TM no 16/21 lehdessä esitetään suojateiden vähentämistä, että vaaranpaikat vähenisivät, – ihan ok ehdotus.
Lisää turvaa saadaan, kun poistetaan jalankulkijan etuoikeus hypätä ajoradalle eli näille tapporaidoille. Joka toinen kävelee sivuille vilkuilematta auton eteen, luottaen, että autoilija antaa hänen elämäsä jätkua tuonkin hetken jälkeen. Vaikka autoilua vihataankin niin jo ilmastosuistä pitäisi jalankulkijan ajatella, mitä tapahtuu, kun hän käyttää lain suomaa oikeutta pysäyttää tonnien painoisen autojonon, vain, että itse saa olla tilanteen herra, ja kävellä, kun "minulla on oikeus". Ja autojono lähtee liikkeelle reilusti kaasuttaen, ja ilmassa on taas hiukan enemmän hiilidioksidia ja pienhiukkasia.
Eikä mikään estä autoilijoiden edelleenkään antamasta tietä kohteliaille jalankulkijoille!
Artikkelissa oli lähes kaikki näkökulmat mainittu mutta yksi puuttui - iso osa ongelmaa on se, että näkymä suojatielle/tieltä peittyy sen vuoksi, että autot pysähtyvät aivan suojatien reunaan eikä jalankulkijalle tai toiselle autolle jää aikaa reagoida. Pitäisikin kokeilla voisiko autoille maalata esim. pysähtymisviivan, Stop-merkkien tapaan, vaikka 5m ennen suojatietä. Viiva, yhdistettynä vaikka merkkivaloon ja jonkinlaiseen kylttiin, saattaisi pikku hiljaa muuttaa käytäntöjä hieman jalankulkijalle turvallisempaan suuntaan.
Turha lähteä korjaamaan oireita, kun pitää korjata syy. Jos autoilija saapuu suojatielle, eikä näe suojatien olevan vapaa, on autoilijan velvollisuus varmistua suojatiestä ennen kuin ajaa suojatielle. Tätä ei muuta se, ettei havaitse suojatiellä jalankulkijaa. Pitää havaita, ettei siellä ole ketään. Yksinkertaista, mutta silti monilta hukassa oleva periaate.
Jos aletaan hakea ratkaisua jostain vilkkuvalkoista tms. asioista, sivuutetaan se perusasia, että kuljettajan pitää havaita suojatie. Ellei suojatietä havaitse, pitää korjata jotain perustavaa laatua olevaa ongelmaa ihan omassa ajamisessa, ei liikennejärjestelyissä. Kun kuljettaja haluaa kiinnittää asiaan huomiota, suojatie kyllä havaitaan. Mutta jos on tottunut ajotapaan, jossa suojatien käyttäjiä ei kunnioiteta, silloin löytyy verukkeita muuttaa muita asioita kuin omaa ajotapaa tai ainakin on motiivi syyttää tilanteesta jotain muuta kuin itseään.
Aloittajalle toinen näkökulma päästöihin. Jos autoilu tuottaa päästöjä, kannattaisiko silloin suosia jalankulkijoita, jolloin päästöt oletettavasti autoiluun verrattuna pienenee? On tutkittu, että kaupungissa keskimääräiset ajomatkat ovat hyvin lyhyitä, joten potentiaalia jalankulun ja pyöräilyn lisäämiselle eli sen pysähtelevän autojonon lyhentämiselle kyllä on.
Herbert, sinulla on hieman fanaattisen kielteinen suhtautuminen autoiluun. Autolla ajetaan jos se on tarpeen, ei siihen silloin voi tarjota kevyttä liikennettä.
Se, että jalankulkija jää aina toiseksi mittelössä autoa vastaan luulisi jollain tasolla mietityttävän suojatielle astujaa, vaikka laki sanoisi mitä. Harva se päivä näkee vanhuksia, joilla lienee selvä itsemurhan aikomus kuliessaan sivuille vilkuilematta yli tien, heitä kannattaa kyllä todella varoa suojatieidenkin läheisyydessä.
Kyllä Herbertillä on tuossa ihan pointti. En usko olevani yksin sen pahan tavan kanssa että tulee käytyä autolla vaikka voisi mennä pyörällä tai kävellenkin. Esimerkiksi seuraavaksi haen ruokaa 1,5km päästä. Menen autolla, koska juuri nyt ei huvita kävellä tai pyöräillä.
