«12»
Erinomainen kirjoitus Lauri Ahtiaiselta.
Hybridihän on kait lähinnä poliitikkojen kehittämä ratkaisu CO2 päästöjen vähentämiseen. Olisi tietysti hyvä, jos poliitikkojen joukossa joku ymmärtäisi jotain tekniikasta ja päästöistä. Suomen autoveroympäristössä syntyy merkittävä vääristymä hybridien saadessa veron lähes kokonaan anteeksi. Nämä verorahat menevät autotehtaille näiden kaksinkertaisen tekniikan maksamiseen. Todellisesta kulutuksesta kukaan ei puhu mitään.
1
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Pelkällä polttomoottereilla varustetuissa autoissa vero perustuu CO2-päästölukemaan, joka on määritetty WLTP-testillä.
Vero on sama riippumatta kuinka paljon vuodessa ajaa. Mitä siitä olet mieltä?
Tai käyttövoimavero joka perustuu auton kokonaismassaan.
Kuinka moni ajaa täyteen lastatulla autolla...?
kannattaisi, koska silloin saisi verolle enemmän vastinetta...
En tiedä kuka tämä profeetta Ahtiainen on ja mihin kirjoitukseen viittaat. Mutta kyllä hybriditekniikka selkeästi pienetää kulutusta polttomoottoriautossa. Se nyt vaan on fakta, että jos jarrutusenergia otetaan talteen ja käytetään myöhemmin hyväksi, todellinen kulutus pienee vrt siihen että näin ei tehdä.
Lisäksi sähkömoottorilla voidaan 'auttaa' polttomoottoria silloin kun sen on epätaloudellisimmillaan esim liikkelle lähdössä. Ja jos tuohon lisätään vielä ulkopuolinen lataus akulle, voi hybridiautolla ajaa kaupukiajoa pitkäänkin ja sellaisessa ajossahan polttoainetta kuluu matkaan nähden runsaasti.
Oma kokemukseni mukaan ladattava hybridi kuluttaa käytännössä, vaikka auto iso ja raskas, noin 40% siitä mitä vastaavankokoinen dieselmalli kulutti. Toki sähkö tulee tähän päälle. Nyt puhun siis pitkän ajan keskikulutuksesta (laskettuna 40tkm, +2v). Vaihtamalla auton sähköautoon CO2-vähennys ei ole absoluuttisesti enää yhtä merkittävä, vaikka toki vähennystä edelleen tulee.
Mun autossa veroa oli runsaat 4,5keur, eli ihan tuhti siivu. Toki vastaavassa dieselissä sitä olisi ollut 45keur enemmän. Mutta ko. vero (tai ryöstö) onkin sitten ikioma suomalainen poliittiinen juttu, mistä olemme saaneet nauttia vuosikymmeniä.
Meillä oli auris 1.6 l automatti, se vaihdettiin 1.8 l auris hybridiin, niin kulutus laski n. 3 litraa, nyt on corolla hybridi, millä on ajettu tänä kevättalvena alle 4 litran lukemia, harva bensa automaatti pääsee noihin lukuihin.
Toyota aloitti hybridiautoprojektinsa jo vuonna 1965, suomalaiset poliitikot ei silloin tiennyt CO2 päästöistä mitään.
https://tekniikanmaailma.fi/lataushybrideissa-oli-valtavasti-potentiaalia-mutta-valtaosa-niista-on-tuottanut-pettymyksen-ja-nyt-asiaa-on-liian-myohaista-korjata/
Yllä olevasta jutusta oli kyse.
Onhan plugareissa eräänlainen muna vai kana ongelma, isoon hylsyyn, esim isot katumaasturit, on helpompi sovittaa iso akku. Kulutus sitten taas muuten on isossa autossa vaan isompi. Kompaktiluokkaan täytyy sovittaa tilojen kärsimättä pienempi akku, mutta lopputulos on sama kilometrimäärä.
Uusi Mercedes C-sarja on nyt päässyt loikkaamaan tässä suhteessa selvästi eteenpäin.
Uusi Opel Astra sitävastoin on edelleen näitä 50km sähköautoja, pikkupakkasessa 30km.
