12.10.2021 16:40
muokattu 12.10.2021 17:00
Monikohan käytetty sähköauto lojuu autoliikkeen varaston nurkassa, kun käytetyn ostajalle ei ole tarjolla hankintatukea? Keksiikö joku vielä idioottimaisempaa verovarojen tuhlauskohdetta - tuki, jolla ei saada yhtään uutta sähköautoa liikenteeseen.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Kuka ostaa n. 10 000 eurolla kymmenen vuotta vanhan datsun Leafin 24kWh akulla, jonka kapasiteetista on jo
n. 10 prossaa karannut .
Range on n. 150km kesällä.
Ei mahda hankitatuki lisätä kauppaa ihan jokaisen sähköauton kohdalla.
Jos on ihan pakko veronmaksajien varoja käyttää autohommeleihin, niin suunnataan nekin varat mielummin vaikka latausinfraan.
No esimerkiksi minä. Meillä kakkosautoon tulee 5tkm / vuosi, ja kympin Lefa olisi siihen hyvinkin paikallaan. Ihan yhtä hyvin, tai oikeastaan paremmin, kuin nykyinen "keski-ikäinen" viiden tonnin auto, joka tällä vähäisellä käytöllä syö lähemmäs 9 litraa satasella.
Tuista olen samaa mieltä, ainakaan käytettyjä ei pidä tukea (toistamiseen) kun sitä samaa autoa on muodossa tai toisessa tuettu jo aiemmin.
Tuo 9 litraa on kamala lukema, mutta jos sillä autolla ajetaan vain ruokakauppaan, niin pätkäajosta seuraa helposti tuollainen litramääräisesti / ajettu kilometrimäärä ruma lopputulos. Pätkäajo tarkoittaa toisaalta korkeita lähipäästöjä kun moottori on aina kylmä.
Ei muuta kuin autokauppaan! Sähköautoja on kiva ajaa kaiken lisäksi. Ja vanhemmat Leafit ovat herttaisen näköisiä, kuin Mummo Ankan auton uusin versio.
Nykyinen autonne vapautuu sitten jonkun toisen käyttöön joka ajaa enemmän, mutta matalammalla keskikulutuksella. Kääntöpuolella se on halpa ostaa, mutta kallis käyttää.
Vuoden bensakulut reilu 800€
Sähköauton "pensakulut" (sähkö kotiin toimitettuna 0,15€/kWh ja kulutus 16kWh/100km) n. 120€
Verot menee varmaan tasan, koska sähköautossa on käyttövoimavero.
Tuosta voi laskea, että kannattaako ostaa 10 000€ sähköauto kauppakassiksi ja paljon se 10 000€ auto maksaa vaikkapa sitten, kun se on 16 vuotta vanha.
Arvonalenema on myöskin rahaa.
Toki, laskelmasi on varmasti suuruusluokaltaan oikea, ja pätee jos ainoa kriteeri ja syy auton vaihdolle on polttoainekuluissa säästäminen. Usein auton vaihon syy on jossain muualla, yleensä "koska mä haluun". Nyt kakkosauton käyttö on ollut niin vähäistä, äitiysloman ja etätöiden vuoksi kirjaimellisesti nollissa, ettei vaihto yhtään mihinkään ole ollut tarpeen. Olisi pitänyt myydä se pois jo aiemmin, mutta jäänyt "jos sattuu tarviimaan". Ei ole juurikaan sattunut.
Tilanteen normalisoituessa auto varmaan tulee vaihdettua jossain vaiheessa. Silloin se on ihan samanlainen autonvaihto kuin aina ennenkin, eli ei säästötarkoituksessa vaan koska mä haluun.
Meidän taloudessa taitaa olla nykyisten autojen jälkeen polttomoottoriautoilut ajeltu, ensisijaisesti siksi ettei mikään polttis enää oikein nappaa. Vanhakin Leaf riittäisi rangen puolesta sille suunniteltuun käyttöön. Ja se olikin tässä se pointti, on olemassa käyttökohteita mihin se on autona aivan passeli. En nyt usko että meillä ollaan niin uniikkeja että olisimme ainoita jotka pärjäävät 150km rangella ainakin yhden auton osalta.
Mihin se valinta sitten lopulta kallistuu, en tiedä. Nyt houkuttelevin on Mersun sähkö-B, mutta ehkä 1-2v päästä olisi tarjolla jotain uusia pikkuautoja 20keur luokassa, vaikkapa Renault 5 tai joku kiinalainen.
Sama koskee "ykkösautoa", mutta eri koko- ja hintaluokassa. Siinä odottelen saapuvaksi ison farkun tilat tarjoavaa sähkäriä jonka hinta ei kuitenkaan saisi Model Xn tapaan olla 100k
Sähköauton bensakulut ovat kesällä lyhyessäkin pätkäajossa tuota luokkaa, mutta talvea kohti ne suurenevat ollen kylmimmässä keskitalvessa samaisessa pätkäajossa luokkaa 40 kWh/100km mutta onpa lämpeneminenkin sitten nopeaa tai suoritettu jo etukäteen. Halpaa 40 kWh/100km:kin kuitenkin on. (Tänään taasen sain "kauhistella taloudellisen dieselin" muistaakseni NEDC-normikulutukseltaan 4,4 l/100km, 6,3 litran mittarkulutusta 2 x 25 km matkalla eikä lukemassa edes näy Vebaston kulutuslisää, joka oli päällä alkumatkan. 90% matkasta oli pelkkää reipasta satasen ajoa vakkari päällä eikä kaupunkiajoa yhtään, joten ihmettelen millä muut muka aina ajavat 2 litraa pienemmillä lukemilla.)
Jos sähkönkulutus vaikkapa tuplaantuu talvella, eli 32kWh/100km ja talvi kestää neljä kuukautta.
5000km/12kk=417km/kk
8417km=3336km
4417km=1668km
3336km vaatii energiaa 80€uron edestä
1668km vaatii energiaa 80€uron edestä.
Talvi nosti polttoainekustannuksia 120€urosta 160€uroon, eli 33%
Vältä tyhjäkäyntiä, vältä ilmastoinnin jäähdytyksen käyttöä, sähkölämmittimiä, vältä turhia jarrutuksia tai hidastuksia, ja huomioi se että autosta riippuen nopeuden nosto 80 -> 100 km/h nostaa kulutusta vajaan litran. Älä käytä vakkaria mäkisellä tieosuudella.
Ilmanpaineet laskevat kun ilma kylmenee, eli ne pitää tarkistaa - vierintävastus vaikuttaa kulutukseen yllättävän paljon (n. 20 % osuus auton kulutuksesta silloinkin kun paineet ovat kunnossa). Suksiboxi ja peräkärry pois jos ei ole tarvetta.
Älä aja vastatuuleen, mutta sitä on tietty vaikea välttää. Mutta silloin on erityisen taloudellista malttaa tinkiä ajonopeudesta, kun taas myötätuuleen on vieläkin edullisempaa kuin tyynellä säällä.
Vältin
En tarvinnut jäähdytystä, vaikka oli sumuista (Tosin lämpötila oli 1-3 C, joten ei se olisi mitään auttanutkaan)
Istuinlämmitin oli varmaan puoli minuuttia päällä (todella nopea)
Jarrua ei paljoa tarvitse tuolla reissulla käyttää, hidastukset moottorijarrutuksella
Mennessä todellinen nop. satasen osuudella 107 tullessa 105 km/h.
Eipä tuossa juuri ole mäkiä.
Kaikki OK!
Nyt ei tuullut, mutta kyllä ajan vastatuuleen eikä se ole mikään kelieste minkä takia pitäisi hidastaa.
Ps: Olikin muuten 6,2 se lukema eikä 6,3. Huomasin, kun piti uudelleen lähteä liikkeelle.
Sähköautoillessa lämmitys vie eniten sähköä juuri lämmitysvaiheessa ja vähemmän sitten kun lämpöä pidetään vain yllä, jolloin pätkäajossa kulutus on huomattavasti suurempaa kilometriä kohden kuin pitkäajossa.
Mitenkähän mahtaa olla, kannattaako mäkisellä tiellä käyttää vakkaria, jos pitää olla perillä tietyllä hetkellä eli keskinopeuden pitää pysyä samana oli vakkari päällä tai ei? Ilmanvastus kuitenkin kasvaa toiseen potenssiin nopeuteen nähden jolloin keskimääräinen ilmanvastus on pienimmillään kun ajetaan koko ajan samaa nopeutta. Ainakin hyvän hyötysuhteen autoilla, kuten sähköautoilla, luulisi sähköä kuluvan vähiten juuri vakkarilla ajettaessa (kun pitää tiettynä ajankohtana olla perillä eikä matka saa hidastua yhtään ylämäkien takia).
Jospa ne vain keskimääräistävät viimesten 100.000 km matkalle kulutetut litrat ihmettelemättä sen kummemmin yksittäisen ajomatkan kulutusta?
