Valtioneuvosto antoi asetuksen öljylämmityksestä luopumisen avustuksista pientaloissa. Tämä on huoltovarmuuden kannalta tuhoisaa. Kaikki halutaan sähkön varaan. Entä kun sähköverkkoon kohdistuu kyberhyökkäys? Tai verkkoa ylikuormitetaan niin, että taajuus alkaa laskea? Näin kävi Romaniassa tammikuussa ja tapaus oli vähällä kaataa puolen Euroopan sähköverkon.
Päästöjä voidaan vähentää käyttämällä uusiutuvia öljytuotteita. Bioöljyn laadulle ei tarvita niin kovia laatuvaatimuksia kuin moottorikäytössä, jossa polttoaineen pitää kestää puristusta. Lämmitysöljy voidaan tuottaa edullisemmin ja sitä valtion pitää tukea vähentämällä veroja.
Sähköautot eivät ole niin kriittinen asia. Liikkuminen ei ole aivan välttämätöntä. Mutta entä kun talo jäätyy sähkökatkon aikana helmikuussa? Vesiputket hajoavat ja asukkaita kuolee kylmyyteen.
Meillä on öljypolttimelle ja kiertovesipumpulle sähkön ohisyöttömahdollisuus aggregaatilla. Talo pysyy lämpimänä ilman toimivaa sähköverkkoa ja samalla jääkaappi ja pakastin kylminä. Vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen sähkönkulutus on niin suurta erilaisten lämpöpumppujenkin kohdalla, ettei varautuminen onnistu. Suora sähkölämmitys on kaikkein vaarallisin.
Kari Melander, DI, Fiskars
@Kari464 kirjoitti:
Vaihtoehtoina ovat varmaan sähkö tai maalämpö, ilma/vesilämmitys, tai vaikka brikettilämmitys ja mitä noita onkaan.
Ne öljypolttimot jotka minä tiedän, tarvitsevat myös sähköä.
Tuo on tietysti 1 ratkaisu. Ja eikös pientaloissa kuulu olla nykyään myös varaavia takkoja lämmityksen tarpeisiin.
Nyt ollaan tekemässä kallis virhe, ajamalla alas uusiutuvat omavaraiset energiat turve ja hakevoimalat, olemme jo liian riippuvaisia tuontisähköstä ja kaasusta.
Ja toinen typeryys:
Vanhojen rintamamiestyyppisten talojen, missä hyvin yleisesti asuu eläkeläisiä, niin lämmitysjärjestelemien vaihdossa ei ole mitään taloudellista järkeä.
Ruotsissa on jostain syystä päätetty toisin. Siellä turvetta kohdellaan samoin kuin uusiutuvia energiamuotoja. Ruotsissa turpeella tuotetulle sähkölle annetaan tukea uusiutuvan energian sähkösertifikaattien muodossa. EU on hyväksynyt Ruotsin järjestelmän. Ruotsi on perustellut turpeen tukea nimenomaan ympäristösyillä.
Ruotsissa on vain tehty poliittinen päätös, ei se sen kummempaa ole. Poliittinen päätös ei kuitenkaan kumoa faktoja, ruotsissakaan.
Paikallinen Naturvårdverket eli "ympäristövirasto" on sitä mieltä että se on fossiilinen polttoaine.
https://www.sverigesnatur.org/aktuellt/torv-ar-fossilt-punkt-slut/
Torv är ett fossilt bränsle och torvutvinning bidrar till ökade utsläpp av växthusgaser. Det slår Naturvårdsverket fast i en ny rapport där man redovisar torvens miljö- och klimateffekter.
Naturvårdsverket har nyligen redovisat ett regeringsuppdrag om torvutvinningens miljö- och klimateffekter. Där slås fast att torv verkligen är ett fossilt bränsle och att torvutvinning bidrar till ökade utsläpp av växthusgaser.
