Luin päätoimittajan kirjoituksen suunnitelmissa olevista käyttöliittymätesteistä.
Todella hyvä ajatus!
Taloyhtiömme saatua autopaikoillemme latausmahdollisuudet vaihdoin minäkin vuoden 2016 Skoda Suberb L & K 4 x 4:ni uuteen hybridiin. Valintani osui Mercedes Benz GLC:hen, tuoreeseen Saksan tuontiyksilöön. Käyttöohjekirjaa ei ollut, joten ostin sellaisen suomenkielisen.
Eka havaintoni oli että opus oli mallisarjakohtainen. Arvailuksi meni mitähän siinä kuvatuista ominaisuuksista omasta autostani ja sen ajotietokoneen uumenista löytyisi. Tuli ikävä Skodan selkeitä kytkimiä. Kun auton naurettavan pieni sähköajorangekin sitten käytössä paljastui, vaihdoin uuteen BMW X 1:een.
Auton varustepaketti oli lupaavan houkuttelevasti nimetty enkä perehtynyt siihen tarpeeksi syvällisesti. Siihen ei yllättävästi kuulunut eÖdes painettua manuaalia. Digitaalinen ei taaskaan tiennyt, mitä varusteita siinä autossa oli.
Puuttumaan jäi paljon Skodan opettamasta tasosta mm. vakionopeussäätimen adaptiivisuus. Ei muuta kuin etsimään uutta vaihtoehtoa.
Nyt olen opettelemassa Peugeot 3008 hybrid4 300:a. Hieno auto, ominaisuudet ja varustelu, nalkuttavaa autonomiaa ehkä liiaksikin. Mutta iso yllätys oli että sähkötoiminen takaluukku puuttuu. Mekaaniset kytkimet säästävät aikaa ja hermoja.
Yhteistä kaikille kolmelle hybridille on puhelinapplikaatioiden alkeellisuus ja toiminta.
Hämmästyttävää? Meillä viime kesällä hankitun vuoden 2018 Mersun käyttöohjekirjan ensimmäinen tilausyritys tuli bumerangina takaisin kunnes selvisi, että S213 E-sarjan farkun käyttöohjekirjaa ei ole olemassakaan. Tilaukseen pitää syöttää auton VIN-koodi, että tietävät lähettää kyseisen auton softaversion ja rattinappien ym. konfiguraatiota vastaavan kirjan.
Väärin ostettu auto. Kyllä meidän autosta löytyy aika lailla kaikki ohjekirjassa kuvatut toiminnot.
En minäkään näe meidän perheen ajosyklissä yhtään mitään välivaihetta turbodieselin ja täyssähkön välissä.
Miten Skoda suhtautui moottoritiellä ohittajaan joka palaa samalle kaistalle auton eteensä jättämän turvavälin sisään?
Täällä ainoa valituksen aihe itsellä on ohjausassistentin turhankin aktiivinen kuljettajan elintoimintojen valvonta, jonka vuoksi käsi erittäin kevyesti autoa ohjaavan Suojelusenkelin kädessä ei riitä, vaan Suojelusenkelin pitää tuntea kuljettajan myös tekevän jotain.
Omapa on vikansa, kun ajaa niin kauniisti klassisia ajolinjoja, ettei ei siihen ole valtateillä paljon lisättävää. Mutkaisella tieosuudella homma sujuu huomautuksitta vaikka kuinka kauan, koska jatkuvaa late apexia ajava motoristi ei tyydy Suojelusenkelin klassiseen liian varhain apexiin pudottavaan linjaan.
Kaikki muu kuljettavan valvonta ja kaikki avustimet on tervetulleita, koska eihän niitä edes huomaa mistään kun ajaa oikein. Sen auton PITÄÄKIN lyödä kynsille jos yrittää vaihtaa kaistaa ilman vilkkua tai ajaa liian lähellä edellä ajavaa.
Täsmennätkö? Mikä on vikana? Ei riittävän monta USIM profiilia, vai mitä puuttuu?
Meidän kannalta erittäin käytännöllinen uutuus oli kaksoispuhelimen mahdollisuus. Kaikilla paritetuilla puhelimilla saa olla kaksonen ja kumpaan tahansa tulevan puhelun voi poimia rattinapeilla handsfreehen tarvitsematta kaivaa minun luuriani takapenkiltä takin taskusta tai vaimon luuria käsilaukusta. Näiden lisäksi BT streamausprofiili vielä erikseen vaikka kolmannellekin luurille. En hoksaa, mitä minulta puuttuu - kerrotko?
Android Auto on tietenkin vähän töksö vaihtoehto auton omalle AV-järjestelmälle, kun esim. auton ja puhelimen applikaatiota käyttäessään joutuu vaihtamaan domainia valitakseen auton tai puhelimen last call listalta. Toisaalta se pitää auton ja puhelimen lisenssit vielä toisistaan irrotettavissa, jos käyttäjä sitä sattuu vaikka joskus 10 vuoden kuluttua haluamaan. AA tarjoaa kuitenkin puhelimen applikaatiot valaistuun kojetauluun ja kuljettajan hallintalaitteilla ohjattavaksi, joten en jaksa valittaa tästä koska homma kuitenkin toimii luotettavasti ja jos ei jaksa vaihtaa auton domainiin tähteä klikkaamalla tai AA:lle äänilähdevalikon kautta, niin puheohjauksella voi oikoa ja voihan niistä kummastakin tehdä suosikin pikavalinnaksi.
Google palveluiden suomenkielisen version puute aiheuttaa tietenkin sen, että vaikka auto tunnistaa tulevan WhatsApp viestin ja lukee sen yllättävän ymmärrettävästi suomeksi, itse joutuu vastaamaan englanniksi, ruotsiksi tai saksaksi kun ei muita auton osaamia kieliä osaa ja suomenkielisen viestin tavaaminen on ihan arvontaa enkä löytänyt mahdollisuutta kirjoittaa vastausta touch padille ajon aikana?
Tässä iskee kynsille koko ajan tiukentuva linja siitä, mitä kuljettajan sallitaan harrastaa ajon aikana. Ensin riitti yhden bitin kääntö (W211) vaikka elokuvan katsomiseen keskinäytöllä, sitten piti hakkeroida koko ohjaamon CAN-väylällä oleva humppa- ja hömppäkoneisto luulemaan auton olevan parkissa ja menettää siinä samalla pyöräanturien lisätieto tunnelissa navigoitaessa (W212) ja nyt ei saisi edes lukea viestiä kojetaulusta (W213).