Taas uusi akkukeksintö jopa mullistava sellainen

22 kommenttia

Uutinen
Saksassa rakennettiin totaalisen ihmeellinen litiumakku – 560 Wh/kg, varaushyötysuhde 99,94 %, 4000 lataussyklin kesto
Tuomas Kangasniemi10.9.202121:19TIEDEAKKUTEKNOLOGIAENERGIA
Uusi litiummetalliakku on vasta laboratorioasteella, mutta todella rakennettu – ei pelkkä teoreettinen ennuste.

Akkututkijat työssään. Kuva keksinnön tehneen Stefano Passerinin laboratoriosta. AMADEUS BRAMSIEPE / KARLSRUHEN TEKNILLINEN INSTITUUTTI

Sähkökemistit Saksasta ovat rakentaneet litiummetalliakun, jonka suoritusarvot huimaavat päätä. Elokuussa julkaistussa tieteellisessä raportissaan Stefano Passerinin johtama ryhmä kertoo akun energiatiheydeksi 560 wattituntia kilogrammaa kohti.

Raportin mukaan tällä luvulla akku päihittää kaikki aiemmin tunnetut neste-elektrolyyttiset litiumionitekniikkaan perustuvat akut. Uusi akku on vasta laboratorioasteella, mutta todella rakennettu – ei pelkkä teoreettinen ennuste.

Energiatiheys on ilmoitettu kennomateriaalien mukaan. Niinpä kuoret, jotka väistämättä ympäröisivät mahdollista kaupallista akkua, eivät sisälly lukuun.

Lataamista ja purkamista Passerinin ryhmän akku kestää erittäin hyvin, sillä tuhannen syklin jälkeen akun kapasiteetista oli jäljellä 88 prosenttia. Tieteellisessä artikkelissaan tutkijat kuvailevat tätä tulosta ”ilmiömäiseksi”.

Jos 88 prosentin lukua voidaan ekstrapoloida lineaarisesti eteenpäin, akku olisi taantunut 50 prosentin tasolle vasta noin 4000 syklin jälkeen.

Haluatko Tekniikka&Talouden kiinnostavimmat artikkelit koostettuna sähköpostiisi joka päivä? Tilaa tästä linkistä ilmainen uutiskirjeemme
Yhden syklin varaushyötysuhde (engl. coulombic efficiency) on tutkijoiden mukaan keskimäärin 99,94 prosenttia, eli akku palauttaa käyttäjälle tämän osuuden sähkövarausta siihen ladatusta sadasta prosentista.

Varaushyötysuhdetta ei kuitenkaan pidä sekoittaa energiahyötysuhteeseen, sillä energiaan vaikuttaa sähkövarauksen lisäksi jännite. Akun energiahyötysuhde on aina alempi kuin varaushyötysuhde: siinä missä 99 % energiahyötysuhde olisi ilmiömäinen, 99 % varaushyötysuhde on vain välttävä.

99,94 prosentin lukua tutkijat kuvailevat kuitenkin ”erinomaiseksi”.

Lehdistötiedotteen ja tieteellisen raportin mukaan akun hyvät ominaisuudet johtuvat yhdistelmästä useita ominaisuuksia. Ensiksikin litiummetalliakut ovat kevyempiä kuin litiumioniakut, sillä anodina on paljas metalli.

Toiseksi, Passerinin ryhmän käyttämät litiumnikkelioksidikatodit tunnetaan tehokkaina. Tavallisesti niitä on kuitenkin vaivannut heikko lataamisen ja purkamisen kesto, sillä elektrodiin alkaa muodostua halkeamia litium- ja nikkeli-ionien vaihtaessa paikkaa keskenään. Tämän ongelman saksalaistutkijat ratkaisivat ionisiin nesteisiin pohjautuvalla hyvin inertillä elektrolyytillä.

Ioniset nesteet tarkoittavat huoneenlämpötilassa sulia suoloja.

Akun anodit olivat 50 mikrometrin paksuiset eli puolet kopiopaperia ohuemmat litiummetallikalvot. Katodimateriaalin likimääräinen kaava on Li₁₀₀Ni₈₈Co₉Mn₃O₂₀₀. Elektrolyytti oli puolestaan seos N-butyyli-N-metyylipyrrolidinium-bis(fluorosulfonyyli)imidiä ja litiumtriflaattia molekyylisuhteessa 80:20.

Bisfluorosulfonyyli-imidi- ja triflaattianionit ovat rakenteellisesti läheistä sukua toisilleen, sillä ensiksi mainitun suoraan rikkiin kiinnittyvät fluoriatomit on korvattu triflaatti-ionissa trifluorimetyyliryhmillä.