Torvproducenter och biobränsleförespråkare har försökt få torv klassificerat som ett biobränsle. Inom EU:s system för utsläppshandel och enligt FN:s klimatpanel IPCC är det dock klassat som ett fossilt bränsle. Men inom det svenska elcertifikatsystemet behandlas torv fortfarande som förnybart.Torven är i Sverige också befriat från energi- och koldioxidskatt.
Vai että Suomessa jo jäätyy ihmisiä kuoliaaksi koteihinsa…
Aika kaukaa haettu visio. Jos nyt sattuisi jotenkin tulemaan niin pitkä sähkökatko, että talot alkaisivat jäätymään, niin eipä joku improvisoitu lämmitys nyt mikään temppu olisi järjestää.
Sähkön hinnannousu on edessä ja jos sähkölasku jää maksamatta sähkölämmitteisissä taloissa vilu tulee. Ei sähköntuotanto ole mitään hyväntekeväisyyttä, se on raakaa bisnestä. Se jolta tämä on päässyt unohtumaan on aika palata maanpinnalle. Nyt euroja kerätään polttoaineilla ajavilta autoilijoilta tulevaisuudessa siitä maksavat myös sähköllä ajavat autoilijat. Vapaamatkustaminen jää lyhytaikaiseksi joka toisin väittää valehtelee.
No eikai se lämmitysöljykään ilmaiseksi ole sinne tullut?
Just tänään a-studiossa professori Peter Lund Aaltoyliopistolta kertoi kun nykyinen uusiutuvan energian muutos saadaan valmiiksi niin Suomessa vuoden 2030 jälkeen Suomalaisilla tulee sähkön hinta laskemaan yli 20 %
Tai kun talossa on 28 kpl aurinkopaneeleita, 6 kpl aurinkokeräimiä, 3000l vesivaraaja, ilmalämpöpumppuja, akkuja ja sähköauto on ongelma aurinkokeräimien puolittainen peittäminen osan aikaa vuodesta liian energiantuoton takia suurin murhe. Öljyy ei tipu enää autostakaan edes pihalaatoille.
Toimiiko paneelit saarekekäytössä?
xx
@Lukija31722 kirjoitti:
Öljylämmitys+varavirta on niin mitättämän pienessä osassa taloista, että öljylämmityksen loppuminen pientaloista ei vaikuta juuri mitään huoltovarmuuteen.
Sähköautot ovat huomattavasti kriittisempi asia sillä liikkuminen ja kuljetukset OVAT elintärkeitä. Talon jäätyessä vesiputkien jäätyminen ja mahd. rikkoutuminen on todella ikävä asia ja öljylämmitystalossa joissa on aina vesikiertoinen lämmitys vielä moninverroin ikävämpi kuin niissä taloissa joissa ei ole vesikiertoista lämmitystä. Jäätymisen jälkeen öljylämmitystaloa ei edes saa lämpenemään uudestaan. Ihmiset kyllä osaavat pukeutua pakkasta vastaan, joten elämä ja nukkuminen jatkuvassa pakkasessa kyllä onnistuu.
10 kW aggregaatti riittää suorasähkölämmitystalossakin aika pitkälle ja sen saa lämpimäksi vaikka sisällä olisi 25 astetta pakkasta - toisin kuin öljylämmitystaloa. Tulisija ja halkovarasto ovat niitä oikeasti huoltovarmuuden kannalta oleellisia lämmitysvälineitä.
Olen Kari464:n kanssa kaikesta täysin erimieltä.
Öljylämmittäjät ovat sankoin joukoin ottaneet vastaan tämän energia-avustuksen, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin ja nostaa myös kiinteistön arvoa.
Maalämpöpumppu toimii tarvittaessa myös pienelläkin aggregaatilla.
En tunne ainuttakaan suoralla sähköllä lämmitettävää taloa jossa ei olisi vähintään takkaa.
Liikkuminen tarvittaessa myös poikkeusoloissa on tärkeää.
Ei pidä kaataa ja raivata arvokkaita metsiämme vain lämmittääksemme asuntojamme kun muitakin keinoja on. Bioöljyille on muita vaikeammin korvattavia kohteita.