Painoero bensa manuaalin lähes 350kg, senkin kilomäärän liikuttelu vaan kaipaa sitä energiaa.
Kehitystä odotellaan keskiluokkaan, tilat, kulutus ja hinta.
Ok eli tämä on TM:n tasotekniikankin puolella. Lopetin tilauksen SamiR:n kirjoitusten jälkeen, nooita jutta saa lukea/kuulla ihan ilmaiseksi kaiken aikaa. No lehden tiimi jatkaa samoja jälkiä sitten, no vapaa maa
Toki isossa autossa on iso kulutus, mutta on siinä sitten säästöpontetiaaliakin ihan eri malliin. Hybriditekniikka säästää, omakohtainen kokemukseni on bemarin X5 malleista. Olen ajanut eri äksvitosilla nyt 20 vuotta. Minusta säästö on melkoinen: dieselmallin keskikulus oli kahdella viimeisellä yksilöllä n 11-12l/100km, nyt kulutus on ollut vajaat 5 litraa, edellinen pienempiakuinen ja -koneinen hybridi vei vajaa 7 litraa sataselle. Uudemman isompi akku lisäsi sähköajon määrää ja isompi moottori kuluttaa käytössä selvästi vähemmän raskaamassa käytössä, siitä merkittävä pudotus hybridien välillä. Tämän siis mitattuna arkikäytössä 2 vuoden aikana, joka sisältää lyhyttä kaupunkiajoa, raskaa kärrin vettämistä , (2,8tn) ja reipasta maantie/moottoritie ajoa vuoden ympäri.
Just näin, siinä isossa X5 säästöpotentiaalia oli ja se on hyödynnetty. Uuden ostajat säästää hinnallakin.
Mutta sitten tämä keskiluokka, plugari maksaa enemmän ja tilat on usein huonommat kuin vastaavan korisessa polttiksessa. Sähköominaisuuksissa saattaa tulla muutenkin takkiin vs. isot premiumit.
Siinä raskaasti verotetulla kansalaisella on miettimistä hiilineutraaliuden kanssa.
Ajo-ominaisuuksissa on kokonaan jo unohdettu painon merkitys. Muuten C-segmentissä on ollut pitkään varsin hyviä malleja ajettavuudeltaan.
Harmi, ettei tuon takavetohybridi-isoserkku (IS) näytä pääsevän alkuunkaan noihin lukemiin. Pitkän ajan kulutuslukema näyttää nyt olevan talven jälkeen mittaristossa 5,4 l/100km. Suuri kylmäkulutus lyhyillä matkoilla on pahin kulutusta nostava tekijä. Sitten kun moottori ja matkustamo ovat lämmenneet, kulutus kyllä kohtuullistuu. Tosin sporttisemmilla ajoasetuksilla ja ahkeralla rattiläpysköjen käytöllä sen saa heivattua suuremmaksi. (Nykyisen tankillisen keskikulutus näytti olevan 6,2 mutta mittari ei ole vielä hievahtanutkaan täydestä. 4,2 l/100km vanhan normikulutuslukeman saavuttaminen mihin tahansa aikaan vuodesta olisi utopiaa normiajajalta. 740GLE ja pihistelijä ovat sitten asia erikseen.)
Minun ei tarvitse tehdä muuta kuin ajaa vakiosäätimellä nopeusrajoitusten sallimissa rajoissa, myös kaupunkiliikenteessä, aina kun suinkin mahdollista.
Kolmosella alkava keskikulutus (kuten yllä mainitsit) on kyllä äärimmäisen hieno saavutus pelkästään bensiinillä kulkevalta autolta varsinkin kevättalvilämpötiloissa - eipä voi kun kadehtia.
Ei kannata kadehtia, hyvin yleiset parinkilometrin pätkät kylmiltään nostaa keskikulutuksen huimiin lukuihin.
Tämä on aivan totta. Toinen kysymys onkin sitten kannattaako voimalinjan osittainen sähköistäminen auton ostajalle? Ruutukaavalla pörräävälle todennäköisesti kannattaa, koska hänen ajosyklissään säästöpontentiaali on suuri. Dieseliä taloudellisesti ajavan kannalta tilanne muuttuu. Ainakin meidän perheen automallien bensahybrideillä ajavilla toteutunut polttoaineen säästö jää niin pieneksi, ettei preemion maksaminen kannata. He saavat kyllä litroja pois bensa-auton kulutuksesta, mutta vain hyvin harva onnistuu alittamaan taloudellisesti dieseliä ajavan kulutusta merkittävästi. Dieselhybridin säästöpotentiaali konkretisoituu dieselkuskille tavoittamattoman pienellä kulutuksella, mutta hintakin nousee samalla varsin korkeaksi.
Mainitsemasi autovero vaikuttaa kannattavuuteen myös. Jos 50 k€ verosta saa 90% pois, kannattaa autosta maksaakin kympin tai parinkympin preemio, koska säästöä jää edelleen kymmeniä tuhansia. Jos dieselin vero uutena on 6 k€ luokkaa, siitä ei saa riittävästi alennusta hybridijärjestelmän preemion maksamiseksi.
Vertailukohteesi on varmaan todellisiin havaintoihin perustuva, mutta kaukana keskimääräisestä. Ison auton suuri kulutus parantaa hybridin säästöpontentiaalia. Jos X5:n kokoluokkaa olevaa tavaratilaa (yli 600 litraa, yli 1800 litraa) ja vetokykyä (yli 2.5 tonnia) rahdataan keskimäärin 40% X5:n kulutuksella, siitä eivät hybridikuskitkaan näytä ottavan enää kovin paljon pois. Spritmonitorissa näyttää yksi bensahybridikuski ajavan samanlaista autoa vähemmillä litroilla kuin Rva omaa dieseliään. Dieselhybridit sen sijaan ovat tavoittamattoman taloudellisia, niillä hyvinkin useat käyttäjät ajavat selvästi alle dieselin käytännön pohjien. Listauksen ensimmäiselle sivullekaan ei ole pelkällä polttiksella mitään asiaa.
Sähkön merkitys on silti kustannusten kannalta kotilataajalle kohtuullisen vähäinen. Pitkän ajan keskiarvo kertoo todellisen käyttökustannuksen.
Hyvä kun kerroit perustelusi jonka nojalla näytät olevan omassa valinnassasi aivan oikeassa. Meillä taas halpaa dieselautoa pienellä kulutuksella ajavina ei näyttäisi olevan oikein muita vaihtoehtoja kuin dieselistä suoraan täyssähköön? Laskelmiemme ero on siinä, että sinä saat auton hinnassa alennusta kun vaihdat paljon kuluttavan dieselin hybridiin, joka alentaa kulutusta. Tämä on täysin no brainer valinta, josta onnittelut. Meillä valinta meni dieselin, vain hieman kulutuksesta säästävän kalliimman bensahybridin ja paljon kulutuksesta säästävän paljon kalliimman dieselhybridin välillä. Ja tässä tapauksessa se "paljon" kulutuksesta säästettynä oli ennustettu olevan juuri tuo sinunkin arvioimasi 40%, eli pari litraa sadalle.
Minä ajan mielestäni muuten suhteellisen normaalisti, mutta kaukaa ennakoiden. Rouva sen sijaan on kevytkenkäinen kuljettaja. Minä olen oman autoni kulutusseurantalistalla hädin tuskin pistesijoilla. Rouva putosi omassa luokassaan kakkoseksi talven aikana.
Hänen autonsa on silti se, mitä toivoisin itsellenikin joustavaan talviajoon. Individual asetuksilla voi konffata voimalinjan säädöt "ECO" asetukseen, muu auton käytös "COMFORT" ja ajonhallinta "SPORT", ettei talvellakaan tarvitse turhaan himmailla tilanteissa, jotka taipuvat sujuvammin hillityllä nelipyöräohjauksella
SPORT+ asetus jätetään tarkoituksella käyttämättä, koska tavoite ei ole läheskään "ESP OFF", vaan sen verran sallivampi asetus, että paikaltaan lähtiessä kiihdytyksessä tai mutkassa sallitaan pieni korjaus vastaohjauksella Suojelusenkelin puuttumiskynnystä ylittämättä. Ja koska moottorinohjaus on ECO asetuksessa, tämä kuljettajan käsiin vapaasti käytettäväksi annettu ratti yhdistyy mahdollisuuteen käyttää ennakoiden täysin vapaalla rullaavaa "sailing" toimintoa. Minun vanhempi mallini luulee, että kuljettaja joka haluaa kääntää autoaan itse haluaa myös maksimoida kulutuksensa, mikä ei mahdollista optimiyhdistelmää ajaa itse polttoainetta säästäen.
Oma Kia Optima sw phev on paras auto mitä minulla on ollut. Se on tilava, mukava, hyvin varusteltu ja todella taloudellinen. Ympärivuotinen keskikulutus jää alle 3 l ja 50 km työmatkasta paluumatka ajetaan työnantajan sähköllä. Kulut ovat alle puolet vastaavan kokoiseen diisseliin verrattuna. Ajan noin 35000 km vuodessa.
Periaatteessa sama fiilis omasta plugareista, tosin kulutus on kyllä ollut hieman korkeampi.
Plugari on kuitenkin alkanut tuottaa uudenlaista ketutusta. En yhtään tykkää siitä että polttomoottori käynnistyy. Varsinkin kaupunkiajossa se on oikeasti häiritsevää, maantiellä ei niinkään.
Lopputulos on ettei kolmatta plugaria enää tulee, on aika siirtyä oikeisiin sähköautoihin.
Samanlaisia fiiliksiä itselläkin. Maantiellä käynnistystä ei juurikaan havaitse muuten kuin mittariston värimaailman muutoksesta. Kaupungissa taas parista sadasta polttomoottori hevosvoimasta huolimatta "tuntuu" että kaasuvasteen tai kiihtyvyyden saa katsoa almanakasta sekundaattorin sijasta.
Minä huomaan polttomoottorin käynnistymisen siitä, että vihreä merkkivalo sammuu. Senkin tosin saa käännettyä asetuksista pois päältä jos ei halua tietää moisesta operaatiosta. Kun vielä laittaa tekoäänet päälle niin murinakin kuuluu kävi moottori tai ei.
@Lukija87870 kirjoitti (tämä säikeen aloittajana)
Höpöhöpö.
Kyllä niitä ovat autotehtaat kehittäneet. Se on totta, että CO2-päästöjä vähentämään ne on kehitetty. Poliitikot ovat voineet vaikuttaa viitearvoihin, joihin tähdätä, mutta se on eri asia. Täytyy kuitenkin asettaa rima, onko se paha juttu mielestäsi?
Mistä otannasta poliitikkoja pitää löytyä, Suomesta vai maailmanlaajuisesti. Väittäisin nimittäin, että löytyy kyllä muutenkin. Ja poliitikot ovat saaneet taatusti lobbausta aiheesta, mikä on mahdollista ja minkä ajan kuluessa.
Mikä muuten oli oma ymmärryksesi mittari?
Niin, on olemassa asteikko, joka alkaa nollasta (0-päästöisillä) ja sitten se veron määrä nousee CO2-päästöjen mukaan.
Unohdat ehkä sen, että tuo "kaksinkertainen" tekniikka on ja on ollut aika tärkeä välivaihe autojen sähköistymisessä. Voit tietysti moittia tehtaita etteivät ole jättäneet kerralla polttiksia ja hypänneet suoraan täyssähköautoihin. Vai olisiko se voinut edes mennä noin?
Olet umpiväärässä.
Kaiken kaikkiaan taas aika älytön "mutkat suoriksi" -tyyppinen avaus ns. keskustelunaiheeksi. Niitähän näillä palstoilla aina välillä tupsahtelee, herättävät enemminkin vain kysymyksiä: a) ootko ihan tosissasi b) mitä mahdoit niinku oikeasti tarkoittaa noilla argumenteilla...
Itsekin asun landella ja lataus kotipihassa on helppoa. Olisi mielenkiintoista saada joku yleiskuva kuinka monella työssäkäyvällä on mahdollisuus ladata työpaikan sähköllä omaa autoa. Minun työpaikallani on kymmenen tolppaa, mutta ne on puomin takana ja tarkoitettu vain työsuhdeautojen käyttöön. Ei edes vieraille, vaikka samalla alueella niidenkin P-paikka on. Aluksi käytäntöä perusteltiin verotuksella (lue: säästöt) muttei ilmainen työpaikan sähkö taida olla verotettavaa tuloa nykykäsityksen mukaan?
Plugarit siis hyödyttävät eniten niitä, joilla on kotona pistorasia josta saa sähköä kesät talvet ja 24h ja jos työpaikalla saa akun täyteen niin lottovoitto. Marketissa käymällä satunnaislataajan on vaikea perustella säästöjä joilla hybrid rahoitetaan. Tähän porukkaan kuuluu kaupungeissa ja lähiöissä asuvat ilman tolppapaikkaa ja vaikka lämmitystolppa olisikin, siinä ei ole sähköä kuin 2h kerrallaan eikä yleensä kesäisin ollenkaan (valtaosalla näin, osallahan on jopa autotalleja yms.). Joillakin on tosin niin sumeat hybridilasit, että ovat vakuuttuneita hybridin lataavan merkittävästi jopa moottoritienopeuksissa - ilman hidastuksia - jalan kun nostaa kaasulta niin akku täyttyy vauhdilla nopeuden juuri hidastumatta. Epäilen, että auton merkkiledit antavat asiasta "lataus" vaikutelman, vaikka todellista latausta ei tapahdu. Kävin viikonloppuna mökillä, vedin täyskorkeaa kuomukärryä reilut 500km. Dieselin keskikulutus nousi jo lähemmäs 7L/100km - piti tankata jo ennen 1000km trippimittarissa. Naapurin työsuhdeauto, Opel 1.5 turbokoneella vie vastaavissa olosuhteissa yli 10L/100km - en osaa arvioida auttaisiko hybrid siihen - bensat ei tietty maksaa mitään.
Vaimon työsuhde-Kuga (nelivetoinen täyshybridi) on säiden lämmittyä osoittautunut paljon sähköisemmäksi ja taloudellisemmaksi kuin olisin ikinä uskonut. Lukemat ovat toki auton omasta ajotietokoneesta, mutta parhaimmillaan hän on ajanut 25 km:n työmatkastaan (josta 6 km 100 km/h rajoitettua moottoritietä, loput 40 - 60 km/h rajoituksin) yli 10 km sähköllä keskikulutuksen ollessa 4,7 l/100 km.
Miten pitkälle pelkällä sähköllä voisi autonvalmistajan arvion mukaan päästä?
Sain juuri V90 Long Range mallin T6-koneella. Olen huomannut, että kaupunkiajot menevät miellyttävästi sähkömoottorin voimin. Kantama ei tosin vastaa toistaiseksi myyntipuheita. Olen saanut n. 64km kantaman täyteen ladatulla akulla ja odotan miten se kasvaa ilmojen lämmetessä. Lupaukset olivat kuitenkin karvan verran alle 90km, joten parannettavaa riittää.
Lataan autoani töissä ja kotona, joten pääsen liikkeelle pääsääntöisesti aina täydellä akulla.
Onko muilla kokemuksia ko. mallista ?
Jaa-a, täyshybridin ollessa kyseessä valmistaja ei tietääkseni ole esittänyt arvioita yhtäjaksoisesta sähköisestä toimintamatkasta. Arvelen, että oikein suotuisissa oloissa voi mennä muutama kilometri silkalla sähköllä. Hybridiakku on kapasiteetiltaan 1,1 kWh, joten paljon enempään ei teoriassakaan pysty, kun sinne jätetään aina vähän pohjalle esim. peruuttamista varten.
Fordin täyshybridiajoneuvoissa (HEV) on polttomoottori, mutta myös suurempi akku ja tehokkaampi sähkömoottori. Matalilla nopeuksilla ajetut lyhyet matkat voidaan joissakin tilanteissa ajaa vain sähkömoottorin avulla. Polttomoottorin ja akkujen ansiosta voidaan ajaa pitkiä matkoja ilman lataustarvetta. Hybridiauton akku latautuu hyödyntämällä jarrutusenergian talteenottoa ja moottoria. Hybridiautoa ei ladata käyttämällä verkkovirtaa, joten latauspisteen etsimisestä ei tarvitse huolehtia. (Lähde: Fordin sivut)
Toimintaperiaate:
https://www.ford.fi/hanki-ford/tutustu/hybridi#overlay/content/overlays/hybrid-electric/mondeo-hev
Minulla on vanhempi näkemys samasta aiheesta, eli ilman long rangea. Kesällä sillä pääsi suht helposti luvatut 45km, mutta nyt käynnistäessä lupailee 30km hybridimoodissa.
Aamuisin webasto on päällä, ja oletan että webasto kenties syö ajoakkua, ja vähentää siten toimintamatkaa. Samoin epäilen, en tiedä, että webaston kulutus näkyy myös ajotietokoneessa.
Nyt on ollut hankalan liukas talvi, käytännössä joka kerta kun lähden kotoa liikkeelle, pörähtää polttomoottori käyttöön nelivedon aikaansaamiseksi, ja lyhyen lasten koulumatkan / oman työmatkan takia se on päällä tarpeettoman ison osan matkasta. Tätä kirjoittaessa tuli mieleeni että pari lapiollista hiekkaa olisi varmaan estänyt sen, mutta se on nyt melkein myöhäistä...
Itsellä, ihan tavallisessa perusdieselissä, tietää ettei webaston kulutus näy ajotietokoneessa, siitä että kulutusmittari näyttää moottorilla jarrutettaessa nollaa vaikka webasto käy koko ajan. Samaten mittarin virhe (tankillisella) kasvaa kesän vajaasta parista desistä jopa noin litraan sataa kilometriä kohden. (Octavia 2,0 TDI) Ohjekirja ei kyllä mainosta missään ettei webaston lisäkulutus näy mittarissa.
Kuten aikaisemmin on ollut kirjoitusta, niin tuskin näkyy missään mallissa/merkissä webaston kulutus ajotietokoneessa, jos ei sitten ole erillistä polttoainetoimisen lisälämmittimen kulutusvalikkoa. Jos näkyisi, niin silloinhan se tarkoittaisi että myös co2 päästöt olisivat suuremmat koska polttoainetta kuluu myös lämmitykseen eikä pelkästään mekaanisen energian tuottamiseen. Tuskin autonvalmistajat tätä haluavat, koska eikös tavoitteena ole saada nuo co2 päästöt mahdollisimman alhaisiksi.
Minulla oli joku aiempi visio siitä miksi epäilin että se voisi näkyä. En enää muista mitä ne syyt oli, muistan vain johtopäätöksen, johon itsekin suhtaudun varauksella.
Eikai se webaston kulutuksen näkyminen mittarissa välttämättä näy virallisissa päästöissä kuitenkaan? Eikös wltp ole huoneenlämmössä tehty mittaus? Ja muutenkin, eikai niitä lukuja ajotietokoneesta katsota?
Minun mielestäni XC90T8:n webaston kulutus näkyi ajotietokoneessa. Jos antoi lisälämmittimen olla päällä kylmällä ilmalla, niin kulutus näkyi ajotietokoneella vaikka ajoi sähköllä polttis sammuneena. Minä pidin lisälämmittimen pois päältä keväällä ilmojen lämmettyä ja otin uudelleen päälle syksyllä.
Olen muuten vieläkin sitä mieltä, että plugarissa on järkevää käyttää bensalämmitintä sen sijaan, että olisi sähkölämmitys syömässä muutenkin lyhyttä sähköajosädettä. Ymmärrän, että voi harmittaa, kun ei kylmillä keleillä voi ajaa 0-kulutuksella, mutta jo se harmittaa liiaksi, niin kannattaa hankkia täyssähköauto.
Auton valmistajilla ei välttämättä ole tavoitteena saada CO2 päästöjä pienemmiksi muuten kuin wltp-testin ajaksi.
Plugari on ollut hyvä "sekasikiö" avittamassa autonvalmistajia ottamaan sähkön mukaan ilman, että koko auton konseptia on tarvinnut tehdä uusiksi nopealla aikataululla. Varmaan plugareille jää vielä pitkäksi aikaa käyttöä ja alkaahan niiden sähköranget olemaan jo melko pitkiä.
Minä olen kyllä tosi tyytyväinen, että vaihdoin plugarin täyssähköön.