeina luultavasti suurempi kuin 1000 kWh. Rekat on liikenteessä vähintään 12h/vrk, lyhyitä taukoja matkalla. Pitäisi kehittää 500-1000kW latureita (rekkaparkki omalla 110kV päätteellä valtakunnan verkosta) tai vasikoita joka on pelkkää akkua koko letkan perässä vedettäväksi ja lataillaan ammattimaisesti.

      1
  • muokattu 16.07.2021 21:23

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Muut kuin henkilöautot aiheuttavat toisen puolen kaikesta liikenteen CO2 päästöistä. Eli henkilöautot noin 9% ja yhteensä liikenne noin 20%. Kun ajelee 3-tietä joko etelään tai pohjoiseen, henkilöauton kesänopeudella ohitellaan rekkoja noin 1-2 minuutin välein eli niitä on paljon. Rekan energiankulutus on noin 5-10 kertaa suurempi kuin nykyaikaisen dieselin eli akkukäyttöiseksi muutettuna akkujen pitäisi olla vähintään 500 kWh, ja pitkän matkan ajokkeina luultavasti suurempi kuin 1000 kWh. Rekat on liikenteessä vähintään 12h/vrk, lyhyitä taukoja matkalla. Pitäisi kehittää 500-1000kW latureita (rekkaparkki omalla 110kV päätteellä valtakunnan verkosta) tai vasikoita joka on pelkkää akkua koko letkan perässä vedettäväksi ja lataillaan ammattimaisesti.

    https://www.teslarati.com/tesla-semi-cost-parity-diesel-study/
    https://www.teslarati.com/tesla-semi-15-trucks-pepsico-2021/
    https://www.teslarati.com/tesla-semi-specs-updated/

      
  • @_Quu kirjoitti:
    Kyllä auto pitää varttitunnissa saada ladattua, siinä on raja minkä jälkeen voi edes harkita akkujenpäällä matkustamista. Jos nyt kuitenkin bensiiniä on saatavilla niin ei sittenkään.

    Mikäli penaalissa on teroitusroskat terävien kynien sijaan niin voi ottaa oppia esim. sähköautoilevalta motoristilta, joka nauttii Suomesta sähköautolla kierrellen ilmastoidussa sisätilassa jopa yön nukkuen tilavassa sähköautossaan.

    13.07.2021

    Sähköautolla Lapin ja itä-Suomen seikkailua 4034 kilometriä

    Sähköautolla pystyy seikkailemaan Lapissa ja itä-Suomessa. Tämän totesimme vuoden 2021 kesälomamatkallamme Volkswagen ID.4 Pro Performance 77 kWh MAX -sähköautollamme seikkaillessa. Matkan kiinteäksi kohteeksi otettiin Kilpisjärvi ja varustauduimme koiriemme passeilla ja muutoin tarvittavin keinoin ylittämään rajan Norjaan, jos se onnistuisi. Ideana oli seikkailla ilman suurempia ennakkosuunnitteluita ja päätyä Jäämeren rannalle, mikäli niin olisi mahdollista. Tarkoituskaan ei ollut yöpyä kahta yötä enempää missään kohteessa, vaan nähdä erilaista kesämaisemaa ja palata toisena kesänä sitten paremmalla ajalla parhaisiin paikkohin.

    Tämä blogikirjoitus on matkakertomus sähköautollamme Suomen Lappiin, ja aikaisemmista sähköautomatkailutarinoistani tämä poikkeaa sikäli, että 77 kWh akun suoma joustavuus ajossa poistaa tarpeen miettiä latauksia ja kulutuksia matkan varrella. Siksi kirjoitin nyt itseni yllättäen vähän sähköautoilusta ja kirjoitus muodostui enemmän matkailutarinaksi.
    juttu jatkuu sivulla

    https://www.autotie.fi/tien-sivusta/sahkoautoileva-motoristi/sahkoautolla_seikkailemaan_lappiin_ja_itasuomeen

      
  • muokattu 17.07.2021 10:35

    Kynien teroittamisesta en tiedä, kuitenkin parasta tekniikkaa MEIDÄN käyttöön on itselataava hybridi, käyttö on hyvinkin sähköautomaisen yksinkertaista, vain ajosuunnan valinta, vain sähkömoottori on kiinteässä yhteydessä vetäviin pyöriin. Hybridi vaatii harvakseltaan pikaista tankkaamista, ilman mitään erikoisia seremonioita ja latauksen odotusaikoja.
    Päästöt ja korkeammat käyttökustannukset ei vaikuta meidän valintaan.

