Sitran uusi raportti vaatii ”yksityisautoilun ehdoilla suunnitellun liikennejärjestelmän” muuttamista – onko dieselautoilu yhä liian halpaa?
Liikenteen päästövähennysten vuoksi jopa koko Suomen liikennejärjestelmää on muutettava, summaa nyt Sitran raportti.
Tällä hetkellä kuvan kaltaisista hinnoista voi Suomessa lähinnä vain haaveilla. Kalleimmillaan bensiini maksaa nyt jo lähes kaksi euroa ja diesel noin 1,85e/litra.
Tommi Lempinen
14:00
SUOMEN itsenäisyyden juhlarahasto Sitran mukaan Suomen liikennejärjestelmä on suunniteltu yksityisautoilun ehdoilla.
”Arkiliikkuminen Suomessa on keskimäärin hyvin autoriippuvaista, koska henkilöauto on pääsääntöisesti kätevin kulkuväline liikkumiseen isossa osassa Suomea. Tämä on pitkäjänteisen kaavoituskulttuurin ja liikennesuunnittelun tulos”, Sitran tuore Korjausliike-raportti toteaa maan liikenteen nykytilanteesta.
Sitran raportissa esitetäänkin kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen asettamista ilmastosyistä liikenne- ja infrastruktuurijärjestelyissä lähtökohtaisesti etusijalle sekä kasvattamaan tukea joukkoliikenteelle. Yhtenä keinona raportti mainitsee myös tiemaksut.
Sitran mukaan oleellista olisi tehdä nykymuotoisesta autoilusta suhteessa kalliimpaa, sillä liikenteen nykyiset maksut ja verot eivät ”kaikilta osin kannusta päästövähennyksiin”:
”Polttoaineiden valmisteverotus ei ole reaalisesti noussut pitkään aikaan. Diesel-autoilijat maksavat dieselin polttoaineveron alemman tason ja kiinteän käyttövoimaveron takia joka ajokilometristä sitä vähemmän, mitä enemmän he ajavat.”
Ongelmana Sitra näkee myös kilometrikorvaukset, jotka korvaavat auton käytöstä todellisia kustannuksia enemmän.
Lisäksi raportin mukaan ”työnantajan tarjoama pysäköintietu on yhä veroton” ja joidenkin työntekijöiden nauttima ”autoetu verotuksessa aliarvotettu”.
Harmi ettei Sitran työntekijät ole koskaan käyneet ulkomailla, koska ilmiselvästi he näkevät että Suomi on sama kuin koko maailma. Internetin avulla voi seurata miten sadat miljoonat muut ihmiset toimivat, eli Helsinki - vaikka olisi käyty Itäkeskuksessa asti - on otantana liian suppea.
Jo matka Suomenlahden yli Tallinnaan saa ihmettelemään miten sen saman eurovaluutan ostovoima paranee, että hinnat autokaupoissa ja huoltoasemilla ovat paljon edullisemmat.
Viron tilastokeskuksen vastikään julkaiseman lehdistötiedotteen mukaan keskipalkka oli Virossa 1 317 euroa kuukaudessa vuonna 2019
Eli pakokaasuilla ei ole väliä, kunhan ne vain tuotetaan bussin pakoputkesta ja yhteiskunnan subventoimana.
@Karrette kirjoitti:
Höpöhöpö
Eikö olekin erikoista? Sama valuutta, ja kun sieltä tullaan turistimatkalle Suomeen on kaikki oikeasti kallista. Toki on muitakin maita missä kaikki on edullisempaa, kun Suomi ei enää kykene devalvoimaan.
Verotus on yksi tekijä sille miksi Suomessa tarvitaan enemmän euroja saman asian maksamiseksi. Ja Virossa siihen vaikuttanee se että Viro ei halua enää kommunismia ((halusikohan koskaan?), eli sitä että valtio on joka asiassa mukana.
Suomi on loistava esimerkki piilo kommunismista, kovalla verotuksella tasapäistetään ahkera työntekijä alempaan kastiin.
Tämähän ei ole kovinkaan helppo tai mustavalkoinen asia. Mitä nyt pikaisella googlauksella löysin, niin Suomi sijoittuu ostovoimavertailussa EU-maiden keskitasolle. Baltian maat ovat kaukana perässä. Suomi ei millään muotoa ole täydellinen, haluaisin itsekin muuttaa montaa asiaa, mutta kyllä täällä keskimäärin asiat ovat aika hyvin. Veroillekin saa mielestäni kohtalaisen hyvin vastinetta, vaikka kieltämättä tuntuu ettei ainakaan enempää soisi maksettavan.
Suorissa hintavertailussa oiotaan monta mutkaa suoraksi, ja yleisestikin ottaen (meillä) ihmisillä on taipumusta poimia yksittäisiä asioita sieltä täältä, paneutumatta kokonaisuuteen.
Hyvin harva asia on mustavalkoinen ja suoraviivainen.