Tieteellisen artikkelin ensimmäisenä kirjoittajana, joka tyypillisesti tarkoittaa suurinta vastuuta käytännön työstä, mainitaan Fanglin Wu. Tulokset on julkaistu Joule-lehdessä, ja ne ovat vapaasti luettavissa.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/3042ad0c-978c-411a-98c3-8718268501e3?ref=ampparit:1dbf

  
  • Jälleen mullistava akku: latautuu 90 sekunnissa

    Autoteollisuuden laite- ja järjestelmätoimittaja Mahle on esitellyt akkukonseptin, joka lupaa mullistaa pienten sähköautojen lataamisen. Litiumhiiliakun lataaminen onnistuu vain 90 sekunnissa. Konseptiakku ei ainakaan vielä sovi normaalikokoisten sähköajoneuvojen voimanlähteeksi.

    Mahle sanoo yhdistäneensä ihmeakussaan superkondensaattorien ja litiumioniakkujen idean. Nopean lataamisen lisäksi akun energiatiheys on suuri, eikä sen lataaminen aiheuta suurta lämmönnousua.

    Konspeti on lisäksi ympäristöystävällinen, sillä se ei vaadi harvinaisten raaka-aineiden louhintaa. Koko akku on täysin kierrätettävä.

    Ihmeakku esiteltiin Aachenin kestävän liikkumisen konferenssissa Saksassa.

    https://etn.fi/index.php/13-news/12683-jaelleen-mullistava-akku-latautuu-90-sekunnissa

      
  • Akkutekniikka kehittyy tosiaan huimaa tahtia.

    Ensivuonna myyntiin tuleva australialaisen GMG:n alumiini-ioniakku latautuu 60 kertaa nopeammin kuin litiumioniakku, eikä akku edes kuumene paljon.
    Litiumionilla on vain yksi elektroni ja alumiini-ionilla kolme, joten energian määrä lienee kolminkertainen.

    Ekologista ja halpaa suola-akkuakaan ei pidä vielä haudata.

      
  • Jotenkin tämä muistuttaa 1990 lukua kun ostin pojalleni tiukassa rahatilanteessa tietokoneen. Kone vanheni arvottomaksi nopeammin kuin maksoin sitä ja pitikin ostaa jo uusi.

      1
  • Nanohiili mullistaa sähköauton akun: lataus 15 minuutissa
    Julkaistu: 27.10.2021

    Sähköauto on tällä hetkellä yksi kuumimpia teknisen kehityksen alueita. Nyt Nanoramic-niminen yhtiö lupaa mullistaa sähköautojen akut tekniikalla, jonka kehitys on alun perin luvassa NASAssa. Se lupaa kierrätettäviä litiumioniakkuja, joiden kapasiteetti kasvaa 30 prosenttia ja jotka voisi ladata täyteen 15 minuutissa.

    Tämä kuulostaa toki liian hyvältä ollakseen totta, kuten niin moni viime aikojen akku-uutisista. Nanoramicin kehittämä nanohiilipinnoite perustuu kuitenkin NASAssa ja MIT:ssä tehtyyn tutkimukseen. Nyt yhtiö on saanut tärkeän rahoituksen sijoitusyhtiö Fortistarilta, jonka turvin tekniikka viedään markkinoille. Neuvottelut akkujen valmistajien kanssa ovat yhtiön mukaan jo pitkällä.

    Käytännössä kyse on nanohiilielektrodista, jolle Nanoramic on antanut nimeksi Neocarbonix. Sen avulla akkujen energiatiheyttä on mahdollista kasvattaa 30 prosenttia. Samalla akkujen valmistaminen halpuu 20 prosenttia. Kun lataus onnistuu 15 minuutissa, kyse on todella mullistavasta tekniikasta.

    Neocarbonix eliminoi myrkyllisten liuottimien, kuten NMP:n, tarpeen akun valmistuksen ja akkujen kierrätyksen aikana. Sen valmistusprosessi on yksinkertainen ja edullinen, ja siinä hyödynnetään olemassa olevia laitteita ja se toimii korvaavana olemassa oleville akkumalleille. Litiumionikennot, joiden elektrodeissa on Neocarbonixia, ylittävät selvästi nykyiset sähköautojen akkujen vaatimukset ja samalla pidentävät akustojen käyttöikää.