      
  • Törmäsin toisalla arvuutteluun siitä montako ladattavaa autoa on rekisterissä vuonna 2030. Virallinen tavoite taitaa olla 700 000. Minä veikkaan 980 tuhatta, mutta pohdin pitäisikö veikkausta vielä tarkistaa (ylöspäin).

    Mitä te veikkaatte?

      
  • @M880 kirjoitti:
    Törmäsin toisalla arvuutteluun siitä montako ladattavaa autoa on rekisterissä vuonna 2030. Virallinen tavoite taitaa olla 700 000. Minä veikkaan 980 tuhatta, mutta pohdin pitäisikö veikkausta vielä tarkistaa (ylöspäin).

    Mitä te veikkaatte?

    9-10 vuotta aikaa. Viime vuoden lopussa joko täyssähköisiä tai ladattavia oli rekisteröitynä reilu 50 tuhatta. Uusia autoja myydään noin 100 tuhatta vuodessa. Melkein miljoonaan pääsemiseksi pitäisi kaikkien tästä lähtien myytyjen uusia autojen olla ladattavia. Itse haluaisin, että tavoitteissa pitäisi keskittyä täyssähköisiin koska polttomoottoriautot ovat jäämässä pois tuotannosta. Minun veikkaus 2030 - 600.000 ladattavaa rekisterissä.

      
  • @HybridRules kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Muut kuin henkilöautot aiheuttavat toisen puolen kaikesta liikenteen CO2 päästöistä. Eli henkilöautot noin 9% ja yhteensä liikenne noin 20%. Kun ajelee 3-tietä joko etelään tai pohjoiseen, henkilöauton kesänopeudella ohitellaan rekkoja noin 1-2 minuutin välein eli niitä on paljon. Rekan energiankulutus on noin 5-10 kertaa suurempi kuin nykyaikaisen dieselin eli akkukäyttöiseksi muutettuna akkujen pitäisi olla vähintään 500 kWh, ja pitkän matkan ajokkeina luultavasti suurempi kuin 1000 kWh. Rekat on liikenteessä vähintään 12h/vrk, lyhyitä taukoja matkalla. Pitäisi kehittää 500-1000kW latureita (rekkaparkki omalla 110kV päätteellä valtakunnan verkosta) tai vasikoita joka on pelkkää akkua koko letkan perässä vedettäväksi ja lataillaan ammattimaisesti.

    https://www.teslarati.com/tesla-semi-cost-parity-diesel-study/
    https://www.teslarati.com/tesla-semi-15-trucks-pepsico-2021/
    https://www.teslarati.com/tesla-semi-specs-updated/

    Luin läpi nuo linkit - viimeisessä vähän arvailtiin, että laturin pitäisi olla yli 1 MW. Akkujen kokoon ei otettu kantaa. Sisällään rekkaan akut sopii hyvin, muutama tonni lisäpainoa ei tunnu missään. Latausinfra rekoille Suomessa kuitenkin puuttuu kokonaan. Tehon rajallisuus tulee vastaan jo Teslan latureilla, yksi auto piuhan päässä antaa täyden tehon mutta toinen tyhjällä akulla samaan "tolppaan" kytkeytyvä puolittaa lataustehon. Rekkaparkkiin, joita tarvittaisiin luultavasti kymmeniä Suomen teiden varsille, kytkentäteho vastaa helposti isohkon taajaman sähkönkulutusta. Rekkakuskin pitää olla pois ratin takaa 11h vuorokaudessa tai vaihtoehtoisesti 3 + 9h. Loppuajan rekan pitäisi olla tiellä, lounastaukoja/lataustaukoja tulee 4,5h ajon jälkeen 45 min. Akkuun pitäisi saada vähintään 500 kWh kolmessa vartissa ja mitään jonoa laturille ei saa syntyä. Systeemi on toki helposti rakennettavissa mutta vaatii vähän motivointia nykysysteemin muuttamiseksi.