Venezuela myy öljyään kansalaisilleen allekin tuotantokustannusten, Norja ei. Kumman tavan valitsemme?
28 panelia, saavutat noin 6kw järjestelmän, riippuu autosta, mutta joku iq-16kw akulla saattaa tullakin täyteen jos auto lataa päivisin type kakkosella, ei siis riitä sähkö AUTOIHIN. 6 aurinkokeräintä riittää 3Tlitran varaajalle, aurinkoisena päivänä saatat päästä illasta jopa lämpöiseen suihkuun, nykyajan taloissa ei ole edes tällaisia varaajia, olivat lähinnä puulämittäjän unelma 70-80 luvuilla kun puuta riitti. tuosta peittämisestä en viitsisi ääneen edes puhua... kannattaa todeta ensin faktat...
noniin, oiotaanpas taas, kaikki suomen pientalot joissa puu varalähtennä tai takka/puusauna, ottaa suomen puumassasta vain perkuujätteen verran kiintokuutioita käyttöön, muu menee selluun/polttoon/teollisuuteen ihan muuhin käyttöön siis. bioöljyä saa rapsi/rypsi pohjaisista, vapaata kesanto peltoa on jo tampereelta-vaasaan, sillä jäljelle jääneet 130000 pientaloa lämpiäisi biotuotolla ja jäisi reilusti ylikin, jopa myyntiin nesteen orankiryhmän jäsenille. venezuela vs norja, huono esimerkki, kun kumpikaan ei totaudu öljylähteiden puutteen vuoksi suomessa.
Metsämme on ”öljymme”. Siitä tuo vertaus. Puun arvon on oltava enemmän kuin siitä saunan pesässä saatava lämpöarvo.
Bioöljy on kalliimpaa kuin polttoöljy, kuka haluaa maksaa enemmän? Vai verovaroinko pitää tukea?
Piharakennukseni lämmitän Airrex:lla vain tarvittaessa, itse maksamallani bioöljyllä.
Asun suorasähkölämmitteisessä talossa, jonka pääasiallinen lämmittäminen tapahtuu takalla, myös sauna lämmittää koko talon. Vain kovemmilla pakkasilla laitan kattolämmityksen päälle.
Jos talomme olisi uusinta energialuokkaa, emme tarvitsisi sähkölämmitystä lainkaan, ja takan vain kovemmilla pakkasilla.
Muutaman vuoden sisällä meidän on uusittava katto. En aio ottaa erillisiä aurinkokennoja vaan koko katon on oltava energiaa keräävä, kuten Teslan ja muutaman muun valmistajan katto.
Kesällä sitten tulisi sähköä mielinmäärin ja talvella ei.
Pitäisi saada laite joka muuttaisi tuon ylijäämäsähkön vedyksi.
Meilläkin on - 50-luvun rintamamiestalo, ei uusinta energialuokkaa, lämmitettiin puilla, ei tarvittu sähkölämmitystä eikä aurinkopaneeleita. Kuinka monta vuotta viitsit / haluat/pystyt tähän takkalämmitykeen? Minä Kypsyin jo 20 vuodessa jokapäiväiseen puuhommiin. Mihin muuten varastoisit sen vedyn? Nurkalle pönttö?
Tässä oikea huoltovarmuusongelma:
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008381091.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=promobox
verkkoon nuo 'ylimääräiset' kilowatit niin saa jaffapullon viikossa
Nauroin tuota vedyn varastointia itsekin, ”10 kuution vetysäiliö pihanuotion alla”. Mutta näköjään sen saa vaarattomiin muotoihin, joista yksi olisi vetytahna.
Tavoitteena on irrottautua vaikka kokonaan sähköverkosta.
Poltamme noin 6 kuutiota puuta vuodessa, joka sisältää myös paljun ja joitakin ulkogrillejä. Tuosta noin vajaat 2 kuutiota vuodessa tulee pihaltamme, muuten ne pitäisi viedä kaatopaikalle.