    Neocarbonix-elektrodit valmistetaan käyttämällä edullista prosessia, jossa hyödynnetään edistynyttä 3-D-nanohiilisidontarakennetta. Akkujen ja superkondensaattorien valmistajat voivat käyttää Neocarbonixia tuotantoprosessien optimointiin, kustannusten alentamiseen ja tuotteiden toimittamiseen, jotka toimivat poikkeuksellisen hyvin erittäin monissa ympäristöissä.

    https://etn.fi/index.php/13-news/12754-nanohiili-mullistaa-saehkoeauton-akun-lataus-15-minuutissa

      
  • muokattu 31.10.2021 11:07

    Akkuteknogiaa ideoidaan ja kehitetään niin monella taholla, että luulisi tosiaan markkinoille tulevan akkuja, jotka poistavat valmistuksen ympäristöongelmat ja parantavat edelleen akkusähköautojen käytettävyyttä.

    Minkälaisia akkuratkaisuja nykyään ostettavissa olevissa autoissa on? Teslalla on "isojen sormiparistokennojen" muodostama li-ion-akku. Onko muilla samanlainen vai joku toinen tekniikka?

    Tietokoneiden alkuvuosien kehityskiihdytyksestä poiketen uusia hienoja akkuja ei vielä ole tullut kaupoissa oleviin autoihin. Kestänee vuosia ennen kuin nyt labrassa testatut patterit ovat maantiellä pyöriä pyörittämässä.

    Sanonta, että ihminen osaa rakentaa sen, minkä osaa kuvitella, voi pitää paikkansa, mutta aikajänteestä ei sanottu mitään. Olihan sähköautokin keksitty jo "liian aikaisin", kun ei vielä ollut ideaa tukevaa muuta tekniikkaa. Ja fuusiovoima on keksitty jo vuosikymmeniä sitten eikä vieläkään ole kaupallista voimalaratkaisua eikä fuusio ole labrassakaan toiminut kuin hetken kerrallaan.

      
  • Edelleen mietitään miten nopeasti akun voisi ladata vaikka näköpiirissä ei ole yhtään useamman megawatin laturia. 100 kWh akku täyteen tai melkein täyteen 60 sekunnissa, laturin pitäisi puskea 6000 kW teho (6 MW) ja latauskaapelitkin jotain muuta kuin peräkontin pohjakannen alle sujautettavat. Minusta paljon oleellisempaa olisi saada samoihin 100kWh kuoriin 200 kWh.

      
  • muokattu 01.11.2021 15:24

    @Kumppani kirjoitti:
    Missä on Toroidion??

    https://www.toroidion.com/

    Yrityksen osakepääoma on 3000 euroa, mutta rahaston kautta omaa pääomaa vastaavaa rahaa n. 1.9m€. Kumulatiivinen tappio vuosilta 2013 - 2020 n. 1.5m€. Rahastoa kasvatettu suunnilleen sitä mukaa kuin tappio on kasvanut, jotta osakeyhtiö on voinut pysyä juridisesti hengissä. Henkilökunnan määrä 3 vuonna 2020. Taseen loppusumma 1.9m€ eli taseessa ei ole muuta omaisuutta kuin tuo rahasto.

    Toroidionin nettisivut ovat hyvä esimerkki, miten netissä voi näyttäytyä aivan toisenlaisena kuin todellisuus antaisi myöten. Ei kannata henkeään pidätellen odottaa, että Raaseporiin kasvaa uusi tesla.....

    P.S. Tilinpäätöstietojen lähteenä Asiakastiedon maksullinen tietokanta, ei voi liittää linkkiä tähän

      
  • Ei taida olla aihetta pidätellä - enkä valitettavasti kauhean yllättynytkään ole. Ihan perheautoa sieltä ei ollut tulossa, mutta mielenkiintoinen projekti kotimaisuuttaan kuitenkin. Sikäli sai kannustukseni kyllä.

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    Ei taida olla aihetta pidätellä - enkä valitettavasti kauhean yllättynytkään ole. Ihan perheautoa sieltä ei ollut tulossa, mutta mielenkiintoinen projekti kotimaisuuttaan kuitenkin. Sikäli sai kannustukseni kyllä.

    Olisikin tosi hienoa, kun markkinoille tulis suomalainen sähkäri, mutta eihän Suomessa ole koskaan tehty suomalaisia henkilöautoja. Ei taida olla Norjassa eikä Tanskassakaan? Suomessa on kai pudottu puusta niin myöhään, että ei ole ehditty pääomaa kehittää autotehtaisiin. Itäblokin maissa (jo ennen kuin niistä tuli itäblokin maita) on tehty omia henkilöautoja ja moottoripyöriä.