Herbert on täsmälleen oikeassa! Kaupungissa autolla ajettaessa on oltava erityisen valpas kaiken aikaa ja taajaman ulkopuolella pätee samat lainalaisuudet.
Kulkutapavalinta ei ole mikään absoluuttinen totuus, jossa ei vaihtoehtoja olisi. Me jokainen joka päivä päätämme, miten kunkin matkan kuljemme. Tarve on vain yksi tekijä lukemattomien muiden joukossa. Lisäksi tarve perustellaan itse, jolloin minun mielestä sinä voit ajella hyvinkin paljon tarpeettomia ajoja tai päinvastoin.
Yhteiskunta voi myös valintoja ohjata. Tälläkin hetkellä osana ilmastotavoitteita tavoitellaan kevyen liikenteen osuuden kasvua. Jotta tavoite saavutettaisiin, kannattaa suosia kevyttä liikennettä etenkin siellä missä potentiaalia on eli taajamissa. Tähän yhtälöön ei sovi se, että autoilijat saastuttajina saisivat mennä ensin ja vasta sitten olisi jalankulkijoiden vuoro. Se johtaisi siihen, että yhä useampi jalankulkija valitsisi auton eli saasteiden määrä kasvaisi.
Tieliikennelaki on aika selvä suojateiden osalta. Kaikkein pahimpia puupäitä varten on väännetty rautalangasta pykälä 29. Sitä ei pidä kumota siksi, että joillekin sen noudattaminen tuottaa vaikeuksia. Osaatko ehdottaa ratkaisua asiaan?
https://www2.liikenneturva.fi/tieliikennelaki
Eihän tieliikennelakia välttämättä tarvi muuttaa, sehän riippuu aivan jalankulkijoiden "minä ensin" asenteesta, jota he voisivat hieman muuttaa.
Olen itsekin jalankulkija enimmäkseen. En kuitenkaan koskaan yritä mennä suojatielle, jos autoja on tulossa, vaan annan autojen mennä, se kolme sekuntia ei minulle ole niin tärkeä.
Monasti idiootimmat autoilijat tuuppaavat jo jarrua, vaikka seisoskelisin parin metrin päässä suojatiesta, siinä sitten katsellaan toisiamme ja jono auton perässä kasvaa.
Samanlaiset kokemukset, minun on taloudellisempaa kiihdyttää uudelleen pysähdyksen jälkeen kuin auton
@kappas kirjoitti:
Hämäävä tuo otsikointisi. Ja oletko seurannut keskusteluja, joissa ihmetellään miten juntteja suomalaiset kuskit on suojatiekäyttäytymisessään verrattuna vaikka kuinka moneen muuhun maahan?
No mutta joka tapauksessa: sinun täytyy nyt olla ilmastomielessä tiiviisti yhteydessä lainsäätäjiin, jotka voivat asiassa tehdä edistysakseleita, ei siinä muu auta! Ota yhteys lähimämpään vihreiden kansanedustajaan, tai jopa useampaan ja kerro heille, mikä on sinun ikioma ehdotukseksi päästöjen vähentämiseksi. Eikös vihreät ole se oletussakki, joka näitä miettii?
Ilmastotalkoissa kuuluu tehdä kaikki mahdollinen, että maailma pelastuu. Tuohan oli fanaattis.....korjaan fantastisen hieno ajatus ennakkoluulottomuudessaan.
Voisit tehdä kansalaisaloitteenkin! https://www.kansalaisaloite.fi/fi
Mutta jos tuollaiselle "olen huolissani päästöistä" -nippelisäätölinjalle lähdet, niin ymmärtänet että autoilijoille löytyy huomattavasti tehokkaampia (lue pahempia) keinoja päästövähennyksien aikaansaamiseksi suojatiekäyttäytymiseen verrattuna. Käy siis mielessä vain, että onko sinulla sittenkin vain jokin henkinen kynnys suojatiesääntöjen noudattamiselle ja verhoat sitä "ilmastohuoleesi"...
Vaihtoehtoisesti autoilijat voisivat muuttaa asenteita ja ajaa vähemmän sekä alhaisemmalla nopeudella. Miksi et käsittele näitä, kun olet huolissasi päästöistä?