Täytyneepä huomenna ajaakin sama reissu 2,2 litran kulutuksella.
Jos sinun vuoden ajot ovat tuossa, saat vuosikulutuksesi selville varsin pian 👍
Onhan Leafissä se etu et syysmyrskyjen kaadettua sähköverkon voi Leafista syöttää sähköä taloon katkon aikana.
Talon katolle voi myös heittää muutaman aurinkopaneelin, jolloin vähällä käytöllä toimiva leaf toimii sähkövarastona ja voi käyttää omaa verotonta sähköä talossa. Mikäli heittäytyy rikkaan pihiksi voi Leafin ladata ilmaisista latureista ja käyttää sähköt talossaan.
Suomessa Mikko Huikko erikoistunut korjaamaan ja vaihtamaan akkuja työkseen Leafiin.
https://www.youtube.com/channel/UC4M6n-UQMFSTu1DrL4p4KyQ
Melko teoreettista. Mun talossa ei ole töpseliä jonka voisin laittaa leafiin kiinni ja ottaa siitä sähköä.
Pääkeskukseen tarvitaan vaihtokytkin saarekekäyttöä varten. Entä miten toimii ylivirta- ja oikosulkusuojaus? Invertterillä 3-vaiheiseksi? Kuormituksen hallinta?
Invertterillä kaiketi 3-vaiheiseksi (?), vai miten nämä UPS järjestelmät nyt normaalsti toimivat. Toki vaatii muutoksia pääkeskukseen, jos systeemiä ei alunperin ole rakennettu varmennetulle sähkönsyötölle.
Ottaen huomioon että edellisestä sähkökatkosta on aikaa useita vuosia, ja silloinkin aika lyhyitä ja haitattomia, niin kovin suurta lisäarvoa en laskisi tälle
Kyllä minä veron kanssa pärjään, mutta siirtomaksut sylettävät jonkin verran. Mutta onko tuo takaisinsyötön mahdollisuus auton vai invertterin ominaisuus vai molempien eli saanko tuota toimimaan yleisesti millä sähköautolla tahansa? Ja onko kyse juuri tästä ominaisuudesta, kun panelien kauppiaat mainostavat autolatausvalmiudella varustettua invertteriä?
Panelit on vielä tilaamatta, kun lupaavalta näyttänyt panelikasa olisi mahtunut katolle juuri sopivasti, mutta kiinnikkeet olisivat tulleet niin lähelle räystästä ja harjaa, ettei asennus olisi käytännössä onnistunut. Seurauksena ehdotus kääntää puolet paneleista eri katon lappeelle epäedullisempaan suuntaan. Se ei houkuta koska oli suunniteltu mahdolliseksi laajennusoptioksi myöhemmin. Mahdollisuus puskuroida sähköä auton kautta ei paranna laitteiston hyötysuhdetta, mutta koska ylijäämä myydään verkkoon pörssisähkön hinnalla, sen säästö ei ole yhtä suuri kuin itse kulutetun, jonka hinta tuplaantuu siirtomaksun vuoksi.
Jos invertteri pystyy noin 90% hyötysuhteeseen ja auton akku 97 % lataus/purkusuhteeseen, olisi päivän hukkaenergian puskurointi auton akkuun selvästi edullisempaa kuin saman sähkön myyminen verkkoon 50% hyötysuhteella (=ilman siirtomaksua).
Huoltovarmuuden kannalta en minäkään. Mutta jos aurinkopanelien kesäkuukausien ylituotannon pystyy puoleen hintaan myymisen sijasta käyttämään 85 - 90% itse seuraavana yönä, niin kiinnostaa kovasti.
EQS ajoon, paneelit katolle ja vanha Leaf paikallisakustoksi🙂
Kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta 😀
Leafin saa suunnilleen Teslan Powerwallin hinnalla, mutta toisin kuin Powerwallilla, sillä Leafilla voi käydä vaikka kaupassa välillä.
Ruotsi ja Norja on varakkaita maita, mutta Suomi elää raskaalla velalla ja täällä on tehty ja tehdään raskaita kansan elintasoa alas vieviä leikkauksia, autojen hankinnan tukeminen on käsittämätöntä, muutamalla tuhannella ylikalliilla sähköautolla on mitätön vaikutus parin miljoonan "kansanauton" kokonaispäästöihin, autokanta vaihtuu niin kuin väestökin väistämättä, niin on aina käynyt ja käy tästä eteenpäinkin on veroja tai ei.