    Yleensäkään kuluttajatuotteet eivät suomalaisten valmistajina ole olleet pitkäikäisiä, kun niitä on ollut. Sen sijaan investointituotteissa Suomi on ollut vahvoilla. Mikähän siinäkin on syynä. Ehkä Suomen teollisuus on liian insinöörivetoista ja siksi tosikkomaista eikä ollenkaan luovaa. Telaketjuinsinöörillä on suppea putkinäkö, kenties.

      
  • Hox Topi27! Onko sinulla tietoja eri akkutyypeistä, joita on käytössä ajoakkuina? Ei siis tulevia suunnitelmia vaan minkälaisilla akuilla autot tällä hetkellä liikkuvat. Teslan akusta minulla vähän perustietoa, mutta muista ei mitään.

      
  • muokattu 01.11.2021 17:27

    @HybridRules kirjoitti:

    Olisikin tosi hienoa, kun markkinoille tulis suomalainen sähkäri, mutta eihän Suomessa ole koskaan tehty suomalaisia henkilöautoja.

    Mitäs sitten? Oikein hyviä kuorma-autoja ja traktoreita kuitenkin ja joitakin muita kulkineita, vaikkapa sotilas- ja metsäkonekäyttöön.

    Ja Toroidionissa tietysti kiinnosti korimallia enemmän se sähköinen voimalinja "tulevaisuuden kulkimena".

    Suomessa on kai pudottu puusta niin myöhään, että ei ole ehditty pääomaa kehittää autotehtaisiin. Itäblokin maissa (jo ennen kuin niistä tuli itäblokin maita) on tehty omia henkilöautoja ja moottoripyöriä.

    Kuten sanottu, niin varmasti itäblokkia parempia kuorma-autoja on saatu aikaiseksi kuitenkin, johtui se sitten vaikka puustaputoamisajankohdasta tai jostakin muusta. Etkö muistanut, vai vähättelitkö?

    Yleensäkään kuluttajatuotteet eivät suomalaisten valmistajina ole olleet pitkäikäisiä, kun niitä on ollut.

    Siis kuluttajatuotteet laajasti ajatellen, vai? Mikä on pitkäikäisyyden määritelmä tässä tapauksessa verrattuna johonkin ulkomaiseen kilpailijaan ja mikä tuotekategoria tulee sulle mieleen sitten?

    Sen sijaan investointituotteissa Suomi on ollut vahvoilla. Mikähän siinäkin on syynä. Ehkä Suomen teollisuus on liian insinöörivetoista ja siksi tosikkomaista eikä ollenkaan luovaa. Telaketjuinsinöörillä on suppea putkinäkö, kenties.

    No siinä sitä syväluotaavaa analyysiä perään. Oliko ketään kuulolla kohteista?

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    @HybridRules kirjoitti:

    Olisikin tosi hienoa, kun markkinoille tulis suomalainen sähkäri, mutta eihän Suomessa ole koskaan tehty suomalaisia henkilöautoja.

    Mitäs sitten? Oikein hyviä kuorma-autoja ja traktoreita kuitenkin ja joitakin muita kulkineita, vaikkapa sotilas- ja metsäkonekäyttöön.

    Ja Toroidionissa tietysti kiinnosti korimallia enemmän se sähköinen voimalinja "tulevaisuuden kulkimena".

    Suomessa on kai pudottu puusta niin myöhään, että ei ole ehditty pääomaa kehittää autotehtaisiin. Itäblokin maissa (jo ennen kuin niistä tuli itäblokin maita) on tehty omia henkilöautoja ja moottoripyöriä.

    Kuten sanottu, niin varmasti itäblokkia parempia kuorma-autoja on saatu aikaiseksi kuitenkin, johtui se sitten vaikka puustaputoamisajankohdasta tai jostakin muusta. Etkö muistanut, vai vähättelitkö?

    Yleensäkään kuluttajatuotteet eivät suomalaisten valmistajina ole olleet pitkäikäisiä, kun niitä on ollut.

    Siis kuluttajatuotteet laajasti ajatellen, vai? Mikä on pitkäikäisyyden määritelmä tässä tapauksessa verrattuna johonkin ulkomaiseen kilpailijaan ja mikä tuotekategoria tulee sulle mieleen sitten?

    Sen sijaan investointituotteissa Suomi on ollut vahvoilla. Mikähän siinäkin on syynä. Ehkä Suomen teollisuus on liian insinöörivetoista ja siksi tosikkomaista eikä ollenkaan luovaa. Telaketjuinsinöörillä on suppea putkinäkö, kenties.

    No siinä sitä syväluotaavaa analyysiä perään. Oliko ketään kuulolla kohteista?