Sehän tässä on niin monimutkaista että Suomi on jo monta vuotta ottanut velkaa ylläpitääkseen elämäntapaa johon ei ole varaa. Korot ovat nyt halpoja, mutta ovatko ne sitä seuraavat 100 vuotta? Toki muutkin maat ovat tehneet niin, ja siksi keräämme veroja täällä italialaisten puolesta - suomalainen asenne on tavallaan rasistinen, eli autetaan huonompiamme velaksi. Ei erilaisia, vaan huonompia - tehtiin jopa laulu siitä että "maksamme velkaa" hyväksikäytetyille. Paitsi että Suomella ei ole ollut valloituksia Afrikassa.
Juuri kokonaisuus kiinnostaa, ja sieltä löytyy yksityiskohtia kuten EU:n kirein alkoholivero jota halutaan kiristää vielä entisestään. Toki tämä on huviristeilijä-laivayhtiöiden kannalta positiivinen asia, mutta ilmastopäästöjen kannalta täysin päinvastainen kuin mikä on hallituksen tavoitteena.
Ottamatta nyt sen enempää kantaa eri mekanismien toimivuuteen, niin muutama asia sanomisissasi mietityttää.
Tulkitsen sinun ajavan sekä alhaisempaa verotasoa, että velkaantumisen lopettamista. Uskon että useimmat kannattavat näitä ajatuksina, ainakin minä teen niin. Jos kuitenkin haetaan merkittävää muutosta verotasoon, siis muuta kuin sitä hienosäätöä jota eriväristen hallitusten välillä tehdään, vaatisi se käsittääkseni melko suuriakin muutoksia yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin, sosiaaliturvaan ja rahoitukseen. Mitä muutoksia sinä tekisit saadaksesi verotuksen alas ja samanaikaisesti velkaantumisen pois? Ehdotuksille olisi kiva saada euromääräinen mittaluokka ja ajatus seurannaisvaikutuksista.
Mitä tulee "italian rahoittamiselle", oletko varma että kyseessä että kyseessä on puhdas hyvätekeväisyys ja suomalaisten kuppaaminen? Vai voisiko olla niin että vientivetoisen talouden kannattaa omalta osaltaan osallistua talouden dominopalikoiden pystyssäpitämiseen? Ymmärrän tässäkin ensireaktion. En minäkään halua naapurin velkoja maksaa, mutta jos tilanne on vertauskuvallisesti sellainen että jollen maksa naapurin huonokuntoisen puun kaatoa, se kaatuu väistämättä minun taloni päälle, ehkä se kuitenkin kannattaa maksaa vaikkei haluaisikaan.
Alkoholivero on näpertelyä ja itse alkoholi haitallista (vaikka itsekin sitäkäytän). Verotus on tasapainoilua haittojen, verotulojen ja yksityistuonnin välillä. Risteilijöiden tuki on käytännössä rahtiliikenteen ja huoltovarmuuden tukemista.
Siihen on yksikertainen ratkaisu, sosiaaliturvaleikkuri, niin alkaa taas työ kelpaamaan.
Ratkaisusi on yksinkertainen lähinnä sellaisen näkökulmasta joka ei tukia tarvitse.
Osaamiseni ei riitä tukien arviointiin kovin yksityiskohtaisell tasolla kun en niitä kovinkaan hyvin tunne, mutta toivoisin että löytyisi ratkaisu jossa jokainen työssä tienattu lisäeuro vähentäisi tukia vähemmän kuin euron. Silloin jokainen euro kannttaa tienata. Toinen toivomus on että järjestelmää sujuvoitettaisiin siten, ettei esimerkiksi työttömän tarvitse pelätä mitä tuille tapahtuu ja mitä viiveitä niiden maksatukseen tulee jos ottaa vastaan esimerkiksi määräaikaisen työn ä.
Jostain mättää kun matalapalkka työpaikkaa ei kannata ottaa vastaan, kun taloudellinen hyöty menee matkakuluihin.
Tästä pääsemmekin autojen käyttökuluihin, on älyttömäsi alueita missä työajat ja joukkoliikenne ei kohtaa, puhumattakaan että on joukkoliikennettä ollenkaan haja-asutussa Suomessa
Jostain syystä tuntuu olevan valloillaan käsitys että Suomessa veroaste olisi jotenkin erityisen poikkeava muuhun maailmaan nähden. Näin voi toki ollakin jos katsotaan koko maailmaa, mutta yhteiskunnaltaan vertailukelpoiset maat, eli muut Pohjoismaat ovat ihan samalla tasolla. Koko EUn tasolla Suomi on verottajana yli keskitason, mutta yhtäläisyysmerkkien vetäminen yhteiskuntien välille on jo vaikeampaa. Erityisesti pienituloisten verotus on Suomessa aika maltillista, progressio tosin nousee jyrkästi.
Ostovoimassakin Suomi pärjää EU-vertailussa ihan hyvin. Paljon puhuttu USA on yhteiskunnan tarjoamien palveluiden osalta jo niin erilainen, ettei vertailu ole kovin hedelmällistä. Kuitenkin, siellä maksetaan sekä liitto- että osavaltion veroa, ja kyllä nekin varsin korkeita ovat. Lisäksi tietysti kalliit sairauskuluvakuutukset (vaikka ne usein ovatkin työnantajan maksamia) sekä koulutus (oma tai lasten), sekä päivähoidot ynnä muut. Verojen maksun hinta - laatu -suhde on ainakin sen perusteella mitä itse olen lukenut ja käsityksen saanut, aika huono.
Kyllä minäkin mieluusti veroja laskisin, erityisesti työn verotusta. Keskituloiseen saakka uskon että suuri osa veroalennuksesta menisi kiertoon ja alveina takaisin valtiolle. Solidaarisuusverostakin olisin valmis luopumaan, se tuntuu perusteluiltaan vähän kohtuuttomalta. "Jotta hyvätuloisetkin osallistuvat taakan kantoon."
Tämä ei ole puheenvuoro korkeampien verojen puolesta. Tämä on puheenvuoro suomalaisten poliitikkojen ja virkamiesten puolesta, eivät ne ole sen huonompia tai veronhimoisempia kuin muutkaan.
Huomannut saman asian.
Se mikä tekee tuosta pelottavan on samoin ajettelevien määrä kun PS juttuja lueskelee.
Näitten ihmisten itsekkyys, välinpitämättömyys ympäristöstä ja biodiversiteetistä on niin suurta, ettei ihmiskunnalla ole mitään toivoa selvitä ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta.
Vaikuttaa siltä, ettei 2050 ympäristökauhuja pysty enää estämään millään kyseisistä asenteista johtuen.
KAUHISTUTTAVAA eivätkö hitustakaan ajattele lasten lapsien lapsia ja heidän elin mahdollisuuksia.
Suomalaista autoilijaa verottamalla ei ympäristökauhuilta vältytä.
Velkaantumisessa ei ole mitään pahaa, kunhan lainaraha on sijoitettu lainakorkoa parempaan tuottoon.
Syömävelka ilman tuottoa on valinta entistä kireämmän verotuksen puolesta. Kohdistipa kulloinkin vallassa oleva hallitus lisäverot minne tahansa, suomalaista taloutta ja työntekijää ne silti rasittavat vertailussa muihin.
On hieman epäreilua kysyä mistä haluaisit tinkiä, koska se on poliittinen arvovalinta, joka poliitikkojen pitää tehdä ja myös vastata itse valinnastaan (pun intended).
Minun olisi helppo tinkiä mitättömän ja laittoman autoveron puolustamisesta suuren ALV menetyksen kustannuksella. Aloittaisin poistamalla autoveron sähköautoilta kokonaan. Irtisanoisin tullissa autoja ja moottoripyöriä arvauskaupalla hinnoittelevat täysin turhaa ja suorastaan haitallista suojatyötä tekevät ja vaihtaisin polttomoottorikäyttöisten verotuksen suoraksi prosenttilaskuksi ostohinnasta. Nämä kaksi toimenpidettä liipaisisivat käyntiin ALV ja autoverotuottoa kasvattavan uusintakierteen vuosikausiksi.
Ottaisin silti miljardin vuodessa lisää velkaa ja sijoittaisin sen täysimääräisenä eläkerahastoihin. Säätäisin eläkerahastojen sijoitusrajauksia parempaa mutta vaihtelevampaa tuottoa tarjoavan osakesijoittamisen suuntaan. Ottaisin toisen miljardin pois kaikesta sellaisesta, mikä ei ole SUOMELLE välttämätöntä. Pitäisin yövartijavaltion peruspalvelujen lisäksi koulutuksen ja terveydenhuollon sellaisenaan, mutta kaikkea muuta tarkastelisin kriittisesti sen kannalta onko valtion tarpeen tukea kaikkia harrastuksia. Veikkauksen tuotot olisivat vapaasti käytettävissä, vaikka ilmaista rahaa nauttineet järjestöt tietenkin nostavatkin älämölön. Yksikään niistä ei silti ole suomalaisten eläkkeitä tärkeämpi, joten joutavat hoitaa rahoituksensa kuten parhaaksi näkevät. Näin säästynyt miljardi lisätään eläkerahastoihin jokaisena vuonna nykyisten tilitysten lisäksi.
Ensimmäinen miljardi lähtee kasvattamaan eläkerahastoa geneerisesti. Toinen on korvamerkitty kunakin vuonna syntyville suomalaisille. Siitä riittää suunnilleen 20.000 € joka ipanalle nokkaa kohden. Se on sattumoisin kaikki eläkekassa, mitä kukaan ihminen ikinä tarvitsee. Ensimmäisen uuden järjestelmän piiriin syntyvän ikäluokan tullessa eläkeikään on lainaraha maksettu pois rahaston tuotolla ja nykyisin noin 30 miljardin eläkevakuutusmaksu minimoituu 1 miljardiksi. Työnantajat ja työntekijät jakavat potin siten, että työntekijöille tulee noin 7 % korotus nettopalkkaan ja kaikki työnantajat saavat jättää 16 % osuutensa eläkevakuutusmaksuista lähes kokonaan tilittämättä. Sekä ostovoima että suomalaisen työn kilpailukyky paranevat kun työn tekemisestä peritään jatkossa vain 1 jaardi 30 sijasta eläkekassaan.
Lopettaisin ainoana toimialanaan eläkevakuuttajia lukuunottamatta kaikki verovapaudet ja korjaisin pääomatulon verotuksen tasapuolisemmaksi lähdeveroksi sellaisella veroprosentilla, joka jää kansainvälisessä vertailussa edulliseksi mutta nostaisi silti Suomen verotuloa.
Tärkeä ja aivan oikea näkökulma. Mutta talous ei toimi siten, että toimialan hyvin hoidettujen yritysten vastuulla olisi muka yhteisvastuullisesti pelastaa huonosti hoidettuja kilpailijoitaan. Joseph Schumpeterin luovan tuhon pitääkin olla todellinen uhka heikolle yritykselle. Ei Ericssonin omistajien kuulu korvata Nokian omistajille Nokian johdon polttaessa omistajien rahoja roviolla ihan jormana. Ei talous toimi niin.
Jos yritys on "too big to fail" (ja Nokia oli Suomen kannalta too big to fail), sitten bail outin tarjoajan pitää saada teurastaa vanha omistus ja saada täysi määräysvalta ja täysi oikeus kaikkiin tuleviin tuottoihin.
Puu ei ole aivan osuva analogia. Naapurin laho puu on minun ongelmani, mutta naapurin pankki on silti vielä suuremmalta osin hänen ongelmansa. Siksi puun suhteen minä olen pakkotilanteessa, mutta pankin osalta hän itse, koska hänellä on pankkinsa kautta vastuita, jotka hänen on pakko hoitaa eikä hän voi jättää niitä lahoamaan pystyyn.
Jälkimmäisessä tapauksessa pankin nykyiset omistajat eivät enää itse kykene pääomittamaan bisnestään eivätkä saa enää myöskään markkinaehtoista rahoitusta lainoina tai osakeanneilla, joten heillä ei ole mitään neuvotteluvaihtoehtoja. Puu on kaatumassa ensin jonkun muun katolle ja vasta sitten minun katolleni. Silloin uusi pääomittaja sanelee haluamansa ehdot kuten parhaaksi näkee ja niihin sisältyy täysi päätösvalta, vanhan omistuksen nollaaminen, täysi omistusoikeus tuleviin tuottoihin sekä johdon että yhtiön hallituksen välittömät potkut. Jos kyse on yksittäisestä pankista, antaa kaatua. Jos koko pankkijärjestelmä on vaarassa kaatua, sitten ainoa pääomittaja valitsee itse, mitkä säästää ja mitkä teurastaa.
Kun sama maa tuomitaan EU-oikeudessa toistuvasti samoista rikoksista eikä mitään korjaavaa liikettä tapahdu, ei siitä voi antaa kuin ala-arvoisen arvosanan.
Kun mm. puolueita rahoittavat veronkiertoyhteisöt on vapautettu verosta, on korruptioepäilys täysin oikeutettu.
Verot olisi helpompi hyväksyä, jos niitä perittäisiin samoista tuloista kaikilta samoilla säännöillä. Nyt niin ei ole tarkoituskaan tehdä, vaan esimerkiksi tulon saajan kotiosoite vaikuttaa sekä palkkatulon että pääomatulon verotukseen.
Erinomainen vastaus.
Ehdotuksesi eläkejärjestelmän uudistamiseksi on mielenkiintoinen. "Jos tuo toimisi niin sitä tehtäisiin jo" on äärimmäisen huono argumentti, joten en käytä sitä. Silti ihmettelen miksei noin eleganttia ratkaisua ole missään keksitty? Vai perustuuko se vain nykyisiin nollakorkoisiin lainoihin?
Siksipä kysyinkin "mitä muutoksia tekisit", mikä on eri asia kuin tinkiminen.
Minä en jättäisi terveydenhuoltoa nykyiselleen. Ottaisin alkuun lisää syömävelkaa, tarvittaessa reippaastikin. Matalan kynnyksen perusterveydenhuolto pitää saada kuntoon, nykyjärjestelmällä ongelmien annetaan pitkittyä ja kroonistua, ja sitten potilas tyrkätään kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Se on sellainen, Antti Rinteen termiä lainatakseni, tulevaisuusinvestointi joka oikeasti maksaa itsensä takaisin. Tästä ongelmiin aikaisessa vaiheessa puuttumisesta on esimerkkejä esimerkisi lastensuojelusta jostain uudenmaan ja päijät-hämeen rajamailta, en muista enää mikä kunta. Säästöjä tuli, vaikka alkuun piti panostaa.
En tiedä toimiiko "too big to fail" -vertaus tässä. Käsittääkseni tukipaketeilla ei olla pelastamassa huonoja yrityksiä (vaikka riski siihen on kyllä todellinen). Toki, se talouden domino voi lähteä kaatumaan italialaisesta pankista saksalaiseen, jolloin se on osuva ja olen kanssasi samaa mieltä. Mutta jos ja kun tällä on tarkoitus osin apukäynnistää kokonaisten maiden talouksia, ja toisaalta helpottaa koronasta eniten kärsineitä maita, niin se ei ole ihan sama asia kuin pankkien pelastaminen.
Puu-analogiasta. Lähdin siitä ettei kyseessä ole pankkituki, kun ei sen ainakaan pitäisi olla. Puun rikkomien kattojen järjestyksellö ei minusta ole merkitystä, vaan riskillä että joudun itse vastaamaan sen kaatumisen aiheuttamista kustannuksista (todennäköisyys x kustannus), suhteutettuna maksamaani puunkaadon hintaan. Toisin sanoen, jos kaatumisen todennäköisyys on 20% ja kustannus 1000€, kannattaa minun käyttää enintään 200€ sen ehkäisyyn. Ehkä minun sitten kuuluisi saada polttopuut itselleni, mutta vaikken saisikaan, niin kannatti silti.
Toki tukipaketin kohdalla näiden laskeminen on lähes mahdotonta. Minun pointtini oli kuitenkin VAIN se, ettei se ole pyyteetöntä lahjarahaa, vaikka se siltä voikin tuntua. Tukipaketin suuruuteen, jakoperusteisiin tai mihinkään muuhunkaan en uskalla lähteä ottamaan kantaa, kun en ole asiaan tutustunut lehtijuttuja enempää. Eikä siihen nyt kansantaloustieteen peruskurssin varassa kannata kauheasti lähteäkään ottamaan kantaa (en ainakaan muista luinko muuta kuin peruskurssin).
Yhteiskunnassa on muutakin kuin autovero. Yhden osa-alueen reputtaminen ei minun silmissäni mitätöi koko suoritusta. Autovero on näpertelyä.
Tällä saralla on paljonkin tekemistä.
Pääomatulon? Selittäisitkö? Veikkaan sen liittyvän joko ulkomailla asumiseen, tai jonkinlaiseen tulkintaan yrittäjän puolison asemasta yrityksessä.
Nämä eivät välttämättä tee suomalaisista poliitikoista ja virkamiehistä muiden maiden vastaavia huonompia. Eivät ole täydellisiä, mutta en niin väittänytkään. Väitin etteivät ole sen huonompia kuin muutkaan.
Lukema perustuu jo toteutuneeseen yli 200-vuotiseen pörssihistoriaan ja sen tekin alun perin Nordnetin sijoitusasiantuntija Martin Paasi:
https://www.nordnet.fi/blogi/jokaisesta-suomalaisesta-tulisi-miljonaari-jos-lapsilisat-sijoitettaisiin-osakkeisiin/
Jo hieman alle 20.000 alkupääoma ilman lisäsijoituksia antaa keskimääräiseksi odotusarvoksi hieman yli miljoonan nuoren ihmisen eläkeikään mennessä. Ja koska eläkejärjestelmä koskee koko kansakuntaa, sen sisällä voidaan erilaiset vuodet keskimääräistää.
Kyse ei ole edes mistään vuosisatojen takaisista anomalioista, vaan Credit Suisse laski viime vuosikymmenen lopulla viime vuosikymmenten tuoton suunnilleen minun elinajaltani ja päätyi prosentin kymmenesosan tarkkuudella samaan keskimääräiseen vuosituottoon kuin Paasin laskelman pohjalla oleva alin perin Jeremy Siegelin tutkimus 1800-luvulta lähtien olevasta datastakin. Nykyaika siis toistaa historiaa varsin tarkasti ja siihenkin on syynsä.
Tämä siis toimii kyllä ihan kaikella rahalla, joko omalla tai lainatulla. Se oli vain minun esimerkkini kohteesta, johon sijoitettua lainarahaa voisi rehellisesti sanoa sijoitukseksi tulevaisuuteen.
Yhdeksi syyksi siihen miksi näin ei ole vielä tehty oletan ainakin osin sen, että nykyisten poliitikkojen edeltäjät ovat eläneet Sovjet Finland aikaa, jolloin Suomi oli suljettu talous, josta omaakaan rahaa ei saanut viedä ulkomaille edes Volvon ostoon ilman Suomen Pankin lupaa. Ulkomaisten arvopaperien omistaminen oli käytännössä mahdotonta ja kaikkea arvopaperisijoittamista kohdeltiin varsin yleisesti paheksuttavana uskonnollisista syistä. Tämä sairas rajoitus koski tietenkin vain yksityisiä, mutta ohjasi varmasti päättäjien ajattelua. Nykyiset päättäjät ovat olleet vielä vanhan suljetun talouden koulussa samassa pimennossa vailla John Boglen ilosanomaa, jolla kaikki sijoittajat voittavat pitkällä ajaalla.
Toinen vasta poistunut rasite onkin Boglen idea, mutta myös kustannustehokkaita indeksirahastoja on ollut tarjolla vasta muutama vuosikymmen. Eläkekassan varoilla sellaisen pystyy rakentamaan itsekin, mutta koska niitä ei aiemmin ollut yksityisillä ihmisillä, ei sellaista älynnyt kaivata kukaan muu kuin talosutieteen tutkija. Siksi eläkevaroja on alettu rahastoida vasta viime 1990-luvulla. Siihen saakka elettiin puhtaasti kädestä suuhun, kuten laskutaidottomilla on tapana.
Juuri nythän me elämme jo kuten ehdotinkin, mutta kassan kasvattaminen on hidasta kun halpaa velkavipua ei käytetä. Ja pääoman tuottoa rajataan mukamas riskien alentamisella, joka on eläkevakuutuksen tapaisessa pitkäikaissijoittamisessa käytännössä tuottoja alentavaa riskin kasvattamista. Ammattilaisten manageeraamat eläkekassat jäävät tuotossa jälkeen amatöörien eläkesalkkujen tuotolta myös pitkällä ajalla, koska niiden on pakko tavoitella 0 - 7 % keskiarvoa. Ei niillä ole lupaa tavoitella pitkäjänteisen ja laskutaitoisen yksityissijoittajan pientä ja realistista ylituottoa tuohon 7% päälle.
Ymmärsin kyllä tarkoituksesi josta olen samaa mieltäkin. Omakaan analogiani ei näköjään toiminut. Tarkoitin ensimmäisenä alle jäävällä katolla sitä eroa, että lahon puun omistaja voi antaa puunsa olla uhkana muille käytännössä ilman ulkoista pakotetta tehdä aiheuttamalleen ongelmalle mitään. Lahon pankin omistajalle tulee pankin vastuiden kautta taloudellinen pakko tehdä ratkaisuja. Siksi pankin omistaja ei voi lykätä ongelmansa ratkaisua kovin pitkään. Ellei sitä ratkaisua voi tarjota kuin viimeinen jäljellä oleva pääomittaja, silloin se pääomittaja sanelee säännöt eikä vanhoilla lahon pankin omistajilla ole mitään sananvaltaa mihinkään.
Täsmälleen samaa ajoin takaa ja perustelin vielä senkin, miksi perustuslakitoimikunnalta ei tarvitse kysyä neuvoa pankin pääomittamisessa, koska jo olemassaolevat lait mahdollistavat tuon mallin, jossa uusi rahoittaja vie myös omistuksen ja määräysvallan. Ulkona olevia osakkeita ei voi noin vaan mitätöidä, mutta saman vaikutuksen voi tehdä osakeannilla, joka kasvattaa osakekannan vaikkapa miljoonakertaiseksi.
Näin myös tapahtuu jo nyt poikkeuksetta, jos viimeinen pelastaja on joku muu kuin julkinen taho. Yksityistä rahaa ei viimeisen oljenkorren tarvitsija saa ikinä menettämättä rahan vastineena myös määräysvaltaa ja omistusoikeutta. Sehän tässä ihmetyttääkin, miksi julkinen rahoittaja on suostunut lainkaan tappioiden sosialisointiin? Ei se ole hullu, joka pyytää...
Ainakaan minun yleistietoni ei riitä tekemään edes omien arvojeni mukaista leikkauslistaa, koska se vaatisi budjetin läpikäynnin eri alakohtien kautta. Siksi poliitikkojen pitäisikin antaa arvovalinnat ja päästää ammattilaiset irti kertomaan miten sen voisi toteuttaa käytännössä.
Ongelma on siinä, että poliitikolle on tärkeämpää tulla valituksi uudelleen kuin toimia kansalaisten hyväksi.
@740 GLE kirjoitti:
Tuo silti edellyttää että sijoitukset tehdään ns. oikeisiin paikkoihin reaalimaailmassa, vaikka laskennallisesti, tai tilastollisesti tuollainen kehitys voidaankin näyttää, vai mitä?
Niin, jos markkinakehityksen odotusarvot myös toteutuvat. Muutenhan tuo on ihan mahtavan hienolta kuulostava skenario. Emme tosin tiedä missä maailma makaa "200-vuoden pörssihistorian" kannalta tulevaisuudessa...
Kuka tuossa oletataan olevan sen sijoituksen etujen valvojana ja operattorina?
Poimin tuosta linkistä tämän tekstinpätkän:
JOS nuo 95,75 euron lapsilisät kuitenkin sijoitettaisiin joka kuukausi osakkeisiin ja säästöille SAISI 7 prosentin keskimääräisen vuotuisen realituoton, olisi lapsella 17-vuotis syntymäpäivänään 33 730 euron pesämuna. JOS tämä summa saisi jatkaa kasvamistaan lapsen eläkeikään asti, olisivat lapsilisät kasvaneet 1 063 126 suuruiseksi. JOS säästöille saisi 10 prosentin keskimääräisen realituoton kasvaisivat lapsilisät 5 816 565 euroon samassa ajassa.
Aika paljon konditionaalia, sanoisin. Kuka tulee laittaa sijoittamaan tuon 95,75, että noin kävisi sitten, kerroitko sen jossakin? Ihan historiallisesti voi joku toinen osoittaa myös, että persilleen meni kun näin tai noin sijoitettiin.
Voiko toivoa, että olisi toivoa jonkun ajattelevan myös toisin
Oikea paikka on iso kustannustehokas indeksirahasto, jolloin kenenkään sijoittajan tuotto ei jää laskennalliseksi. Kaikki voittavat väkisin. Esimerkkinä toimii tässä S&P500.
Eläkkeet maksava eläkevakuutusyhtiö tietenkin. Yksittäiset ihmiset sinun tavoin eivät ymmärrä tai eivät nuorena välitä ja poliitikot eivät näe yli 4 vuoden päähän.
Hyvä, että jätit sanomisesi konditionaaliin, koska hyppäät aika isoihin saappaisiin kuvitellessasi keksineesi markkinoiden epävarmuuden uutena ilmiönä. Nytkö meidän pitäisi lyödä talousnobelistien tutkimukset roskiin kun sinä sanot että "this time is different. Heh.
Ei pysty osoittamaan. Ei reaalimaailman datalla.
Vaihtelua on paljon, mutta ajanjaksosta riippumatta kukaan ei ole vielä ikinä hävinnyt S&P:n kyydissä edes 20 vuoden ajalla. Sitä hieman pidemmässä ihmisen iän syklissä kyse on varsin vakaasta järjestelmästä. Tämä sopii eläkevakuuttajalle juuri siksi, että se voi keskimääräistää riskit sekä yksilöiden että ajanjaksojen kesken.
Aika paljon konditionaalia, sanoisin
@740 GLE kirjoitti:
En minä oleta keksineeni mitään. Totean vain, että myyjät usein jättävät joitakin asioita sopivasti kertomatta, kun yrittävät saada tuotettaan (ajatus tässä tapauksessa) kaupaksi. "Nothing different this time either". Heh.
Noniin, aletaan päästä konkreettisempaan.
Kysyin, kuka tuossa oletataan olevan sen sijoituksen etujen valvojana ja operattorina.
Me ollaan kaikki niin saakelin tyhmiä joo. Elämä on, mutta minkä teet eläkeasioiden korjaamiseksi... Ammattilaisten hommia sekin, voisi kuvitella.
Kiitos, tuo oli selventävä lisävastaus. Ei se rautalanka koskaan haittaa sen sijaan että teksti kuulostaa besserwisserismiltä.
Soittakaapa nyt sinne Ilmariseen/Varmaan/Eloon (mitä näitä onkaan) joku ja äkkiä! Ei (kai) niissä tarvita kansanedustajia ja hallituksia, tai muita poliittisia päättäjiä tekemään tämän tason päätöksiä asioiden korjaantumiseksi puhtaaseen tuottoon. Ei iso osa kansasta ole ymmärtänyt tähän astikaan mistä on kyse, jos tehdään gallup kadulla. Esimerkkinä se, että tyypillisesti kuvitellaan palkasta maksettavan eläkkeen olevan itselle korvamerkitty ja palautuu kun jää eläkkeelle.
Vai onko niissä eläkevakuutusfirmoissakin päässinpäitä johtavissa asemissa ja poliitikkojen narulla vietävissä, jotka saavat korkeaa palkkaa edistääkseen eläkeasiotamme. Se ei ole minun ymmärtämättömän hommaa selvästikään, tai sitten titteli ja palkkaluokkani on aivan väärä.
Pankin hoitama sijoitusrahasto on hyvä tuote sellaisille, jotka eivät a) osaa (eikä kaikkien tarvitsekaan) b) halua edes seurata osakkeiden kehittymistä, mutta voivat sijoittaa säännöllisesti. ja uskovat luottavansa oikean ammattilaisen taitoon, sellaiselle joka saa siitä hommasta liksaakin, että sijoitus tuottaa. Koska kukaanhan ei voi hävitä.
Eikö se ole ihan hyvä juttu, kun kaikki eivät ole kaltaisiasi talousguruja, ei edes joka toinen meistä muista.
Eläkejärjestelmässä ei ole muuta korjattavaa kuin eläkekatto, mikä niistä puuttuu.
Ford Focus 60000 km kulut
Pääomakulut 46.3 %
Polttoainekulut 31,2 %
Ylläpitokulut 19,6 %
Kokonaiskulut 31,85 € / 100km
Onko polttoaine liian halpaa?
Eläkejärjestelmän muuttaminen, edes eläkekaton määrittäminen, tuskin on mahdollista. Nykyjärjestelmästä monin eri tavoin hyötyvien määrä ja valta on suuri.
Yrittäjällä sentään on vaihtoehtoja. YEL-maksu on tällä hetkellä muistaakseni 24,1% ja kertymä 1,5%. Siitä voi kukin kohdallaan laskea tuoton ja miettiä kannattaako, vai voisiko rahansa sijoittaa järkevämmin. Siis kuinka kauan täytyy eläkettä nauttia, että saa maksamansa vakuutusmaksun takaisin (inflaatiolla korjattuna) ilman korkoja?
Itse ratkaisin yhtälön 90-luvun laman ohjaamana. Firma selvisi ja sijoitussalkku alkoi kasvaa aikojen parantuessa.
Pysyäkseni edes hiukan otsikon aiheessa. Bensaa ostin toissaviikolla hintaan 3,33 €/l.
Mistä negatiivinen suhtautuminen?
@740 GLE Tässä ehkä syntyy käsitys että 20keur alkupanoksella lopputulos on eläkeiässä miljoona. Jos/kun sijoitus tehdään lainarahalla on nettotuotto kuitenkin jotain ihan muuta, ellei laskelmaa perusta nykyisten nollakorkoisten lainojen aikaan ja luota siihen että ne jatkuvat ikuisesti. This time it's different?
(Ja kyllähän se vähän differenttiä onkin, tietäkseni koskaan aiemmin ei ole ollut tällaista korkotasoa, sitten koron keksimisen)
Ne tekee tasaisen varmaa tulosta vuokra asunnoilla ja muilla kiinteistösijoituksilla
@M880 kirjoitti:
No ei kait itse aiheeseen: saanhan eläkkeeni aikanaan, kerrytettynä mahdollisimman tuottoisasti. Tosiasiahan on kuitenkin, ettei meille ole avattu eläkevakuutusyhtiöiden toimia yhtään, annetaan vaan ymmärtää, jollakin tavalla.
Kun nyt kerran saappaista puhuttiin kohdallani, niin lähinnä kummastuttaa, minkä kokoisiin 740GLE sitten kuvittelee sopivansa, kun olettaa, että jopa eläkevakuutusyhtiöiden päättäjät toimivat talousnobelistien tutkimuksista piittaamatta ja olisi kait heilläkin 200 vuoden historia yhtä lailla tiedossa. Jos siis voidaan olettaa, että siellä on ammattilaisia. Eli kuka nyt sitten suhtautuu ja mihin negatiivisesti...
Myönnän toki etten itse ole ko. sen kummemmin sijoitus- kuin eläkealan ammattilainen, mutta hänen vaatimuksensa kuulosti vähän jo siltä, että kyllähän se vaan kuuluisi ymmärtää sellaisten toimet lähes samalla tasolla.
Tämä on nykypäivän taloustieteen paradigma. Sen voi toki ostaa valmiina tuotteenakin. John Boglellekin naurettiin aluksi. Eivät naura enää.
Turha sinne eläkevakuutusyhtiöön on soittaa. Siellä tiedetään jo, että eläkevakuuttajien kädet on sidottu vakaus- ja omaisuuslajihajautusvaatimuksin ja se on syönyt tuottoja etenkin matalakorkoisen vuosikymmenen aikana.
Mistä keksit aktiivisesti hallinnoidun kalliin piiloindeksoidun rahaston, kun puhuin useampaan kertaan korostaen passivisista indekseistä maailman tunnetuimman esimerkin kera?
Yksityissijoittajalle on kunnia-asia voittaa ainakin nämä aktiivisesti hallinnoidut rahastot ja sen osaat sinäkin, jos malttaisit kuunnella etkä länkyttää vastaan joka asiasta jota et itse tunne.
En hoksaa siinä mitään hyvää, en itseni enkä yhteiskunnan kannalta. Mitähän hyvää ymmärtämättömyydessa ja laskutaidottomuudessa voisi olla?
Anteeksi vain, jos syntyi tuollainen väärinkäsitys. Luepa uudelleen, niin huomaat, että Uuden Uljaan Suomen esimerkissäni lasten eläkevarat sijoitettiin jo olemassaolevaa tulovirtaa priorisoiden.
Lainamiljardilla vedin vain opportunistisesti matalia korkoja hyödyntäen lisää vipua saman kehityksen nopeuttamiseksi. Velkavivusta pitää tietenkin olla valmius luopua millä hetkellä tahansa ilman margin callia.