Silloin autoilijalla on epäselvyyttä, aiotko astua suojatielle. Mutta kun autoilija antaa tietä, mikset reippaasti ylitä tietä, vaan annat jonon kasvaa?
Tämä kirjoittelu jää ilmeisesti kiertämään kehää!
Sovitaan, että sinä jatkat polkupyöräilyä, ja minä jalankulkijoiden yliajoa suojateillä.
Minusta autoilijana on hakalammin tulkittava tyyppi sellainen, joka tulee suojatienreunaan huiskimaan mene mene, minä pysähdyn joka tapauksessa.
Autoilijoilla ja kevyenliikenteenväylää kulkevilla on tilannetajussa parannettavaa. Liiallinen kohteliaisuuskaan ei välttämättä ole hyvä asia, koska on autoilijoita jotka ajavat sen kummemmin ajattelematta liian lujaa paikoissa jossa on lapsia tai vanhuksia. Lasten käytös liikenteessä voi olla ennalta arvaamatonta, se pitää jokaisen autoilijan ottaa aina huomioon. Tämä vaatii pelisilmäää ja hyvää tilannetajua.
Pyöräilijöiden jotka eivät ole käyneet autokoulua olisi syytä perehtyä liikennesääntöihin, ennen ensimmäistäkään pyörälenkkiä. Yhteiset pelisäännöt liikenteessä tarkoittavat sitä, että kaikki ovat liikennesääntöjen piirissä siksi liikennesääntöihin perehtyminen on liikenteen sujumisen kannalta erittäin tärkeää. Kouluissa ala-asteelta lähtien, liikennesääntöihin perehdyttäminen on yhtä tärkeää kuin kotona opetettava vastuullinen taloudenpito. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa, näin hyvät opit kulkevat mukana läpi koko elämän.
Kyseessä ei ole yksin suomalaisten säätämä sääntö tai laki (kuten vaikkapa Suomi-autoveron osalta on tilanne), vaan yksi osa kansainvälisiä liikennesääntöjä.
Viimeisimmässä Tieliikennelain uudistuksessa aiemmin ollut rautalankaversio tehtiin sumeammaksi jostakin syystä.
16 §" Ajoradalle menevän jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon tai raitiovaunun etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä."
Liikennevalvonta painottuu pysäköintiin, ajonopeuksiin (tilanteesta riippumatta) ja ratsiatyyppisiin puhallutuksiin, joten muut säännökset voivat unohtua. Kuten vaikka se että autoilija (rekat ja mopot yms. mukaanlukien) on väistämisvelvollinen jalankulkijaan nähden suojatiemerkin kohdalla.
@kappas kirjoitti:
Ai siksikö kun eivät kaikki ihan pureksimatta niele juuri sinun mielipidettäsi? Vai mitä tarkoitit?
@tracktest kirjoitti:
Hei mihin unohdit ilmastotalkoot??
Hassua. Tämän keskustelupalstan jutuissa menneinä vuosina pysähtymättömyyttä perusteltiin
peräänajoriskillä ja kulutuksen kasvulla. Nykyään päästöillä.
Peräänajoriskiä en koskaan ole tajunnut. Moniko tunnustaa tulevansa yllätetyksi, jos edessä ajava pysäyttää autonsa suojatien eteen, jotta voi päästää jalankulkijan yli, kuten laki määrää? Entä moniko ei osaa ennakoida tilannetta niin hyvin, että kaasun nosto ja matkan jatkaminen sujuvasti vauhdista ei suurimmassa osassa tilanteita riittäisi?
@Karrette kirjoitti:
Ei tietenkään. Sehän ei olekaan Suomessa ongelma, vaan noudattaminen. Etenkin autoilijoiden osalta. Väitän nimittäin että useammin se kävelijä jää odottamaan ja päästää auton ohi kuin se, että yrittää leikkiä kunkkua.
Kenen kannalta?
Mitäs autoilijalle sanottiinkaan, kaivaisitkos tasapuolisuuden vuoksi senkin tiedon. Molemmilla on aina sekä oikeuksia, että velvollisuuksia. Se noudattaminen, se on se ydinasia, ei tulkitseminen.
Onko mikään muuttunut?
Kumppani, aiemmin TLL 41§ meni näin, se alkoi sanalla suojatie, mutta nyt se yksi sana (suojatielle) on haluttu poistaa:
"Suojatielle tai muuten ajoradalle astuvan jalankulkijan on noudatettava sitä varovaisuutta, jota lähestyvän ajoneuvon etäisyys ja nopeus edellyttävät. Hänen on ylitettävä ajorata tarpeettomasti viivyttelemättä.
Ja ilmaston kannalta on parempi jos suojateiden kohdalle ei tarvittaisi liikennevaloja, vaan riittäisi että hidastaa sen mitä tarvitsee. Ettei olisi tarve pysähtyä punaisiin valoihin noin 30 sekunnin ajaksi vaikka jalankulkija olisi jo kaukana.
@Karrette kirjoitti:
Ja mikä siis muuttui jotenkin "oleellisesti", tai mikä sumeni? Pointtisi tuntui olevan, että nykyään jalankulkija saisi jäädä matelemaan, kun ennen ei saanut. Kuten silloinkin ja nyt, niin mennään "tarpeettomasti viivyttelemättä", vai mitä?
Niitä on tarvittu varmaan siksi, etteivät autoilijat ole ko. kohdassa osanneet muuten antaa jalankulkijalle tietä - näitä meidän kulttuurijuttuja muihin maihin verraten. Lisäksi paikan saattaa ylittää jokin riskiryhmä useasti, kuten lapset. Vähän muna/kana -ilmiö siis. Kyseessä ei ole yksin suomalaisten käytäntö, sääntö tai laki, vaan yksi osa kansainvälisiä liikennekäytäntöjä tämäkin.
Ja sähköautoilla ja hybrideillä tämä ei ole "päästöongelma" ja useissa "vain polttiksissa" toimii stop/go -toiminto. Aika vähän on ilmastollista "haittaa" edelleen, lillukanvarsia suorastaan niihin konsteihin, joilla oikeasti saataisiin autoilijat säästämään päästöissä.
Tuo muna/kana näyttää toimivan paremmin ulkomailla. Toimii se yleensä ihan ok Suomessakin, paitsi kuten tuo artikkeli osoitti niin ei se ole lähelläkään ennalta arvattavaa. Ja edelleen jalankulkija tervehtii tuntematonta autoilijaa kun ylittää suojatietä.
Ruotsissa väistämisvelvollisuuden laiminlyönti keventää kukkaroa 3000 kruunua, eli vajaa 300 euroa. Se on kalliimpaa kuin ylinopeusrikesakko Suomessa.
Sorry tuo ilmastonmuutos-sana, se lipsahti. Energiankulutusta tarkoitin, eli bensan tai sähkön kulutusta. Pysähtyminen on huono juttu rangen kannalta.
Hyviä poimintoja! Vanhemmalla iällä ikävät tuntemukset ovat vähentyneet ja viittaan tässä ajatukseen peräänajosta. Pitää luottaa enemmän kanssa-autoilijoihin, näin voi vähentää ikäviä ajatuksia ratin takana. Ikävillä ajatuksilla kyllästetty kuljettaja ajaa niin sanotusti puolivaloilla. Ajatukset ajamisessa eikä ikävissä asioissa ajaminen sujuu luontevasti ja turvallisesti. Täytyy ymmärtää iloita onnistumisista ja kannustaa muitakin onnistumisista, näin oma lähipiiri voi varmasti paremmin. Nykymenossa kaikki hyvä jää monesti liian vähälle huomiolle.
@Karrette kirjoitti:
Tajusit varmaan syy/seuraussuhteen kuitenkin?
Haluatko käytännön tännekin? Vai ehkä lisää liikennevaloja? Molempien tarkoituksena on siis edistää suojatieturvallisuutta.
Oletko nyt täysin tosissasi sen energiasäästön kanssa? Esitäpäs jotakin radikaalia laskelmaa siitä, minkä verran keskimäärin a) sähköauton b) polttisauton range kärsii siitä, että joutuu pysähtymään a) risteysvaloissa b) suojatievaloissa ja mikä on mielestäsi keskimääräinen päivittäinen annos molempia vaihtoehtoja vaikkapa työmatkalla. Oletuksena siis, ettei kumpikaan ns. käy (toisessa stop/go, arvaa kummassa) punaisilla.
@Herbert kirjoitti:
Sanos muuta! Nyt kappas manailee päästöjen määrää kun pitää väistellä suojatiellä kulkijoita ja Karrette kirjoittaa että pysähtyminen juuri niihin on huono juttu rangen kannalta.