Nuo 2 kuutiota riittävät meille, jos/kun aikanaan sähköstä tulevan energian varastointi tulee mahdolliseksi.
Energian varastoinnin heikolla hyötysuhteella ei ole juuri merkitystä jos sitä tulee ajoittain ylenmäärin.
Pientalojen ja muiden rakennusten kaikkien kattojen varustaminen aurinkoenergiaa keräävällä tekniikalla varastoon, teoriassa kykenee yksinään ratkaisemaan koko maamme energia tarpeen.
Aiheesta Veli Pohjosen mielenkiintoinen kirjoitus eilisessä Karjalaisessa.
Saatat olla oikeassakin, mutta talon lämmitysjärjestelmän korjaamisen järkevyys ei riipu talon asukkaiden jäljellä olevan eliniän odotuksesta vaan talon jäljellä olevan eliniän odotuksesta.
Aivan, ja niidentalojen jälleenmyynti ei kata edes lämmitysjärjestelmän vaihdon kustannuksia.
Mitä järkeä edes valtiontuella käyttää eläkevaroja, lopulta autiotaloksi jäävään rakennukseen.
Ei onnistu rintamamiestalossa, kaasuna haihtuu pitempiaikaisessa varastoinnissa ja vaihtoehtoisesti vety voidaan muuttaa nestemäiseen olomuotoon jäähdyttämällä se -253 °C lämpötilaan.
Minä olen yli 30 vuotta lämmittänyt kahta eri omakotitaloamme öljyllä. Enimmäinen n. 180 brto m2 ja perinteinen kellarilla varustettu 3 krs rintamamiestalo vei vuosina 1988-2002 öljyä n, 3m3 vuodessa ja nykyinen 342 bto m2 lämpimine autotalleineen 3-3,5m3 vuodessa pakkaskausista riippuen. Kaksoispesäkattila vuodelta 1977 ja tarvittaessa ilman sähköä kiertää kuuma vesi koko talossa, vaan eipä ole muistissani ainuttakaan sähkökatkoa 20 vuoteen. Jos vaihtaisin maalämpöön, investointi n. 20-25k€, ilma-vesilämpöpumppu hieman halvempi. Tämä investointi ei omien laskujeni mukaan ikinä maksaisi näillä energiahinnoilla itseään takaisin. Kun lämpöenergian tarve on n. 30'000 kWh vuodessa ( 3m3 polttoöljyä) ja maalämpöpumpun vuosihyötysuhde (COP) on 2 => sähkön tarve 15'000 kWh lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen. Nyt sähkön hinta perusmaksuineen, veroineen, siirtomaksuineen on 0,2€/ kWh. Vuosimaksu 3000€ tällä lämpöpumpulla ja öljyllä 1€/litra ihan sama 3000€. Tietysti, jos sähkön hinnaksi laskee vain 0,05 €/kWh saa kannattavuuden näyttämään toiselta, mutta kenelläpä on käytössä lämpöpumppu vuosimalia 1977 -kuten minun lämityskattilani . Mitattu palamishyötysuhde 93 % ja haponkestävä piippu, josta nuohooja ei ole vielä kertaakaan saanut edes käsiään mustaksi. Meillä ei heti hötkyillä öljylämmöstä minnekään, korkeintaan pellettipoltin siihen öljypolttimen viereen puupalotilaan pöhisemään.
Hienoa kuulla arkielämän realismia. Ja anna mennä vaan jatkossakin kun polttimet hyvin toimivat.
Jos maalämpöpumpuun investointi ei kata sijoitusta edes 15 vuodessa, siihen ei kannattane panostaa.
Yhtään kohdetta tosin itselleni ei vielä ole tullut jossa maalämpöpumpun arvo olisi vähemmän kuin siihen sijoitettu summa. Jos myyt aikanaan talosi vaikka purettavaksi uuden rakennuksen vuoksi, maalämpöpumpun arvo pysyy. ”Kaivolla on arvonsa”.