      
  • muokattu 19.07.2021 09:36

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @M880 kirjoitti:
    Törmäsin toisalla arvuutteluun siitä montako ladattavaa autoa on rekisterissä vuonna 2030. Virallinen tavoite taitaa olla 700 000. Minä veikkaan 980 tuhatta, mutta pohdin pitäisikö veikkausta vielä tarkistaa (ylöspäin).

    Mitä te veikkaatte?

    9-10 vuotta aikaa. Viime vuoden lopussa joko täyssähköisiä tai ladattavia oli rekisteröitynä reilu 50 tuhatta. Uusia autoja myydään noin 100 tuhatta vuodessa. Melkein miljoonaan pääsemiseksi pitäisi kaikkien tästä lähtien myytyjen uusia autojen olla ladattavia. Itse haluaisin, että tavoitteissa pitäisi keskittyä täyssähköisiin koska polttomoottoriautot ovat jäämässä pois tuotannosta. Minun veikkaus 2030 - 600.000 ladattavaa rekisterissä.

    Uusien autojen lisäksi Suomeen tuodaan 40-50tuhatta käytettyä vuosittain.

    Päädyin omaan tulokseeni siten että ajattelen vuoden 2023 olevan käännekohta. 2023 alkaen ladattavia olisi ensin kolmen vuoden ajan puolet käytetyistä (20t kpl / vuosi) ja sen jälkeen neljä vuotta 40t / kpl, eli yhteensä 220t.

    Uusissa suunnilleen sama logiikka, 3 x 60t ja sen jälkeen 4 * 100t. Yhteensä 580t

    Tästä tulee 800t. Siihen päälle nykyiset autot sekä tämän ja ensi vuoden myynnit. Vähän kasvuvaraa myös tuonne aikajanan loppupäähän jossa lähes kaikki autot ovat ladattavia. 100t auton vuosimyynti on huono, 120t ei mitenkään mahdoton joten muutama kymppi voi tulla sieltäkin.

    Sama juttu käytetyissä, jahka niitä alkaa olla keskieuroopan markkinoilla enemmän, esimerkiksi nyt saksan 9000€ tuella ostettuja autoja. Pidän todennäköisenä että käytetttyjen tuonti kasvaa entisestään, ja että se tulee aika nopeasti painottumaan ladattaviin.

    Edit: Nuo tietysti keskiarvolukuja, 2025 myydään varmasti enemmän ladattavia kuin 23, vaikka yksinkertaistin ne nyt samaan vuosimyyntiin.

      1
  • Paljon mielenkiintoisempi kysymys on se milloin sähköautoiluun tulee vero. Montako tuhatta (100 000?) sähköautoa on raja milloin tulee sähköautovero jossa valtion pohjattomaan kirstuun aletaan kerätä myös sähköautoilijoiden rahaa? Vapaamatkustaminen loppuu aikanaan, herää kysymys missä luvussa menee tämä raja?

      1
  • Korjaan. 2024 alkaen. Siitä tulee 7 vuotta 2030 loppuun.

      
  • Millaisiin autoihin saa Saksassa 9000€ tuen ja kuinka pian ostosta auton voi myydä? Mitään rajoituksia myydä ulkomaille eli poistaa rekisteristä?

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Muut kuin henkilöautot aiheuttavat toisen puolen kaikesta liikenteen CO2 päästöistä. Eli henkilöautot noin 9% ja yhteensä liikenne noin 20%. Kun ajelee 3-tietä joko etelään tai pohjoiseen, henkilöauton kesänopeudella ohitellaan rekkoja noin 1-2 minuutin välein eli niitä on paljon. Rekan energiankulutus on noin 5-10 kertaa suurempi kuin nykyaikaisen dieselin eli akkukäyttöiseksi muutettuna akkujen pitäisi olla vähintään 500 kWh, ja pitkän matkan ajokkeina luultavasti suurempi kuin 1000 kWh. Rekat on liikenteessä vähintään 12h/vrk, lyhyitä taukoja matkalla. Pitäisi kehittää 500-1000kW latureita (rekkaparkki omalla 110kV päätteellä valtakunnan verkosta) tai vasikoita joka on pelkkää akkua koko letkan perässä vedettäväksi ja lataillaan ammattimaisesti.