Niinpä.
Kyllä joo. Kulutuksen kannalta pahinta on kokonaan pysähtyminen, enkä tarkoita että ykkösvaihteella matelu olisi vaihtoehto. Kiihdytysvaihe kuluttaa enemmän kuin moottorijarrutus nollakulutuksella säästää. Tai ottaa talteen energiaa regeneraatiossa.
Voit lukea taloudellisuusajosta vaikkapa Motivan sivuilta.
Kun lähestyy suojatietä sellaisella nopeudella että jalankulkija ymmärtää että autoa ei tarvitse pelätä eli jäädä odottamaan on kyseessä win-win. Toisaalta laki edellyttää että ajaa siten että väistämisvelvollisen aikeita ei tarvitse kyseenalaistaa (että väistääkö se, vai aikooko se ajaa onnettomuuden).
En kykene selittämään näitä tyhjentävästi, mutta kokeilemalla voit testata miten ajotietokoneen lukemat ja ihmiset reagoivat ajotapaasi.
Oletko nyt täysin tosissasi sen energiasäästön kanssa?
@Karrette kirjoitti:
Jep. Keksitkö muita yhtä huippuja säästökeinoja kuin suojatietoiminnan? Tai sitten kuvittelet vedättäväsi!
Mitä siellä neuvotaan suojatiekäytännöistä, liikennevalokäyttäytymisestä jne?
....jos tapahtuu mitä?
Mikä tuossa on sitä "toisaalta" -juttua?
Jep. Odotan edelleen sinun, tai kappaksen laskelmia, joista selviää, että asialla on todellista merkitystä energiansäästön kannalta (sen ansiosta sähköautolla pääsee kotiin asti tms) ja samalla ilmasto pelastuu kun päästöt pienenevät -suojatiellä. Et noteeraa mitenkään stop-and-go:n vaikutusta vieläkään, etkä kerro kuluttaako sähköauto mitään, jos seisoo paikallaan, mistään syystä. Mikset?
Paljonko vaikuttaa rangeen eri vaihtoehdot, koska eihän mikään suojatietilanne - liikennevalopysähtyminenkään - ole tismalleen sama? Mitäs luulet noin henkilökohtaisesti: kumpia on enemmän, suojatie- vai risteysvaloja?
Vai joko heräisimme taas elävään elämään?
Tähän kiistaanhan on olemassa täydellinen Win-Win -ratkaisu - poistetaan kaikki suojatiet.
jne..
(Ps. jos joku nyt ei heti hoksaa, niin en oikeasti ole esittämässä tämän vaihtoehdon käyttöönottoa.)
"Tulos kokeesta oli selvä. Ensimmäisillä kierroksilla kulutus oli molemmilla testiautoilla 6,8 l/100 km. Opetuksen jälkeen lukemat putosivat 5,9 litraan."
https://tekniikanmaailma.fi/taloudellinen-ajotapa/
Ei sillä ole juurikaan merkitystä että seisoo liikennevaloissa valot ja tuuletus / jäähdytys tai lämmitys päällä, vaan se kiihdytys takaisin matkanopeuteen. Perinteinen polttomoottoriauto on huonompi jos turhaa tyhjäkäyntiä tulee se 30 sekuntia vain liikennevalojen värin vuoksi.
@Karrette kirjoitti:
Väistelet taas: älä heitä tähän keskusteluun tuollaisia kommentteja, jollet pysty osoittamaan juuri suojatiekäyttäytymisen vaikuttavan tuon verran. En kysynyt siis lopputulosta mitä erilaisempien tapojen yhteisvaikutuksella, jota tuo edustaa.
Ja tuo on osoittautunut sinusta yhtäkkiä kriittiseksi juuri suojatiekäyttäytymisen takia (unohtaen kaikki muut tilanteet, joita tulee moninkertaisesti). Artikkeli kertoi kuitenkin ratkaisun: "Pieneen kulutukseen pyrkiessä pitää liikkeellelähdön olla reipas. Ei kuitenkaan niin nopea, että renkaat sutivat tai luistonestojärjestelmä aktivoituu. Jos mahdollista, voi hypätä joidenkin vaihteiden yli – esimerkiksi lähtö ykkösellä liikkeelle ja vaihto sitten suoraan kolmoselle." Mitäs siihen viisastelet?