Rajua on meininki Turku/Raisio/Naantali akselilla. 70- luvun pientalojen purkua on päällä ja nyt 80~luvun taloja katsellaan ’sillä silmällä’.
Venhemmat rakennukset joissa on maalämpöpumppu tontilla, ne ostetaan heti.
Ilmalämpöpumppu on vain kulutus tavaraa, niille ei anneta arvoa.
Meillä on naapuritontilla hylätty talo, joka on rakennettu ehkä alkujaan 40 luvulla ja jatkettu loput noin 60- luvulla. Tein siitä törkeän hyvän summan, ei myy. Tunteita ei voi ostaa.
Aikanaan oli teräsmiehiä, tuosta voimakkaammat ovat nykyisin ’asbest’miehiä.
Lämpöpumppu maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa, ilmenee Aalto-yliopiston tutkijatohtorin Jussi Vimparin tekemästä tutkimuksesta.
https://www.iltalehti.fi/talous/a/9cfb5d6c-46eb-4a7b-88e3-508c82cd1916
Kun tänä vuonna saa kotitalousvähennystä 2250 €/henkilö ja ensi vuonna 3500 €/henkilö niin esim. 2 hengeltä tuki on 11 500 euroa kun sen jakaa kahdelle vuodelle esim. purkaa tänä vuonna vanhat öljyrojut pois ja ensi vuonna poraa maalämmölle reijät ja asentaa uudet laitteet saa kotitalousvähennyksen niin sanotusti kahteen kertaan kun sekä töitä että laskutusta maksuineen on molemmille vuosille.
Aika vaikea on saada hommasta kannattamatonta ja ympäristöhyöty on maksimoitu.
Matematiikka ei vaan sovi kaikille. Kyllä Suomessa on tuhansittain laskutaidottomia ihmisiä, joiden talojen katoilla lumen alla piilee aurinkopaneelit; kymppitonnin investoinnilla saadaan satasen säästö sähkölaskuun vuodessa = > sadan vuoden käytön jälkeen alkaa saada sitä "ilmaista sähköä ". Kun toimiva öljylämmitysjärjestelmä vaihdetaan vaikka ilmaiseksi saatuun maalämpöjärjestelmään kaivoineen kompressoreineen, sen maalämpöjärjestelmän ylläpitämiseksi eli lämmön tuotantoon tarvitaan verkkosähköä. Kokonaishyötysuhde suoraan sähköön verraten on luokkaa n.2. Eli kun sähköenergian tarve on 50'000 kWh ja suorasähkössä ostetaan tämä summa vaikka 0,20€ kWh on vuoden sähkölasku 10'000€, Jos on maalämpösysteemit, niin saman tarpeen energialasku olisi puolet eli 5000€ lämmityksen osalta. Jos sähkösaunaa, sähköuunia, pesukonetta, valoja yms käyttää vaikka 5000 kWh vuodessa, siitä tulee sitten tonnin lisälasku, jota ei pienennä maalämpöpumppu yhtään vertaa.
https://jaspi.fi/2018/11/30/maalampopumppu-korvasi-oljylammityksen/
Miten paljon maalämpösysteemin asentaja laittaa työtä laskuun, vain työn nimittäin voi vähentää kotitalousvähennnyksenä? Topin laskelmissa hämärtyy kotitalousvähennyksen enimmäismäärät ja verohyöty. Verosta saa nimittäin 2021 takaisin vain 40% työn osuudesta, ei 100% (2022 prosentit nousee kotitaloustyön osalta (hoiva, siivous yms.) 60% mutta nousu ei koske remontteja.).
Maalämpösysteemeiden asentajilla on verottajan kanssa sovitut rajat joiden mukaan työn osuus laskutetaan. Verottaja ei oikein kirkain silmin katso veronkiertoa jos maalämmön 20 tonnin hinnasta työtä on 10 000 e ja työn kesto kaksi päivää.