    Tutuimpia ovat ne, jotka nivoutuivat lopulta Nokiaan. Esim Saloran televisiot ja sittemmin taisivat olla Nokian nimella digiboxit ja videonauhurit. Benefon puhelimet. Taisi olla Nokiallakin jotain puhelimia.

    Niinkus sanoin, kuluttajille suunnatuissa tuotteissa Suomi ei ole pärjännyt. Poikkeuksena Suunto, mutta onko sekään enää suomalainen. Tuotteet ainakin olivat alunperin suomalaisia tietääkseni. Jaa onhan vaatepuolella Marimekko ja Arabia ynnä Iittala. Pentik. Onhan noita, mutta ei sellaisia massatuotteita kuin puhelimet, teeveet, erilaiset tietokoneet yms yms. Tottakai on Sisut ja traktorit, mutta ne ovatin oikeastaan investointituotteita vaikka liikkuvatkin pyörillä. Kuten myös Ponsse.

      
  • @HybridRules kirjoitti:

    Niinkus sanoin, kuluttajille suunnatuissa tuotteissa Suomi ei ole pärjännyt

    Niinhän sinä yrität sanoa. Kuinka tärkeää on olla sinun lempiasioissasi pärjäämässä koko aikaa maailmalla. Montakos ruotsalaista puhelinta, telkkaria, älykelloa on tällä hetkellä markkinoilla esimerkiksi? Tai belgialaisia, itävaltalaista jne.

    Ja on se kumma jos et osaa arvostaa nimenomaan suomalaista teknologiaosaamista ja usein edelläkävijyyttä noissa "investointituotteissa". Hyvin aliarvioivaa, sanoisin, kun ottaa huomioon kokomme maailmanlaajuisesti.

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    @HybridRules kirjoitti:

    Niinkus sanoin, kuluttajille suunnatuissa tuotteissa Suomi ei ole pärjännyt

    Niinhän sinä yrität sanoa. Kuinka tärkeää on olla sinun lempiasioissasi pärjäämässä koko aikaa maailmalla. Montakos ruotsalaista puhelinta, telkkaria, älykelloa on tällä hetkellä markkinoilla esimerkiksi? Tai belgialaisia, itävaltalaista jne.

    Ja on se kumma jos et osaa arvostaa nimenomaan suomalaista teknologiaosaamista ja usein edelläkävijyyttä noissa "investointituotteissa". Hyvin aliarvioivaa, sanoisin, kun ottaa huomioon kokomme maailmanlaajuisesti.

    Omituinen näkökulma sinulla. Minähän nimenomaan arvostan suomalaista teknologiaa, mutta ihmettelen, miksi suomalainen osaaminen ei pärjää kuluttajatuotteissa. Johtuuko liian insinöörivetoisesta teollisuudesta.

    Nokia osasi tehdä teknisesti laadukkaita puhelimia ja pärjäsi hyvin niin kauan kuin puhelin oli se juttu. Putosi kelkasta heti, kun laitteeseen olisi pitänyt sisällyttää muita ominaisuuksia. Luovaa ajattelua ei ollut, vaan edelleen Nokia näki tärkeänä teknisen laadun ja uskoi, että puhelin on se mikä kantaa. Eihän puhelimessa kosketusnäytöstäkään ole kuin haittaa. Tulee mieleen eräs suuri autonvalmistaja.....

    Investointituotteissa telaketjuteknokratia on vahvoilla, mutta ei kuluttajatuotteissa, joissa pitää olla innovaatiota ja valmiutta ottaa vaikutteita vastaan.

      
  • muokattu 02.11.2021 09:58

    @HybridRules kirjoitti:

    Omituinen näkökulma sinulla.

    MInusta taas sinä käytät laajaa ilmaisua asioista, joista oikeasti sitten poimit vain siivuja, jotka tukevat ponttasi.

    Esimerkiksi: onhan Suomessa osaavaa henkilöautoteollisuutta, vaikka meillä ei ole "omaa merkkiä", mutta sama tilanne on Belgialla. Vai mikä se heidän automerkkinsä olikaan? Minkä merkkisiä puhelimia tulee Tsekeistä?

    Minähän nimenomaan arvostan suomalaista teknologiaa, mutta ihmettelen, miksi suomalainen osaaminen ei pärjää kuluttajatuotteissa. Johtuuko liian insinöörivetoisesta teollisuudesta.