    https://www.teslarati.com/tesla-semi-cost-parity-diesel-study/
    https://www.teslarati.com/tesla-semi-15-trucks-pepsico-2021/
    https://www.teslarati.com/tesla-semi-specs-updated/

    Tehon rajallisuus tulee vastaan jo Teslan latureilla, yksi auto piuhan päässä antaa täyden tehon mutta toinen tyhjällä akulla samaan "tolppaan" kytkeytyvä puolittaa lataustehon.

    Tuo koskee vain vanhoja V2 Superchagereita. Uudemmat V3:t antavat jakamattoman 250 kilowatin tehon. Eli siinä missä vanhempi laturi jakaa 150 kilowattia kahden kaapelin kesken, uudempi antaa ulos 250+250 kilowattia.

      1
  • @NHB kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Muut kuin henkilöautot aiheuttavat toisen puolen kaikesta liikenteen CO2 päästöistä. Eli henkilöautot noin 9% ja yhteensä liikenne noin 20%. Kun ajelee 3-tietä joko etelään tai pohjoiseen, henkilöauton kesänopeudella ohitellaan rekkoja noin 1-2 minuutin välein eli niitä on paljon. Rekan energiankulutus on noin 5-10 kertaa suurempi kuin nykyaikaisen dieselin eli akkukäyttöiseksi muutettuna akkujen pitäisi olla vähintään 500 kWh, ja pitkän matkan ajokkeina luultavasti suurempi kuin 1000 kWh. Rekat on liikenteessä vähintään 12h/vrk, lyhyitä taukoja matkalla. Pitäisi kehittää 500-1000kW latureita (rekkaparkki omalla 110kV päätteellä valtakunnan verkosta) tai vasikoita joka on pelkkää akkua koko letkan perässä vedettäväksi ja lataillaan ammattimaisesti.

    https://www.teslarati.com/tesla-semi-cost-parity-diesel-study/
    https://www.teslarati.com/tesla-semi-15-trucks-pepsico-2021/
    https://www.teslarati.com/tesla-semi-specs-updated/

    Tehon rajallisuus tulee vastaan jo Teslan latureilla, yksi auto piuhan päässä antaa täyden tehon mutta toinen tyhjällä akulla samaan "tolppaan" kytkeytyvä puolittaa lataustehon.

    Tuo koskee vain vanhoja V2 Superchagereita. Uudemmat V3:t antavat jakamattoman 250 kilowatin tehon. Eli siinä missä vanhempi laturi jakaa 150 kilowattia kahden kaapelin kesken, uudempi antaa ulos 250+250 kilowattia.

    Opin jotain uutta. Uteliaisuuttani klikkailin karttaa ja Huittisissa näyttäisi olevan koko eteläisen Suomen ainoa 250kW supercharger. Teslan pitäisi kehittää vielä uusi karttamerkki.

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:
    Millaisiin autoihin saa Saksassa 9000€ tuen ja kuinka pian ostosta auton voi myydä? Mitään rajoituksia myydä ulkomaille eli poistaa rekisteristä?

    Currently, and until at least December 31st, 2021, since federal aid was doubled, consumers purchasing 100% electric vehicles qualify for 9000 euros of subsidies if the catalog price is less than 40,000 euros, and 7500 euros of subsidies if the catalog price is between 40,000 and 65,000 euros.

    Lähde: https://easyelectriclife.groupe.renault.com/en/outlook/cities-planning/subsidies-in-germany-how-do-they-work/

    Kahden minuutin googlauksella en löytänyt vientirajoitteita. Varmasti siellä jotain on, mutta eiköhän ne myöskin vapaudu rajoitteista X vuoden jälkeen jolloin niitä alkaa virrata Suomeenkin

      
  • @tracktest kirjoitti:
    Paljon mielenkiintoisempi kysymys on se milloin sähköautoiluun tulee vero. Montako tuhatta (100 000?) sähköautoa on raja milloin tulee sähköautovero jossa valtion pohjattomaan kirstuun aletaan kerätä myös sähköautoilijoiden rahaa? Vapaamatkustaminen loppuu aikanaan, herää kysymys missä luvussa menee tämä raja?

    En tiedä onko se paljon mielenkiintoisempi, mutta kiinnostavaa toki. Valtiohan kerää jo pienehkön autoveron lisäksi ajoneuvoveroa, käyttövoimaveroa ja sähköveroa, ja tietysti alvin. Kilometriveroon menee vielä aikaa koska se vaatinee teknisiä järjestelmiä. Samoin esimerkiksi työsuhdeautojen verotusarvotuki on voimassa 2025 loppuun, joten en usko että sähköautojen verorasitetta nostetaan ennen sitä (tai jos nostetaan, niin polttisten veroa nostetasn enemmän). Veikkaan että joskus vuosikymmenen vaihteessa niitä rasitetaan jonkin nimisellä "vuosiverolla", ja kenties (kaikkea sähköä koskevaa) sähköveroa voidaan hieman nostaa.

    Nykyisen sähköautoilun voi nähdä vapaamatkustuksena, mutta emme vielä tiedä mikä on co2 päästöjen aiheuttamien todellisten vahinkojen hinta. Vasta sitten tiedetään onko joku ollut vapaa-matkustaja vai ei. Suomessa fossiilisia on tietääkseni verotettu aika pitkään, joten ehkä täällä ei ole vapaamatkustettu kovinkaan paljoa (paitsi että ne verorahat on tietenkin palautettu yhteiskunnan / kansalaiste hyväksi eri mekanismein, jotka muuten olisi pitänyt rahoittaa toisin. Joten päästöjen aiheuttama lasku on edelleen maksamatta)

      1
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @NHB kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Muut kuin henkilöautot aiheuttavat toisen puolen kaikesta liikenteen CO2 päästöistä. Eli henkilöautot noin 9% ja yhteensä liikenne noin 20%. Kun ajelee 3-tietä joko etelään tai pohjoiseen, henkilöauton kesänopeudella ohitellaan rekkoja noin 1-2 minuutin välein eli niitä on paljon. Rekan energiankulutus on noin 5-10 kertaa suurempi kuin nykyaikaisen dieselin eli akkukäyttöiseksi muutettuna akkujen pitäisi olla vähintään 500 kWh, ja pitkän matkan ajokkeina luultavasti suurempi kuin 1000 kWh. Rekat on liikenteessä vähintään 12h/vrk, lyhyitä taukoja matkalla. Pitäisi kehittää 500-1000kW latureita (rekkaparkki omalla 110kV päätteellä valtakunnan verkosta) tai vasikoita joka on pelkkää akkua koko letkan perässä vedettäväksi ja lataillaan ammattimaisesti.

    https://www.teslarati.com/tesla-semi-cost-parity-diesel-study/
    https://www.teslarati.com/tesla-semi-15-trucks-pepsico-2021/
    https://www.teslarati.com/tesla-semi-specs-updated/

    Tehon rajallisuus tulee vastaan jo Teslan latureilla, yksi auto piuhan päässä antaa täyden tehon mutta toinen tyhjällä akulla samaan "tolppaan" kytkeytyvä puolittaa lataustehon.

    Tuo koskee vain vanhoja V2 Superchagereita. Uudemmat V3:t antavat jakamattoman 250 kilowatin tehon. Eli siinä missä vanhempi laturi jakaa 150 kilowattia kahden kaapelin kesken, uudempi antaa ulos 250+250 kilowattia.

    Opin jotain uutta. Uteliaisuuttani klikkailin karttaa ja Huittisissa näyttäisi olevan koko eteläisen Suomen ainoa 250kW supercharger. Teslan pitäisi kehittää vielä uusi karttamerkki.

    Tuo Huittinen ja Karesuvanto ovat Suomen kaksi viimeisintä Superchager-asemaa. Kahdeksan seuraavaa kartalle jo merkattua ja tämän vuoden puolella valmiiksi luvattua sijaintia pitäisi saada uudemman tyyppiset laturit.

      
  • Tuosta voi rullata kartalla Suomen kohdalle:
    https://www.tesla.com/findus?v=2&bounds=65.18329743286883,37.860665995028434,58.48828492265276,9.735665995028432&zoom=7&filters=supercharger

    Harmaalla nähtävästi rakenteilla olevat ja punaisella valmiit?

      
  • muokattu 19.07.2021 17:01

    Saabista tuli aikoinaan suositumpi auto Suomessa kuin toisesta ruotsalaisesta autosta (Volvo) kun sitä alettiin valmistaa Valmet Automotiven autotehtaalla Uudessakaupungissa. Saavuttaako sähköauto saman aseman?

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008134712.html

      
  • @Jorma L2 kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @Jorma L2 kirjoitti:
    Muut kuin henkilöautot aiheuttavat toisen puolen kaikesta liikenteen CO2 päästöistä. Eli henkilöautot noin 9% ja yhteensä liikenne noin 20%. Kun ajelee 3-tietä joko etelään tai pohjoiseen, henkilöauton kesänopeudella ohitellaan rekkoja noin 1-2 minuutin välein eli niitä on paljon. Rekan energiankulutus on noin 5-10 kertaa suurempi kuin nykyaikaisen dieselin eli akkukäyttöiseksi muutettuna akkujen pitäisi olla vähintään 500 kWh, ja pitkän matkan ajokkeina luultavasti suurempi kuin 1000 kWh. Rekat on liikenteessä vähintään 12h/vrk, lyhyitä taukoja matkalla. Pitäisi kehittää 500-1000kW latureita (rekkaparkki omalla 110kV päätteellä valtakunnan verkosta) tai vasikoita joka on pelkkää akkua koko letkan perässä vedettäväksi ja lataillaan ammattimaisesti.

    https://www.teslarati.com/tesla-semi-cost-parity-diesel-study/
    https://www.teslarati.com/tesla-semi-15-trucks-pepsico-2021/
    https://www.teslarati.com/tesla-semi-specs-updated/

    Luin läpi nuo linkit - viimeisessä vähän arvailtiin, että laturin pitäisi olla yli 1 MW. Akkujen kokoon ei otettu kantaa. Sisällään rekkaan akut sopii hyvin, muutama tonni lisäpainoa ei tunnu missään. Latausinfra rekoille Suomessa kuitenkin puuttuu kokonaan. Tehon rajallisuus tulee vastaan jo Teslan latureilla, yksi auto piuhan päässä antaa täyden tehon mutta toinen tyhjällä akulla samaan "tolppaan" kytkeytyvä puolittaa lataustehon. Rekkaparkkiin, joita tarvittaisiin luultavasti kymmeniä Suomen teiden varsille, kytkentäteho vastaa helposti isohkon taajaman sähkönkulutusta. Rekkakuskin pitää olla pois ratin takaa 11h vuorokaudessa tai vaihtoehtoisesti 3 + 9h. Loppuajan rekan pitäisi olla tiellä, lounastaukoja/lataustaukoja tulee 4,5h ajon jälkeen 45 min. Akkuun pitäisi saada vähintään 500 kWh kolmessa vartissa ja mitään jonoa laturille ei saa syntyä. Systeemi on toki helposti rakennettavissa mutta vaatii vähän motivointia nykysysteemin muuttamiseksi.

    Raskaan kaluston akkujen latausta on helppo nopeuttaa jakamalla akusto kahtia, jolloin voidaan ladata kahdella nopealla laturilla rekan akut nopeammin kuin yhdellä samantehoisella laturilla.

      
  • muokattu 20.07.2021 17:09

    Auton käyttövoimalla on iso merkitys meille kaikille, sehän vaikuttaa jokaisen autoilijan päivittäiseen arkeen hyvin merkittävällä tavalla. Kuka meistä haluaa ehdoin tahdoin vaikeuttaa päivittäistä arkea valitsemalla käyttövoiman joka ei sovellu omiin käyttötarpeisiin. Eiköhän auton valinnan ratkaise omat mieltymykset eikä se mitä joku muu päättää tehdä.

      1
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit