Minä pidän patteriauton yhtenä etuna vaivatonta lataamista kotona tai työpaikalla. Tulin hyvin toimeen polttiksieni kanssa, mutta sähköauto on vielä vaivattomampi. Huonolla säällä tai pakkasessa on mukavampaa vain tökätä pistoke latausporttiin ja jättää auto yksin ulos, kun menee itse sisälle kaffekupin ääreen. Patteriauton lataaminen on vaivattomampaa kuin polttiksen tankkaaminen, mutta vaivatonta tankkaaminenkin on. Tästä ei kannata tehdä juupas-eipäs-keissiä.
Paitsi silloin kun sinulle sopii tietysti. Ja unohdat kyllä joitakin vaiheita ja siihen kuluvaa ajankäyttöä ennen kuin se tökkeli löytää latausporttiin ja irti maksamisineen. Eihän se ajatuksen voimalla virrankatkaisun jälkeen sinne lennä.
Lisäksi viet monelta latausvuoroaan odottavalta mahdollisuuden ladata siinä ajassa, missä polttoainetankeilla on mennyt vaikka kuinka monta autoa sukkana läpi tankki täynnä. Ja matka jatkuu, jos ei halua kahvia olla alvariinsa juomassa.
Teslan superchargereilla ei todella tarvitse kuin pysähtyä tolpalle, tökätä töpseli autoon ja jättää auto siihen. Lähteminen tapahtuu niin, että kävelen autolle, painan auton latausportin vieressä olevaa nappia ja odotan hetken, että auto kytkeytyy sähköisesti irti latausvirrasta, asetan töpselin takaisin telineeseen, istun kuskin penkille ja lähden. Tämä toimii tällä hetkellä näin yksinkertaisesti Tesloilla ja mitä uutisista on voinut lukea, niin kohta myös muilla autoilla.
Akun lataaminen vie enemmän aikaa kuin tankkaaminen, mutta arkikäytössä lataaminen on helppo ajoittaa tilanteisiin, jolloin auto on muutenkin parkissa. Matka-ajossa n. 300km välein pysähtyminen on ihan järkevää joka tapauksessa. Kun löytyy teholaturi, niin pysäkki on vain n. 20-30min. Ja latureita nousee koko ajan lisää joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Kehitys kehittyy, aiotko sinä kehittyä kehittymisen kehittymisen mukana?
@HybridRules kirjoitti:
Akun lataaminen vie enemmän aikaa kuin tankkaaminen, mutta arkikäytössä lataaminen on helppo ajoittaa tilanteisiin, jolloin auto on muutenkin parkissa. Matka-ajossa n. 300km välein pysähtyminen on ihan järkevää joka tapauksessa. Kun löytyy teholaturi, niin pysäkki on vain n. 20-30min. Ja latureita nousee koko ajan lisää joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Kehitys kehittyy, aiotko sinä kehittyä kehittymisen kehittymisen mukana?
Jää vain matkareitin luontonähtävyydet ym. kokematta kun on pitää pysähtyä siihen pikalaturiin. Suomen maanteiden varrella on vaikka mitä hienoa nähtävää, mutta ei niiden parkkipaikoilla juuri koskaan ole mitään latausasemaa.
Teslan superchargereilla ei todella tarvitse kuin pysähtyä tolpalle....
Ja noitahan oli siis yhtä paljon ja tiuhassa kuin polttoaineen tankkauspisteitä, eikö vaan? Ja sinne sai mennä Opel eMokallakin?
Yhtä hyvä (ja harvinainen) esimerkki kuin se, että joillakin Shellin asemilla saa palvelua kuten ennen aikaan: palveluhenkilö tankkaa puolestasi, voit itse kävellä sisälle lämpimään maksamaan jne. Homma hoituu murtoajassa lataamiseen verrattuna edelleen.
Kehitys kehittyy, aiotko sinä kehittyä kehittymisen kehittymisen mukana?
Ihan varmasti tulen siirtymään sähköautoon aikanaan, tai vaikka sitten plugarilla mennään siinä välissä. Ehkä omaan, ehkä firmaliisarilla jatkaen, aika näyttää.
Yksin minun hankinnalla maailma ei pelastu, eli kehitä sinä todellisille massoille latausinfraa ja ala valmista kohtuuhintaisia autoja eri korimalleilla ja niille kunnon rangeja sillä aikaa. Ja kiitos Topi27: Opel -ehdotuksesi on jo nähty. Aika näyttää tuliko siitä(kään) "kansanautoa".
Ja sama pitää tapahtua sitten maailmanlaajuisesti, meitä on täällä Suomenmaassa aika vähän edelleen.
Teslan superchargereilla ei todella tarvitse kuin pysähtyä tolpalle....
Ja noitahan oli siis yhtä paljon ja tiuhassa kuin polttoaineen tankkauspisteitä, eikö vaan? Ja sinne sai mennä Opel eMokallakin?
Yhtä hyvä (ja harvinainen) esimerkki kuin se, että joillakin Shellin asemilla saa palvelua kuten ennen aikaan: palveluhenkilö tankkaa puolestasi, voit itse kävellä sisälle lämpimään maksamaan jne. Homma hoituu murtoajassa lataamiseen verrattuna edelleen.
Kehitys kehittyy, aiotko sinä kehittyä kehittymisen kehittymisen mukana?
Ihan varmasti tulen siirtymään sähköautoon aikanaan, tai vaikka sitten plugarilla mennään siinä välissä. Ehkä omaan, ehkä firmaliisarilla jatkaen, aika näyttää.
Yksin minun hankinnalla maailma ei pelastu, eli kehitä sinä todellisille massoille latausinfraa ja ala valmista kohtuuhintaisia autoja eri korimalleilla ja niille kunnon rangeja sillä aikaa. Ja kiitos Topi27: Opel -ehdotuksesi on jo nähty. Aika näyttää tuliko siitä(kään) "kansanautoa".
Ja sama pitää tapahtua sitten maailmanlaajuisesti, meitä on täällä Suomenmaassa aika vähän edelleen.
Mukava huomata, että kansanauto on löytänyt tiensä myös Kumppanin sanavarastoon. Olen pitänyt hieman outona sitä, että myyntilistojen kärjessä olevien autojen omistajat loukkaantuvat osuvasta kansanauto nimityksestä.
Mukava huomata, että kansanauto on löytänyt tiensä myös Kumppanin sanavarastoon
Korjaan välittömästi: myyntisuosikki. Ei vain sellaisia topi-tyyppisiä "nyt on iso prosentti"-kasvua, vaan että jengi haluaa ja pystyy ostamaan ollen sitten vaikka top-listoilla kärjessä jossakin kohtaa.
Olisikin ko. merkillä hetki mennyt sellaisesta sitten kadettien, vectrojen ja zafiroiden.
Olen pitänyt hieman outona sitä, että myyntilistojen kärjessä olevien autojen omistajat loukkaantuvat osuvasta kansanauto nimityksestä
Asia riippuu siitä miten asia esitetään ja missä yhteydessä. Sana on jossakin määrin kärsinyt perusneutraalista ilmaisusta lipeämisestä, jos sitä käyttää kuten sinä, perimmältään kuitenkin jotakin muuta tarkoittaen (niin sen voi lukea). Ja siihen minä nimenomaan kiinnitän huomiotasi aina. Kuten sen toisen, p-termin kanssakin. Ja rautalankaa: kyse on siis kielellisistä ilmaisuista tällaisilla keskustelupalstoilla.
Mukava huomata, että kansanauto on löytänyt tiensä myös Kumppanin sanavarastoon
Korjaan välittömästi: myyntisuosikki. Ei vain sellaisia topi-tyyppisiä "nyt on iso prosentti"-kasvua, vaan että jengi haluaa ja pystyy ostamaan. Olkoot sitten top-listoilla kärjessä jossakin kohtaa.
Olisikin ko. merkillä hetki mennyt sellaisesta sitten kadettien, vectrojen ja zafiroiden.
Olen pitänyt hieman outona sitä, että myyntilistojen kärjessä olevien autojen omistajat loukkaantuvat osuvasta kansanauto nimityksestä
Asia riippuu siitä miten asia esitetään ja missä yhteydessä. Sana on jossakin määrin kärsinyt perusneutraalista ilmaisusta lipeämisestä, jos sitä käyttää kuten sinä, perimmältään kuitenkin jotakin muuta tarkoittaen (niin sen voi lukea). Ja siihen minä nimenomaan kiinnitän huomiotasi aina. Kuten sen toisen, p-termin kanssakin. Ja rautalankaa: kyse on siis kielellisistä ilmaisuista tällaisilla keskustelupalstoilla.
Jos kansanauto on jotenkin poikkeava ja loukkaava termi edelleen, niin mitäs mieltä olet sanoista kansaneläke, kansakoulu ja kansanedustaja?
@Tapio117 kirjoitti:
MInua lähinnä huvittaa TM:n toimituksen ainainen marina Peugeotin I-cockpit ohjaamosta. Heidän mukaansa ajoasento ei sovellu kaikille. Olisi vähintäänkin kohtuullista toimituksen kertoa, kenelle se ei sovi ja miksi ei sovi.
Oma arvaukseni on nopeassa ajossa liukkaalla jossa pitää varautua myös luiston oikaisuun? Hieman samansuuntaisesti myös TM kommentoi pikkuratilla ohjaamista. En voi lukita kantaani varmasti, olen ajanut pikkuratti-Pösöä ainoastaan Rivieralla pikkuteiden syheröissä kesäkelissä. Siinä en kokenut ongelmia, päinvastoin mittarinäkymät ovat hyvät ja ratin saa kerrankin riittävän alas ilman kompromissia kojetaulunäkymään.
Mutta vastaohjaus liukkaalla voi olla vähän haastava tuollaisella pikkuratilla, joten talvella ajan kyllä mieluummin normaalikokoisella ratilla, jonka perässä on mahdollisimman nopea ohjausvälitys.
Oma mielipiteeni on, että kyseinen I-cockpit ohjaamo ja pieni ratti on aivan mahtava kuljettajan kannalta ja tuohon tottuu todella nopeasti. Asiaa on myös tutkittu laajasti ja miljoonat kuljettajat ympäri maailmaa pitävät I-Cockpit ohjaamoa loistavana. Sopii myös itselleni heti ja välittömästi kuin hanskat käteen. On vaikea kuvitella kenelle tämä ei sopisi. Olen 179 cm pitkä ja 83 kg.
Alkuhämmästelyn jälkeen samaa mieltä vaikka olenkin sinua hieman pidempi ja selvästi kevyempi.
Niin kauan kun pito riittää, pidän tuosta järjestelystä.
Jos kansanauto on jotenkin poikkeava ja loukkaava termi edelleen, niin mitäs mieltä olet sanoista kansaneläke, kansakoulu ja kansanedustaja?
Aika kaukaa haettua. En mitään kummempaa tähän keskusteluun liittyen, ne kun ovat substantiivisia. Nii(s)tä ei väännetä samalla tavalla kuin vaikka sinä kansanauto-sanasta/sanaa, keskustelupalstalla adjektiiveina.
...jotenkin poikkeava ja loukkaava termi....
Freudilainen lipsahdus?
Kansanauto -sanaa ei puhekielessä yhdistetä Volkswageniin, vaikka se suora käännös onkin ja kongressabgeordnete on kansanedustaja saksaksi ym. Selvisikö asiayhteyksien eroavaisuudet nyt viimein? Toistan: kyse on siis kielellisistä, väritteisiksi tulkittavista ilmaisuista tällaisilla keskustelupalstoilla
@takuulla257 kirjoitti:
Ihmettelen "pakettiautojen" suosion suuruutta.
Minä ihmettelen miksi joidenkin pitää ihmetellä muiden autossaan kuljettamia normaaleja arkipäiväisiä tarvikkeita? Tilan tarpeen perusteeksi riittää tavarat ja ihmiset. Meillä normaalikokoisen sedanin 540 litran tavaratila teki mökkimatkan pakkaamisesta sen verran kroonisen haasteen, että viimeisimmät hankinnat ovat olleet isoja farkkuja. Sitä en näe, kuinka tämä meidän valintamme aiheuttaisi muille mitään ongelmaa?
Jotenkin TM ym on saaneet kasvatettua pakettiautoikäluokan joka asuu pääkaupunkiseudulla ja on joka viikonloppu menossa vähintään keskisuomeen mökille.
Sama pakkaaminen vaaditaan vaikka menisi poronhoitoaluella naapurikunnassa olevalle mökille.
Ja autoon pitäisi sopia sisälle esimerkiksi sähköhella tai iso taulu tv tai pesukone tai isot lastenrattaat joista ei tartte irrottaa pyöriä tai kaksi golfpakkia.
Golfvarusteita ei tule itsellä kuskatuksi, mutta ei ole minulta pois, jos joku muu sellaisiakin liikuttelee autollaan.
Kun kodinkone hajoaa juuri ennen juhlapyhiä ja isoja tiskejä, jätän muut etsimään pyhäpäivän aattona joutilasta pakettiautoa lainaan. Meillä bongataan lähiseudun liikkeistä käyttöömme sopiva kone, joka noudetaan saman tien kotiin ja asennetaan itse. Tiedän kyllä, että kun malttaa tiskailla tai pyykätä käsin edes viikon, niin kyllä joku tulisi sen asentamaan ihan viran puolestakin. Mutta minulle on suurempi kärsimys odottaa palvelua kuin tehdä pikku juttu itse saman tien.
Ja kaikilla pitäisi olla korkean mallin auto että pääsis sisään ja ulos tai iso maavara tai neliveto ja pakettiautona tietennii.
Kun nyt olisi edes niitä tiloja tarjolla, niin katsotaan sitten mitä koristeita lisätään.
Kumpa useammat osaisivat valita merkin, hintaluokan ja mallin sekä värin ihan omaan tai oman elämäntilanteen tarpeisiin.
Ehdottomasti samaa mieltä, jos tämä periaate voidaan ulottaa myös tilaa vaativilla pelivälineillä harrastaviin?
@Tapio117 kirjoitti:
Talviauton tärkeimmät kriteerit on mielestäni lämmityslaite ja hyvät ajovalot. Fabia ei loista kummassakaan. Peugeot tarjoaa testin tehokkkaimman lämmityslaitteen ja parhaat ajovalot. Ei riittänyt, koska ajoasento ei TM:n mielestä sovi kaikille. Lähinnä tässä putoaa pohja koko lehden asiantuntemukselle.
Mercedes tarjosi testin toiseksi tehokkaimman lämmityslaitteen, ylivoimaiset ajovalot lisähintaan ja testin pienimmät mitatut kulutuslukemat ja pisimmän sähkörangen.
Ei sekään riittänyt, mutta onneksi jokainen voi pisteyttää mittaustiedot omien tarpeidensa mukaisesti. Minä tein jo, ja siksi jatkan 10 vuotta vanhalla autollani, joka näyttää olevan edelleen aika hyvin ajan tasalla minulle tärkeissä talviominaisuuksissa (aina lämmin jo ennen ajoon lähtöä, normaalit 2 hehtaarin kaukovalot, kääntyy ratista ilman sähköavustimiakin ja kulutus pysyy kohtuudessa myös työmatka-ajossa).
Odotan todellisen haasteen vanhalle (10v) autolleni tulevan testin seuraavassa osiossa. Sen testin voittamisesta en lyö enää minkäänlaista vetoa, vaan päinvastoin olen jo valmistautunut hyväksymään tappioni 1500 km talvirangestani huolimatta.
Monenko diesellitran tankki autossasi olikaan? Mikä olikaan sen aikainen päästölukema paperilla? Ihan uteliaisuuttani kyselen vaan.
Pienissä dieseleissä vakion noin 60 litraisen tilalle on jo ainakin W211 sarjasta lähtien saanut rastittaa muutaman kympin hintaisena lisävarusteena samaan koriin rakennettavan bensa-auton 80 litran polttoainesäiliön. 5 litraa sadalle pakottaa tankille 1500 km jälkeen 5 litran varoitus taulussa ja ajotietokone arvioi tankissa olevan vielä noin sata km jäljellä. Tuolla autolla ajetun ainoan maantieajotankillisen tankkausväli oli hieman yli 1600 km.
Vaimoni S213 mallissakin on sama periaate, mutta mitat ovat uuden voimalinjan myötä pienentyneet siten, että tuo "iso" tankki on enää 66 litrainen, joka näyttäisi olevan lähes kaikissa valittuna lisävarusteena pienen normimittaussäiliön tilalle.
Työmatkapyörityksessä menee toki enemmän, ja tankkausväli jää noin 1300 km tasolle, ellei ole pidempää reissua. Mutta silloin kun kuukauden työmatkapyöritykset ajetaan yhdellä tankkauksella ei rangella ole enää ratkaisevaa merkitystä.
Autoni NEDC normilukema on varusteluversiosta riippuen 5 - 5.3 sadalle. Oma autoni on ääripäiden välissä. Se pyörii kapeimmalla rekisteriin merkityllä rengaskoolla, mutta alustan jousituskorkeus on kolmesta vaihtoehdosta korkein ja painoa on yli hinnat alkaen mallin.
Eli 1500 km tankillinen ei vaadi ajamiseen mitään erityistä, koska NEDC yleislukeman saavuttaminen pelkässä maantieajossa riittää.
Vaimoni autolla WLTP 4.9 on kesärengaskaudella äärimmäisen helppo alittaa, koska se alittuu hänen ajossaan väkisin. Tuossa käy vaan niin, että vaikka normilukema liioitteleekin kesällä ylöspäin, talvi nostaa painavan turbiiniautomaatin kulutusta niin paljon, että etenkin pieneen kesäkulutukseen verrattuna talvilisä korostuu. Keskiarvo taisi nousta jo 5 litraan sadalla.
Noista lämmityslaitteista vielä sen verran, että onko kellään tietoa tapahtuuko tuo kabiinin lämmitys testissä olevilla autoilla pelkästään noiden PTC vastusten avulla - siis silloin kun polttomoottori ei käy? Onko sisäänrakennettua sähköistä nestekierron lämmitystä? Toki tällä ei ole suurta merkitystä mikäli auton polttomoottori käynnistyy tuon lämmitystarpeen vuoksi jo nollan kieppeillä (kuormittamattomassa tilanteessa), mutta käsittääkseni ainakin Mercedeksen tapauksessa mikäli ajoneuvo on pakotettu sähköajoon ja ajoakustossa on kapasiteettia, niin polttomoottori herää vasta kylmemmissä olosuhteissa - ja mahdollisesti tilanteessa jossa vaaditaan lisätehoa sähkömoottorin rinnalle (esim. kovempi kiihdytys). Käynnistyykö polttomoottori suoraan kuormitustilanteeseen ilman minkäänlaista lämmitystä/esivalmistelua? Omassa käytössäni olevassa lataushybridissä tuo kabiinin lämmitys on toteutettu hieman eritavalla, eli PTC vastukset on jätetty kokonaan pois (vaikka nämä kyllä löytyvät bensiini ja diesel käyttöisistä sisarmalleista), ja järjestelmä on varustettu 5kW sähkötoimisella nestelämmittimellä, jolla lämmitetään kabiini ja joka mahdollistaa kylmemmissä olosuhteissa myös esivalmisteluja polttomoottorille, koska lämmin neste voidaan ohjata myös moottorin suuntaan vaikka liikkeelle olisikin lähdetty pelkällä sähköllä. Tämän tominnallisuuden huomaa koska esilämmitetyn kabiinin lämpötila putoaa
useammalla aseteella lähdettäessä liikkeelle pelkällä sähköllä -15 asteeseen saakka, joskin 5kW vastus saa aika nopeasti kurottua tuon lämpötilan takaisin asetusarvoon. Kylmemmillä keleillä polttomoottori lähtee kyllä pakotetusti käymään aina.
@[ZeiMZei] kirjoitti:
Omassa käytössäni olevassa lataushybridissä tuo kabiinin lämmitys on toteutettu hieman eritavalla, eli PTC vastukset on jätetty kokonaan pois (vaikka nämä kyllä löytyvät bensiini ja diesel käyttöisistä sisarmalleista), ja järjestelmä on varustettu 5kW sähkötoimisella nestelämmittimellä, jolla lämmitetään kabiini ja joka mahdollistaa kylmemmissä olosuhteissa myös esivalmisteluja polttomoottorille, koska lämmin neste voidaan ohjata myös moottorin suuntaan vaikka liikkeelle olisikin lähdetty pelkällä sähköllä.
@[ZeiMZei] kirjoitti:
Omassa käytössäni olevassa lataushybridissä tuo kabiinin lämmitys on toteutettu hieman eritavalla, eli PTC vastukset on jätetty kokonaan pois (vaikka nämä kyllä löytyvät bensiini ja diesel käyttöisistä sisarmalleista), ja järjestelmä on varustettu 5kW sähkötoimisella nestelämmittimellä, jolla lämmitetään kabiini ja joka mahdollistaa kylmemmissä olosuhteissa myös esivalmisteluja polttomoottorille, koska lämmin neste voidaan ohjata myös moottorin suuntaan vaikka liikkeelle olisikin lähdetty pelkällä sähköllä.
Tiedätkö oliko tuo systeemi jo F30 330e:ssä?
Kyllä, F30 330e on samanmoinen järjestelmä. Noissa ensimmäisissä (riippuen ohjelmistoversiosta) on kuulemani mukaan ollut jonkin verran ongelmaa polttomoottorin "karstoittumisen" kanssa, koska ensimmäisten ohjelmistoversioiden järjestelmä ei pakottanut (ainakaan näissä miedän talviolosuhteissa) tarpeeksi pitkää polttomoottorin käyntisykliä sen käynnistyttyä ja/tai pakotettuja polttomoottorikäyttöjä aika ajoin jotta lyhyiden käyntisyklien muodostama noki ja kosteus poistuisivat järjestelmästä. Itse ajelin tuollaisella "alkusarjan" tuotteella 2v/70tkm eikä siinä kyllä mitän ongelmaa ollut - toki pyrin aina varmistamaan että polttomoottori käynnistyttyään käy lämpimäksi (sport tilaan pakotus) ennen kuin annoin hybridijärjestelmän sen sammuttaa - samaa käytäntöä olen kyllä jatkanut myös tässä nykyisessä uudemmassa versiossa.
@HybridRules kirjoitti:
Luin testin kertaalleen aika nopeasti läpi ja yksi arviointi jäi ihmetyttämään: "Skodan vakionopeudensäädin toimii kalliiden autojen tapaan". Mitä se oikeastaan tarkoittaa?
Skodaa markkinoidaan ikään kuin hintaansa parempana autona. Onko TM mennyt ihan tietoisesti tuohon mukaan, vai mistä tuo lause kumpuaa? Eihän siinä tosin kerrota, toimiiko vakionopeudensäädin kalliissa autossa hyvin vai huonosti, mutta jotenkin ainakin minä oletan, että yleensä ajatellaan sen toimivan hyvin kalliissa autossa. Ja kun ostat Skodan saat kalliin auton halvalla?
TM:n testeissä on yleensä mukana vahvasti subjektiivisia näkemyksiä ja niin tässäkin. Ehkä myös vallitsevat trendit ja "rattimiesten yleiset totuudet" vaikuttavat.
Se tarkoittaa, että Skoda on oikeasti erinomainen auto tänä päivänä. On osattu hyödyntää ison yhtymän tietotaito ja sen lisäksi halu osoittaa voimakas kansallistunto ja ylpeys tekemisistään.
Sinä ainakin olet mukana rakentamassa Skodalle brändiä hintaansa parempana autona.
Miksi ominaisuuksien arvostelua ei enemmänkin harrasteta TM:n tapaan: Se ja se vipstaaki toimii keskihintaisten autojen tapaan. Se toinen vipstaaki taas halpojen autojen tapaan.
Yhteenvetotaulukoissa sitten olisi arvostelusarakkeet vaikka viiteen laatuluokkaan: halpojen autojen tapaan, melko halpojen autojen tapaan, keskihintaisten autojen tapaan, melko kalliiden autojen tapaan ja kalliiden autojen tapaan. Sitten vain rasti laatusarakkeen kohdalle kunkin ominaisuuden kohdalle. "Kalliiden autojen tapaan" olisi tietysti paras.
Rengastestien tulos voisi sitten olla vaikka: Cotinental: kalliiden autojen tapaan, Nokia: melko kalliiden autojen tapaan ja Goodyear: keskihintaisten autojen tapaan. Kaikkein huonoin tulos olisi asteikon ulkopuolelta "paaliin menossa olevan auton tapaan".
Fabian vakkarin avulla TM:n testissä hypetettiin Skodaa. Eihän testissä kerrottu varsinaisesti, miten vakkari toimii, vaan nostettiin Skodaa, että siinä on tekniikka kuin kalliissa autossa vaikka onkin pieni ja edullinen. Tekstissä mentiin ominaisuuksien arvioinnista automerkistä syntyvän positiivisen mielikuvan pönkittämiseen. Tuollaisten arviointien ei pitäisi kuulua puolueettomaan testaamiseen.
Olihan tuollainen luonnehdinta "kalliiden autojen tapaan" huono. Hyvää Skodan vakkarissa vertailun mukaan on säädettävyyden riittävyys ja myöskin toiminta, siten että välimatka edellä ajavaan säilyy riittävän pitkänä. Nythän asiakkaan näkökulmasta tämä aiheuttaa tilanteen jossa pitää miettiä mikä on riittävän kallis auto, jos ostaa Fabiaa kalliimman, että saa yhtä hyvän vakkarin.
Ja onko absoluuttisen varmaa kaikissa "kalliissa" autoissa siltikään yhtä hyvä toiminta?
Jos vertailun Mercedeksessä olisi ollut adaptiivinen vakkari lisävarusteena, olisi ollut hiukan parempi pohja tälle luonnehdinnalle.
Ja jos nyt kuitenkin kovin nakertaa Skodan kehuminen, niin aina ei tarvitse olla kaikkein paras, riittää kun on paras paikallaolijoista.
@takuulla257 kirjoitti:
Ihmettelen "pakettiautojen" suosion suuruutta.
Minä ihmettelen miksi joidenkin pitää ihmetellä muiden autossaan kuljettamia normaaleja arkipäiväisiä tarvikkeita? Tilan tarpeen perusteeksi riittää tavarat ja ihmiset. Meillä normaalikokoisen sedanin 540 litran tavaratila teki mökkimatkan pakkaamisesta sen verran kroonisen haasteen, että viimeisimmät hankinnat ovat olleet isoja farkkuja. Sitä en näe, kuinka tämä meidän valintamme aiheuttaisi muille mitään ongelmaa?
Jotenkin TM ym on saaneet kasvatettua pakettiautoikäluokan joka asuu pääkaupunkiseudulla ja on joka viikonloppu menossa vähintään keskisuomeen mökille.
Sama pakkaaminen vaaditaan vaikka menisi poronhoitoaluella naapurikunnassa olevalle mökille.
Ja autoon pitäisi sopia sisälle esimerkiksi sähköhella tai iso taulu tv tai pesukone tai isot lastenrattaat joista ei tartte irrottaa pyöriä tai kaksi golfpakkia.
Golfvarusteita ei tule itsellä kuskatuksi, mutta ei ole minulta pois, jos joku muu sellaisiakin liikuttelee autollaan.
Kun kodinkone hajoaa juuri ennen juhlapyhiä ja isoja tiskejä, jätän muut etsimään pyhäpäivän aattona joutilasta pakettiautoa lainaan. Meillä bongataan lähiseudun liikkeistä käyttöömme sopiva kone, joka noudetaan saman tien kotiin ja asennetaan itse. Tiedän kyllä, että kun malttaa tiskailla tai pyykätä käsin edes viikon, niin kyllä joku tulisi sen asentamaan ihan viran puolestakin. Mutta minulle on suurempi kärsimys odottaa palvelua kuin tehdä pikku juttu itse saman tien.
Ja kaikilla pitäisi olla korkean mallin auto että pääsis sisään ja ulos tai iso maavara tai neliveto ja pakettiautona tietennii.
Kun nyt olisi edes niitä tiloja tarjolla, niin katsotaan sitten mitä koristeita lisätään.
Kumpa useammat osaisivat valita merkin, hintaluokan ja mallin sekä värin ihan omaan tai oman elämäntilanteen tarpeisiin.
Ehdottomasti samaa mieltä, jos tämä periaate voidaan ulottaa myös tilaa vaativilla pelivälineillä harrastaviin?
Tässä tiivistyi paljon tärkeää asiaa. On kyse voimanlähteestä ja sen energiavaraston täyttämisestä tai jostain muusta ominaisuudesta.
Pitää ymmärtää, että TM testivoittaja, eikä edes oma valinta ole muille optimiratkaisu. Ei, vaikka miten osaisi suunnitella elämänsä latauspaikkojen ehdolla tai ei olisi käynyt 200 km kauempana kotoa.
Kyselinpä minäkin jokunen aika sitten itselleni sopivia vaihtoehtoja, mutta joko hintaa oli kolminkertaisesti nykyiseen verrattuna tai sitten ihan perustason ominaisuudet, kuten tila loppui alkuunsa. Vaihtoehtona olisi ollut vielä käytetty sähköauto. Olisiko se jäljellä oleva elinkaari huomioiden ollut yhtään halvempi, mene ja tiedä. Kun ei löytynyt, farkku-Octavian tyyppinen perinteisellä tekniikalla osoittautui minulle ylivoimaisesti parhaaksi.
Tuskin tätä vieläkään kaikki hyväksyy, mutta silloin on parasta laittaa vaihtoehdot pöytään. Kun mittarissa on vajaan kolmen vuoden käytön jälkeen 118 tkm, on aikaa miettiä seuraajaa. Samoin tekniikka ja infra saa kehittyä.
@Herbert kirjoitti:
Tuskin tätä vieläkään kaikki hyväksyy, mutta silloin on parasta laittaa vaihtoehdot pöytään. Kun mittarissa on vajaan kolmen vuoden käytön jälkeen 118 tkm, on aikaa miettiä seuraajaa. Samoin tekniikka ja infra saa kehittyä.
Minä päätin jatkaa nykyisellä vaikka ostaessani budjetoimani 8 vuoden käyttöaika onkin täyttymässä parin kuukauden kuluttua. Koronan ja kotitöiden vuoksi mittarissa on vasta 262.000 km eikä talvitestistäkään löytynyt oikein mitään parempaa.
Otan nyt vaikka vuoden option kerrallaan. Katsotaan milloin kaupasta löytyy jotain kiinnostavampaa.
Teslan superchargereilla ei todella tarvitse kuin pysähtyä tolpalle....
Ja noitahan oli siis yhtä paljon ja tiuhassa kuin polttoaineen tankkauspisteitä, eikö vaan? Ja sinne sai mennä Opel eMokallakin?
Yhtä hyvä (ja harvinainen) esimerkki kuin se, että joillakin Shellin asemilla saa palvelua kuten ennen aikaan: palveluhenkilö tankkaa puolestasi, voit itse kävellä sisälle lämpimään maksamaan jne. Homma hoituu murtoajassa lataamiseen verrattuna edelleen.
Kehitys kehittyy, aiotko sinä kehittyä kehittymisen kehittymisen mukana?
Ihan varmasti tulen siirtymään sähköautoon aikanaan, tai vaikka sitten plugarilla mennään siinä välissä. Ehkä omaan, ehkä firmaliisarilla jatkaen, aika näyttää.
Yksin minun hankinnalla maailma ei pelastu, eli kehitä sinä todellisille massoille latausinfraa ja ala valmista kohtuuhintaisia autoja eri korimalleilla ja niille kunnon rangeja sillä aikaa. Ja kiitos Topi27: Opel -ehdotuksesi on jo nähty. Aika näyttää tuliko siitä(kään) "kansanautoa".
Ja sama pitää tapahtua sitten maailmanlaajuisesti, meitä on täällä Suomenmaassa aika vähän edelleen.
Muilla kuin Teslan superchargereilla minulla on kahdenlaisia latauskokemuksia: pysähdyn tolpalle, kytken latauskaapelin, käytän RFID-tagin lukijalla ja jätän auton lataantumaan. Kun lähden, painan auton latausportin vieressä olevaa nappia, odotan hetken latausvirran kytkeytyvän irti ja irrotan kaapelin autosta. TAI: pysähdyn tolpalle, kytken latauskaapelin, avaan Plugit-puhelinsovelluksen ja syötän latauslaitteen koodin sovellukseen ja käynnistän latauksen. Kun lähden, teen samat kuin edellä RFID-tagin tapauksessa. Helppoa kuin heinäteko. Plugit- lataus on toistaiseksi ainoa, jota käytän puhelinsovelluksella ja muissa käytän tagejä (paitsi Teslan latureissa riittää pelkkä kaapelin kytkeminen).
Plugitin ja tagien kanssa lataan yleensä hidaslatauspisteissä, joissa joudun käyttämään autossa mukana kulkevaa type 2 -kaapelia, joka pitää ottaa esiin frunkista. Sikäli hidaslatauksessa on vähän enemmän vaivaa kuin teholatauksissa.
@HybridRules kirjoitti:
Akun lataaminen vie enemmän aikaa kuin tankkaaminen, mutta arkikäytössä lataaminen on helppo ajoittaa tilanteisiin, jolloin auto on muutenkin parkissa. Matka-ajossa n. 300km välein pysähtyminen on ihan järkevää joka tapauksessa. Kun löytyy teholaturi, niin pysäkki on vain n. 20-30min. Ja latureita nousee koko ajan lisää joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Kehitys kehittyy, aiotko sinä kehittyä kehittymisen kehittymisen mukana?
Jää vain matkareitin luontonähtävyydet ym. kokematta kun on pitää pysähtyä siihen pikalaturiin. Suomen maanteiden varrella on vaikka mitä hienoa nähtävää, mutta ei niiden parkkipaikoilla juuri koskaan ole mitään latausasemaa.
Superchargereiden idea on tarjota vaivatonta ja nopeaa etenemistä sähköautolle, joten ne eivät tosiaan ole maisemareiteillä. Tuo onkin uusi näkökulma sähköautoiluun. Ei riitä, että pitää pystyä ajamaan kusematta Hangosta Saariselälle 2000kg kärry perässä, täysi lasti kattotelineellä ja auto täynnä porukkaa. Nyt se siis pitää pystyä tekemään lisäksi maisemareittiä pitkin. Juu, pitää minun vaihtaa takaisin polttikseen, koska sähkäri ei moiseen pysty 9 tunnin aikaikkunassa.
Mielenkiinnosta voitaisiin kokeilla, millainen sähkärimatka tulisi jotain tarkoittamaasi maisemareittiä pitkin. Sano joku reitti, niin minä katson, mitä reittisuunnitelma tarjoaa. Maisemia katsellen ajamisessa on se hyvä puoli, että energian kulutuskin on silloin matala.
Edellistä ajattelin pitää 200 tkm. Vaihtoon se meni 380 tkm kohdalla. Näin voi käydä, jos valinta on onnistunut. Ei tullut kesällä, eikä talvella mieleen, että jotain olennaista uupuu. Nykyisellä pitäisi päästä 400 tkm, mutta jatketaan niin pitkään kuin kaluston kunto ja verottaja sen mahdollistaa. Käyttöominaisuudet on kouluarvosanalla 9+:n arvoinen kokonaisuus, joten siitä ei taaskaan homma jää kiinni. Tähän saakka luotettavuuskin on ollut mallillaan, vain aurauskulmat on pitänyt säätää 80 tkm kohdalla. Ei muuta huoltojen lisäksi.
Muilla kuin Teslan superchargereilla minulla on kahdenlaisia latauskokemuksia: pysähdyn tolpalle, kytken latauskaapelin, käytän RFID-tagin lukijalla ja jätän auton lataantumaan. Kun lähden, painan auton latausportin vieressä olevaa nappia, odotan hetken latausvirran kytkeytyvän irti ja irrotan kaapelin autosta. TAI: pysähdyn tolpalle, kytken latauskaapelin, avaan Plugit-puhelinsovelluksen ja syötän latauslaitteen koodin sovellukseen ja käynnistän latauksen. Kun lähden, teen samat kuin edellä RFID-tagin tapauksessa. Helppoa kuin heinäteko.
Minä ajan siellä sun täällä näkyville tankkausasemille mittarin viereen, joita riittää vapaana. Syötän kortin lukijaan ja PIN-koodin, valitsen summan, otan kortin pois, kierrän korkin auki (luukun avaan autossa istuessa), nostan letkupistoolin telineestään, pistän sen tankkausreikään ja painan kahvasta. Tankkaan yleensä täyteen. Otan pistoolin tankkausreiästä ja laitan pistoolin telineeseensä, kierrän korkin takaisin ja suljen luukun. Painan ruudulta "kuitti"-nappia, odotan tulostumista. Sen jälkeen istahdan autoon ja jatkan yleensä matkaa. Menisköhän 5-6 min. Helppoa kuin heinänteko.
Muilla kuin Teslan superchargereilla minulla on kahdenlaisia latauskokemuksia: pysähdyn tolpalle, kytken latauskaapelin, käytän RFID-tagin lukijalla ja jätän auton lataantumaan. Kun lähden, painan auton latausportin vieressä olevaa nappia, odotan hetken latausvirran kytkeytyvän irti ja irrotan kaapelin autosta. TAI: pysähdyn tolpalle, kytken latauskaapelin, avaan Plugit-puhelinsovelluksen ja syötän latauslaitteen koodin sovellukseen ja käynnistän latauksen. Kun lähden, teen samat kuin edellä RFID-tagin tapauksessa. Helppoa kuin heinäteko.
Minä ajan siellä sun täällä näkyville tankkausasemille mittarin viereen, joita riittää vapaana. Syötän kortin lukijaan ja PIN-koodin, valitsen summan, otan kortin pois, kierrän korkin auki (luukun avaan autossa istuessa), nostan letkupistoolin telineestään, pistän sen tankkausreikään ja painan kahvasta. Tankkaan yleensä täyteen. Otan pistoolin tankkausreiästä ja laitan pistoolin telineeseensä, kierrän korkin takaisin ja suljen luukun. Painan ruudulta "kuitti"-nappia, odotan tulostumista. Sen jälkeen istahdan autoon ja jatkan yleensä matkaa. Menisköhän 5-6 min. Helppoa kuin heinänteko.
Niin, minä olen kyllä selvillä, miten ICE-auton tankkaaminen toimii. Sinulla on aukkoja tiedoissa patteriauton lataamisessa, siksi kerroin latauksen toteutuksesta tilanteessa, kun joutuu käyttämään muita kuin omia vakiolatauspaikkoja.
Superchargerit on sijoitettu hyvin pääväylien suhteen, mutta hyvin harvoin minä lataan superchargerilla suhteessa siihen, missä yleensä lataan. Vaikka minulla on ilmainen lataus, niin vuositasolla Teslan laturien käytön merkitys on pieni.
@HybridRules kirjoitti:
Luin testin kertaalleen aika nopeasti läpi ja yksi arviointi jäi ihmetyttämään: "Skodan vakionopeudensäädin toimii kalliiden autojen tapaan". Mitä se oikeastaan tarkoittaa?
Skodaa markkinoidaan ikään kuin hintaansa parempana autona. Onko TM mennyt ihan tietoisesti tuohon mukaan, vai mistä tuo lause kumpuaa? Eihän siinä tosin kerrota, toimiiko vakionopeudensäädin kalliissa autossa hyvin vai huonosti, mutta jotenkin ainakin minä oletan, että yleensä ajatellaan sen toimivan hyvin kalliissa autossa. Ja kun ostat Skodan saat kalliin auton halvalla?
TM:n testeissä on yleensä mukana vahvasti subjektiivisia näkemyksiä ja niin tässäkin. Ehkä myös vallitsevat trendit ja "rattimiesten yleiset totuudet" vaikuttavat.
Se tarkoittaa, että Skoda on oikeasti erinomainen auto tänä päivänä. On osattu hyödyntää ison yhtymän tietotaito ja sen lisäksi halu osoittaa voimakas kansallistunto ja ylpeys tekemisistään.
Sinä ainakin olet mukana rakentamassa Skodalle brändiä hintaansa parempana autona.
Miksi ominaisuuksien arvostelua ei enemmänkin harrasteta TM:n tapaan: Se ja se vipstaaki toimii keskihintaisten autojen tapaan. Se toinen vipstaaki taas halpojen autojen tapaan.
Yhteenvetotaulukoissa sitten olisi arvostelusarakkeet vaikka viiteen laatuluokkaan: halpojen autojen tapaan, melko halpojen autojen tapaan, keskihintaisten autojen tapaan, melko kalliiden autojen tapaan ja kalliiden autojen tapaan. Sitten vain rasti laatusarakkeen kohdalle kunkin ominaisuuden kohdalle. "Kalliiden autojen tapaan" olisi tietysti paras.
Rengastestien tulos voisi sitten olla vaikka: Cotinental: kalliiden autojen tapaan, Nokia: melko kalliiden autojen tapaan ja Goodyear: keskihintaisten autojen tapaan. Kaikkein huonoin tulos olisi asteikon ulkopuolelta "paaliin menossa olevan auton tapaan".
Fabian vakkarin avulla TM:n testissä hypetettiin Skodaa. Eihän testissä kerrottu varsinaisesti, miten vakkari toimii, vaan nostettiin Skodaa, että siinä on tekniikka kuin kalliissa autossa vaikka onkin pieni ja edullinen. Tekstissä mentiin ominaisuuksien arvioinnista automerkistä syntyvän positiivisen mielikuvan pönkittämiseen. Tuollaisten arviointien ei pitäisi kuulua puolueettomaan testaamiseen.
Olihan tuollainen luonnehdinta "kalliiden autojen tapaan" huono. Hyvää Skodan vakkarissa vertailun mukaan on säädettävyyden riittävyys ja myöskin toiminta, siten että välimatka edellä ajavaan säilyy riittävän pitkänä. Nythän asiakkaan näkökulmasta tämä aiheuttaa tilanteen jossa pitää miettiä mikä on riittävän kallis auto, jos ostaa Fabiaa kalliimman, että saa yhtä hyvän vakkarin.
Ja onko absoluuttisen varmaa kaikissa "kalliissa" autoissa siltikään yhtä hyvä toiminta?
Jos vertailun Mercedeksessä olisi ollut adaptiivinen vakkari lisävarusteena, olisi ollut hiukan parempi pohja tälle luonnehdinnalle.
Ja jos nyt kuitenkin kovin nakertaa Skodan kehuminen, niin aina ei tarvitse olla kaikkein paras, riittää kun on paras paikallaolijoista.
Ei minua nakerra Skodan kehuminen vaan se, että TM osallistuu Skodan brändin rakentamiseen. En tiedä, miten asia on, mutta volkkarin ja skodan tapaus on vähän samantapainen minun mielestäni kuin Huawein ja Honorin. Firma harrastaa kaksihintajärjestelmää. Samaa tekniikkaa myydään brändättynä eri nimelle eri kuluttajaryhmää varten. Ilman muuta kuluttajan kannattaa ostaa Skoda eikä volkkaria, koska saa hyvän auton halvemmalla. Minusta teknisten ominaisuuksien arvioimiseen ei kuitenkaan sovellu "kalliiden autojen tapaan"-luonnehdinta. Siinä rakennetaan brändiä eikä tehdä arvostelua. Kuten kirjoitit, ei ole olemassa mitään yksiselitteistä "kalliiden autojen tapaan" -laatuluokitusta vaan tuolla lauseella pönkitetään volkkarin halvemman hintaluokan brändin ajatusta, että kuluttaja saa kalliin auton halvemmalla eli auton, joka on hintaansa parempi. Eihän volkkari voisi myydä samaa autoa kahdella eri hinnalla, koska kaikki ostaisivat tietysti sen halvemman. Mutta kun on eri brändi saadaan sama tuote myytyä vähän eri pakkauksessa toisille kalliimmalla ja toisille halvemmalla. Ja kokonaisvolyymi on suurempi ja niin ovat voitotkin vaikka toisessa tuotteessa kate on pienempi kuin toisessa.
Niin, minä olen kyllä selvillä, miten ICE-auton tankkaaminen toimii
Tarkoitat siis polttista? Polttomoottoriautoa? Nää on niin "hianoja" (lapsellisia) nää termit joita käytät...
Sinulla on aukkoja tiedoissa patteriauton lataamisessa
Miksei se ole EV-auto?
....siksi kerroin latauksen toteutuksesta tilanteessa, kun joutuu käyttämään muita kuin omia vakiolatauspaikkoja.
Kyllä täällä on aukkoja paikkailtu kauan aikaa sinunkin toimesta. Ole huoleti, kyllä niitä aina välillä tulee luettuakin.
Ihan ajattelin kertauttaa sinulle tuota internal combustion engine -auton (huohh, kuinka vaivalloista ja typerää) tankkaamista, kun tuntuu että olet tipahtanut kärryiltä. Hyvin luettelit vaiheita, mutta siitä jäi välistä "pakollinen kaffetaukoon" kuuluva aika.
SC-asemat on sijoitettu hyvin pääväylien suhteen
....mutta harvakseltaan niitä SC-asemia löytyy, kuten itsekin toteat:
hyvin harvoin minä lataan SC-asemalla suhteessa siihen, missä yleensä lataan
@Kumppani kirjoitti:
Minä ajan siellä sun täällä näkyville tankkausasemille mittarin viereen, joita riittää vapaana. Syötän kortin lukijaan ja PIN-koodin, valitsen summan, otan kortin pois, kierrän korkin auki (luukun avaan autossa istuessa), nostan letkupistoolin telineestään, pistän sen tankkausreikään ja painan kahvasta. Tankkaan yleensä täyteen. Otan pistoolin tankkausreiästä ja laitan pistoolin telineeseensä, kierrän korkin takaisin ja suljen luukun. Painan ruudulta "kuitti"-nappia, odotan tulostumista. Sen jälkeen istahdan autoon ja jatkan yleensä matkaa. Menisköhän 5-6 min. Helppoa kuin heinänteko.
Kyllä tuossa perinteisessäkin touhussa siirrytään pikkuhiljaa mobiiliappsien käyttöön - näitähän alkaa olla jo lähes kaikilla polttoaineen tarjoajilla. Itsekin useamman jo ladannut kun pari kertaa käynyt jo lyhyehkön ajan sisällä, että maksupääte on ollut rikki, mutta mobiilmaksamisella on saanut polttoainetta (tämän yleensä näkee siitä kun kaksimittarisella kentällä jossa on 4 tankkauspstettä, vain tosella on jono tankkaajia ja toinen on tyhjänä).
Toinen syy mobiilimaksamiseen (ainkain omalla kohdalla) on se nykyisten systeemien hitaus. Kymmenevuotta sitten tuo tankkaaminen kortilla (ja myös setelillä jolla se silloin vielä onnistui, mutta nykyään on aika harvassa nuo setelitankkausmahdolllisuudet) oli nopeaa. Nykyään saa pakkasessa värjötellä odottaaen, kun prosessi menee suurinpiirtein:
1. Valitse korttimaksu tai käytä etälukijaa
odota hetki -
valitse maksutapa: 1. credit, 2.debit, 3. kirjaa boonus
odota hetki -
jos kirjasit pelkän boonuksen niin syötä maksukortti ja aloita runba alusta
odota hetki -
syötä summa (huom. jos kohdassa 1. käytit etälukijaa ja valiset summan yli 50€, niin homma tulee feilaamaan ja joudut aloittmaan kaiken alusta
odota hetki -
-- korttia varmennetaan --
odota hetki -
valitse mittari
odota hetki -
valitse pitooli ja tankkaa
mobiilimaksamisella riittää kun mittarille saavuttua avaa vain appsin (lämpimässä autossa) ja kertoo mittarin numeron ja vahvistaa esivalitun maksimi tankkaussumman ja klikkaa "tankkaa" (nykyään joissain tapauksissa on 2-vaiheinen tunnistautuminen jolloin joutuu käyttämään myös oman pankin mobiilisovullusta maksun vahvistamiseksi). Säästää useamman minuutin kun ei tarvitse odotella noita "-odota hetki -" viestejä jotka ruuhka-aikaan saattavat kestää todella pitkään. Ja kuittikin löytyy automaattisesti appsista.
mobiilimaksamisella riittää kun mittarille saavuttua avaa vain appsin (lämpimässä autossa) ja kertoo mittarin numeron ja vahvistaa esivalitun maksimi tankkaussumman ja klikkaa "tankkaa" (nykyään joissain tapauksissa on 2-vaiheinen tunnistautuminen jolloin joutuu käyttämään myös oman pankin mobiilisovellusta maksun vahvistamiseksi). Säästää useamman minuutin kun ei tarvitse odotella noita "-odota hetki -" viestejä jotka ruuhka-aikaan saattavat kestää todella pitkään. Ja kuittikin löytyy automaattisesti appsista
Totta tuokin. En itse ole toistaiseksi lämmennyt vaihtoehdolle. Autosta pitää edelleen astua ulos letkulle menemiseksi, joten ei se minuutti siinä korttimaksussa siinä vieressä paina mitään tekemisessä ja harvassa on Shellit, joissa saisi tankkauksen palveluna.
EV-autojen...korjaan sähkisten, eli patteriautojen lataamisessa normi pankkikortilla maksaminenkin on hankaloitettu, kun ei ole niin yksinkertaista optiota maksamiseen hokattu ottaa käyttöön. Muistan lukeneeni täällä manailuja siitä vaihtoehtojen kirjosta...
mobiilimaksamisella riittää kun mittarille saavuttua avaa vain appsin (lämpimässä autossa) ja kertoo mittarin numeron ja vahvistaa esivalitun maksimi tankkaussumman ja klikkaa "tankkaa" (nykyään joissain tapauksissa on 2-vaiheinen tunnistautuminen jolloin joutuu käyttämään myös oman pankin mobiilisovellusta maksun vahvistamiseksi). Säästää useamman minuutin kun ei tarvitse odotella noita "-odota hetki -" viestejä jotka ruuhka-aikaan saattavat kestää todella pitkään. Ja kuittikin löytyy automaattisesti appsista
Totta tuokin. En itse ole toistaiseksi lämmennyt vaihtoehdolle. Autosta pitää edelleen astua ulos letkulle menemiseksi, joten ei se minuutti siinä korttimaksussa siinä vieressä paina mitään tekemisessä ja harvassa on Shellit, joissa saisi tankkauksen palveluna.
EV-autojen...korjaan sähkisten, eli patteriautojen lataamisessa normi pankkikortilla maksaminenkin on hankaloitettu, kun ei ole niin yksinkertaista optiota maksamiseen hokattu ottaa käyttöön. Muistan lukeneeni täällä manailuja siitä vaihtoehtojen kirjosta...
Fyysinen ponnistelu kunniaan. Mitä enemmän liikut sen paremmin voit.
Teslan superchargereilla ei todella tarvitse kuin pysähtyä tolpalle, tökätä töpseli autoon ja jättää auto siihen. Lähteminen tapahtuu niin, että kävelen autolle, painan auton latausportin vieressä olevaa nappia ja odotan hetken, että auto kytkeytyy sähköisesti irti latausvirrasta, asetan töpselin takaisin telineeseen, istun kuskin penkille ja lähden. Tämä toimii tällä hetkellä näin yksinkertaisesti Tesloilla ja mitä uutisista on voinut lukea, niin kohta myös muilla autoilla.
Akun lataaminen vie enemmän aikaa kuin tankkaaminen, mutta arkikäytössä lataaminen on helppo ajoittaa tilanteisiin, jolloin auto on muutenkin parkissa. Matka-ajossa n. 300km välein pysähtyminen on ihan järkevää joka tapauksessa. Kun löytyy teholaturi, niin pysäkki on vain n. 20-30min. Ja latureita nousee koko ajan lisää joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Kehitys kehittyy, aiotko sinä kehittyä kehittymisen kehittymisen mukana?
Jää vain matkareitin luontonähtävyydet ym. kokematta kun on pitää pysähtyä siihen pikalaturiin. Suomen maanteiden varrella on vaikka mitä hienoa nähtävää, mutta ei niiden parkkipaikoilla juuri koskaan ole mitään latausasemaa.
@HybridRules kirjoitti:
Ja noitahan oli siis yhtä paljon ja tiuhassa kuin polttoaineen tankkauspisteitä, eikö vaan? Ja sinne sai mennä Opel eMokallakin?
Yhtä hyvä (ja harvinainen) esimerkki kuin se, että joillakin Shellin asemilla saa palvelua kuten ennen aikaan: palveluhenkilö tankkaa puolestasi, voit itse kävellä sisälle lämpimään maksamaan jne. Homma hoituu murtoajassa lataamiseen verrattuna edelleen.
Ihan varmasti tulen siirtymään sähköautoon aikanaan, tai vaikka sitten plugarilla mennään siinä välissä. Ehkä omaan, ehkä firmaliisarilla jatkaen, aika näyttää.
Yksin minun hankinnalla maailma ei pelastu, eli kehitä sinä todellisille massoille latausinfraa ja ala valmista kohtuuhintaisia autoja eri korimalleilla ja niille kunnon rangeja sillä aikaa. Ja kiitos Topi27: Opel -ehdotuksesi on jo nähty. Aika näyttää tuliko siitä(kään) "kansanautoa".
Ja sama pitää tapahtua sitten maailmanlaajuisesti, meitä on täällä Suomenmaassa aika vähän edelleen.
Mukava huomata, että kansanauto on löytänyt tiensä myös Kumppanin sanavarastoon. Olen pitänyt hieman outona sitä, että myyntilistojen kärjessä olevien autojen omistajat loukkaantuvat osuvasta kansanauto nimityksestä.
@tracktest kirjoitti:
Korjaan välittömästi: myyntisuosikki. Ei vain sellaisia topi-tyyppisiä "nyt on iso prosentti"-kasvua, vaan että jengi haluaa ja pystyy ostamaan ollen sitten vaikka top-listoilla kärjessä jossakin kohtaa.
Olisikin ko. merkillä hetki mennyt sellaisesta sitten kadettien, vectrojen ja zafiroiden.
Asia riippuu siitä miten asia esitetään ja missä yhteydessä. Sana on jossakin määrin kärsinyt perusneutraalista ilmaisusta lipeämisestä, jos sitä käyttää kuten sinä, perimmältään kuitenkin jotakin muuta tarkoittaen (niin sen voi lukea). Ja siihen minä nimenomaan kiinnitän huomiotasi aina. Kuten sen toisen, p-termin kanssakin. Ja rautalankaa: kyse on siis kielellisistä ilmaisuista tällaisilla keskustelupalstoilla.
Jos kansanauto on jotenkin poikkeava ja loukkaava termi edelleen, niin mitäs mieltä olet sanoista kansaneläke, kansakoulu ja kansanedustaja?
Oma arvaukseni on nopeassa ajossa liukkaalla jossa pitää varautua myös luiston oikaisuun? Hieman samansuuntaisesti myös TM kommentoi pikkuratilla ohjaamista. En voi lukita kantaani varmasti, olen ajanut pikkuratti-Pösöä ainoastaan Rivieralla pikkuteiden syheröissä kesäkelissä. Siinä en kokenut ongelmia, päinvastoin mittarinäkymät ovat hyvät ja ratin saa kerrankin riittävän alas ilman kompromissia kojetaulunäkymään.
Mutta vastaohjaus liukkaalla voi olla vähän haastava tuollaisella pikkuratilla, joten talvella ajan kyllä mieluummin normaalikokoisella ratilla, jonka perässä on mahdollisimman nopea ohjausvälitys.
Alkuhämmästelyn jälkeen samaa mieltä vaikka olenkin sinua hieman pidempi ja selvästi kevyempi.
Niin kauan kun pito riittää, pidän tuosta järjestelystä.
@tracktest kirjoitti:
Aika kaukaa haettua. En mitään kummempaa tähän keskusteluun liittyen, ne kun ovat substantiivisia. Nii(s)tä ei väännetä samalla tavalla kuin vaikka sinä kansanauto-sanasta/sanaa, keskustelupalstalla adjektiiveina.
Freudilainen lipsahdus?
Kansanauto -sanaa ei puhekielessä yhdistetä Volkswageniin, vaikka se suora käännös onkin ja kongressabgeordnete on kansanedustaja saksaksi ym. Selvisikö asiayhteyksien eroavaisuudet nyt viimein? Toistan: kyse on siis kielellisistä, väritteisiksi tulkittavista ilmaisuista tällaisilla keskustelupalstoilla
Sanoo henkilö joka on melkein tarkalleen eurooppalaisen miehen keskimitoissa. On se jännä että sattuu sopimaan niin hyvin.
Minä ihmettelen miksi joidenkin pitää ihmetellä muiden autossaan kuljettamia normaaleja arkipäiväisiä tarvikkeita? Tilan tarpeen perusteeksi riittää tavarat ja ihmiset. Meillä normaalikokoisen sedanin 540 litran tavaratila teki mökkimatkan pakkaamisesta sen verran kroonisen haasteen, että viimeisimmät hankinnat ovat olleet isoja farkkuja. Sitä en näe, kuinka tämä meidän valintamme aiheuttaisi muille mitään ongelmaa?
Sama pakkaaminen vaaditaan vaikka menisi poronhoitoaluella naapurikunnassa olevalle mökille.
Golfvarusteita ei tule itsellä kuskatuksi, mutta ei ole minulta pois, jos joku muu sellaisiakin liikuttelee autollaan.
Kun kodinkone hajoaa juuri ennen juhlapyhiä ja isoja tiskejä, jätän muut etsimään pyhäpäivän aattona joutilasta pakettiautoa lainaan. Meillä bongataan lähiseudun liikkeistä käyttöömme sopiva kone, joka noudetaan saman tien kotiin ja asennetaan itse. Tiedän kyllä, että kun malttaa tiskailla tai pyykätä käsin edes viikon, niin kyllä joku tulisi sen asentamaan ihan viran puolestakin. Mutta minulle on suurempi kärsimys odottaa palvelua kuin tehdä pikku juttu itse saman tien.
Kun nyt olisi edes niitä tiloja tarjolla, niin katsotaan sitten mitä koristeita lisätään.
Ehdottomasti samaa mieltä, jos tämä periaate voidaan ulottaa myös tilaa vaativilla pelivälineillä harrastaviin?
Mercedes tarjosi testin toiseksi tehokkaimman lämmityslaitteen, ylivoimaiset ajovalot lisähintaan ja testin pienimmät mitatut kulutuslukemat ja pisimmän sähkörangen.
Ei sekään riittänyt, mutta onneksi jokainen voi pisteyttää mittaustiedot omien tarpeidensa mukaisesti. Minä tein jo, ja siksi jatkan 10 vuotta vanhalla autollani, joka näyttää olevan edelleen aika hyvin ajan tasalla minulle tärkeissä talviominaisuuksissa (aina lämmin jo ennen ajoon lähtöä, normaalit 2 hehtaarin kaukovalot, kääntyy ratista ilman sähköavustimiakin ja kulutus pysyy kohtuudessa myös työmatka-ajossa).
Pienissä dieseleissä vakion noin 60 litraisen tilalle on jo ainakin W211 sarjasta lähtien saanut rastittaa muutaman kympin hintaisena lisävarusteena samaan koriin rakennettavan bensa-auton 80 litran polttoainesäiliön. 5 litraa sadalle pakottaa tankille 1500 km jälkeen 5 litran varoitus taulussa ja ajotietokone arvioi tankissa olevan vielä noin sata km jäljellä. Tuolla autolla ajetun ainoan maantieajotankillisen tankkausväli oli hieman yli 1600 km.
Vaimoni S213 mallissakin on sama periaate, mutta mitat ovat uuden voimalinjan myötä pienentyneet siten, että tuo "iso" tankki on enää 66 litrainen, joka näyttäisi olevan lähes kaikissa valittuna lisävarusteena pienen normimittaussäiliön tilalle.
Työmatkapyörityksessä menee toki enemmän, ja tankkausväli jää noin 1300 km tasolle, ellei ole pidempää reissua. Mutta silloin kun kuukauden työmatkapyöritykset ajetaan yhdellä tankkauksella ei rangella ole enää ratkaisevaa merkitystä.
Autoni NEDC normilukema on varusteluversiosta riippuen 5 - 5.3 sadalle. Oma autoni on ääripäiden välissä. Se pyörii kapeimmalla rekisteriin merkityllä rengaskoolla, mutta alustan jousituskorkeus on kolmesta vaihtoehdosta korkein ja painoa on yli hinnat alkaen mallin.
Eli 1500 km tankillinen ei vaadi ajamiseen mitään erityistä, koska NEDC yleislukeman saavuttaminen pelkässä maantieajossa riittää.
Vaimoni autolla WLTP 4.9 on kesärengaskaudella äärimmäisen helppo alittaa, koska se alittuu hänen ajossaan väkisin. Tuossa käy vaan niin, että vaikka normilukema liioitteleekin kesällä ylöspäin, talvi nostaa painavan turbiiniautomaatin kulutusta niin paljon, että etenkin pieneen kesäkulutukseen verrattuna talvilisä korostuu. Keskiarvo taisi nousta jo 5 litraan sadalla.
OK, kiitos!
Noista lämmityslaitteista vielä sen verran, että onko kellään tietoa tapahtuuko tuo kabiinin lämmitys testissä olevilla autoilla pelkästään noiden PTC vastusten avulla - siis silloin kun polttomoottori ei käy? Onko sisäänrakennettua sähköistä nestekierron lämmitystä? Toki tällä ei ole suurta merkitystä mikäli auton polttomoottori käynnistyy tuon lämmitystarpeen vuoksi jo nollan kieppeillä (kuormittamattomassa tilanteessa), mutta käsittääkseni ainakin Mercedeksen tapauksessa mikäli ajoneuvo on pakotettu sähköajoon ja ajoakustossa on kapasiteettia, niin polttomoottori herää vasta kylmemmissä olosuhteissa - ja mahdollisesti tilanteessa jossa vaaditaan lisätehoa sähkömoottorin rinnalle (esim. kovempi kiihdytys). Käynnistyykö polttomoottori suoraan kuormitustilanteeseen ilman minkäänlaista lämmitystä/esivalmistelua? Omassa käytössäni olevassa lataushybridissä tuo kabiinin lämmitys on toteutettu hieman eritavalla, eli PTC vastukset on jätetty kokonaan pois (vaikka nämä kyllä löytyvät bensiini ja diesel käyttöisistä sisarmalleista), ja järjestelmä on varustettu 5kW sähkötoimisella nestelämmittimellä, jolla lämmitetään kabiini ja joka mahdollistaa kylmemmissä olosuhteissa myös esivalmisteluja polttomoottorille, koska lämmin neste voidaan ohjata myös moottorin suuntaan vaikka liikkeelle olisikin lähdetty pelkällä sähköllä. Tämän tominnallisuuden huomaa koska esilämmitetyn kabiinin lämpötila putoaa
useammalla aseteella lähdettäessä liikkeelle pelkällä sähköllä -15 asteeseen saakka, joskin 5kW vastus saa aika nopeasti kurottua tuon lämpötilan takaisin asetusarvoon. Kylmemmillä keleillä polttomoottori lähtee kyllä pakotetusti käymään aina.
Tiedätkö oliko tuo systeemi jo F30 330e:ssä?
Kyllä, F30 330e on samanmoinen järjestelmä. Noissa ensimmäisissä (riippuen ohjelmistoversiosta) on kuulemani mukaan ollut jonkin verran ongelmaa polttomoottorin "karstoittumisen" kanssa, koska ensimmäisten ohjelmistoversioiden järjestelmä ei pakottanut (ainakaan näissä miedän talviolosuhteissa) tarpeeksi pitkää polttomoottorin käyntisykliä sen käynnistyttyä ja/tai pakotettuja polttomoottorikäyttöjä aika ajoin jotta lyhyiden käyntisyklien muodostama noki ja kosteus poistuisivat järjestelmästä. Itse ajelin tuollaisella "alkusarjan" tuotteella 2v/70tkm eikä siinä kyllä mitän ongelmaa ollut - toki pyrin aina varmistamaan että polttomoottori käynnistyttyään käy lämpimäksi (sport tilaan pakotus) ennen kuin annoin hybridijärjestelmän sen sammuttaa - samaa käytäntöä olen kyllä jatkanut myös tässä nykyisessä uudemmassa versiossa.
Olihan tuollainen luonnehdinta "kalliiden autojen tapaan" huono. Hyvää Skodan vakkarissa vertailun mukaan on säädettävyyden riittävyys ja myöskin toiminta, siten että välimatka edellä ajavaan säilyy riittävän pitkänä. Nythän asiakkaan näkökulmasta tämä aiheuttaa tilanteen jossa pitää miettiä mikä on riittävän kallis auto, jos ostaa Fabiaa kalliimman, että saa yhtä hyvän vakkarin.
Ja onko absoluuttisen varmaa kaikissa "kalliissa" autoissa siltikään yhtä hyvä toiminta?
Jos vertailun Mercedeksessä olisi ollut adaptiivinen vakkari lisävarusteena, olisi ollut hiukan parempi pohja tälle luonnehdinnalle.
Ja jos nyt kuitenkin kovin nakertaa Skodan kehuminen, niin aina ei tarvitse olla kaikkein paras, riittää kun on paras paikallaolijoista.
Tässä tiivistyi paljon tärkeää asiaa. On kyse voimanlähteestä ja sen energiavaraston täyttämisestä tai jostain muusta ominaisuudesta.
Pitää ymmärtää, että TM testivoittaja, eikä edes oma valinta ole muille optimiratkaisu. Ei, vaikka miten osaisi suunnitella elämänsä latauspaikkojen ehdolla tai ei olisi käynyt 200 km kauempana kotoa.
Kyselinpä minäkin jokunen aika sitten itselleni sopivia vaihtoehtoja, mutta joko hintaa oli kolminkertaisesti nykyiseen verrattuna tai sitten ihan perustason ominaisuudet, kuten tila loppui alkuunsa. Vaihtoehtona olisi ollut vielä käytetty sähköauto. Olisiko se jäljellä oleva elinkaari huomioiden ollut yhtään halvempi, mene ja tiedä. Kun ei löytynyt, farkku-Octavian tyyppinen perinteisellä tekniikalla osoittautui minulle ylivoimaisesti parhaaksi.
Tuskin tätä vieläkään kaikki hyväksyy, mutta silloin on parasta laittaa vaihtoehdot pöytään. Kun mittarissa on vajaan kolmen vuoden käytön jälkeen 118 tkm, on aikaa miettiä seuraajaa. Samoin tekniikka ja infra saa kehittyä.
Minä päätin jatkaa nykyisellä vaikka ostaessani budjetoimani 8 vuoden käyttöaika onkin täyttymässä parin kuukauden kuluttua. Koronan ja kotitöiden vuoksi mittarissa on vasta 262.000 km eikä talvitestistäkään löytynyt oikein mitään parempaa.
Otan nyt vaikka vuoden option kerrallaan. Katsotaan milloin kaupasta löytyy jotain kiinnostavampaa.
Muilla kuin Teslan superchargereilla minulla on kahdenlaisia latauskokemuksia: pysähdyn tolpalle, kytken latauskaapelin, käytän RFID-tagin lukijalla ja jätän auton lataantumaan. Kun lähden, painan auton latausportin vieressä olevaa nappia, odotan hetken latausvirran kytkeytyvän irti ja irrotan kaapelin autosta. TAI: pysähdyn tolpalle, kytken latauskaapelin, avaan Plugit-puhelinsovelluksen ja syötän latauslaitteen koodin sovellukseen ja käynnistän latauksen. Kun lähden, teen samat kuin edellä RFID-tagin tapauksessa. Helppoa kuin heinäteko. Plugit- lataus on toistaiseksi ainoa, jota käytän puhelinsovelluksella ja muissa käytän tagejä (paitsi Teslan latureissa riittää pelkkä kaapelin kytkeminen).
Plugitin ja tagien kanssa lataan yleensä hidaslatauspisteissä, joissa joudun käyttämään autossa mukana kulkevaa type 2 -kaapelia, joka pitää ottaa esiin frunkista. Sikäli hidaslatauksessa on vähän enemmän vaivaa kuin teholatauksissa.
Superchargereiden idea on tarjota vaivatonta ja nopeaa etenemistä sähköautolle, joten ne eivät tosiaan ole maisemareiteillä. Tuo onkin uusi näkökulma sähköautoiluun. Ei riitä, että pitää pystyä ajamaan kusematta Hangosta Saariselälle 2000kg kärry perässä, täysi lasti kattotelineellä ja auto täynnä porukkaa. Nyt se siis pitää pystyä tekemään lisäksi maisemareittiä pitkin. Juu, pitää minun vaihtaa takaisin polttikseen, koska sähkäri ei moiseen pysty 9 tunnin aikaikkunassa.
Mielenkiinnosta voitaisiin kokeilla, millainen sähkärimatka tulisi jotain tarkoittamaasi maisemareittiä pitkin. Sano joku reitti, niin minä katson, mitä reittisuunnitelma tarjoaa. Maisemia katsellen ajamisessa on se hyvä puoli, että energian kulutuskin on silloin matala.
Edellistä ajattelin pitää 200 tkm. Vaihtoon se meni 380 tkm kohdalla. Näin voi käydä, jos valinta on onnistunut. Ei tullut kesällä, eikä talvella mieleen, että jotain olennaista uupuu. Nykyisellä pitäisi päästä 400 tkm, mutta jatketaan niin pitkään kuin kaluston kunto ja verottaja sen mahdollistaa. Käyttöominaisuudet on kouluarvosanalla 9+:n arvoinen kokonaisuus, joten siitä ei taaskaan homma jää kiinni. Tähän saakka luotettavuuskin on ollut mallillaan, vain aurauskulmat on pitänyt säätää 80 tkm kohdalla. Ei muuta huoltojen lisäksi.
@HybridRules kirjoitti:
Minä ajan siellä sun täällä näkyville tankkausasemille mittarin viereen, joita riittää vapaana. Syötän kortin lukijaan ja PIN-koodin, valitsen summan, otan kortin pois, kierrän korkin auki (luukun avaan autossa istuessa), nostan letkupistoolin telineestään, pistän sen tankkausreikään ja painan kahvasta. Tankkaan yleensä täyteen. Otan pistoolin tankkausreiästä ja laitan pistoolin telineeseensä, kierrän korkin takaisin ja suljen luukun. Painan ruudulta "kuitti"-nappia, odotan tulostumista. Sen jälkeen istahdan autoon ja jatkan yleensä matkaa. Menisköhän 5-6 min. Helppoa kuin heinänteko.
Niin, minä olen kyllä selvillä, miten ICE-auton tankkaaminen toimii. Sinulla on aukkoja tiedoissa patteriauton lataamisessa, siksi kerroin latauksen toteutuksesta tilanteessa, kun joutuu käyttämään muita kuin omia vakiolatauspaikkoja.
Superchargerit on sijoitettu hyvin pääväylien suhteen, mutta hyvin harvoin minä lataan superchargerilla suhteessa siihen, missä yleensä lataan. Vaikka minulla on ilmainen lataus, niin vuositasolla Teslan laturien käytön merkitys on pieni.
Ei minua nakerra Skodan kehuminen vaan se, että TM osallistuu Skodan brändin rakentamiseen. En tiedä, miten asia on, mutta volkkarin ja skodan tapaus on vähän samantapainen minun mielestäni kuin Huawein ja Honorin. Firma harrastaa kaksihintajärjestelmää. Samaa tekniikkaa myydään brändättynä eri nimelle eri kuluttajaryhmää varten. Ilman muuta kuluttajan kannattaa ostaa Skoda eikä volkkaria, koska saa hyvän auton halvemmalla. Minusta teknisten ominaisuuksien arvioimiseen ei kuitenkaan sovellu "kalliiden autojen tapaan"-luonnehdinta. Siinä rakennetaan brändiä eikä tehdä arvostelua. Kuten kirjoitit, ei ole olemassa mitään yksiselitteistä "kalliiden autojen tapaan" -laatuluokitusta vaan tuolla lauseella pönkitetään volkkarin halvemman hintaluokan brändin ajatusta, että kuluttaja saa kalliin auton halvemmalla eli auton, joka on hintaansa parempi. Eihän volkkari voisi myydä samaa autoa kahdella eri hinnalla, koska kaikki ostaisivat tietysti sen halvemman. Mutta kun on eri brändi saadaan sama tuote myytyä vähän eri pakkauksessa toisille kalliimmalla ja toisille halvemmalla. Ja kokonaisvolyymi on suurempi ja niin ovat voitotkin vaikka toisessa tuotteessa kate on pienempi kuin toisessa.
@HybridRules kirjoitti:
Tarkoitat siis polttista? Polttomoottoriautoa? Nää on niin "hianoja" (lapsellisia) nää termit joita käytät...
Miksei se ole EV-auto?
Kyllä täällä on aukkoja paikkailtu kauan aikaa sinunkin toimesta. Ole huoleti, kyllä niitä aina välillä tulee luettuakin.
Ihan ajattelin kertauttaa sinulle tuota internal combustion engine -auton (huohh, kuinka vaivalloista ja typerää) tankkaamista, kun tuntuu että olet tipahtanut kärryiltä. Hyvin luettelit vaiheita, mutta siitä jäi välistä "pakollinen kaffetaukoon" kuuluva aika.
....mutta harvakseltaan niitä SC-asemia löytyy, kuten itsekin toteat:
Kyllä se infra siitä kehittyy, pikkuhiljaa...
Kyllä tuossa perinteisessäkin touhussa siirrytään pikkuhiljaa mobiiliappsien käyttöön - näitähän alkaa olla jo lähes kaikilla polttoaineen tarjoajilla. Itsekin useamman jo ladannut kun pari kertaa käynyt jo lyhyehkön ajan sisällä, että maksupääte on ollut rikki, mutta mobiilmaksamisella on saanut polttoainetta (tämän yleensä näkee siitä kun kaksimittarisella kentällä jossa on 4 tankkauspstettä, vain tosella on jono tankkaajia ja toinen on tyhjänä).
Toinen syy mobiilimaksamiseen (ainkain omalla kohdalla) on se nykyisten systeemien hitaus. Kymmenevuotta sitten tuo tankkaaminen kortilla (ja myös setelillä jolla se silloin vielä onnistui, mutta nykyään on aika harvassa nuo setelitankkausmahdolllisuudet) oli nopeaa. Nykyään saa pakkasessa värjötellä odottaaen, kun prosessi menee suurinpiirtein:
1. Valitse korttimaksu tai käytä etälukijaa
-- korttia varmennetaan --
mobiilimaksamisella riittää kun mittarille saavuttua avaa vain appsin (lämpimässä autossa) ja kertoo mittarin numeron ja vahvistaa esivalitun maksimi tankkaussumman ja klikkaa "tankkaa" (nykyään joissain tapauksissa on 2-vaiheinen tunnistautuminen jolloin joutuu käyttämään myös oman pankin mobiilisovullusta maksun vahvistamiseksi). Säästää useamman minuutin kun ei tarvitse odotella noita "-odota hetki -" viestejä jotka ruuhka-aikaan saattavat kestää todella pitkään. Ja kuittikin löytyy automaattisesti appsista.
@ZeiMZei kirjoitti:
Totta tuokin. En itse ole toistaiseksi lämmennyt vaihtoehdolle. Autosta pitää edelleen astua ulos letkulle menemiseksi, joten ei se minuutti siinä korttimaksussa siinä vieressä paina mitään tekemisessä ja harvassa on Shellit, joissa saisi tankkauksen palveluna.
EV-autojen...korjaan sähkisten, eli patteriautojen lataamisessa normi pankkikortilla maksaminenkin on hankaloitettu, kun ei ole niin yksinkertaista optiota maksamiseen hokattu ottaa käyttöön. Muistan lukeneeni täällä manailuja siitä vaihtoehtojen kirjosta...
Fyysinen ponnistelu kunniaan. Mitä enemmän liikut sen paremmin voit.
Minulle ei ole polttoaineen hinata noussut, se on edelleen 50 € kerta lähimaksulla.