    Takerrut silti täysin Nokian kohtaloon mielestäni. Sen voi tulkita niin, että jostakin syystä kuluttajamarkkinoilla menestyminen tarkoittaa elektroniikkaa pelkästään ja vain ne tulisi laskea mukaan. Täällä on laajasti osaamista myös esim. elintarvikekehitystä joka on innovatiivista.

    Onko kaikilla kuluttajatuotteissa menestyneillä mailla kaikista mahdollisista kategorioista menestystuotteet? Ei, joten mikä olisi sellainen kohtuullienn odotustaso Suomen kokoiselle maalle, joka on silti menestys monilla mittareilla (mikä ei tietenkään ole tae tulevaisuudesta)

    Investointituotteissa telaketjuteknokratia on vahvoilla, mutta ei kuluttajatuotteissa, joissa pitää olla innovaatiota ja valmiutta ottaa vaikutteita vastaan

    ...ja kuluttajankin pitäisi avata lappuja silmiltään niin, että ymmärtää kuluttajatuotteiden tarkoittavan aika laajaa käsitettä. Jos haluat tarkentaa johonkin erityiselle alueelle, täytyy käyttää sitten oikeita termejä. Toisaalta täällä oltu hyviä erikoistumaan tuotteissa, joita bulkkituottajat eivät tee. Suunto ja Polar ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuten muistit.

    Kuinka monta "geneleciä" pitäisi esim. mahtua Suomeen?

      
  • @HybridRules kirjoitti:

    @Kumppani kirjoitti:
    @HybridRules kirjoitti:

    Olisikin tosi hienoa, kun markkinoille tulis suomalainen sähkäri, mutta eihän Suomessa ole koskaan tehty suomalaisia henkilöautoja.

    Mitäs sitten? Oikein hyviä kuorma-autoja ja traktoreita kuitenkin ja joitakin muita kulkineita, vaikkapa sotilas- ja metsäkonekäyttöön.

    Ja Toroidionissa tietysti kiinnosti korimallia enemmän se sähköinen voimalinja "tulevaisuuden kulkimena".

    Suomessa on kai pudottu puusta niin myöhään, että ei ole ehditty pääomaa kehittää autotehtaisiin. Itäblokin maissa (jo ennen kuin niistä tuli itäblokin maita) on tehty omia henkilöautoja ja moottoripyöriä.

    Kuten sanottu, niin varmasti itäblokkia parempia kuorma-autoja on saatu aikaiseksi kuitenkin, johtui se sitten vaikka puustaputoamisajankohdasta tai jostakin muusta. Etkö muistanut, vai vähättelitkö?

    Yleensäkään kuluttajatuotteet eivät suomalaisten valmistajina ole olleet pitkäikäisiä, kun niitä on ollut.

    Siis kuluttajatuotteet laajasti ajatellen, vai? Mikä on pitkäikäisyyden määritelmä tässä tapauksessa verrattuna johonkin ulkomaiseen kilpailijaan ja mikä tuotekategoria tulee sulle mieleen sitten?

    Sen sijaan investointituotteissa Suomi on ollut vahvoilla. Mikähän siinäkin on syynä. Ehkä Suomen teollisuus on liian insinöörivetoista ja siksi tosikkomaista eikä ollenkaan luovaa. Telaketjuinsinöörillä on suppea putkinäkö, kenties.

    No siinä sitä syväluotaavaa analyysiä perään. Oliko ketään kuulolla kohteista?

    Tutuimpia ovat ne, jotka nivoutuivat lopulta Nokiaan. Esim Saloran televisiot ja sittemmin taisivat olla Nokian nimella digiboxit ja videonauhurit. Benefon puhelimet. Taisi olla Nokiallakin jotain puhelimia.

    Niinkus sanoin, kuluttajille suunnatuissa tuotteissa Suomi ei ole pärjännyt. Poikkeuksena Suunto, mutta onko sekään enää suomalainen. Tuotteet ainakin olivat alunperin suomalaisia tietääkseni. Jaa onhan vaatepuolella Marimekko ja Arabia ynnä Iittala. Pentik. Onhan noita, mutta ei sellaisia massatuotteita kuin puhelimet, teeveet, erilaiset tietokoneet yms yms. Tottakai on Sisut ja traktorit, mutta ne ovatin oikeastaan investointituotteita vaikka liikkuvatkin pyörillä. Kuten myös Ponsse.

    Unohdat itsestäänselvyyden kuluttajatuotteissa vuosikymmeniä ollut maailman eniten myyty tai myydyimpien joukossa. Rapala yhtiöineen. Varmasti muitakin löytyy.

      
  • @Topi27 kirjoitti:

    @HybridRules kirjoitti:

    @Kumppani kirjoitti:
    @HybridRules kirjoitti:

    Olisikin tosi hienoa, kun markkinoille tulis suomalainen sähkäri, mutta eihän Suomessa ole koskaan tehty suomalaisia henkilöautoja.

    Mitäs sitten? Oikein hyviä kuorma-autoja ja traktoreita kuitenkin ja joitakin muita kulkineita, vaikkapa sotilas- ja metsäkonekäyttöön.

    Ja Toroidionissa tietysti kiinnosti korimallia enemmän se sähköinen voimalinja "tulevaisuuden kulkimena".

    Suomessa on kai pudottu puusta niin myöhään, että ei ole ehditty pääomaa kehittää autotehtaisiin. Itäblokin maissa (jo ennen kuin niistä tuli itäblokin maita) on tehty omia henkilöautoja ja moottoripyöriä.

    Kuten sanottu, niin varmasti itäblokkia parempia kuorma-autoja on saatu aikaiseksi kuitenkin, johtui se sitten vaikka puustaputoamisajankohdasta tai jostakin muusta. Etkö muistanut, vai vähättelitkö?

    Yleensäkään kuluttajatuotteet eivät suomalaisten valmistajina ole olleet pitkäikäisiä, kun niitä on ollut.

    Siis kuluttajatuotteet laajasti ajatellen, vai? Mikä on pitkäikäisyyden määritelmä tässä tapauksessa verrattuna johonkin ulkomaiseen kilpailijaan ja mikä tuotekategoria tulee sulle mieleen sitten?

    Sen sijaan investointituotteissa Suomi on ollut vahvoilla. Mikähän siinäkin on syynä. Ehkä Suomen teollisuus on liian insinöörivetoista ja siksi tosikkomaista eikä ollenkaan luovaa. Telaketjuinsinöörillä on suppea putkinäkö, kenties.

    No siinä sitä syväluotaavaa analyysiä perään. Oliko ketään kuulolla kohteista?

    Tutuimpia ovat ne, jotka nivoutuivat lopulta Nokiaan. Esim Saloran televisiot ja sittemmin taisivat olla Nokian nimella digiboxit ja videonauhurit. Benefon puhelimet. Taisi olla Nokiallakin jotain puhelimia.

    Niinkus sanoin, kuluttajille suunnatuissa tuotteissa Suomi ei ole pärjännyt. Poikkeuksena Suunto, mutta onko sekään enää suomalainen. Tuotteet ainakin olivat alunperin suomalaisia tietääkseni. Jaa onhan vaatepuolella Marimekko ja Arabia ynnä Iittala. Pentik. Onhan noita, mutta ei sellaisia massatuotteita kuin puhelimet, teeveet, erilaiset tietokoneet yms yms. Tottakai on Sisut ja traktorit, mutta ne ovatin oikeastaan investointituotteita vaikka liikkuvatkin pyörillä. Kuten myös Ponsse.

    Unohdat itsestäänselvyyden kuluttajatuotteissa vuosikymmeniä ollut maailman eniten myyty tai myydyimpien joukossa. Rapala yhtiöineen. Varmasti muitakin löytyy.

    Suomalaisia kuluttajatuotteita pitäisi arvioida ulkomailta käsin. Kun suomalainenkin oikein joutuu miettimään, mitä niitä on, niin vähän marginaalisia tuotteita ne taitavar olla. Suuressa mittakaavassa meillä ei ole autoja (henkilöautoja ei ollenkaan) eikä elektroniikkatuotteita. Mitä muita? Meillä ei ole Ikeaa, ei H&M etc. Puhelimet oli ja meni. Mutta tehdään paperiteollisuuskoneita, laivoja, metsäteollissustuotteia. BtoB on vahva BtoC melko vaatimatonta.

      
  • Suomi on paska maa, vai mitä olit sanomassa?

    BtoB on vahva BtoC melko vaatimatonta

    Olen yrittänyt löytää guuglestatistiikkaa eri maihin verrattuina, mutta huonolla menestyksellä. Kiinnostaisi kovasti edelleen miten pärjäämme vaikka Belgiaan ja Tsekkeihin verrattuna, tai vaikka Viroon. Ja mitäs ne Ruåtsin menetystuotteet olivatkaan "BtoC"-markkinoilla?

    Sen olen jo todennut, että henkilöautojen valmistus on harvojen maiden käsissä muutenkin. Voihan se tietysti ottaa pattiin ettei meillä ole Hyrysysy -merkkisiä autoja sähköistyksen keulakuvana maailmalla...

      
  • @Kumppani kirjoitti:
    Suomi on paska maa, vai mitä olit sanomassa?

    BtoB on vahva BtoC melko vaatimatonta

    Olen yrittänyt löytää guuglestatistiikkaa eri maihin verrattuina, mutta huonolla menestyksellä. Kiinnostaisi kovasti edelleen miten pärjäämme vaikka Belgiaan ja Tsekkeihin verrattuna, tai vaikka Viroon. Ja mitäs ne Ruåtsin menetystuotteet olivatkaan "BtoC"-markkinoilla?

    Sen olen jo todennut, että henkilöautojen valmistus on harvojen maiden käsissä muutenkin. Voihan se tietysti ottaa pattiin ettei meillä ole Hyrysysy -merkkisiä autoja sähköistyksen keulakuvana maailmalla...

    Ei minua ota pattiin, ettei ole suomalaista henkilöautoa. Minä olen vain ihmetellyt silloin tällöin, että miksi ei ole. Suomalaisilla on tekniikka hyvin hallussa, mutta se suuntautuu jostain syystä investointituotteiden valmistamiseen. Entisessä alusmaassamme Ruotsissa taas ei ole esim. paperikonevalmistusta ollenkaan vaikka heilläkin on metsää ja metsäteollisuutta paljon. Autoja ovat kuitenkin rakentaneet kauan. Yleltä zoomaisin jotain historiepläjäystä, niin eikös vain jotain pressavainaata kuskattu viimeiselle matkalle komealla kiiltävällä Volvolla. Taisi olla 30-lukua vai oliko peräti 20-lukua vielä.

    Euroopassa oli monta maata, jotka jo autoilun alkumetreillä tekivät omia autoa. Suomessa Jussi kuokki suota samaan aikaan.... Neuvostoliitto tuli sitten apuun monille maille ja tyrehdytti kehityksen. Onneksi Suomi säilyi itsenäisenä ja pääsi metsäläisyydestään eroo sillävälin, kun itäblokki kärvisteli kaksi askelta taakse eikä yhtään eteen-politiikalla.

      
  • muokattu 03.11.2021 21:38

    @Kumppani kirjoitti:

    Belgiaan, Tsekki, Viro, Ruåtsi

    Olut, suklaa
    Olut, Skoda (auto ja juna)
    Skype
    Ikea, Spotify, kauramaito

      
  • muokattu 05.11.2021 10:46

    @HybridRules kirjoitti:

    Suomalaisilla on tekniikka hyvin hallussa, mutta se suuntautuu jostain syystä investointituotteiden valmistamiseen. Entisessä alusmaassamme Ruotsissa taas ei ole esim. paperikonevalmistusta ollenkaan vaikka heilläkin on metsää ja metsäteollisuutta paljon.

    Ehkä ruåtsalaiset ovat todenneet, ettei suomalaisten kanssa pysty kisaamaan. Ehkä Suomessa on todettu, että Belgian tavoin autojen kasaaminen on jo kova juttu, eikä omaa automerkkiä edes tarvita.

    Euroopassa oli monta maata, jotka jo autoilun alkumetreillä tekivät omia autoa. Suomessa Jussi kuokki suota samaan aikaan

    Ja ihan siitä riippumatta noissa alkumetrimaissa, joita on Suomen lisäksi paljon, on päädytty siihen ettei sitä omaa automerkkiä tarvita, tai ei ole järkevää tehdä. Oluita ja suklaita löytyy sitten senkin edestä, M880:n kommenttiin viitaten.

    Onneksi Suomi säilyi itsenäisenä ja pääsi metsäläisyydestään eroo sillävälin, kun itäblokki kärvisteli kaksi askelta taakse eikä yhtään eteen-politiikalla

    En tiedä mihin tuo nyt muuten liittyi, mutta kerropas mitä venäläisiä "BtoC"-tuotteita tiedät ostavasi, jollei vodkaa lasketa. Ja tuon itsenäisyyden takia Suomi on juuri niin kehittynyt maa kuin on ja pieneksi maaksi pärjännyt hyvin monilla tuotannon aloilla, jopa kärjessä maailman mittakaavassa. Minua ei oman automerkin puute ihmetytä yhtään kun avartaa katsantoaan kokonaisuuteen. Tietysti Nokian kohtalo harmittaa, mutta silti. Siitä on poikinut aika paljon kuitenkin startupeja ja niissä on kehitetty aika paljon innovatiivista asiaa. Kohderyhmä voi olla niin "BtoB" kuin "BtoC" ja kuten yleensä, osa lähtee lentoon osa sakkaa. Aika näyttää.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit